Suomalaisille on kuitenkin vuosikymmenien ajan kerrottu että Saksaan tukeutuminen talvisodan jälkeen oli virhe. Olisi kannattanut suostua Neuvostoliiton vaatimuksiin kuten Baltian maat suostuivat niin sota olisi vältetty.
Suomettumistahan se tietenkin oli eikä kaikki Suomessa siihen uskoneet. Mutta suuri osa kansasta saattaa yhä uskoa siihen.
Nämä henkilöt tietenkin ajattelevat että olemme parhaiten turvassa yksin ja tottelemalla aina Venäjää.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/ebe864af-79a6-4df2-ad64-f3be90dc89a4_u0.shtml
Suomettumistahan se tietenkin oli eikä kaikki Suomessa siihen uskoneet. Mutta suuri osa kansasta saattaa yhä uskoa siihen.
Nämä henkilöt tietenkin ajattelevat että olemme parhaiten turvassa yksin ja tottelemalla aina Venäjää.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/ebe864af-79a6-4df2-ad64-f3be90dc89a4_u0.shtml
Vastaukset 10
Vanhimmat
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mtv-uutisten-kysely-suomen-syyta-olla-saksalle-kiitollinen-sota-ajan-avusta/3507498#gs.pHyPXfs
Suomalaisten enemmistön mielestä Suomen on syytä olla kiitollinen Saksalle jatkosodan aikana saadusta avusta, ilmenee MTV Uutisten kyselystä.
Tätä mieltä on 55 prosenttia suomalaisista. Vajaa kolmannes, 28 prosenttia, puolestaan on sitä mieltä, ettei kiitollisuudenvelkaa ole.
Jatkosodan aikana Suomi sai Adolf Hitlerin Saksalta huomattavaa sotilaallista apua sekä elintarvikkeita.
– Ase- ja elintarvikeapu oli sitä luokkaa, että sotaa olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta käydä ilman sitä, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä.
Hentilä huomauttaa, että saksalaiset kantoivat vastuuta Suomen maarajasta koko Pohjois-Suomessa. Saksan 20. vuoristoarmeija käsitti yli 200 000 miestä; sen vastuulla oli rintama Oulujoen korkeudelta Jäämerelle.
Erityisen tärkeää Saksan apu oli kesän 1944 torjuntataisteluissa.
– Se oli aivan välttämätöntä, Hentilä sanoo.
Viime vuosina esiin on nostettu ennen muuta Saksan ilmavoimien Luftwaffen merkitys. Suomeen saapunut lento-osasto Kuhlmey (nimetty komentajansa Kurt Kuhlmeyn mukaan) Stuka-syöksypommittajineen ja Focke-Wulf-hävittäjineen edesauttoi puna-armeijan hyökkäyksen tukahduttamista. Osaston pilotit tuhosivat panssarivaunuja, tykistöasemia ja ponttonisiltoja sekä tekivät lopun venäläisten ilmaherruudesta kannaksen yllä.
Aseavusta historiankirjoihin ovat jääneet Sturm-rynnäkkötykit sekä panssarivaunujen lähitorjunnassa tehokkaiksi osoittautuneet sinkoaseet panssarinyrkit ja -kauhut.
Suomi pyysi korvauksia Lapin tuhoista
Hentilää monen suomalaisen kokema kiitollisuudenvelka mietityttää.
– Kiitollisuuden tunteminen joistakin sotavuosien asioista on vähän abstraktia. En tiedä, onko siihen mitään erityistä syytä.
Saksalaisten apu nousi konkreettisesti esiin vielä 1970-luvun alussa. Tuolloin presidentti Urho Kekkonen keksi esittää Länsi-Saksalle, että sen pitäisi maksaa sotakorvauksia saksalaisten Lapissa tekemistä tuhoista Lapin sodan ajalta.
Saksalaisten reaktio oli tyly.
