Chile ja Bolivia kävivät vuosina 1879–1883 Tyynenmeren sodan, jossa Bolivia menetti Chilelle kuivan ja karun, mutta luonnonvaroiltaan rikkaan Atacaman aavikon. Aluemenetys oli Bolivialle kohtalokas myös siksi, että sen myötä maa menetti tärkeän meriyhteyden Tyynellemerelle. Boliviasta tuli sodan seurauksena sisämaavaltio ja vienti vaikeutui. Maan talous jäi muista E-Amerikan maista jälkeen.
Kiista on käytännössä jäädyttänyt Chilen ja Bolivian suhteet yli sadaksi vuodeksi, ja nyt asia on pulpahtanut Bolivian populistisen presidentin Evo Moralesin johdolla uudelleen akuutiksi. Kiista on viety Haagin kv. tuomioistuimeen, mutta odotetusti Chile ei ole halukas keskustelemaan aluemyönnytyksistä.
Eiköhän tämä johda Tyynenmeren sodan uusintanäytökseen, johon mahdollisesti myös Peru liittyy (silläkin on omat intressinsä Atacaman aluetta kohtaan). Bolivia saisi luultavasti sotilaallista tukea muilta Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtoisilta mailta, ja se taas laajentaisi sodan koko Etelä-Amerikan mantereen laajuiseksi murhenäytelmäksi.
Taustaa aiheesta:
https://www.ulkopolitist.fi/2018/09/14/bolivian-unelma-meresta-chilen-ja-bolivian-vuosisatainen-rajakiista-etenee-haagin-tuomioistuimessa/
Kiista on käytännössä jäädyttänyt Chilen ja Bolivian suhteet yli sadaksi vuodeksi, ja nyt asia on pulpahtanut Bolivian populistisen presidentin Evo Moralesin johdolla uudelleen akuutiksi. Kiista on viety Haagin kv. tuomioistuimeen, mutta odotetusti Chile ei ole halukas keskustelemaan aluemyönnytyksistä.
Eiköhän tämä johda Tyynenmeren sodan uusintanäytökseen, johon mahdollisesti myös Peru liittyy (silläkin on omat intressinsä Atacaman aluetta kohtaan). Bolivia saisi luultavasti sotilaallista tukea muilta Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtoisilta mailta, ja se taas laajentaisi sodan koko Etelä-Amerikan mantereen laajuiseksi murhenäytelmäksi.
Taustaa aiheesta:
https://www.ulkopolitist.fi/2018/09/14/bolivian-unelma-meresta-chilen-ja-bolivian-vuosisatainen-rajakiista-etenee-haagin-tuomioistuimessa/
Vastaukset 4
Vanhimmat
Myös USA:lla tulisi oleman rooli tuossa mahdollisessa sodassa, sillä sen ja Veneuelan välillä on alkamassa ehkä sota, ja Venezuelan presidentti Maduro on Bolivian presidentin Moralesin liittolainen. Bolivia varmasti pyrkisi auttamaan Venezuelaa sodassa jenkkejä vastaan siinä toivossa, että Venezuela puolestaan tukisi Bolivian aluehankintahaaveita. Koska Chile ja USA ovat hyvissä suhteissa, rientäisi USA Chilen avuksi puolustaakseen Chilen koskemattomuutta, turvatakseen Chilen kaivannaisten pysymisen ei-sosialistien hallussa ja estääkseen Bolivian tuen Madurolle.
Melkoinen soppa saattaa olla edessä Etelä-Amerikassa.
Kuparin hinta siis nousee, koska Chilen kuparintuotanto häiriintyy sodan vuoksi...
Äkkiä siis hamstraamaan kuparisia löylykauhoja.
Chile ei paskanpalaakaan anna kenellekkään muuta kuin myymällä sen kalliisti. Ppaskapäisempää, ahneempaa, falskimpaa ja vittumaisempaa kansaa saa hakea eikä löydä. Tiedän tämän koska asuin chilessä joten kenelläkään ei ole tähän nokan koputtamista. Kaikki väitteeni voin todistaa oikeiksi.