Ali:
Saddam Husseinista tuli vuonna 1979 maamme presidentti. Viikkoa myöhemmin lähdin kotimaasta. Kävelin autiomaan halki beduiinien kanssa, olin sitä ennen ollut vuoden maan alla. Olin ollut aktiivinen opiskelija ja toiminut opiskelija- ja nuorisojärjestöissä sekä vasemmistopuolueessa, joiden toiminta oli laitonta tai ainakin hyvin vaikeaa. Minua tarkkailtiin ja seurattiin kaikkialla. Vuoteen 1994 asti kiertelin maasta maahan, olin Venäjällä, Jemenissä, monissa maissa. Kaikkialla yritin olla ei-pakolainen, koska tiesin, että pakolaisten asema on aina vaikea. Koko ajan ajattelin meneväni Ruotsiin, koska kaksi veljeäni asuu siellä.
Vuonna 1994 saavuimme sitten Viroon ja jouduimme siellä kymmeneksi kuukaudeksi vankilaan. Myöhemmin suomalaiset päättivät ottaa meidät tänne Suomeen. Helmikuun 16. päivä vuonna 1995 tulin Suomeen.
Ensimmäinen puoli vuotta oli todella vaikeaa aikaa. Elämässäni ei ollut muuta kuin kirjasto ja koti Keravalla. Olin hirvittävän väsynyt, halusin vain hiljaisuutta ja lepoa. Olin väsynyt kiertämään maasta toiseen, olin väsynyt vaikeuksiin. Kuvittele, ensimmäisenä tuntina Suomessa, kun astuin maahan bussista, kaaduin liukkaassa lumessa ja ranteeni murtui. En ollut ollut Suomessa tuntiakaan! Minusta se on jo huonoa onnea. Ja nimeni tarkoittaa voittajaa! Veljeni vaimo jo hermostui, hän käski minun muuttaa nimeni joksikin muuksi, kun kaikki näyttää aina olevan minulle niin vaikeaa.
Giovanna:
Luimme kotona Italiassa tietosanakirjaa, ennen kuin lähdimme. Se oli tosi hauskaa, koska kirjassa sanottiin, että suomalaiset ovat arka kansa ja että suomalaisille on hyvin tärkeää sauna ja sisu. Sisusta sanottiin, että se on sellainen sana, jota ei voi kääntää ollenkaan. Esimerkkinä mainittiin, että sisu näkyy vaikkapa tennisturnauksessa. Jos suomalainen on häviämässä, hän pystyy pakottamaan itsensä voittoon yksinkertaisesti, koska hän haluaa niin kovasti. Toinen esimerkki oli, että suomalaiset ovat hyvin intohimoinen kansa. Joskus kun sattuu riitoja, suomalainen ottaa puukon ja kysyy, kuinka monta senttiä sitä haluat. Tämä oli se, mitä Suomesta tiesin.
Hamed Sais:
Mielestäni Suomi on toinen kotimaani. Pidän Suomesta. Suomessa on vähän rasisteja. Ihmiset ovat rauhallisia, rehellisiä ja hyviä. Haluan asua täällä, kunnes Afganistanissa on rauha. Suomi on toinen maani, enkä usko maantieteellisiin rajoihin. Ihmisoikeuksien julistus sanoo, että ihminen voi matkustaa, minne tahansa maailmassa. Siis tämä maailma kuuluu ihmisille ilman syrjintää ja kansallisuusrajoja.
Suomi on minulle paras paikka maailmassa. Tulin sodan keskeltä, ja tämä on rauhallinen maa. Suomalaisten on hyvin vaikea ymmärtää tätä minun maailmaani ja sitä, kun sanon, että Suomi on hyvä maa. Suomalaiset ovat aina eläneet rauhassa…En odota mitään suomalaisilta. Olen onnellinen, että suomalaiset antavat minun vain elää täällä. Se riittää.
Reneta:
Kerran satuin kysymään englanniksi, paljonko kello on. Se, jolta kysyin, alkoi juosta, ja minä juoksin perään, koska en tiennyt, miksi hän juoksi. Halusin tietää, paljonko kello on. Hän juoksi, ja minä juoksin perässä. Kysyin koko ajan, paljonko kello on. Sitten minä tajusin: - Voi että, hän juoksee minua pakoon!
