Suomalaisia punikkeja oltiin viemässä Saksan kalikaivoksiin pakkotyöhön. Vain Saksan sodan käänne kotirintaman petettyä pelasti suomalaiset varmalta kuolemalta saksalaisissa suolakaivoksissa.
Kepulaisten pyhä isä Santeri Alkio oli myymässä suomalaisia punavankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille 1918.
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/
Katso erityisesti kommenttiosuudet!
Lait oli jo valmiiksi tehtynä siirtoja varten ja vankileiri oli Tammisaaressa lähellä Hangon satamaa.
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden tuomitsema kuolemanrangaistus pannaan täytäntöön ampumalla.
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/askok1918_1.html
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/askok1918_2.html
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/67_1.html
Suomen painettu asetuskokoelma 67/1918 s. 1.
Laki valtiorikosoikeuksien tuomitsemain rangaistusten täytäntöönpanosta.
Annettu Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1918.
Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1 §.
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden tuomitsema kuolemanrangaistus pannaan täytäntöön ampumalla. Sellaisen oikeuden tuomitsema vapausrangaistus voidaan panna täytäntöön myöskin pakkotyönä vastaavana aikana.
2 §.
Pakkotyö suoritetaan joko valtion työlaitoksessa tahi sen ulkopuolella valtion, kuntain tai yksityisten töissä tarkoitukseen soveltuvalla työpaikalla.
3 §.
Vähintään kolmeksi vuodeksi pakkotyöhön määrätty vanki saatakoon Senaatin päätöksellä siirtää pakkotyötään suorittamaan Suomen rajojen ulkopuolella Senaatin määräämässä maassa ja sen hyväksymän valvonnan alaisena. Jos vanki ennen määrätyn pakkotyön päättymistä sieltä luvattomasti palaa, ei sitä alkaa, minkä hän maan rajojen ulkopuolella pakkotyön suorittamista varten on ollut, lueta hänelle hyväksi rangaistusajan lyhennyksenä.
4 §.
Tuomittu rangaistusaika lasketaan niinkuin rikoslaissa sanotaan ja luetaan alkavaksi, jos tuomittu on vangittu, heti kun tuomio on saanut lainvoiman.
5 §.
Tulo vangin Suomessa tekemästä pakkotyöstä lankeaa kruunulle. Kuitenkin voidaan vangin käytöksen ja ahkeruuden sekä työn tuottavuuden perusteella vangin hyväksi merkitä säästöraha, jonka suurimman määrän Senaatti vahvistaa. Säästöraha on käytettävä vangin perheen tai muun läheisen omaisen avustamiseen tahi talletettava vangin vastaisen toimeentulon turvaamista varten.
Ulkomaalla pakkotyötään suorittavan vangin työn tulosta määrää Senaatti.
6 §.
Vanki, joka on kärsinyt puolet rangaistusalastaan, kuitenkin vähintään yhden vuoden, tai elinkaudekseen tuomittu vähintään kahdeksan vuotta, voidaan rangaistuksensa loppuajaksi asettaa valvonnan alaiseksi vankeuslaitokscu ulkopuolelle sen mukaan kuin siitä hallinnollisessa lainsäädäntöjärjestyksessä erittäin säädetään.
Jos valvonnan alaisena oleva ei noudata hänelle annettuja määräyksiä, voidaan hänet panna vankeuslaitokseen kärsimään sitä rangaistusta, joka oli jäljellä kun hänet valvonnan alaiseksi asetettiin. Jos hän joutuu vikapääksi uuteen rikokseen, yhdistettäköön siitä seuraava rangaistus siihen, mitä edellisestä rangaistuksesta oli jäljellä, kun hänet asetettiin valvonnan alaiseksi, ja pantakoon se rangaistus täytäntöön kuten tässä laissa sanotaan.
Ellei vankia ole pantu vankeuslaitokseen jatkamaan rangaistuksensa kärsimistä, on hänen katsottava täydelleen kärsineen rangaistuksensa, kun sen aika on loppuun kulunut; elinkautinen vapausrangaistus on tällöin katsottava kahdeksikymmeneksi vuodeksi.
7 §.
