Katselin aikoinaan televisiosta ohjelmasarjaa,
jossa juoni on aina samanlainen.
Jossain takapihalla on kaaoksen vallassa oleva entinen puutarha.
Autio ja tyhjä.
Ohjelman pääsankari tulee yllättämään kaikki
tekemällä vain muutamassa päivässä sekasortoisesta kaatopaikasta
yli kaikkien unelmienkin käyvän puutarhan.
Itse suoritus, jonka tekijänä on aina sama joukkio,
on aina vellovaa massojen siirtelyä.
Mutta lopputuloksena on henkeä salpaava puutarha ja oleskelutila yms.
aivan ilmaiseksi lahjana sille onnekkaalle,
jonka tämä sankari joukkoineen on halunnut tehdä onnelliseksi.
Jumala istutti kerran paratiisin eli puutarhan
ja asetti sinne ihmisen, jonka oli tehnyt.
Sitten käärme onnistui sotkemaan asiat,
ja myöhemmin koko puutarha meni vedenpaisumuksessa.
Mutta sitten Jumala lähetti oman Poikansa maailmaan,
ja Tämä murskasi käärmeen pään.
Ja nyt Hän on jo pari päivää (millenniumia) ollut poissa.
Hän meni takaisin Isän Kotiin valmistamaan asuinsijaa rakkailleen.
Kullekin juuri sellaisen, joka tätä eniten miellyttää.
Eikä kysymyksessä ole mikään takapiha,
sillä kysymyksessä on Isän Koti.
jossa juoni on aina samanlainen.
Jossain takapihalla on kaaoksen vallassa oleva entinen puutarha.
Autio ja tyhjä.
Ohjelman pääsankari tulee yllättämään kaikki
tekemällä vain muutamassa päivässä sekasortoisesta kaatopaikasta
yli kaikkien unelmienkin käyvän puutarhan.
Itse suoritus, jonka tekijänä on aina sama joukkio,
on aina vellovaa massojen siirtelyä.
Mutta lopputuloksena on henkeä salpaava puutarha ja oleskelutila yms.
aivan ilmaiseksi lahjana sille onnekkaalle,
jonka tämä sankari joukkoineen on halunnut tehdä onnelliseksi.
Jumala istutti kerran paratiisin eli puutarhan
ja asetti sinne ihmisen, jonka oli tehnyt.
Sitten käärme onnistui sotkemaan asiat,
ja myöhemmin koko puutarha meni vedenpaisumuksessa.
Mutta sitten Jumala lähetti oman Poikansa maailmaan,
ja Tämä murskasi käärmeen pään.
Ja nyt Hän on jo pari päivää (millenniumia) ollut poissa.
Hän meni takaisin Isän Kotiin valmistamaan asuinsijaa rakkailleen.
Kullekin juuri sellaisen, joka tätä eniten miellyttää.
Eikä kysymyksessä ole mikään takapiha,
sillä kysymyksessä on Isän Koti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen kyllä siitä eri mieltä, että Jumalan valtakunta olisi kullekin, omien unelmien toiveiden kaivo. Tämäkin on joskus käyty läpi, sinä... "senkin jääräpää" :)
- "Iskä tahdon punaisen pyörän, en sinistä, enkä vihreää ainakaan... itkupotkuraivari tulee, jos se ei ole Iskä punainen" ;)
Ajatteletko sinä, että kun tulet kotiin taivaaseen Jumalan luokse ja Jeesus Kristus esittelee sinulle valmistamaansa asuntoa, sinä katsot pettyneenä ympärillesi. Et pidä kaikesta siitä, mitä Hän on sinulle valmistanut?
On siinnä puusepällä kodissa naputtelemista kun ihmisten määrä kasvaa exponentiaalisesti eikä eläimiä sovi unohtaa, viruksia ja arkkeja mukaanlukien.
No, kun tuo avauksessa kuvaamani pikku porukka saa ihmeen aikaiseksi parissa päivässä, niin kyllä maailmankaikkeuden Luoja pystyy vaikka mihin kahdessa vuosituhannessa.
Ongelma on siinä, että monen Luoja on niin pieni, että taskuun sopii.
Avartukaa tekin, avartakaa katsantoanne, huusi Paavali.