Hallituksen vaalilupaus saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pyrkiville suomalaisille on munia 2000 uutta saamelaista, kertoo saamelaiskäräjäedustaja Pigga Keskitalo, jonka mies on käräjien vaaliluetteloon pyrkivä Enontekiön suomalainen.
Käräjillä on nyt yksi suomalainen edustaja, käenpoikanen, saamelaisten edustuksellisessa elimessä. Hänet vaaliluetteloon on muninut KHO vuonna 2011.
Käräjillä on nyt yksi suomalainen edustaja, käenpoikanen, saamelaisten edustuksellisessa elimessä. Hänet vaaliluetteloon on muninut KHO vuonna 2011.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Saamelaisten oikeuksissa on kaksi tahoa. Ne, joilla oikeudet ovat, haluavat pitää ne itsellään eivätkä halua muita, sitten on niitä joilla oikeuksia ei ole ja jotka ne haluavat.
Koska ei ole olemassa mitää oikeudenmukaista kriteeriä, millä ihmisiä voidaan laittaa eri kasteihin syntyperän, kielen ja kulttuurin perusteella, mielipeiteitä on paljon eikä niistä mikään täytä lakia ihmisten tasapuolisesta kohtekusta.
Kysymys on siitä, mikä on hallituksen motiivi lisätä suomalaisten lukumäärää saamelaiskäräjien vaaliluetteloon? Ainoa oikeus ja päätettävissä oleva asia saamelaiskäräjillä on nimittäin 176000 euron kulttuurimäärärahojen jako. Inarinsaamenkieliselle lehdelle ja Utsjoen kirkkotupayhdistykselle korvamerkittyjä on kummallekin 10000 euroa. Loppu jaetaan laajalle kulttuurin kentälle, pääosa kai erilaisiin tapahtumiin, esim. Ijahis Idjaan tai Skábmagovat festivaaleille.
En usko, että asiaa sisältäpäin suppeassa porukassa katsova on kovin objektiivinen omassa asiassaan koska silloin on aina oma vaadin ojassa.
Paremmat päätökset tulevat niiden keskuudessa, jotka eivät ole itse riidan osapuolia. Hallituksella jääviyttä ei ole ja sen tehtävä on säätää lait, joiden perusteella asioista päätetään.
Koska Saamelaiskäräjillä on virallinen asema, sen jäsenten kelpoisuudesta pitää säätää lailla tai asetuksella. Lakien pitää olla objektiivisia ja oikeudenmukaisia. Siksi pelkkä kaveriporukan sopima asia ei kelpaa laiksi.
Käsittääkseni muutos ei tule olemaan suuri. Periaatteessahan jokainen, jollaon joku side lappiin voi kuulua joukkoon eikä sekään olisi väärin. Rajan voi vetää monella tavalla oikein.
Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto joutaa siis romukoppaan? Tuleeko suomalaisista sitten uusi alkuperäiskansa saamelaisten rinnalle vai sulautetaanko saamelaiset suomalaisiin ja nimetään etniset suomalaiset alkuperäiskansana saamelaisten tilalle.
Antaisin mieluummin saamelaisten hoitaa omat asiansa, he kuitenkin ne parhaiten tuntevat ja tietävät myös oman kansansa jäsenet. KHO: n vuoden 2015 vaaliluetteloira koskevat päätökset on todettu varsin mielivaltaisiksi. Tietämättömyys ei todellakaan edistä hyvää päätöksentekoa ja altistaa ajattelemaan yksinkertaisin totuuksin, kuten että ”saamelaiset ovat kaveriporukka joillakin on salaliitto meidän kavereitamme vastaan”.
Ongelma on siinä, että saamelaiset eivät ole yksimieleisiä siitä, kuka on saamelainen ja kuka ei. Siihen tarvitaan ulkopuolista erotuomaria. Kriteereiden pitää olla oikeudenmukaisia ja yksiseliteisiä.
Sitä kuitenkin mietin, miksei savolaisilla ja hämäläisillä ole samoja oikeuksia ajavia tahoja kuin rotupuhtautta vaalivilla saamelaisilla. Onneksi saamelaiset eivät ole pitkiä, sinisilmäisiä ja vaaleaihoisia. Joku voisi silloin syyttää natsiksi, kun haluaa ajaa ryhmän etua.
Saamelaiset eivät vaadi rotupuhtautta, olet valehtelija!
Suomalaisetko erotuomariksi asiassa, jossa suomalaiset yrittävät tunkeutua saamelaiskäräjille uudisnimellään ”metsäsaamelaiset”?
Eduskunta on asettanut Saamelaiskäräjät ja sitä ennen saamelaisvaltuuskunnan antamaan lausuntoja saamen kieltä ja kulttuuria koskevista asioista. Vaaliluettelot laddittiin vuoden 1960 väestöturkimuksen ja Oulun makkunta-arkiston lappalaisrekisterin perusteella. Lisäksi edeltävältä ajalta esim. komiteanmietintö 1900-luvun alkuvuosilta sisältää valtion keräämää tietoa Suomen saamelaisista. Saamelaisasioiden komitean mietintöä varten kirkkoherrat antoivat aineistoa Suomen saamelaisesta väestöstä vuosien 1948-1949 vaihteessa. - Jopa valtion tiedossa pitäisi olla, paljonko saamelaisia ylipäätään on ja missä he ovat. Eräässä kominteanmietinnössä 1953 jopa jokainen yksilö on merkitty karttaa omana pisteenään, kolttasaamelaiset, inarinsaamelaiset ja pohjoissaamelaiset eriteltyinä. Komiteoissa istui nimismiehtiä, rehtoreita, kirkkoherroja ja valtionhallinnon edustajia, myös Lapista. Pidettiin kuulemistilaiuuksia Lapin kylissä.
