Keula- ankkuriksi

Parempi jättää kokeilematta CQR:ää, tai mielimmin jättää se rannalle. Turhaa painoa. Aivan käsittämätön viritys, joka ei nappaa kiinni millään. Omaa kokemusta on kahdesta eri yksilöstä, perä-ankkurina. Aina piti ruuvata bruce keulilta irti perään kun CQR tuli veneeseen köydestä vetämällä vieheen tavoin kerta toisensa jälkeen.

Ririririrriri kirjoitti:

Parempi jättää kokeilematta CQR:ää, tai mielimmin jättää se rannalle. Turhaa painoa. Aivan käsittämätön viritys, joka ei nappaa kiinni millään. Omaa kokemusta on kahdesta eri yksilöstä, perä-ankkurina. Aina piti ruuvata bruce keulilta irti perään kun CQR tuli veneeseen köydestä vetämällä vieheen tavoin kerta toisensa jälkeen.

Lue lisää

Kuitenkin kymmenet tuhannet muut ovat CQR:nsä ja sen pitoon tyytyväisiä, minäkin kahden veneen, kahden CQR:n ja muutaman meren kokemuksella.

Joku vika tuossa omassani on tai sitten käyttäjässä. CQR on arvioitu monissa testeissä jos parhaaksi niin palkintosijoille. Itselläni keula-ankkurina tuo 22 kg ja pitoa on aina löytynyt

Oma_jokaiselle kirjoitti:

Joku vika tuossa omassani on tai sitten käyttäjässä. CQR on arvioitu monissa testeissä jos parhaaksi niin palkintosijoille. Itselläni keula-ankkurina tuo 22 kg ja pitoa on aina löytynyt

Lue lisää

Olen samaa mieltä. CQR on paska. Bruce-kopio toimii. 15 kg Bruce-kopio on se mitä kysyä tarvitsee.

Bruce pitää hyvin, mutta jos ennuste näyttää tuulen kääntyvän ihan eri suuntaan aamuksi niin silloin lasketaan iso tukkiankkuri.

Oma vene on samaa kokoluokkaa, keula-ankkurina 10 kg kopio-Bruce (HST), jossa viitisen metriä rosterikettinkiä ja sitten lyijypainotettu köysi muistaakseni 40 metriä. Hyvin on pitänyt kaikkialla Itämerellä. Tietysti rajoittaa ankkurointisyvyyden n. 15 metriin, mutta toistaiseksi se on riittänyt.

Peräankkurina 5 kg Bruce, siinäkin muutama metri kettinkiä ja sitten liina. Sekin on riittänyt, paitsi kerran, kun sivutuulessa laskin sen liian myöhään eli liian lähellä laituria.

10-14 kirjoitti:

Oma vene on samaa kokoluokkaa, keula-ankkurina 10 kg kopio-Bruce (HST), jossa viitisen metriä rosterikettinkiä ja sitten lyijypainotettu köysi muistaakseni 40 metriä. Hyvin on pitänyt kaikkialla Itämerellä. Tietysti rajoittaa ankkurointisyvyyden n. 15 metriin, mutta toistaiseksi se on riittänyt.

Peräankkurina 5 kg Bruce, siinäkin muutama metri kettinkiä ja sitten liina. Sekin on riittänyt, paitsi kerran, kun sivutuulessa laskin sen liian myöhään eli liian lähellä laituria.

Lue lisää

15 m vettä ja alle 10 m/s tuulta ankkuripaikalla on paljon liikaa tuolle yhdistelmälle. Köyden määrä pitäisi melkein tuplata. Ankkurointikokemuksia täytyy olla hyvin niukasti, jos noilla välineillä on pärjännyt. Eikä tuulen kääntymisiä ole sattunut.

yli.riskirajan kirjoitti:

15 m vettä ja alle 10 m/s tuulta ankkuripaikalla on paljon liikaa tuolle yhdistelmälle. Köyden määrä pitäisi melkein tuplata. Ankkurointikokemuksia täytyy olla hyvin niukasti, jos noilla välineillä on pärjännyt. Eikä tuulen kääntymisiä ole sattunut.

Lue lisää

3-5 yötä vuodessa keula-ankkurissa viimeisten 10 vuoden aikana. Tyypillinen ankkurointisyvyys on ollut 5-10 m, tuon 15 m mainitsin "kolme kertaa veden syvyys" -säännön perusteella.
Käviköhän sinulle virhe, kun kirjoitit "alle 10 m/s tuulta"? Tarkoititko kenties YLI 10 m/s?

Tuuli ei Itämerellä kovin usein käänny yllättäen voimakkaana eli jos on vähänkin seurannut ennusteita, tietää ankkuroidessaan, mistä päin aamulla tuulee ja miten kovaa.

10-14 kirjoitti:

3-5 yötä vuodessa keula-ankkurissa viimeisten 10 vuoden aikana. Tyypillinen ankkurointisyvyys on ollut 5-10 m, tuon 15 m mainitsin "kolme kertaa veden syvyys" -säännön perusteella.
Käviköhän sinulle virhe, kun kirjoitit "alle 10 m/s tuulta"? Tarkoititko kenties YLI 10 m/s?

Tuuli ei Itämerellä kovin usein käänny yllättäen voimakkaana eli jos on vähänkin seurannut ennusteita, tietää ankkuroidessaan, mistä päin aamulla tuulee ja miten kovaa.

Lue lisää

Tuo kertomasi on kyllä looginen siinä suhteessa, että se perustui omiin kokemuksiisi. Ankkurointisi on ollut aika harvinaista. Noihin 3-5 kertaa vuodessa kertoihin ei ole sattunut yöllisiä ukonilmoja vihureineen eikä vaikeasti ennustettavia matalapaineitakaan. Niissä tuulen äkillinen kääntyminen ja reilusti yli 10 m/s puuskat eivät ole harvinaisia edes Itämerellä .
Jos ankkurointiin käyttää 5m ketjua 40 m köyttä ja kevyehköä ankkuria, mielestäni tuo 10 m ankkuroitisyvyys on jo riskinottoa vähänkään avoimella ankkuripaikalla. "Kolme kertaa syvyys" on minimi, kun käytetään ankkuriketjua. Köyttä käyttäessä minimi on 5 x syvyys.
Ankkurin pito riippuu paitsi välineistä myös pohjan laadusta. Savipohjassa pienempikin ankkuri pysyy niin hyvin, että se voi olla hankala saada irti. Kivikkoisessa pohjassa tarvitaan painava ja iso ankkuri paljon ketjua. "Koko Itämeren alueella" on monenlaista merenpohjaa.

10-14 kirjoitti:

3-5 yötä vuodessa keula-ankkurissa viimeisten 10 vuoden aikana. Tyypillinen ankkurointisyvyys on ollut 5-10 m, tuon 15 m mainitsin "kolme kertaa veden syvyys" -säännön perusteella.
Käviköhän sinulle virhe, kun kirjoitit "alle 10 m/s tuulta"? Tarkoititko kenties YLI 10 m/s?