– He vastasivat, että he tekevät laskelman Suomen jatkosodan aikana saamasta avusta ja lähettävät laskun siitä, Hentilä kertoo.
– Siitä todella tehtiin laskelmia Bonnissa, ja sanottiin, etteivät Lapin tuhot vastaa tätä lähellekään.
Suomihan kyllä maksoi aseavun rahalla jo tuolloin ja täydestä hinnasta ellen väärin muista. Viljaa taisi tulla avustuksena. Ja jatkosotaan lähdettiin Saksaa auttamaan,se ei ollut pakollista,olisimme tuolloinkin voineet liittyä länteen,ei Venäjään ollut mikään pakko liittyä.
Mitäs Saksa on valmis maksamaan Suomen ponnistuksista tuolloin/sotilas,Suomenkin alueella sotilaiden ansiosta kuoli kymmeniä tuhansia ellei satoja tuhansia venäläisiä?
Liittyminen länteen olisikin voinut rauhan kannalta olla paras ratkaisu mutta maan johdon piti lähteä myös hakemaan revanssia,joka sekin päättyi surkeaan tappioon.
Jopa vihkisormuksia vaihtoivat rautaisiin tuolloin jotta saivat rahaa lähetettyä Saksaan .
Ei kai sakut halua maksattaa pyssyjään nyt kahteen kertaan?
"olisimme tuolloinkin voineet liittyä länteen,ei Venäjään ollut mikään pakko liittyä."
Missä vaiheessa Suomi olisi voinut liittyä länteen talvisodan jälkeen. ? Saksa oli miehittänyt Norjan huhtikuussa 1940 ja karkottanut siellä olleet länsivaltojen joukot joiden oli tarkoitus tulla Suomen avuksi.
Sen jälkeen Suomi saattoi saada apua vain Saksalta.
Jatkosodan tuhot oli pieniä verrattuna siihen mitä tuhoja Suomen sovjetisointi olisi aiheuttanut.
Suomen sovjetisointi estettiin tekemällä Saksan kanssa kauttakulkusopimus syksyllä 1940.
Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon ja Suomen oli järkevää liittyä sotaan omilla ehdoillaan .
Jatkosota kannatti ehdottomasti käydä.
"Suomessa oli välillä vallalla sellainen ajattelu että joustavammalla linjalla olisi päästy parempaan tulokseen. Omalta osaltani en ole törmännyt sellaiseen tietoon johon tämä usko voisi nojata.
Ei ole näyttöä siitä, että Neuvostoliitolla olisi ollut Suomen osalta toisenlaiset suunnitelmat kuin Baltian maiden osalta.
Stalin korosti useaan otteeseen Baltian mallin seuraamista myös Suomen kohdalla"
Mauno Koivisto kirjassaan.
Suomen ETYK-suurlähettiläänä ja aseidenriisuntalähettiläänä toiminut Markku Reimaa on penkonut Pohjoismaiden ja Saksan keskinäisiä yhteyksiä vuosilta 1940-1944.
helmikuussa (1940 ) Neuvostoliitto oli ehdottanut Saksalle invaasiota Norjaan, jotta liittoutuneiden kuljetuslaivat eivät olisi päässeet tuomaan joukkojaan Norjaan ja sitä kautta Suomen tueksi.
https://www.verkkouutiset.fi/natsi-saksa-saneli-pohjoismaille-hyvin-erilaiset-olosuhteet-49209/
Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.
http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html
Muistio Saksan Johtajan ja Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan ja ulkoasiain kansankomissaarin Molotovin välisestä keskustelusta. Läsnä valtakunnan ulkoministeri, apulaiskansankomissaari Dekanosov sekä lähetystöneuvos Hilger ja herra Pavlov, jotka toimivat tulkkeina, lokakuun 12. päivänä 1940
Molotov: " Viime vuoden Saksan ja Venäjän välistä sopimusta voidaan pitää tarkoitetulla tavalla täytettynä paitsi yhdessä kohden, nimittäin Suomessa."