Pohjois-Suomen suomalaiset jutsuivat itseään tuolloin, ennen Saamelaiskäräjien aikaa lantalaisiksi tai suomalaisiksi. Ja samalla nimityksellä saamelaisetkin heitä suomen kielellä kutsuivat saamen kielen láddelaš-sanan käännöksenä.
Saamelaisvaltuuskunnan ensimmäiset vaalit olivat koevaalit 1972. Lapin valtalehdissä Pohjolan Sanomissa ja Lapin Kansassa oli samoin kuin etelän lehdissä oli tietoa niistä samoin kuin aina on ollut tietoa tulevista vaaleista sekä tiedotukset hakeutumisesta valtuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Voi sanoa, että suomalaisten hakemuksia ei ollut.
Tapahtui muutos. kun saamelaisten kulttuuri-itsehallintolakia säädettiin 1990-luvun alusta. Lain oli määrä tuoda parannuksia saamelaisten vaikutusmahdollisuuksiin kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa. Pohjois-Suomen eräät suomalaiset, saamelaisvastaisina jo aiemmin tunnetut tahot aloittivat kampanjan lakiehdotusta vastaan. He kävivät eduskunnan portailla ja julkaisivat Kiisa-lehteä, jossa ilmoittivat aloittavansa sodan saamelaisia vastaan, jos laki hyväksytään.
Jatkoa
Sotajalalle ryhtyneet suomalaiset käyttivät itsestään vielä ennen saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon säätämistä nimityksiä "me lantalaiset" tai "lantalaiset". Lapinkyläyhdistysten perustamisen myötä he rupesivat kutsumaan itseään lappalaisiksi, nimityksellä, jolla olivat aikaisemmin haukkuneet saamelaisia silloin kun vielä kutsuivat itseään lantalaisiksi. Yli 1000 "lappalaista" pyrki saamelaiskäräjien vaaliuetteloon, mutta KHO hylkäsi heidät, koska eivät pitäneet itseään saamelaisina. Sitten nämä suomalaiset, "lappalaiset", ryhtyivätkin käyttämään itsestään nimitystä "metsäsaamelaiset". "Statuksettomat saamelaiset" on myös eräs käytössä ollut omanimitys ennen "metsäsaamelais"-nimityksen vakiintumista.
Valiokunnissa eri kuulemistilaisuuksissa Suomen valtion edustajat ovat kuullet yllämainittuja suomalaisia tahoja ja uskoneet sinisilmäisesti kaiken, mitä heille on kerrottu. Ovat kuullet ja tottelevat mitä nämä Pohjois-Suomen ääriliikkeiden edustajat heille syöttävät. Uskovat näiden olevan saamelaisia. TAI tietävät, etteivät nämä ole saamelaisia, mutta ovat hyödyksi hallitukselle saamelaisten nujertamisessa ja assimiloimisessa.
Ihmisiä ei pitäisi laittaa eriarvoiseen asemaan sukupuolen, rodun, ihonvärin, kielen, uskonnon, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansallisen tai yhteiskunnallieen alkuperän, kansalliseen vähemmistöön tai enemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän tai muuhun asemaan perustuen.
Siksi on omitusta, että joku voi esittää nimenomaan näihin syihin perustuen eriarvoista kohtelua. Se vaikuttaa kulttuurirasismilta jos ei ole peräti rotuun tai kieleen perustuvaa.
En ymmärrä miten se istuu ihmisoikeussopimuksen kanssa yhteen.
Onko eriarvoista kohtelua, jos kansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri, itse saa päättää omista asioistaan? Suomalaiset ovat kansallisvaltiossaan päässeet päättämään omista asioistaan, jopa kunnat ja seurakunnat päättävät omista asioistaan.
Syntyperän perusteella ei pitäisi laittaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Vaikuttaa vahavasti siltä, että saamelaiskäräjät luokittelevat ihmisiä kulttuurin ja syntyperän perusteella meihin ja muihin. Meillä on oikeuksia, muilla ei.
Ei ole oiekudenmukaista, että samassa paikassa asuvilla, samaan aikaan ja samassa paikassa syntyneillä lapsilla on toisella syntyperänsä takia enemmän oikeuksia. Tämä on siis vain minun ja ihmisoikeussopimuksen näkökanta.
AI mitä oikeuksia tarkoitat?
Esimerkiksi poronhoito.
Höpö.+Kuka+tuommoisia+valheita+levittelee?+Ainakin+95+%+poronomistajista+on+SUOMAlaisia.
Se oli vain esimerkki etuoikeudesta.
Saamelaiskäräjät tavoittelevat myös maanomistusta, jolloin sille tulis myös taloudellisia etuja muihin nähden.
Höpö.
Älä enää väitä että poronhoito on saamelaisten etuoikeus., kun suomalaiset omistavat moninkertaisen määrän saamelaiisin verrattuna.
Missä ja milloin Saamelaiskäräjät on esittänyt maanomistusta?
Oletko saamelaiskäräjien vasliluetteloon pyrkivä suomalainen? Lapinkyläliilleessähän ovat siinä uskossa, että valtio jakaa hallitsemansa maat saamelaisille. Totta ne Lapin ja Oulun läänin kansanedustajat ovat sen lapinkyläväelle ei Tunturi-kalastaja-metsäpörröille luvanneet, mutta saamelaisille tai Saamelaiskäräjille ei ole luvattu mitään, eivätkä saamelaiset sellaisia päättömiä lupauksia ottaisikaan vastaan.