Tuuli ei Itämerellä kovin usein käänny yllättäen voimakkaana eli jos on vähänkin seurannut ennusteita, tietää ankkuroidessaan, mistä päin aamulla tuulee ja miten kovaa.

Lue lisää

Minkä ihmeen oppikirjan olet lukenut, jossa annettaisiin "kolme kertaa veden syvyys"? Tässäkin ketjussa mainittu 4-5 -kertainen on jo lähempänä totuutta, vaativammassa paikassa 8-kertainen. Siksi nimenomaan alle 10 m/s tuuli. Vain hyvin keveissä olosuhteissa varusteesi riittävät.

30m.ketjua kirjoitti:

Tuo kertomasi on kyllä looginen siinä suhteessa, että se perustui omiin kokemuksiisi. Ankkurointisi on ollut aika harvinaista. Noihin 3-5 kertaa vuodessa kertoihin ei ole sattunut yöllisiä ukonilmoja vihureineen eikä vaikeasti ennustettavia matalapaineitakaan. Niissä tuulen äkillinen kääntyminen ja reilusti yli 10 m/s puuskat eivät ole harvinaisia edes Itämerellä .
Jos ankkurointiin käyttää 5m ketjua 40 m köyttä ja kevyehköä ankkuria, mielestäni tuo 10 m ankkuroitisyvyys on jo riskinottoa vähänkään avoimella ankkuripaikalla. "Kolme kertaa syvyys" on minimi, kun käytetään ankkuriketjua. Köyttä käyttäessä minimi on 5 x syvyys.
Ankkurin pito riippuu paitsi välineistä myös pohjan laadusta. Savipohjassa pienempikin ankkuri pysyy niin hyvin, että se voi olla hankala saada irti. Kivikkoisessa pohjassa tarvitaan painava ja iso ankkuri paljon ketjua. "Koko Itämeren alueella" on monenlaista merenpohjaa.

Lue lisää

Juu, minulla on linjana ollut, että ankkuriin jäädään vain, jos sääennuste on suosiollinen. Matalapaineet ja ukkosen mahdollisuus ovat kokemukseni mukaan nykyään jo niin hyvin ennustettuja, ettei suuresti ole huolta. Jos niihin vihjaistaankaan ennusteessa, niin sitten suunnitellaan reitti niin, että seuraava yö ollaan kunnon satamassa.

10-14 kirjoitti:

Juu, minulla on linjana ollut, että ankkuriin jäädään vain, jos sääennuste on suosiollinen. Matalapaineet ja ukkosen mahdollisuus ovat kokemukseni mukaan nykyään jo niin hyvin ennustettuja, ettei suuresti ole huolta. Jos niihin vihjaistaankaan ennusteessa, niin sitten suunnitellaan reitti niin, että seuraava yö ollaan kunnon satamassa.

Lue lisää

Yksittäisiä ukkospuuskia ei mikään ennuste ennusta. Sellaisille herkkä sää tietenkin voidaan ennustaa, mutta ei yksittäisiä. Tänä kesänä varoiteltiin ukkosista joka toinen päivä, eikä kohdalle sattunut kuin matkan päästä nähtyjä salamia pariin otteeseen. Jos jokaista vihjausta olisi varonut, ei olisi ollut mahdollista viettää yhtäkään yötä ankkurissa.

sunlinja kirjoitti:

Yksittäisiä ukkospuuskia ei mikään ennuste ennusta. Sellaisille herkkä sää tietenkin voidaan ennustaa, mutta ei yksittäisiä. Tänä kesänä varoiteltiin ukkosista joka toinen päivä, eikä kohdalle sattunut kuin matkan päästä nähtyjä salamia pariin otteeseen. Jos jokaista vihjausta olisi varonut, ei olisi ollut mahdollista viettää yhtäkään yötä ankkurissa.

Lue lisää

Siihen on saanut tottua Paraisilla asuessa, että sade- ja ukkosennusteet on täällä todella huonoja yli vuorokauden päähän. Etenkin ulompana saaristossa jää yleensä ennustetut ukkoset tulematta ja sateet satamatta. Ei kannata veneretkiä perua tai satamia valita ukkosennusteiden takia.

Tuo 70 m ketjua on tarpeettoman paljon kysyjän tarkoitukseen, 30 m riittää mainiosti koko Itämeren alueella. Suosittelisin 15 kg painoista ankkuria, aito Bruce on kopioita varmempi. Itse käytän keula-ankkurointia paljon useammin kuin peräankkuria, koska purjehdin enimmäkseen yksin. Monet suositut ankkuri"laguunit" soveltuvat keula-ankkurointiin jopa paremmin kuin maihinkiinnityksiin: Ruotsin itärannnikolla vaikkapa Ringsön laguuni, Lisselön laguuni...ja Höga Kustenin sekä Perämeren monet lahdet. Kun menee jollalla maihin patikoimaan, luotettava ankkuri ei aiheuta turhia huolia.

Nimimerkki, rock20 kysäisepä Arkhimedes nimiseltä mieheltä, mitä se kivesi painaa veden alla.

VesiOnVilliKaveri kirjoitti:

Nimimerkki, rock20 kysäisepä Arkhimedes nimiseltä mieheltä, mitä se kivesi painaa veden alla.

Arkhimedes ei varmasti ole nähnyt rockia. 7kilon kivi painaa yhtä paljon kuin 7 kilon rautamötikkäkin. Kysäse itse vaikka Arkhimedesin isältä.

ukkonooak kirjoitti:

Arkhimedes ei varmasti ole nähnyt rockia. 7kilon kivi painaa yhtä paljon kuin 7 kilon rautamötikkäkin. Kysäse itse vaikka Arkhimedesin isältä.

Kilo lyijyä ja kilo höyheniä painavat tunnetusti yhtä paljon. Mutta Arkhimedes jo tiesi aineen tiheyden merkityksen, kun kappale upotetaan veteen. Ja siinä rautamötikällä ja kivellä on iso ero. Arkhimedeen isä tuskin on asiantuntija tässä kysymyksessä, häneltä ei kannata kysyä.

Luonnonkivi narun päässä oli kyllä poikasena paljon käytetty ankkuri soutuvenettä ongelle ankkuroidessa.

Mutta tuohan einole ankkuri vaan riippavi.

riippa.kivi kirjoitti:

Kilo lyijyä ja kilo höyheniä painavat tunnetusti yhtä paljon. Mutta Arkhimedes jo tiesi aineen tiheyden merkityksen, kun kappale upotetaan veteen. Ja siinä rautamötikällä ja kivellä on iso ero. Arkhimedeen isä tuskin on asiantuntija tässä kysymyksessä, häneltä ei kannata kysyä.

Luonnonkivi narun päässä oli kyllä poikasena paljon käytetty ankkuri soutuvenettä ongelle ankkuroidessa.

