Stallari: "Suomen kenraalit olivat pelkureita ja luusereita kun vertaa neukun ja Saksan kenuihin."
Suomalaisten kenraalien pätevyys näkyi kyvyssä johtaa lukumäärän ja materiaalin suhteen alivoimaisia joukkoja hyvällä menestyksellä.
Taistelussa kaatuminen ei ole kenraalin menestyksen mitta, vaan kyky suorittaa tehtävät. Kaatunut kenraali on hyödytön.
"Niiltä molemmilta kaatui taisteluissa kymmeniä kenuja mutta Suomelta taisi mennä vain yksi, Vihma. Hänkin hölmöyttään kai kun piti näyttää miten rohkea on. "
Suurvalloilla on varaa menettää muutamia tuhansista kenraaleistaan.
"Varsinaisissa taisteluissa ei kaatunut yhtäkään kun jengi pysytteli niin kaukana rintamista, ettei tykkitulikaan ulottunut. "
Ylemmät esikunnat sijoitettiin niin, että niistä kyettiin johtamaan toimintaa. Se ei onnistu etulinjasta.
#Tosin tavallisia sotilaita koskien uhottiin miten "me emme peräänny" ja tuhottiin paljon ihmishenkiä turhaan esim. juuri Valkeasaaressa mutta myös monessa muussakin paikassa.#
Taisteluissa tulee tappioita. Valkeasaaresta peräännyttiin hyvin nopeasti.
#Huuto "me emme peräänny" oli väärin me-muodossa koska jokainen kenu perääntyi tarvittaessa niin ajoissa, että oma henki säästyi. Rehellisempää olisikin ollut uhota sotilaille "te ette peräänny". #
Kenraali ei huutele, vaan johtaa käskyillä. Tarvittaessa taistellaan viimeiseen mieheen.
Suomalaisten kenraalien pätevyys näkyi kyvyssä johtaa lukumäärän ja materiaalin suhteen alivoimaisia joukkoja hyvällä menestyksellä.
Taistelussa kaatuminen ei ole kenraalin menestyksen mitta, vaan kyky suorittaa tehtävät. Kaatunut kenraali on hyödytön.
"Niiltä molemmilta kaatui taisteluissa kymmeniä kenuja mutta Suomelta taisi mennä vain yksi, Vihma. Hänkin hölmöyttään kai kun piti näyttää miten rohkea on. "
Suurvalloilla on varaa menettää muutamia tuhansista kenraaleistaan.
"Varsinaisissa taisteluissa ei kaatunut yhtäkään kun jengi pysytteli niin kaukana rintamista, ettei tykkitulikaan ulottunut. "
Ylemmät esikunnat sijoitettiin niin, että niistä kyettiin johtamaan toimintaa. Se ei onnistu etulinjasta.
#Tosin tavallisia sotilaita koskien uhottiin miten "me emme peräänny" ja tuhottiin paljon ihmishenkiä turhaan esim. juuri Valkeasaaressa mutta myös monessa muussakin paikassa.#
Taisteluissa tulee tappioita. Valkeasaaresta peräännyttiin hyvin nopeasti.
#Huuto "me emme peräänny" oli väärin me-muodossa koska jokainen kenu perääntyi tarvittaessa niin ajoissa, että oma henki säästyi. Rehellisempää olisikin ollut uhota sotilaille "te ette peräänny". #
Kenraali ei huutele, vaan johtaa käskyillä. Tarvittaessa taistellaan viimeiseen mieheen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Millä menestyksellä kun molemmat sodat hävittiin ja Jatkosota peräti antautumalla kun ensin oli tultu kiitolaukkaa Viipuriin ?"
Talvisodassa torjuttiin ylivoimaisen hyökkääjän yritys vallata maa stallarien pettymykseksi.
Jatosodassa vallattiin menetetyt alueet ja lisääkin. Sota hävittiin, koska Saksa hävisi.
"Mosurilleko se onkin menestyksen mitta, onko kaatunut mosuri hyödyllinen? Eli sama varmaan koskee sodassa kaikkia sotilasarvoon katsomatta, olettaisin."
Kyse oli kenraaleista, joita joukkojensa johtamisen sijasta vaadittiin kaatumaan etulinjassa. Kenraalit eivät ole sitä varten. Vain heillä on riittävä osaaminen suurten joukkojen johtamiseen.
"Takaa johtaminen on pelkuruutta."