Vangin valvonnan alaiseksi asettamisesta lähettää laitoksen johtaja ehdotuksensa Vankeinhoitohallitukselle. joka toimittaa sen omine lausuntoineen Senaatin ratkaistavaksi. Senaatti myös päättää, onko valvonnan alaisena oleva muun syyn kuin uuden rikoksen vuoksi pantava rangaistustaan kärsimään.
8 §.
Tarkemmat määräykset pakkotyön järjestämisestä, pakkotyöläisten luokittamisesta ja heidän säästörahoistaan seka muusta pakkotyörangaistuksen täytäntöönpanosta antaa Senaatti.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 16 päivänä heinäkuuta 1918.
Suomen Senaatin Puheenjohtaja:
P. E. Svinhufvud.
Oikeustoimituskunnan Päällikkö Onni Talas
Kepulaisten pyhä isä Santeri Alkio oli myymässä suomalaisia punavankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille 1918.
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/
Katso erityisesti kommenttiosuudet!
Lait oli jo valmiiksi tehtynä siirtoja varten ja vankileiri oli Tammisaaressa lähellä Hangon satamaa.
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden tuomitsema kuolemanrangaistus pannaan täytäntöön ampumalla.
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/askok1918_1.html
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/askok1918_2.html
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/67_1.html
Suomen painettu asetuskokoelma 67/1918 s. 1.
Laki valtiorikosoikeuksien tuomitsemain rangaistusten täytäntöönpanosta.
Annettu Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1918.
Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1 §.
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden tuomitsema kuolemanrangaistus pannaan täytäntöön ampumalla. Sellaisen oikeuden tuomitsema vapausrangaistus voidaan panna täytäntöön myöskin pakkotyönä vastaavana aikana.
2 §.
Pakkotyö suoritetaan joko valtion työlaitoksessa tahi sen ulkopuolella valtion, kuntain tai yksityisten töissä tarkoitukseen soveltuvalla työpaikalla.
3 §.
Vähintään kolmeksi vuodeksi pakkotyöhön määrätty vanki saatakoon Senaatin päätöksellä siirtää pakkotyötään suorittamaan Suomen rajojen ulkopuolella Senaatin määräämässä maassa ja sen hyväksymän valvonnan alaisena. Jos vanki ennen määrätyn pakkotyön päättymistä sieltä luvattomasti palaa, ei sitä alkaa, minkä hän maan rajojen ulkopuolella pakkotyön suorittamista varten on ollut, lueta hänelle hyväksi rangaistusajan lyhennyksenä.
4 §.
Tuomittu rangaistusaika lasketaan niinkuin rikoslaissa sanotaan ja luetaan alkavaksi, jos tuomittu on vangittu, heti kun tuomio on saanut lainvoiman.
5 §.
Tulo vangin Suomessa tekemästä pakkotyöstä lankeaa kruunulle. Kuitenkin voidaan vangin käytöksen ja ahkeruuden sekä työn tuottavuuden perusteella vangin hyväksi merkitä säästöraha, jonka suurimman määrän Senaatti vahvistaa. Säästöraha on käytettävä vangin perheen tai muun läheisen omaisen avustamiseen tahi talletettava vangin vastaisen toimeentulon turvaamista varten.
Ulkomaalla pakkotyötään suorittavan vangin työn tulosta määrää Senaatti.
6 §.
Vanki, joka on kärsinyt puolet rangaistusalastaan, kuitenkin vähintään yhden vuoden, tai elinkaudekseen tuomittu vähintään kahdeksan vuotta, voidaan rangaistuksensa loppuajaksi asettaa valvonnan alaiseksi vankeuslaitokscu ulkopuolelle sen mukaan kuin siitä hallinnollisessa lainsäädäntöjärjestyksessä erittäin säädetään.
Jos valvonnan alaisena oleva ei noudata hänelle annettuja määräyksiä, voidaan hänet panna vankeuslaitokseen kärsimään sitä rangaistusta, joka oli jäljellä kun hänet valvonnan alaiseksi asetettiin. Jos hän joutuu vikapääksi uuteen rikokseen, yhdistettäköön siitä seuraava rangaistus siihen, mitä edellisestä rangaistuksesta oli jäljellä, kun hänet asetettiin valvonnan alaiseksi, ja pantakoon se rangaistus täytäntöön kuten tässä laissa sanotaan.