Lue lisää

Kiven ominaispaino 2,7-3 ja teräs 7,8-8. 3 x painavampi kivi pitää huonommin kuin huonokin metalliankkuri.

Ssppss kirjoitti:

Kiven ominaispaino 2,7-3 ja teräs 7,8-8. 3 x painavampi kivi pitää huonommin kuin huonokin metalliankkuri.

Jos nyt ihan pohjaa vasten kohdistuvaa voimaa ajatellaan, niin 2700 kg/m3 kivi "painaa vedessä" 1700 kg/m3 ja 7800 kg/m3 teräs 6800 kg/m3. Siis 10 kg kivi "painaa vedessä" 6.3 kg ja 10 kg teräs "painaa vedessä" 8,7 kg. Tuon saman 8,7 kg "painon" saa 14 kg kivellä eikä siis suinkaan 3 x.

Ei tuossa siis lopulta niin suurta eroa ole ja kiveä tiheydeltään vastaavat alumiiniankkurit toimivat tunnetusti hyvin. Kivestä tiestysi on aika haastavaa tehdä levyankkuria.

Joakim1 kirjoitti:

Jos nyt ihan pohjaa vasten kohdistuvaa voimaa ajatellaan, niin 2700 kg/m3 kivi "painaa vedessä" 1700 kg/m3 ja 7800 kg/m3 teräs 6800 kg/m3. Siis 10 kg kivi "painaa vedessä" 6.3 kg ja 10 kg teräs "painaa vedessä" 8,7 kg. Tuon saman 8,7 kg "painon" saa 14 kg kivellä eikä siis suinkaan 3 x.

Ei tuossa siis lopulta niin suurta eroa ole ja kiveä tiheydeltään vastaavat alumiiniankkurit toimivat tunnetusti hyvin. Kivestä tiestysi on aika haastavaa tehdä levyankkuria.

Lue lisää

Saatiinko tässä kiviriippa samanarvoiseksi teräsankkurin kanssa?
Toiseksi, onko Arkhimedes tehnyt turhaa tutkimustyötä?

Siis Rocnan !! Rocla valmistaa trukkeja ja kuormansiirto laitteita.

Moshni kirjoitti:

Siis Rocnan !! Rocla valmistaa trukkeja ja kuormansiirto laitteita.

Niin, mutta kyllä pumppukärry myös pitää aika hyvin. Sen voi työntää omilla pyörillään laidan yli eikä selkä rasitu.

Aitoja Bruceja ei kai ole tehty venekokoluokkaan yli 10 vuoteen, joten sille ei ole hintaa.

Joakim1 kirjoitti:

Aitoja Bruceja ei kai ole tehty venekokoluokkaan yli 10 vuoteen, joten sille ei ole hintaa.

Mistä tunnistaa aidon?

Tarkistusta kirjoitti:

Mistä tunnistaa aidon?

Aidossa lukee varressa Bruce ja se on huomattavasti laadukkaamman oloinen kuin kopiot. Olikohan tuo alkuperäinen taottu? Kopiot ovat yleensä aika karkeaa valua enkä usko, että yhdessäkään lukee Bruce.

Näpyttelyvirhe, pahoitteluni siitä. Rocna piti kirjoittaa, mutta rocla tuli viestiin.

Tukkiankkuri ottaa kiinni toisella sakarallaan jos vedon suunta kääntyy. 20 kilon tukkiankkurini on ollut luotettava, ja kakkosankkurina 10 kilon Bruce joka sekin ollut hyvä, molemmissa 5m ketjua köysi.

Ihmettelen kyllä kovasti, jos hra ankkuroijalle ei ole koskaan käynyt niin kuin minulle montakin kertaa, että tuuli kun kääntyy ja vene seilaa yli tukkiankkurin niin köysi tai ketju kiertyy pystyssä sojottavan varren tai kouran ympäri ja silloin koko pito menetetään ja uudellen ankkuri ei voi enää tarttua.

Minulle on jäänyt hämäräksi CQR:n nivelen idea.Uudemmat ja ehkä CQR:ää paremmat ovat kiinteitä ilman niveltä. Ja muinoin kun hevonen veti auraa ei siinäkään ollut niveltä.
Tunteeko joku toiminta-ajatuksen. Auraosa pohjassa pystvalmiina kaivautumaan vaikka varsi olisi kallellaan kaatuneena?

seppomartti kirjoitti:

Minulle on jäänyt hämäräksi CQR:n nivelen idea.Uudemmat ja ehkä CQR:ää paremmat ovat kiinteitä ilman niveltä. Ja muinoin kun hevonen veti auraa ei siinäkään ollut niveltä.
Tunteeko joku toiminta-ajatuksen. Auraosa pohjassa pystvalmiina kaivautumaan vaikka varsi olisi kallellaan kaatuneena?

Lue lisää

Itse olen ihmetellyt samaa. Tuntuu siltä, että CQR:n nivel vain huonontaa tarttumista ja tekee ankkurista monimutkaisemman. Muutenhan se on lähes identtinen esim. deltan kanssa. CQR ei ole pärjännyt teateissäkään kovin hyvin:

https://www.petersmith.net.nz/boat-anchors/independent-performance-testing.php

Jos ei muuta, tekee nivel ankkurin säilyttämisen muualla kuin keulan rullalla helpompaa. Vaikka uudemmat ovat ainakin testeissä parempia, on omassa veneessä keulaboksiin mahtuva CQR. Peräankkurina oleva Danforth luultavasti vaihtuu Manson Raceriin, joka olisi helpommin takalokeron pohjalle soviteltavissa ja sieltä nostettavissa.

CQR:n historia on muuten vanhoissa lentoveneissä, joihin piti kehittää hyvin toimiva ja aikaisempia kevyempi ankkuri. Nimikin kevennettiin, SeCuResta tuli CQR.

seppomartti kirjoitti:

Minulle on jäänyt hämäräksi CQR:n nivelen idea.Uudemmat ja ehkä CQR:ää paremmat ovat kiinteitä ilman niveltä. Ja muinoin kun hevonen veti auraa ei siinäkään ollut niveltä.
Tunteeko joku toiminta-ajatuksen. Auraosa pohjassa pystvalmiina kaivautumaan vaikka varsi olisi kallellaan kaatuneena?

Lue lisää

En itsekään nyt ostaisi CQR:ää, kun se
on kalliskin. Rocna olisi ykkösvalinta, mutta ei sovi keulaan ja CQR:kin on pelannut. Youtubesta löytyy ankkuritestejä "anchor test".

https://www.petersmith.net.nz/boat-anchors/old-generation-anchors.php

seppomartti kirjoitti:

Minulle on jäänyt hämäräksi CQR:n nivelen idea.Uudemmat ja ehkä CQR:ää paremmat ovat kiinteitä ilman niveltä. Ja muinoin kun hevonen veti auraa ei siinäkään ollut niveltä.
Tunteeko joku toiminta-ajatuksen. Auraosa pohjassa pystvalmiina kaivautumaan vaikka varsi olisi kallellaan kaatuneena?