Sitten kaikien ameijoiden kaikki kenraalit ovat pelkureita.
" Rommel osasi johtaa edestä "
Rommel toimi useimmin liiankin edessä sotkien asioita vailla yhteyksia joukkoihin.
El Alameinin hyökkäyksen ja Normandian maihinnousun alkaessa hän oli kotonaan.
"kuten myös ihailemasi Ruotsin kuninkaat."
En muista heitä ihailleeni.
" Miten kävikään Lutzenin taistelussa ?"
Tasitelulinjaan edennyt kuningas kaatui. Taistelu saatettiin voittaa.
Mitä kuninkaat tähän kuuluvat?
Siirrät taas tolppia, kun jäät valeista kiinni.
"Niin tulee ja varsinkin Suomen armeijalle tarpeettomia tappioita. Saku oli neuvonut, ettei neukun suurhyökkäyksen tulivalmistelun alle pidä jäädä vaan antaa niiden ampua tyhjiin asemiin. Mutta meikäläiset herrat vain nauroivat sille neuvolle ivaten saksalaisia perääntyjiksi ja pelkureiksi."
Misä vaiheessa tämä olisi ehdittyh tehdä, kun hyökkäys yllätti kaikki portaat?
Stallarit jauhavat jälkiviisauksiaan.
"Tulijyrä vei 10.6.44 tuhansia miehiä ihan Suomen herrojen typeryyden ja seinähulluuden takia. Kenut olivat niin urhoollisia ja taitavia, että uhrasivat rohkeasti ja pelkoa tuntematta tuhansia sotilaita."
Kenraalit johtivat taistelua loppuun asti ja saatiin torjuntavoitto stallarien ikuiseksi katkeruudeksi.
Stallari: "Kesällä -44 joku iso kiho läksi Kannakselta kesken taistelun Lappeenrantaa hakemaan ohjeita esimieheltään. Monissa muissa armeijoissa sellainen komentaja olisi ammuttu mutta ei Suomen armeijassa. Täällä oli ja on vallalla ajattelu, että ei korppi korpin silmää noki."
Kyseessä oli eversti Kemppi, joka sai rangaistuksen joukkonsa jättämisestä. Hän halusi selvittää Viipurin menettämisen henkilökohtaisesti esimiehelleen kenraali Laatikaiselle.
Marski kyllä vaati hänen ampumistaan...
Onhan se aika erikoista, että IV ak:lla ei ollut mitään kosketusta lähistöllä olleeseen Kemppiin, joka oli jätetty heitteille. Viipurin puolustamiseen olisi vaadittu koko armeijakunta tai vähintään puolet siitä. Marski tuli kuivioihin mukaan vasta Talissa.
Laatikainen oli sitä paitsi valehdellut Kempille, että IV ak vastaa Viipurin puolustuksesta 20.6. klo 18 asti, mutta lähtö tuli jo päivällä erään palstalaisen juopporemmin kanssa.
Suomalaiset kenraalit ja muu päällystö oli hyvin pätevää.
Pitää myöskin muistaa että kaikkinensa Suomalainen sotilas oli motivoituneempi ja neuvokkaampi sekä oma-aloitteesempi kuin Neukkujen sotilaat.
Vain näistä syistä johtuen pärjäsimme lukumääräisesti paljon suurempia Neuvostoliiton joukkoja vastaan.
Ei kaikki kenraalit piileskelleet. Saksassa Galland lensi taistelulentoja loppuun asti. Ja niinkin yllättävä nimi kuin RSHA:n päällikkö Heydrich lensi hävittäjää noin niinkuin firaabelinä itärintamalla, jopa Hitlerin kiellosta huolimatta.
kukin tavallaan.
Tärkeintä oli suorittaa annettu tehtävä, ei se istuttiinko esikunnassa vai häärättiinkö etulinjassa sotkemassa alaisten hommia.
Tavallisin "edestä johtamisen" muoto oli mennä painopisteen suunnan seuraavaksi alempaan esikuntaan.
Etulinjassa käynti oli harvoin hyödyksi muuten kuin henkilökohtaisen rohkeuden todisteena.
lentokiellossa jo everstinä.
Hän teki hävittäjäkenraalina yhden taisteluelennon saadakseen tuntumaa suurten pommilaivueiden torjuntaan.
Säilyi hengissä nipinnapin.
Haaveili suihkareista, jotka pyyhkivät pommarit alas taivaalta pelkästään suihkivilla perälieskoilla.