Hallitus alkoi haastaa riitaa ?

Hallitus ei ole työmarkkina osapuoli. Hallitus on se joka kutsutaan työmarkkina osapuolen neuvotteluihin jos kutsutaan työntekijöiden ja työnantaja osapuolen toimesta.Hallituksella ei myöskään ole toimivaltaa määrätä mitä sovitaan tai mitä jätetään sopimatta.

vellitjapuurotsekasi kirjoitti:

Hallitus ei ole työmarkkina osapuoli. Hallitus on se joka kutsutaan työmarkkina osapuolen neuvotteluihin jos kutsutaan työntekijöiden ja työnantaja osapuolen toimesta.Hallituksella ei myöskään ole toimivaltaa määrätä mitä sovitaan tai mitä jätetään sopimatta.

Hallitus on eduskunnan työkalu. Eduskunnalla on oikeus säätää lakeja, joissa rajoitetaan sopimisvapautta.

Useimmat työlait ovat määrääviä eikä työntekijä ja työnantaja saa keskenään sopia mitään muuta. Myös yleissitovuus on olemassa vain siksi, että hallitus on esittänyt lakia, jonka eduskunta on hyväksynyt.

Esukunnalla ei ole mitään velvollisuutta noudattaa peineten piirien keskenään sopimia asioita, jos se katsii siitä olevan haittaa muille. EK ja AY edustavat vain pientgä vähemmistöä Suomen kansasta. Eduskunta edustaa kaikkia.

Hallitus esittää asioita .Mm perustuslaki valiokunta punnitsee esityksien sisältöä perustuslakiin ja esityksien suhdetta laillisuuteen. Hallitus ei säädä suoraan lakeja ,eikä hyväksy. Hallituksen esitykset menevät kyllä eduskunnan hyväksyntään. Johtuen hallituksemme kookoonpanoista, eli siitä että hallituspohjat muodostetaan enemmistö pohjalta menee nuo hallituksen esitykset läpi "sukkana." Näin olle esityksen puntaroinnissa lainsäädännällä ja lkien valmistelulla on merkittävä osuus päätöksien laillisuus asteeseen.

Päätäntävalta ei saisi olla työkalu viedä päätöksiä läpi jonkin yksittäisen tahon näkökulmasta ,yli yleisen kansallisen edun . Päättävän elimen ,kuten hallituksen tulisi lähtökohtaisesti punnita asioita valtakunnallisesta ja kansalaisten yhteisestä näkökulmasta,eikä yhden tahon kuten esim Ek ,kuten nyt tapahtuu.

Yksityisen sopimusvapauden rajoittaminen ei kuulu demokraattisten valtioiden toimenkuvaan ,eikä ylipäätänsä demokraattisten valtioiden toimitapoihin sen enempää kuin sananvapauden rajoittaminen tai yksilövapuden mielipiteiden tms rajaaminen. Kyseisiä toimia kyllä on harjoitettu dikktatuurisissa valtioissa,mutta kansainvälisesti nuo toimet on kansainvalisten järjestöjen taholta katsottu kokolailla tuomittaviksi. Lain säädännön laillisuuden pohjan määrittää kansallinen lainsäädäntö ,jossa perustuslaki ylimpänä lakina rajaa toimien laillisuutta. Myös kansainväliset sopimukset kuten esim. ihmisoikeudelliset sitovat sivistysvaltioita ja usein myös toimivat toimien oikeuden mukaisuuden linjoina, joten lainsäädännölläkin ja lainsäätjienkin oletetaan toimivan lakeja säätessään opikeuden mukaisuuden ja yleisen lain määrittämien oikeuskäsitteiden puitteissa.