Lue lisää

Käytännössä CQR (se alkuperäinen malli) on monenlaisista testituloksista huolimatta osoittautunut käytännössä luotettavaksi. Esim. Kap Hornin vesillä ammattimaisesti purjehtivan Skip Novakin Pelagic-veneen ankkurina on yhä CQR. Skip Novakin ankkurointijuttuja löytyy netistä.
CQR on mekaanisesti luotettava. Kenties nivel estää varren taipumisen, kun virran tai tuulen takia vetosuunta muuttuu äkillisesti ??
Se missä CQR on oman kokemukseni mukaan erityisen hankala saada hautautumaan, on kova hiekkapohja. Terävämpikärkinen ankkuri kuten Rocna tai Manson voisi olla helpompi. Kun CQR:n on saanut kunnolla tarttumaan ja pakittanut venettä reiluilla kierroksilla, se kyllä pitää. Lämpimillä vesillä ankkurointirutiiniin kuuluu sukeltaminen tsekkaamaan, että ankkuri oikeasti on hautautunut pohjaan ja vain varsi näkyy.
Vaikka ankkuri olisi kallis kuten CQR, Rocna jne, toisessa vaakakupissa on halvan tai liian kevyen ankkurin pettämisen seuraukset. Minusta on mukavampi nukkua, jos yöllisessä myräkässä ei tarvitse pohtia ankkurin ja ketjun kestämistä.

seppomartti kirjoitti:

Minulle on jäänyt hämäräksi CQR:n nivelen idea.Uudemmat ja ehkä CQR:ää paremmat ovat kiinteitä ilman niveltä. Ja muinoin kun hevonen veti auraa ei siinäkään ollut niveltä.
Tunteeko joku toiminta-ajatuksen. Auraosa pohjassa pystvalmiina kaivautumaan vaikka varsi olisi kallellaan kaatuneena?

Lue lisää

Luulisin CQR:n nivelen vaikuttavan niin, että tuulen suunnan muuttuillessa ei kuokka kaivaudu irti niin helposti kuin jäykkävartisessa.

Perinteisessä kunnon tukkiankkurissa on kuokat molemmin puolin.

kääntymiseen kirjoitti:

Perinteisessä kunnon tukkiankkurissa on kuokat molemmin puolin.

Kaikissa testeissä ja käytännössäkin tukkiankkuri vain on painoonsa nähden todella huono. Tietenkin, kun ottaa tarpeeksi ison tukkiankkurin, sekin pitää. Kuokat siinä on molemmin puolin, mutta niiden välillä puolikkaat tyhjää. Kestää aikansa ennenkuin se tukin varassa alkaa kaivamaan pienipinta-alaista kuokkaansa pohjaan. Eikä sitteenkään kaivaudu kuin vartta myöten, mikä on pehmeässä pohjassa kovin vähän. Jos CQR:stä on jo aika jättänyt, on tukkiankkuri esihistoriaa.

Vetosuunnan vaihtuessa tukkiankkurin vastakkaisenkin puolen kuokka on puhdas savesta kääntyessään ja kaivautuu uudestaan pohjaan kiinni, kun vastaavasti yksikuokkainen voi olla täynnä savea jolloin se ei käännöksen jälkeen otakaan kiinni.

Iso_tukkiankkurini.hyvä kirjoitti:

Vetosuunnan vaihtuessa tukkiankkurin vastakkaisenkin puolen kuokka on puhdas savesta kääntyessään ja kaivautuu uudestaan pohjaan kiinni, kun vastaavasti yksikuokkainen voi olla täynnä savea jolloin se ei käännöksen jälkeen otakaan kiinni.

Lue lisää

Onhan tukkiankkuri hyvin yleispätevä. Sen vain pitää olla 3-10 kertaa painavampi kuin hiukankaan modernimpien. Ja kolhut kyljessä on sitä isoa tukkiankkuria käsitellessä taattuja. No, löytyyhän sellaisiakin, jotak vannovat rullareivin nimeen.

olisikohan kirjoitti:

Luulisin CQR:n nivelen vaikuttavan niin, että tuulen suunnan muuttuillessa ei kuokka kaivaudu irti niin helposti kuin jäykkävartisessa.

Omat kokemukset CQR:stä ovat sellaiset, että vuoroveden kääntyessä CQR irtoaa eikä enää kaivaudu, jolloin tulee ikävä herääminen kesken yön kun vene ajelehtii. Sama ilmiö lienee mahdollinen pekästään tuulen kääntyessä.

Mielestäni CQR:n ongelma on juuri tuossa taittuvassa varressa. Kun vene lähtee vetämään CQR:ää sivulle ja nivelen kääntövara loppuu, kaatuu CQR kyljelleen ja lopulta raahautuu veneen perässä kyljellään eikä pääse ikinä enää kaivautumaan kun on väärässä asennossa. CQR:stä kokemusta vain vuorovesialueella ja jonkin verran analysoinut ongelmaa mm. sukeltamalla.

Tukkiankkurin ongelma Suomessa on, ettei se pidä mutapohjassa jota Suomen vesialueen pohjat yleensä ovat. Siinä ei ole riittävästi lapiota ja pito perustuu pelkästään painoon, koska se ei kaivaudu lainkaan. Tätäkin olen analysoinut sukeltamalla. Tukkiankkuri toiminee kivikossa?

Bilteman bruce-kopio kaivautuu loistavasi ja kaivautuu uudestaan vaikka tuulen suunta muuttuu. Tätäkin ole tutkinut sukeltamalla. Tämä on ankkuri johon toistaiseksi eniten luotan.

Muista ankkureista ei ole empiirisiä kokemuksia.

kääntymiseen kirjoitti:

Perinteisessä kunnon tukkiankkurissa on kuokat molemmin puolin.

Niillä tukkiankkurin kuokilla ei tee yhtään mitään. Vaikka tukkiankkurin toinen sakara kaivautuisi mutaan, ei sen sakaran pinta-ala riitä pitoon. Tukkiankkurin pito perustuu täysin sen painoon, ei sillä ole mitään muita ominaisuuksia. Kävisit josksu siellä pohjassa katsomassa miten tukkiankkurisi toimii. Itse olenkäynyt lukuisia kertoja, välillä ei ole uintinopus riittänyt tukkiankkur on häipynyt näkyvistä mutapilveen kun en ole sitä sukeltamalla kiinni saanut.... Aivan järkyttävän paska ankkuri Suomen merialueille!

JätäMaihin kirjoitti:

Niillä tukkiankkurin kuokilla ei tee yhtään mitään. Vaikka tukkiankkurin toinen sakara kaivautuisi mutaan, ei sen sakaran pinta-ala riitä pitoon. Tukkiankkurin pito perustuu täysin sen painoon, ei sillä ole mitään muita ominaisuuksia. Kävisit josksu siellä pohjassa katsomassa miten tukkiankkurisi toimii. Itse olenkäynyt lukuisia kertoja, välillä ei ole uintinopus riittänyt tukkiankkur on häipynyt näkyvistä mutapilveen kun en ole sitä sukeltamalla kiinni saanut.... Aivan järkyttävän paska ankkuri Suomen merialueille!