Saleban:
Silloin oli islamin juhlapäivä, ja ajatuksissani olin muualla. Mä olin Suomessa, mutta mun mieli ei ollut Suomessa. Mä olin Mogadishussa perheeni kanssa ja söin käsin. Joskus kun on joku islamin juhla, mä teen yksin juhlan. Menen ravintolaan. Ajattelen, että olisin Mogadishussa. Tilaan ruokaa ja leikkaan banaanin sisälle riisiä…Syön lihaa käsin. Silloin tuntuu hyvälle.
Mutta suomalaiset katsoo minua, kun syön käsin. Olen kysynyt arabialaisilta, miten he syövät ruokaa ravintolassa. He sanovat että käsin. Minä olen kysynyt intialaisilta. Kaikki intialaiset syövät käsin, he sanovat. Puoli maapalloa syö käsin. Haarukassa on viisi piikkiä ja kädessä myös. Se on Jumalan tekemä haarukka.
Toisaalta Somaliassa on kiellettyä käyttää hammastikkua ravintolassa. Et saa puhdistaa hampaitasi ravintolan sisällä. Sinun on pakko mennä ulos. Nyt minä olen ravintolassa töissä. Siellä ihmiset kaivelevat hampaitaan hammastikulla ja jättävät hammastikun sitten lautaselle. Siinä näkee verta ja kaikkea. Minun ei tee yhtään mieli syödä sellaiselta lautaselta. Mä pesen ne oikein kunnolla.
Saddam Husseinista tuli vuonna 1979 maamme presidentti. Viikkoa myöhemmin lähdin kotimaasta. Kävelin autiomaan halki beduiinien kanssa, olin sitä ennen ollut vuoden maan alla. Olin ollut aktiivinen opiskelija ja toiminut opiskelija- ja nuorisojärjestöissä sekä vasemmistopuolueessa, joiden toiminta oli laitonta tai ainakin hyvin vaikeaa. Minua tarkkailtiin ja seurattiin kaikkialla. Vuoteen 1994 asti kiertelin maasta maahan, olin Venäjällä, Jemenissä, monissa maissa. Kaikkialla yritin olla ei-pakolainen, koska tiesin, että pakolaisten asema on aina vaikea. Koko ajan ajattelin meneväni Ruotsiin, koska kaksi veljeäni asuu siellä.
Vuonna 1994 saavuimme sitten Viroon ja jouduimme siellä kymmeneksi kuukaudeksi vankilaan. Myöhemmin suomalaiset päättivät ottaa meidät tänne Suomeen. Helmikuun 16. päivä vuonna 1995 tulin Suomeen.
Ensimmäinen puoli vuotta oli todella vaikeaa aikaa. Elämässäni ei ollut muuta kuin kirjasto ja koti Keravalla. Olin hirvittävän väsynyt, halusin vain hiljaisuutta ja lepoa. Olin väsynyt kiertämään maasta toiseen, olin väsynyt vaikeuksiin. Kuvittele, ensimmäisenä tuntina Suomessa, kun astuin maahan bussista, kaaduin liukkaassa lumessa ja ranteeni murtui. En ollut ollut Suomessa tuntiakaan! Minusta se on jo huonoa onnea. Ja nimeni tarkoittaa voittajaa! Veljeni vaimo jo hermostui, hän käski minun muuttaa nimeni joksikin muuksi, kun kaikki näyttää aina olevan minulle niin vaikeaa.
Giovanna:
Luimme kotona Italiassa tietosanakirjaa, ennen kuin lähdimme. Se oli tosi hauskaa, koska kirjassa sanottiin, että suomalaiset ovat arka kansa ja että suomalaisille on hyvin tärkeää sauna ja sisu. Sisusta sanottiin, että se on sellainen sana, jota ei voi kääntää ollenkaan. Esimerkkinä mainittiin, että sisu näkyy vaikkapa tennisturnauksessa. Jos suomalainen on häviämässä, hän pystyy pakottamaan itsensä voittoon yksinkertaisesti, koska hän haluaa niin kovasti. Toinen esimerkki oli, että suomalaiset ovat hyvin intohimoinen kansa. Joskus kun sattuu riitoja, suomalainen ottaa puukon ja kysyy, kuinka monta senttiä sitä haluat. Tämä oli se, mitä Suomesta tiesin.