Asiassa on huomioinarvoista se,että työehtosopimukset ovat syntyneet työnantja ja työntekijä osapuolien neuvottelujen tuloksena, kullooinkin sovittujen asioiden pohjalta.Hallitukset eivät ole työehtosopimuksia luoneet. Ek ja Ay osapuolien sopimuksien pohjalta sovitut asiat on kirjattu lakiin,jotta on ns. ohjenuora ja asiat kirjoissa,mitä on sovittu. Kaikkia työehtoneuvotteluja ei ole käyty kolmikantaisesti eikä ole välttämätöntä käydä. Yhtälöön on päädytty silloin kun on katsottu että on eduksi kutsua hallituksen edustus neuvotteluihin,jotta neuvottelutulos syntyisi helpommin. Näin useimminkin silloin kun neuvottelutulokseen on ollut vaikea päästä.

Hallituksen edunvalvonta on ollut tuolloin maanedunkannalata asioiden edistäminen. Eli ehkäistä asioiden meneminen esim yleislakko tasolle. Neuvottelu tuloksen edistämiseksi hallituksen työkaluna on ollut veroratkaisut,jolloin on voitu helpoittaa esim teollisuuden veroitusta joiltain osin tms ja näin ollen on voitu sopia pitkä sopimuskausi ja palkankoroitukset tasaisesti,joilla on myös saatu taattua työrauha pitkälle ajanjaksolle ja vakaa neuvottelutulos ,joka on lähtökohtaisesti maan edunmukaista ,myös kasvulle ja työllisyyden kehitykselle eli työpaikkojen synnylle. yleisitovuus on seikka joka vakauttaa tuota tilannetta laajemmalti koska tuolloin sopimukset ovat kattavampia .Sopimuten keskittäminen yleissitovasti on huomattavasti valkaampi tila maankehityksen kannalta kuin esim paikallinen sopiminen ,jolloin joka työpailla olisi mahdollista sopia asiat irrallisesti .Tuosta on aikoinaan päästy pois ,eikä tänäpäivänä enää nähdä näitä työpaikka istumisia ,riita tilanteessa,joka on keskitettyjen sopimusten ansiota.

työehtosopimuslakia ei pidä sotkea Suomen lakiin tai sen säätämistapaan ne ovat kaksi toisistaan irrallista asiaa

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1946/19460436

https://www.tek.fi/fi/tyoelama/yrittaja/yrittajan-palvelutarjotin/tyontekijat-jotka-eivat-kuulu-tyoehtosopimusten-piiriin

Kuten tuosta esille käy Suomen lait säätää taasen eduskunta topisin kuin työehtosopimuksen sisällön

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/sivut/default.aspx

Se mitä tuosta (kaksieriasiaa )linkkiien takaa on todettavissa ,on se että työehto sopimuksien sisällön esitys ei kuulu hallituksen toimivaltuuksiin,eikä edes edukunnan.

asioidenjuurille kirjoitti:

Hallitus esittää asioita .Mm perustuslaki valiokunta punnitsee esityksien sisältöä perustuslakiin ja esityksien suhdetta laillisuuteen. Hallitus ei säädä suoraan lakeja ,eikä hyväksy. Hallituksen esitykset menevät kyllä eduskunnan hyväksyntään. Johtuen hallituksemme kookoonpanoista, eli siitä että hallituspohjat muodostetaan enemmistö pohjalta menee nuo hallituksen esitykset läpi "sukkana." Näin olle esityksen puntaroinnissa lainsäädännällä ja lkien valmistelulla on merkittävä osuus päätöksien laillisuus asteeseen.

Päätäntävalta ei saisi olla työkalu viedä päätöksiä läpi jonkin yksittäisen tahon näkökulmasta ,yli yleisen kansallisen edun . Päättävän elimen ,kuten hallituksen tulisi lähtökohtaisesti punnita asioita valtakunnallisesta ja kansalaisten yhteisestä näkökulmasta,eikä yhden tahon kuten esim Ek ,kuten nyt tapahtuu.