Lue lisää

Kokemukseni ovat täysin päinvastaisia. 15 vuotta viettänyt yli puolet kesälomapurjehduksieni öistä ankkurissa isolla tukkiankkurilla kiinnittyneenä. Muutaman kerran on tosin kestänyt kauan irrottaa ankkuri merenpohjasta, ja yhdessä paikassa ankkuria oli mahdotonta saada pitämään kun se rekasi hiekassa hiljalleen.

esihistoriaa kirjoitti:

Onhan tukkiankkuri hyvin yleispätevä. Sen vain pitää olla 3-10 kertaa painavampi kuin hiukankaan modernimpien. Ja kolhut kyljessä on sitä isoa tukkiankkuria käsitellessä taattuja. No, löytyyhän sellaisiakin, jotak vannovat rullareivin nimeen.

Lue lisää

Iso tukkiankkuri ei kolhikaan kun se nostetaan veneeseen jossa on oikeinpäin viisto perä.

Kolhuitta kirjoitti:

Iso tukkiankkuri ei kolhikaan kun se nostetaan veneeseen jossa on oikeinpäin viisto perä.

Eikö tukkiankkuria nostetakaan kannen yläpuolelle?

Jos nostetaan kannelle saakka, vaikuttaa peräpeilin positiivinen kallistus vain siihen, kuinka laajalle alueelle kolhuja tulee. Kolhut siis jäävät lähemmäksi kannen reunaa. Joka tapauksessa tukkiankkurin ulottuvuudet ovat joka suuntaan isot ja painoa todella paljon.

Isot_sakarat kirjoitti:

Kokemukseni ovat täysin päinvastaisia. 15 vuotta viettänyt yli puolet kesälomapurjehduksieni öistä ankkurissa isolla tukkiankkurilla kiinnittyneenä. Muutaman kerran on tosin kestänyt kauan irrottaa ankkuri merenpohjasta, ja yhdessä paikassa ankkuria oli mahdotonta saada pitämään kun se rekasi hiekassa hiljalleen.

Lue lisää

"yhdessä paikassa ankkuria oli mahdotonta saada pitämään kun se rekasi hiekassa hiljalleen. "

Niinpä juuri. Tukkiankkurin kynnet eivät kaivaudu ja se ei siksi pidä kuin pelkästään painonsa avulla. Tukkiankkurin tuleekin olla paljon painavampi kuin nuo kaiautuvat ankkurit, jotta sen varassa uskaltaa yönsä nukkua.

TukkiankkurillaLevoton kirjoitti:

"yhdessä paikassa ankkuria oli mahdotonta saada pitämään kun se rekasi hiekassa hiljalleen. "

Niinpä juuri. Tukkiankkurin kynnet eivät kaivaudu ja se ei siksi pidä kuin pelkästään painonsa avulla. Tukkiankkurin tuleekin olla paljon painavampi kuin nuo kaiautuvat ankkurit, jotta sen varassa uskaltaa yönsä nukkua.

Lue lisää

Siinä rannassa olleilla kaikilla muillakin veneillä luistivat ankkurit, siis kaikenlaiset ankkurit. Laskin tukkiankkurini lisäksi toisenkin ankkurini joka oli silloin isokokoinen danforth-tyyppinen, mutta vene ei pysynyt paikallaan kahdellakaan ankkurilla.

vesirajaanko kirjoitti:

Jos nostetaan kannelle saakka, vaikuttaa peräpeilin positiivinen kallistus vain siihen, kuinka laajalle alueelle kolhuja tulee. Kolhut siis jäävät lähemmäksi kannen reunaa. Joka tapauksessa tukkiankkurin ulottuvuudet ovat joka suuntaan isot ja painoa todella paljon.

Lue lisää

Nostellut tuota isoa tukkiankkuria jo kauan ilman kolhuakaan "oikeinpäin" kallistettuun peräpeiliin. Jalka nojaa takakaidetta vasten kun ankkuri nostetaan peräpeilin yläreunan ohi, ja selkä kuten muutkin lihakset ja aerobinen juoksukunto on tietysti pidetty hyvässä kunnossa vasta 60 vuotta.

Löytyi:
https://www.morganscloud.com/2016/08/13/anchors-resetting-failures-with-rocna-and-some-thoughts-on-vulcan/

seppomartti kirjoitti:

Löytyi:
https://www.morganscloud.com/2016/08/13/anchors-resetting-failures-with-rocna-and-some-thoughts-on-vulcan/

Lue lisää

Kun nyt kysymyksessä selvästi sanottiin Suomen ja Ruotsin rannikko, onko tuollainen testi kovinkaan relevantti? Missä olosuhteissa vene menesi usean solmun vauhtia ankkurin yli täällä? Pohjat ovat myös erilaisia niin pohjamateriaalin kuin kasvillisuuden osalta. Minä en ainakaan tunne ketään, joka ankkoroisi täällä suojattomaan paikkaan, jossa tulisi nykymisiä tai vauhdikkaita suunnanvaihtoja. No poislukien kisoissa starttiveneenä toimiminen tms. päiväaikainen ankkurointi avoimille selillä. Tuota on tullut kokeiltua 10 m/s tuulessa ja metrin aallokossa tuolla 10 kg Brucella ilman pito-ongelmia.

Pieni oikaisu seppomartin tekstiin. Lewmarilla on Delta. Rocnan uusin malli on Rocna Vulcan.

Joakim1 kirjoitti:

Kun nyt kysymyksessä selvästi sanottiin Suomen ja Ruotsin rannikko, onko tuollainen testi kovinkaan relevantti? Missä olosuhteissa vene menesi usean solmun vauhtia ankkurin yli täällä? Pohjat ovat myös erilaisia niin pohjamateriaalin kuin kasvillisuuden osalta. Minä en ainakaan tunne ketään, joka ankkoroisi täällä suojattomaan paikkaan, jossa tulisi nykymisiä tai vauhdikkaita suunnanvaihtoja. No poislukien kisoissa starttiveneenä toimiminen tms. päiväaikainen ankkurointi avoimille selillä. Tuota on tullut kokeiltua 10 m/s tuulessa ja metrin aallokossa tuolla 10 kg Brucella ilman pito-ongelmia.