Johtaja aloitti keskustelun maininnalla Molotovin huomautuksesta eilisessä keskustelussa, minkä mukaan Saksan ja Venäjän sopimus on täytetty "lukuunottamatta yhtä kohtaa, nimittäin Suomea".
Molotov tarkensi, että tämä huomautus ei koskenut vain itse Saksan ja Venäjän sopimusta vaan ennen kaikkea myös salaisia pöytäkirjoja.
Molotov vastasi, että Venäjän hallitus katsoo velvollisuudekseen saattaa Suomen kysymyksen järjestykseen ja selkeäksi. Siihen ei tarvita mitään uusia sopimuksia. Vanha Saksan ja Venäjän sopimus asettaa Suomen Venäjän etupiiriin.
. Johtajan kysymykseen hän vastasi, että hän näki tämän ratkaisun olevan samaa mittakaavaa kuin Bessarabiassa ja reunavaltioissa ja pyysi Johtajaa ottamaan kantaa.
Kun Johtaja vastasi siihen, että että hän voi vain toistaa, että Suomeen ei saa syntyä sotaa, koska sellaisella sodalla voi olla kauaskantoisia vastavaikutuksia, Molotov totesi, että tällä kannanotolla keskusteluun on sisällytetty uusi edellisvuotisessa sopimuksessa ilmaisematon momentti.
https://histdoc.net/historia/NaSo1940-11-13.html
Karjalan ryöstö ei ollut Suomelle pikkujuttu. Toiseksi suurin kaupunki, teollisuutta ja maan paras maanviljelymaa. Onko ihme että haluttiin ruokalaari takaisin ettei oltaisi ulkomaisen hyväntahtoisuuden varassa ruoan saamisessa lapsille?
http://www.jyrkinen.fi/historia/elintarviketilanne-1941-1942.html
Syksyllä 1941 Suomi joutui puristuksiin ruuan ja Saksan väliin. Omilta pelloilta saatiin ainoastaan puolet siitä, mitä rauhan aikana oli kulutettu. Suomi oli tilanteessa, jossa ilman Saksan elintarviketoimituksia maata olisi kohdannut suurimittainen nälänhätä.
Saksa puolestaan alkoi painostaa Suomea jatkamaan hyökkäystä Leningradia kohti, minkä Suomen valtiojohto torjui. Kun Berliinistä lähetetyt kirjeet ja viljantoimitusten katkaisukaan eivät tehonneet, Hitler lähetti lopulta "oikean kätensä", kenraali Alfred Jodlin suomalaisia taivuttelemaan.
Lopputulos kuitenkin oli, että suomalaiset eivät suostuneet etenemään kohti Leningradia, mutta silti Saksa toimitti Suomelle satoja miljoonia kiloja viljaa. Nälkäkuolemilta ei kuitenkaan vältytty sen paremmin sotavankien kuin suomalaisten siviilienkään joukossa.
Myös poliittisella taistelukentällä Suomi kävi kuilun partaalla, mutta selvisi siitä: Saksa lakkasi vaatimasta Leningradin vastaisia operaatioita toimittaen silti elintarvikkeita ilman vastiketta. Tätä voidaan pitää todellisena diplomatian taidonnäytteenä Suomen päättäjiltä, jotka olivat vierastaneet Hitleriä jo ennen sotia.
https://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/suomen-piti-valita-pirun-ja-belsebubin-valilta/208567/
Minulla ei ole mitään ennakkoluuloja Nliittoa ja Venäjää kohtaan Mutta jos me tämän valtakunnan intressipiiriin jäämme, on se meille kuolema. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä." Näin järkeili monien mielestä liiaksikin venäläisten tavoitteita ymmärtänyt J. K. Paasikivi silloiselle pääministerille Risto Rytille syksyllä 1940.
Näin jälkikäteen on helppo todeta, että Paasikivi oli oikeassa. Se olisi ollut Suomelle kuolema.