Hamed Sais:
Mielestäni Suomi on toinen kotimaani. Pidän Suomesta. Suomessa on vähän rasisteja. Ihmiset ovat rauhallisia, rehellisiä ja hyviä. Haluan asua täällä, kunnes Afganistanissa on rauha. Suomi on toinen maani, enkä usko maantieteellisiin rajoihin. Ihmisoikeuksien julistus sanoo, että ihminen voi matkustaa, minne tahansa maailmassa. Siis tämä maailma kuuluu ihmisille ilman syrjintää ja kansallisuusrajoja.
Suomi on minulle paras paikka maailmassa. Tulin sodan keskeltä, ja tämä on rauhallinen maa. Suomalaisten on hyvin vaikea ymmärtää tätä minun maailmaani ja sitä, kun sanon, että Suomi on hyvä maa. Suomalaiset ovat aina eläneet rauhassa…En odota mitään suomalaisilta. Olen onnellinen, että suomalaiset antavat minun vain elää täällä. Se riittää.
Reneta:
Kerran satuin kysymään englanniksi, paljonko kello on. Se, jolta kysyin, alkoi juosta, ja minä juoksin perään, koska en tiennyt, miksi hän juoksi. Halusin tietää, paljonko kello on. Hän juoksi, ja minä juoksin perässä. Kysyin koko ajan, paljonko kello on. Sitten minä tajusin: - Voi että, hän juoksee minua pakoon!
Saleban:
Silloin oli islamin juhlapäivä, ja ajatuksissani olin muualla. Mä olin Suomessa, mutta mun mieli ei ollut Suomessa. Mä olin Mogadishussa perheeni kanssa ja söin käsin. Joskus kun on joku islamin juhla, mä teen yksin juhlan. Menen ravintolaan. Ajattelen, että olisin Mogadishussa. Tilaan ruokaa ja leikkaan banaanin sisälle riisiä…Syön lihaa käsin. Silloin tuntuu hyvälle.
Mutta suomalaiset katsoo minua, kun syön käsin. Olen kysynyt arabialaisilta, miten he syövät ruokaa ravintolassa. He sanovat että käsin. Minä olen kysynyt intialaisilta. Kaikki intialaiset syövät käsin, he sanovat. Puoli maapalloa syö käsin. Haarukassa on viisi piikkiä ja kädessä myös. Se on Jumalan tekemä haarukka.
Toisaalta Somaliassa on kiellettyä käyttää hammastikkua ravintolassa. Et saa puhdistaa hampaitasi ravintolan sisällä. Sinun on pakko mennä ulos. Nyt minä olen ravintolassa töissä. Siellä ihmiset kaivelevat hampaitaan hammastikulla ja jättävät hammastikun sitten lautaselle. Siinä näkee verta ja kaikkea. Minun ei tee yhtään mieli syödä sellaiselta lautaselta. Mä pesen ne oikein kunnolla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Riittää lässytys opista ja sen kestävyydestä
Kirjoittanut: Kerkko Kirkkomaa 22.2.2005 klo 15.40
Eiköhän sovita siitä, että lopetetaan koraanin tulkitseminen, koska se ei johda mihinkään. Kirja on kirjoitettu siten että sanoja voi mulkuttaa, kuten kukin haluaa ja kaiken voi todistaa eestaas tai taasees tarpeen mukaan.
Sovitaan siitä, että islami ei sovi Suomen saloille ja sillä siisti. Me olemme rakentaneet maan suosta kuokalla maailman kehittyneimmäksi valtioksi. Islamistit ovat vaan äheltäneet koraaninsa kimpussa ja pyllistelleet milloin minkäkin kiven suuntaan.
Ei sovi, että ne alkaa hevostella meille yhtään mitään sanottiimpa jossain suurassa sitä tai tätä. Se on yhtä vitun hailee joka tapauksessa.
Suomi on suomalaisten rakentama maa ja pitää pysyä suomalaisten halinnassa aina. Islamistien ristiretki on lopetettava tänne ja laitettava ne perustamaan islamilaisia valtioitaan sinne, minne ne kuuluvatkin Saharan erämaahan keitaille ja öljykaivojensa viereen.
Tänne ei rakenneta yhtään melutornia, ei yhtään pyllistelykiveä, eikä tuoda tänne yhtään pikku tyttöjen silpoja-asiantuntijoita, naisten kivittämisen experttejä eikä purkhiin sullottuja möhkäleitä. Lapsetkin jo näkevät painajaisia niistä.
Koraanin saa viedä takas Tigris virtaan.
Kerkko