Lue lisää

Eihän kukaan ankkuroi veneen liikkuessa millään merkittävällä nopeudella. Kyseessä oli koejärjestely uudelleen kiinnittymisen testaamiseksi. Väittämä oli, että hyvin kiinnittyvä ja vetoa kestävä Rocna ei kiinnity irrottuaan. Itse yllä väitin, ettei muutkaan jos ankkurin kauha on täynnä. Siksi itse nostan epäonnistuneessa ankkuroinnissa ankkurin ylös ja puhdistan tarvittaessa ennen seuraavaa yritystä. Jonkin verran on kokemusta Brucen, Deltan ja Danfortin uudelleen kiinnittymisen heikkoudesta, CQR:sta en enää muista. Spaden väitetään kiinnittyvän uudelleen mutta omat kokemukset tulevat myöhemmin. Tuulen ja aallokon voimistuessa keula- ankkuroitujen veneiden vaeltaminen, suunnan vaihdokset ja nykiminen ovat rutiinia ja sitä varten ankkureiden ja ankkuroinnin ominaisuuksia arvostellaan. Matalan keskuksen mentyä ohi ei ole mitenkään tavatonta, että tuulen suunta muuttuu päinvastaiseksi. Saariston suoja saattaa muuttua tuulen puoleiseksi. Minä olen menettänyt yhden purjeveneen Suomessa ja veljeni yhden Välimerellä ankkurin pettämiseen.

Joakim1 kirjoitti:

Kun nyt kysymyksessä selvästi sanottiin Suomen ja Ruotsin rannikko, onko tuollainen testi kovinkaan relevantti? Missä olosuhteissa vene menesi usean solmun vauhtia ankkurin yli täällä? Pohjat ovat myös erilaisia niin pohjamateriaalin kuin kasvillisuuden osalta. Minä en ainakaan tunne ketään, joka ankkoroisi täällä suojattomaan paikkaan, jossa tulisi nykymisiä tai vauhdikkaita suunnanvaihtoja. No poislukien kisoissa starttiveneenä toimiminen tms. päiväaikainen ankkurointi avoimille selillä. Tuota on tullut kokeiltua 10 m/s tuulessa ja metrin aallokossa tuolla 10 kg Brucella ilman pito-ongelmia.

Lue lisää

Ei se mitenkään harvinaista ole. Tänä kesänä olin samassa paikassa ankkurissa ensin kaakkoistuulessa 3 m/s tuulessa. Tuuli tuli selän yli, mutta luotin ennusteeseen, jonka mukaan se ei kovene. Seuraavana päivänä oli suunnilleen sama tuuli. Sitä seuraavana aamuna huomasin, että tuuli oli lännessä 12 m/s. Saari suojasi huonommin kuin olin olettanut, Puuskat pyörittivät venettä sinne tänne. CQR ja pitkä ketju pitivät koko ajan 3 metrin syvyisessä hiekkapohjassa yhtään rekaamatta. Samanlaisia kokemuksia on useimmilta kesiltä.

seppomartti kirjoitti:

Eihän kukaan ankkuroi veneen liikkuessa millään merkittävällä nopeudella. Kyseessä oli koejärjestely uudelleen kiinnittymisen testaamiseksi. Väittämä oli, että hyvin kiinnittyvä ja vetoa kestävä Rocna ei kiinnity irrottuaan. Itse yllä väitin, ettei muutkaan jos ankkurin kauha on täynnä. Siksi itse nostan epäonnistuneessa ankkuroinnissa ankkurin ylös ja puhdistan tarvittaessa ennen seuraavaa yritystä. Jonkin verran on kokemusta Brucen, Deltan ja Danfortin uudelleen kiinnittymisen heikkoudesta, CQR:sta en enää muista. Spaden väitetään kiinnittyvän uudelleen mutta omat kokemukset tulevat myöhemmin. Tuulen ja aallokon voimistuessa keula- ankkuroitujen veneiden vaeltaminen, suunnan vaihdokset ja nykiminen ovat rutiinia ja sitä varten ankkureiden ja ankkuroinnin ominaisuuksia arvostellaan. Matalan keskuksen mentyä ohi ei ole mitenkään tavatonta, että tuulen suunta muuttuu päinvastaiseksi. Saariston suoja saattaa muuttua tuulen puoleiseksi. Minä olen menettänyt yhden purjeveneen Suomessa ja veljeni yhden Välimerellä ankkurin pettämiseen.

Lue lisää

Tuossa testissähän ajettiin 3,5 solmua annkkurin yli niin, että annkurin veto kääntyi 180 astetta ja vene liikkui veto päällä 3,5 solmua ankkurin yrittäessä tarttua pohjaan. Mitä tilannetta tämä simuloi? Tuossa sanottiin, että ankkuri sai otteen vauhdin hiljentyessä eli ongelmaa ei ollut hitaasti tapahtuvassa ankkurin ylimenossa. "Epäonnistumisen" takia testi uusittiin 2 solmun vauhdilla ja silloin ankkuri piti heti useimmilla kerroilla.

Vaikea kuvitella tilannetta, ainakaan Itämerellä, jossa vene menisi tuollaista vauhtia ankkurin yli. Ei edes vuorovesi joessa tms. kapeikossa vaihda suuntaansa hetkessä, vaan ensin hidastuu ja sitten lähtee kiihtymään toiseen suuntaan.

Itämerellä ei juuri virtoja ole. Tuuli tietysti voi kääntyä tai tulla voimakaskin ukkospuuska eri suunnalta. Onko joko sitten havainnut sellaisen puuskan, että vene ehtisi kiihtyä usean solmun vauhtiin ankkurin yli mennessään. Itämerellä yleensä ankkuroidaan vain muutaman metrin syvyyteen ja köyttä ei voi olla tolkuttomasti ulkona, koska ranta tai muut veneet ovat yleensä lähellä. Veneen siis pitäis kiihtyä tuohon 3,5 tai edes 2 solmun vauhtiin muutamassa veneen mitassa.

Tietysti ankkureiden pidoissa on eroa ja toiset sietävät paremmin kääntyvää vetosuuntaa, mutta ko. testi ei mielestäni ole kovinkaan hyvä sen mittaamiseen.

Tässä yksi testi kääntymisestä: http://www.spade-anchor.com/IMG/pdf/2013_-_Anchor_Test_-_PRACTICAL_SAILOR.pdf

Joakim1 kirjoitti:

Kun nyt kysymyksessä selvästi sanottiin Suomen ja Ruotsin rannikko, onko tuollainen testi kovinkaan relevantti? Missä olosuhteissa vene menesi usean solmun vauhtia ankkurin yli täällä? Pohjat ovat myös erilaisia niin pohjamateriaalin kuin kasvillisuuden osalta. Minä en ainakaan tunne ketään, joka ankkoroisi täällä suojattomaan paikkaan, jossa tulisi nykymisiä tai vauhdikkaita suunnanvaihtoja. No poislukien kisoissa starttiveneenä toimiminen tms. päiväaikainen ankkurointi avoimille selillä. Tuota on tullut kokeiltua 10 m/s tuulessa ja metrin aallokossa tuolla 10 kg Brucella ilman pito-ongelmia.