Yksityisen sopimusvapauden rajoittaminen ei kuulu demokraattisten valtioiden toimenkuvaan ,eikä ylipäätänsä demokraattisten valtioiden toimitapoihin sen enempää kuin sananvapauden rajoittaminen tai yksilövapuden mielipiteiden tms rajaaminen. Kyseisiä toimia kyllä on harjoitettu dikktatuurisissa valtioissa,mutta kansainvälisesti nuo toimet on kansainvalisten järjestöjen taholta katsottu kokolailla tuomittaviksi. Lain säädännön laillisuuden pohjan määrittää kansallinen lainsäädäntö ,jossa perustuslaki ylimpänä lakina rajaa toimien laillisuutta. Myös kansainväliset sopimukset kuten esim. ihmisoikeudelliset sitovat sivistysvaltioita ja usein myös toimivat toimien oikeuden mukaisuuden linjoina, joten lainsäädännölläkin ja lainsäätjienkin oletetaan toimivan lakeja säätessään opikeuden mukaisuuden ja yleisen lain määrittämien oikeuskäsitteiden puitteissa.

Asiassa on huomioinarvoista se,että työehtosopimukset ovat syntyneet työnantja ja työntekijä osapuolien neuvottelujen tuloksena, kullooinkin sovittujen asioiden pohjalta.Hallitukset eivät ole työehtosopimuksia luoneet. Ek ja Ay osapuolien sopimuksien pohjalta sovitut asiat on kirjattu lakiin,jotta on ns. ohjenuora ja asiat kirjoissa,mitä on sovittu. Kaikkia työehtoneuvotteluja ei ole käyty kolmikantaisesti eikä ole välttämätöntä käydä. Yhtälöön on päädytty silloin kun on katsottu että on eduksi kutsua hallituksen edustus neuvotteluihin,jotta neuvottelutulos syntyisi helpommin. Näin useimminkin silloin kun neuvottelutulokseen on ollut vaikea päästä.

Hallituksen edunvalvonta on ollut tuolloin maanedunkannalata asioiden edistäminen. Eli ehkäistä asioiden meneminen esim yleislakko tasolle. Neuvottelu tuloksen edistämiseksi hallituksen työkaluna on ollut veroratkaisut,jolloin on voitu helpoittaa esim teollisuuden veroitusta joiltain osin tms ja näin ollen on voitu sopia pitkä sopimuskausi ja palkankoroitukset tasaisesti,joilla on myös saatu taattua työrauha pitkälle ajanjaksolle ja vakaa neuvottelutulos ,joka on lähtökohtaisesti maan edunmukaista ,myös kasvulle ja työllisyyden kehitykselle eli työpaikkojen synnylle. yleisitovuus on seikka joka vakauttaa tuota tilannetta laajemmalti koska tuolloin sopimukset ovat kattavampia .Sopimuten keskittäminen yleissitovasti on huomattavasti valkaampi tila maankehityksen kannalta kuin esim paikallinen sopiminen ,jolloin joka työpailla olisi mahdollista sopia asiat irrallisesti .Tuosta on aikoinaan päästy pois ,eikä tänäpäivänä enää nähdä näitä työpaikka istumisia ,riita tilanteessa,joka on keskitettyjen sopimusten ansiota.

Olet siis sitä mieltä, että sopimukset koskevat vain niitä, jotka ovat ne allekirjoittaneet?
Tämä on hyvä yleinen periaate.

Se kuitenkin johtaa siihen, että nuorempien ei tarvitse maksaa vanhempien eläkkeitä eikä työsopimukset koske suurinta osaa yrityksistä koska ne eivät ole päässeet vaikuttamaan niihin eivätkä ole niitä allekirjoittaneet. Koko yleissitovuutta ei ole, jos ei hyväksytä eduskunna oikeuttaa säätää lakeja ja rajoittaa sillä tavalla sopimusoikeutta.

Myös kaupankäynnissä ja vuokraustominnassa on sopimusvapautta rajoittavia kohtia kuten myös valmismatkalaissa. Sopimusvapautta rajoitetaan yleensä silloin, jos katsotaan ettei sopimuksen tekijät ole tasapuolisessa asemassa.

Eli lyhyesti: kirjoitit soopaa.

