The Economist: Ruotsi ei halua jättää Suomea Nato-pulaan
Ruotsin voi olla vaikea liittyä Natoon, jos Suomi ei lähde mukaan.
Ruotsin tavoite mahdollisessa konfliktissa on Economistin mukaan kyetä puolustautumaan kolmen kuukauden ajan kunnes apu saapuu paikalle. Nämä kaksi tavoitetta – riittävä puolustuskyky ja sen varmistaminen, että apua saadaan – ovat arvostetun talouslehden mukaan korkealla Ruotsin seuraavan hallituksen agendalla.
”Vaikka Ruotsi ei olekaan Naton jäsen, on se sosialidemokraattisen pääministeri Stefan Löfvenin aikana liikkunut niin lähelle puolustusliittoa kuin sen ulkopuolelta käsin on mahdollista”, tästä löytyvässä jutussa todetaan.
Economistin mukaan Ruotsi on herännyt Venäjän uhkaan Pohjolassa. Lehti huomauttaa Ruotsin puolustuskomission todenneen hiljattain raportissaan ykskantaan, että ”suurempi eurooppalainen konflikti voisi alkaa hyökkäyksellä Ruotsiin”.
Ruotsi on myös suorittanut viime aikoina historiallisia puolustusliikkeitä. Kaikki 22 000 Ruotsin Hemvärnetin eli kodinturvajoukkojen sotilasta kutsuttiin kesäkuussa valmiusharjoitukseen. Kyseessä oli suurin tällainen harjoitus sitten vuoden 1975. Ruotsi on myös havahtunut Gotlannin strategiseen merkitykseen ja perustanut sinne uuden sotilasyksikön. Lisäksi kansainvälinen harjoitustoiminta on kasvanut ja kahdenvälisiä suhteita esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja naapureihin on tiivistetty.
”Yhdysvaltain mahdollinen sodanajan rooli Ruotsissa oli aikanaan valtionsalaisuus. Nyt varasuunnitelmia voidaan tehdä avoimesti”, jutussa todetaan.
Economist nostaa esiin myös Suomen ja Ruotsin yhteistyön kehittymisen. Esimerkiksi maiden ilmavoimia kutsutaan jo ”osaksi integroiduiksi”.
Suomea ei hylätä
Riippumatta siitä, millaisen hallituskokoonpanon Ruotsi saa syyskuun vaikean vaalituloksen jälkeen, on päättäjien parissa Economistin mukaan vallalla yhteisymmärrys siitä, että Venäjän uhka ei ole ohimenevä asia vaan uusi normaali.
Tästä huolimatta Ruotsin politiikan suunnalla tulee jutun mukaan olemaan merkittävä vaikutus puolustusvalintoihin. Tärkeimmät neljä oppositiopuoluetta ovat maltillisen kokoomuksen johdolla ilmoittaneet tukevansa Naton jäsenyyttä. Mielipidemittaukset heiluvat, mutta jäsenyyttä on kannattanut 43 ja vastustanut 37 prosenttia kansasta.
Naton jäsenyyteen liittyy kuitenkin Economistin useita ongelmia. Eräs niistä on Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmin kannattama uusi ydinaseiden kieltosopimus ja toinen ruotsidemokraattien kielteinen Nato-kanta. Kolmanneksi tekijäksi nostetaan Suomi.
”Ruotsi ei haluaisi jättää Suomea pulaan, jos pienempi naapuri kieltäytyykin liittymästä.”
Ruotsin voi olla vaikea liittyä Natoon, jos Suomi ei lähde mukaan.
Ruotsin tavoite mahdollisessa konfliktissa on Economistin mukaan kyetä puolustautumaan kolmen kuukauden ajan kunnes apu saapuu paikalle. Nämä kaksi tavoitetta – riittävä puolustuskyky ja sen varmistaminen, että apua saadaan – ovat arvostetun talouslehden mukaan korkealla Ruotsin seuraavan hallituksen agendalla.