Lue lisää

Ei ole kovin relevantti. Nämä meidän vesialueen (Itämeri) pohjan sedimentti ja kovuus on ihan erillainen kuin isoilla merillä. Kaivautumiskelpoinen hiekkapohja meillä on erittäin harvinainen (väite perustuu yli tuhanteen sukellukseen Suomen merialueilla). Lisäksi meillä ei ole kääntyvää vuorovesivirtaa.

Ankkuroinnin jälkeen kun menee sukeltamalla katsomaan ankkuria melko yleinen tilanne on, että Bruce-kopio on kaivautunut mutapohjaan ja ketju yksinkertaisesti häviää sinne mudan sisään. Toki vaatii että ankkuria on jonkin verran vedetty tavalla taikka toisella (koneella, tuulella, käsin yms).

Bruce-kopio on toiminut hyvin myös Välimerellä. Eipä sielläkään ole kovaa vuorivesivirtaa. Englannin etelärannikkolla taas vuorovesivirtaa on ollut ja sielläkin se Bruce-kopio on kaivautunut muta-pohjaan hyvin ja on pitänyt. Hinta-laatusuhde on kohdillaan.

Bossu kirjoitti:

Ei se mitenkään harvinaista ole. Tänä kesänä olin samassa paikassa ankkurissa ensin kaakkoistuulessa 3 m/s tuulessa. Tuuli tuli selän yli, mutta luotin ennusteeseen, jonka mukaan se ei kovene. Seuraavana päivänä oli suunnilleen sama tuuli. Sitä seuraavana aamuna huomasin, että tuuli oli lännessä 12 m/s. Saari suojasi huonommin kuin olin olettanut, Puuskat pyörittivät venettä sinne tänne. CQR ja pitkä ketju pitivät koko ajan 3 metrin syvyisessä hiekkapohjassa yhtään rekaamatta. Samanlaisia kokemuksia on useimmilta kesiltä.

Lue lisää

Jos on pitkä ketju ulkona 3 m syvyisessä vedessä niin jo pelkkä pitkä ketju pitää melko hvyin! Itsekin olen ankkuroinut veneen usein avomerellä jopa jossain 8 m/s avotuulessa. Melkoinen yllätys on ollut kun ankkurköysi on pinkeänä mutta ankkuriketjua on löysänä pohjassa eikä ankkuri saa yhtään vetoa! 10 kg:n bruce-kopio ja 10 metriä ketjua, loput uppoavaa köyttä. Pohjan syvyys esim. noin 20 metriä. Viimeksi oli tälläinen tilanne Bengtskärin lähellä ja paikassa oli kova pohja.

KetjullaPitoa kirjoitti:

Jos on pitkä ketju ulkona 3 m syvyisessä vedessä niin jo pelkkä pitkä ketju pitää melko hvyin! Itsekin olen ankkuroinut veneen usein avomerellä jopa jossain 8 m/s avotuulessa. Melkoinen yllätys on ollut kun ankkurköysi on pinkeänä mutta ankkuriketjua on löysänä pohjassa eikä ankkuri saa yhtään vetoa! 10 kg:n bruce-kopio ja 10 metriä ketjua, loput uppoavaa köyttä. Pohjan syvyys esim. noin 20 metriä. Viimeksi oli tälläinen tilanne Bengtskärin lähellä ja paikassa oli kova pohja.

Lue lisää

Miten olet sen todennut? Sukeltamalla?

Joakim1 kirjoitti:

Miten olet sen todennut? Sukeltamalla?

Juuri näin, sukeltamalla. Yleensä kun sukellustukialus ankkuroidaan sukellsukohteeseen ja pohjaan mennään ankkuriköyttä pitkin. Tulee samalla tarkistettua ankkurin pito ja katsottua missä se on se nousuköysi eli ankkuri on, jotta nousu pinalle on mukavampaa sukelluksen päätteeksi (ankkuriköyttä pitkin). Samalla näkee miten tilanne on muuttunut sukelluksen aikana. Melkoisen hyvin näkee eri ankkureiden toiminnan eri pohjissa.

Joakim1 kirjoitti:

Miten olet sen todennut? Sukeltamalla?

Joakimin kysymys oli aiheellinen! Jos nimim. "KetjullaPitoa" väitti ankkuroineensa Bengtskärin lähellä n. 20 m syvyydessä ja 8 m/s tuulessa ja arveli pidon olevan siellä melko hyvä vaikka pelkällä ketjulla, pitäisi väite edes perustella. Joku palstan lukija voi olla purjehduksen vasta-alkaja ja kenties uskaltaa tuollaisten esimerkkien innoittamana ankkuroida Bengtskärin majakkasaaren luo aivan liian heppoisin varustein!
Bengtskärin ympäristö on erittäin huonoa ankkurointialuetta. Kannattaako 8 m/s tuulessa edes yrittää?

pelkälläketjullako kirjoitti:

Joakimin kysymys oli aiheellinen! Jos nimim. "KetjullaPitoa" väitti ankkuroineensa Bengtskärin lähellä n. 20 m syvyydessä ja 8 m/s tuulessa ja arveli pidon olevan siellä melko hyvä vaikka pelkällä ketjulla, pitäisi väite edes perustella. Joku palstan lukija voi olla purjehduksen vasta-alkaja ja kenties uskaltaa tuollaisten esimerkkien innoittamana ankkuroida Bengtskärin majakkasaaren luo aivan liian heppoisin varustein!
Bengtskärin ympäristö on erittäin huonoa ankkurointialuetta. Kannattaako 8 m/s tuulessa edes yrittää?

Lue lisää

No siinä Bengtskärinkin ympäristössä on pari paikkaa johon ankkuroida, vaikka suurimmaksi osaksi se on liian syvää ja aika suojatonta. Majakan eteläpuolella on "matalikko" joka sopii hyvin ankkurointiin kun vaan köyttä/ketjua on riittävästi. Tosin silloin pitää olla tyyntä ja keliennusteen hyvä ja reittijakojärjestelmässä kulkevien laivojenkin aallot vähän haittaavat yöunia. Mutta Bengtskärin pohjoisen puolella (leveä sektori) on joitakin ulkoluotoja jotka antavat pahimmalta aallolta suojaa (ja pientä suojaa jopa tuulelle). Eivät kuitenkaan anna niin paljon suojaa että esim. yli 5 m/s tuulessa voisi ankkuroida "lounaalle" tai jopa yöksi, mutta jonkun parin tunnin kallastuksen tai sukelluksen voi tehdä (kun veneessä on koko ajan joku ajotaitoinen pintahenkilö) vaikka vene keikkuukin jonkin verran. Mutta nämä nyt on sellaisia perus asioita jotka pitäisi tietää ennen kun ankkuria laskee.