Ellei vankia ole pantu vankeuslaitokseen jatkamaan rangaistuksensa kärsimistä, on hänen katsottava täydelleen kärsineen rangaistuksensa, kun sen aika on loppuun kulunut; elinkautinen vapausrangaistus on tällöin katsottava kahdeksikymmeneksi vuodeksi.
7 §.
Vangin valvonnan alaiseksi asettamisesta lähettää laitoksen johtaja ehdotuksensa Vankeinhoitohallitukselle. joka toimittaa sen omine lausuntoineen Senaatin ratkaistavaksi. Senaatti myös päättää, onko valvonnan alaisena oleva muun syyn kuin uuden rikoksen vuoksi pantava rangaistustaan kärsimään.
8 §.
Tarkemmat määräykset pakkotyön järjestämisestä, pakkotyöläisten luokittamisesta ja heidän säästörahoistaan seka muusta pakkotyörangaistuksen täytäntöönpanosta antaa Senaatti.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 16 päivänä heinäkuuta 1918.
Suomen Senaatin Puheenjohtaja:
P. E. Svinhufvud.
Oikeustoimituskunnan Päällikkö Onni Talas
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yhtään punavankia ei lähetetty Saksaan.
Sen sijaan pääosa Venäjälle paenneista punikeista päätti päivänsä orjatyöleirillä tai teloitusryhmän edessä.
Tammisaaren leiristä vapautettiin kesän 1918 aikana 4705 vankia.
Leirin siirryttyä 15.9. 18 Vankeinhoitohallituksen alaisuuteen vapautui vielä 1 083 vankia.
Vuoden lopussa leirillä oli 1 042 vankia.
"Yhtään punavankia ei lähetetty Saksaan."
Ei avaaja sellaista väittänytkään. Tunnettua se sijaan on, että tällainen suunnitelma kyllä oli olemassa. Koskaan sitä ei toteutettu.
Takana oli epäilemättä ajatus saada vangeille elanto (=ruokaa) delegoimalla heidän ylläpitonsa Saksan harteille. Saksassa oli ensimmäisen maailmansodan aikana paljon valloitettujen alueiden sotavankeja työpalveluksessa.
Itse en ole osannut yhdistää Tammisaaren leiriä aiottuun Saksaan karkotukseen. Aiemmin on selitetty Tammisaaren Dragsvikin valikoituneen vankileirin paikaksi, koska:
-ylipäätään muuallakin käytettiin venäläisiltä vapautuneita kasarmeja punavankien säilyttämiseen. Näin oli mm. Hämeenlinnassa, Tampereella, Riihimäellä ja tietenkin leireistä suurimmassa, Suomenlinnan leirissä.
-rajan pinnassa pelättiin venäläisten hyökkäystä, jonka yhteydessä punavankeja yritettäisiin vapauttaa. Siirtämällä vangit lännemmäksi vähennettiin tätä uhkaa. Samaan aikaan lähemmä rajaa mm.Viipuriin kutsuttiin saksalaisia joukkoja turvaksi.
-vankien karkailun katsottiin ehkäistävän parhaiten siten, että heidät sijoitettiin seudulle, jossa ei asuisi heidän sukulaisiaan, jotka voisivat auttaa karkureita. Dragsvikista alkuviikkoina paenneet jäivätkin helposti kiinni, koska vahvasti ruotsinkielisellä alueella suomenkieliset työmiehet herättivät pian huomiota.
"Vuoden lopussa leirillä oli 1 042 vankia"
Mutta yli 3000 oli maatumassa joukkohaudassa varuskunnan vieressä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tammisaaren_vankileiri
---
Liki 11000 vankia ja kolmannes kuolk nälkään ja tauteihin.
Joka kolmas päätyi joukkohautaan – Tammisaari oli vankileirihelvetti
Sisällissodan aikainen Tammisaaren vankileiri on satavuotiaan Suomen pahimpia kipukohtia. Uusi tutkimus selvittää, miksi Tammisaaressa kuoli huomattavasti enemmän ihmisiä kuin muilla leireillä.
Sisällissodat
28.10.2017 klo 12:33
https://yle.fi/uutiset/3-9900137