Työmarkkina osapuolet kun sopivat asiat ja ne viedään lakeihin tuskin voidaan kiistää sopijapuolien tasapuolisuutta ,varsinkin kun nuo sopija osapuolien sopimukset on olleet 10 :niä vuosia kirjattuna lakiin. Hallitus ei oel kiistan osapuoli,vaikkakin on aloittellinen sopimusten purkaja. ja kyllä sopimukset voidaan tehdä ykleisistoviksi ilman että hallitus on osapuolena .Hallitus kun ei ylipäätänsä ole noissa pippaloissa kun kutsuvieraana jos niin päätetään.

PieniPiruVasempaan kirjoitti:

Hallitus on eduskunnan työkalu. Eduskunnalla on oikeus säätää lakeja, joissa rajoitetaan sopimisvapautta.

Useimmat työlait ovat määrääviä eikä työntekijä ja työnantaja saa keskenään sopia mitään muuta. Myös yleissitovuus on olemassa vain siksi, että hallitus on esittänyt lakia, jonka eduskunta on hyväksynyt.

Esukunnalla ei ole mitään velvollisuutta noudattaa peineten piirien keskenään sopimia asioita, jos se katsii siitä olevan haittaa muille. EK ja AY edustavat vain pientgä vähemmistöä Suomen kansasta. Eduskunta edustaa kaikkia.

Oletko sitä mieltä, että työnantajalla pitää olla Eduskunnan säätämä laki takanaan, jotta voi niin halutessaan irtisanoa kenet haluaa, jopa isoissa ja pienissä yrityksissä erilaisin irtisanomisperustein?

Oletko sitä mieltä, että kun työnantaja on niin halutessaan irtisanonut työntekijän, joka ei mielestään tuota riittävästi voittoa ja osinkoja sijoittajille, niin myös työntekijän lakisääteinen työttömyysturva eli työttömyyskorvaus pitää lopettaa määräajaksi?

Oletko sitä mieltä, että työntekijällä ei ole oikeutta eikä lakia takanaan, jos se ei halua myydä työvoimaansa hintaan mihin hyvänsä, vaikkapa vain yhdeksän euron päiväpalkalla ilman ruokaa ja asuntoa (kuten palkollisilla on ennenvanhaan ollut)?

Pitäisikö työlainsäädäntöä kehittää Suomessa eurooppalaiselle tasolle, eli työnantajat joutuisivat maksamaan tuntuvat irtisanomiskorvaukset esimerkiksi kuten Saksassa.
Jos irtisanominen on laiton, eikä työnantajalla ole ollut todistettavia irtisanomisperusteita, pitäisi työnantajan maksaa korvauksia työntekijälle, esimerkiksi 10-15 kuukauden palkka "eropakettina" kuten Nokialta vaadittiin Bochumin työläisten irtisanomisessa.

Mikä olisi kohtuullinen "erotuspaketti" alle 20 tai alle 10 hengen yritysten irtisanoessa työntekijöitä, pitäisikö erotuspaketti sitoa yrityksen tulokseen: mitä parempi tulos - sitä suurempi eroraha?

Ei+Suomen+työttömyyttä+näin+poisteta.+Nyt+onkin+siirrytty+toisiin+mittareihin.+Omn+alettu+seuraamaan+työllisyysastetta:+70+-72+%.+Näyttää+kauniimmalta,+kun+katsotaan+suoraan+työttömyyslukuja.+Ne+ovat+todellisuudessa+yli+10%+työvoimasta.++Palakaattomassa+työssä+on+satoja+tuhansia.+Heitä+ei+lasketa+työttömiksi.Kyllä+Suomi+on+edelleenkin+työvoimaa+vievä+maa+toisin+kuin+muut+Pohjoismaat.+Olemme+Pohjolan+kehitysmaa.+Tällä+menolla+pysymme+sellaisena!!

Ai. Ensin päätetään mikä on työttömyysluku ja sitten mietitään kuinka tuohon päästään tilastoja nikkaroimalla. Hienoa. Tilastoja rustaamallahan ne käytännön asiat ratkeaa. Taitaa pitää täysin paikkansa tuo sananparsi:" Ensin tulee tilastot ja sitten tulee emävalhe."