”Vaikka Ruotsi ei olekaan Naton jäsen, on se sosialidemokraattisen pääministeri Stefan Löfvenin aikana liikkunut niin lähelle puolustusliittoa kuin sen ulkopuolelta käsin on mahdollista”, tästä löytyvässä jutussa todetaan.
Economistin mukaan Ruotsi on herännyt Venäjän uhkaan Pohjolassa. Lehti huomauttaa Ruotsin puolustuskomission todenneen hiljattain raportissaan ykskantaan, että ”suurempi eurooppalainen konflikti voisi alkaa hyökkäyksellä Ruotsiin”.
Ruotsi on myös suorittanut viime aikoina historiallisia puolustusliikkeitä. Kaikki 22 000 Ruotsin Hemvärnetin eli kodinturvajoukkojen sotilasta kutsuttiin kesäkuussa valmiusharjoitukseen. Kyseessä oli suurin tällainen harjoitus sitten vuoden 1975. Ruotsi on myös havahtunut Gotlannin strategiseen merkitykseen ja perustanut sinne uuden sotilasyksikön. Lisäksi kansainvälinen harjoitustoiminta on kasvanut ja kahdenvälisiä suhteita esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja naapureihin on tiivistetty.
”Yhdysvaltain mahdollinen sodanajan rooli Ruotsissa oli aikanaan valtionsalaisuus. Nyt varasuunnitelmia voidaan tehdä avoimesti”, jutussa todetaan.
Economist nostaa esiin myös Suomen ja Ruotsin yhteistyön kehittymisen. Esimerkiksi maiden ilmavoimia kutsutaan jo ”osaksi integroiduiksi”.
Suomea ei hylätä
Riippumatta siitä, millaisen hallituskokoonpanon Ruotsi saa syyskuun vaikean vaalituloksen jälkeen, on päättäjien parissa Economistin mukaan vallalla yhteisymmärrys siitä, että Venäjän uhka ei ole ohimenevä asia vaan uusi normaali.
Tästä huolimatta Ruotsin politiikan suunnalla tulee jutun mukaan olemaan merkittävä vaikutus puolustusvalintoihin. Tärkeimmät neljä oppositiopuoluetta ovat maltillisen kokoomuksen johdolla ilmoittaneet tukevansa Naton jäsenyyttä. Mielipidemittaukset heiluvat, mutta jäsenyyttä on kannattanut 43 ja vastustanut 37 prosenttia kansasta.
Naton jäsenyyteen liittyy kuitenkin Economistin useita ongelmia. Eräs niistä on Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmin kannattama uusi ydinaseiden kieltosopimus ja toinen ruotsidemokraattien kielteinen Nato-kanta. Kolmanneksi tekijäksi nostetaan Suomi.
”Ruotsi ei haluaisi jättää Suomea pulaan, jos pienempi naapuri kieltäytyykin liittymästä.”
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomi ja Ruotsi tekevät valtiosopimuksen yhteisestä Natohakemuksesta,kannatusluvuista ei tarvitse olla huolissaan ne on sopivasti nuosujohteisia
Toivottavasti ei koskaan tule toteutumaan, isäntämaasopimus pitää mitätöidä heti.
Isäntämaasopimus ja kahden väliset puolustus sopimukset on elintärkeitä pienelle Suomelle, ne vahvistaa turvallisuutta ja yhteistyötä.
Hehheh, natossa ollaan jo. Wannaberyssän paskat on ja pysyy housuissa.
Olettehan tietoisia ettei Suomi liity natoon,siis ei koskaan.Koittakaa kestää ja osanottoni pettymykseenne.Onhan se kiva teidän elää edes nato harhoissa jos se helpottaa tuskaanne.
Juu eipä liity ei 😂...ihan vaan sattumalta kaikki kalusto on nato-yhteensopivaa ja ollaan nato isäntämaa...vain totaalivajakki eli ryssä voi olla erimieltä.