Keula-ankkurointi tulee aika hankalaksi, jos jokaisella ankkurointikerralla on kannettava ankkuri kettinkeineen ja köysineen perästä keulaan. Oma ratkaisuni on 35lbs CQR keulassa 70m ketjua ankkurivinssi keulassa, kevyt Fortress peräankkurina ja erikseen myrskyankkurina painava Danforth (20kg). Danforth sen takia, että litteänä se mahtuu säilytystilaansa.

ehkäMansonsupreme kirjoitti:

Keula-ankkurointi tulee aika hankalaksi, jos jokaisella ankkurointikerralla on kannettava ankkuri kettinkeineen ja köysineen perästä keulaan. Oma ratkaisuni on 35lbs CQR keulassa 70m ketjua ankkurivinssi keulassa, kevyt Fortress peräankkurina ja erikseen myrskyankkurina painava Danforth (20kg). Danforth sen takia, että litteänä se mahtuu säilytystilaansa.

Lue lisää

Miten se tulee hankalaksi? Ankkuri nostetaan ja lasketaan perästä. Köysi sitten kiinnitetään keulaan kun halutaan keula-ankkuroitua. Tietysti toimii huonosti pelkällä ketjulla, mutta 5 m ketjua köysi ei ole mikään ongelma. Noilla 20 kg ankkureilla toki jo varmaan kaipaisi vinssiä.

Ei kai sitä ankkuria ja kettinkiä ole mitään järkeä kantta pitkin raahata perän ja keulan väliä.

Joakim1 kirjoitti:

Miten se tulee hankalaksi? Ankkuri nostetaan ja lasketaan perästä. Köysi sitten kiinnitetään keulaan kun halutaan keula-ankkuroitua. Tietysti toimii huonosti pelkällä ketjulla, mutta 5 m ketjua köysi ei ole mikään ongelma. Noilla 20 kg ankkureilla toki jo varmaan kaipaisi vinssiä.

Ei kai sitä ankkuria ja kettinkiä ole mitään järkeä kantta pitkin raahata perän ja keulan väliä.

Lue lisää

Ankkurien ominaisuuksista poislipsahdus seuraavaksi. Joakimin mainitsema perä-keula- työskentely kirvoittaa ajatuksen ajalta ennen apumoottoreita. Saaren rantaan tai laituriin tultiin pittkällä ankkuriköydellä. Poislähtiessä isopurjeen noston ajaksi roikkumaan ankkurin varaan. Sitten ankkuriköyden kelauksella ohjausvauhtiin ja ohimennessä koukku ylös. Maailmalla jos tulee outo poijukiinnitys eteen niin helpompi on lähestyä peruuttamalla tuulen alta, solmita tai pujottaa kiinnitysköysi kaikessa rauhassa. Köyden löysäys ja kuljetus keulaa. Paljon helpompi kuin yrittää pitää keula tuulessa kun usein näkökontrolli pinnamieheltä on pois ja toimintahetki lyhyt.

Joakim1 kirjoitti:

Miten se tulee hankalaksi? Ankkuri nostetaan ja lasketaan perästä. Köysi sitten kiinnitetään keulaan kun halutaan keula-ankkuroitua. Tietysti toimii huonosti pelkällä ketjulla, mutta 5 m ketjua köysi ei ole mikään ongelma. Noilla 20 kg ankkureilla toki jo varmaan kaipaisi vinssiä.

Ei kai sitä ankkuria ja kettinkiä ole mitään järkeä kantta pitkin raahata perän ja keulan väliä.

Lue lisää

Aivan, kyllä aika hölmö täytyy olla jos alkaa kantamaan ankkuria köysineen ja kettinkeineen keulaan.

Joakim1 kirjoitti:

Miten se tulee hankalaksi? Ankkuri nostetaan ja lasketaan perästä. Köysi sitten kiinnitetään keulaan kun halutaan keula-ankkuroitua. Tietysti toimii huonosti pelkällä ketjulla, mutta 5 m ketjua köysi ei ole mikään ongelma. Noilla 20 kg ankkureilla toki jo varmaan kaipaisi vinssiä.

Ei kai sitä ankkuria ja kettinkiä ole mitään järkeä kantta pitkin raahata perän ja keulan väliä.

Lue lisää

Ok. Ajattelin tässä kyllä omaa venettäni, nykyistä ja edellisiäni. Kaikissa on ollut melko raskas ankkurivarustus ja ankkurivinssi keulassa. Toinen asia on se, että keula-ankkurissa ollessani aika usein lähden liikkeelle purjein enkä lainkaan käynnistä konetta. Nostan ensin ison ja vasta sitten vinssaan ankkurin ylös. Näin yksinpurjehtijan näkökulmasta tuntuu oudolta ajatukselta siirtää ankkuriketju tai -köysi ensin veneen perään ja vasta sitten nostaa ylös. Onnistuuko tämä manööveri helposti, jos isopurje on ylhäällä ja alkaa vetää veneen kääntymisen takia? Entä jos et heti saakaan irti pohjasta, lasketko purjeen?
Aivan sama on poijusta lähtö. Jos olen ollut peräpoijussa keula laiturissa, irroitan ensin keulan laiturista ja siirrän poijuköyden keulaan. Nostan purjeet ja vasta sen jälkeen irrotan keulan poijusta.

ehkäMansosupreme kirjoitti:

Ok. Ajattelin tässä kyllä omaa venettäni, nykyistä ja edellisiäni. Kaikissa on ollut melko raskas ankkurivarustus ja ankkurivinssi keulassa. Toinen asia on se, että keula-ankkurissa ollessani aika usein lähden liikkeelle purjein enkä lainkaan käynnistä konetta. Nostan ensin ison ja vasta sitten vinssaan ankkurin ylös. Näin yksinpurjehtijan näkökulmasta tuntuu oudolta ajatukselta siirtää ankkuriketju tai -köysi ensin veneen perään ja vasta sitten nostaa ylös. Onnistuuko tämä manööveri helposti, jos isopurje on ylhäällä ja alkaa vetää veneen kääntymisen takia? Entä jos et heti saakaan irti pohjasta, lasketko purjeen?
Aivan sama on poijusta lähtö. Jos olen ollut peräpoijussa keula laiturissa, irroitan ensin keulan laiturista ja siirrän poijuköyden keulaan. Nostan purjeet ja vasta sen jälkeen irrotan keulan poijusta.

Lue lisää

Itsellä ankkuri perässä.vene 30jalkaa n.4 tonnia.ankkurista lähden purjeilla
Seuraavasti.irrotan ankkuriliinan keulasta ja päästän perän tuulta päin.vedän veneen ankkurin luo ja nostan ankkurin.rullaan keulapurjeen auki ja purjehdin avoimempaan paikkaan ja nostan keulan tuuleen ja isopurje ylös.ankkuri 10 kg bruce kopio 5-7m kettinkiä ja liina n.50m.ankkurointeja 'keulasta'.30 vuodessa.
Jos ahdas ankkurointi paikka,eikä aallokko pääse muodostumaan pahaksi ankkuroin perän tuultapäin..ajatuksena jos ankkuri rekkaa mielummin köli/keula edellä kiville kuin peräsin(ei ole vielä n.20 vuodessa kolissut)..purjehdusalueeni toistaiseksi ollut suomen saaristo/rannikko ja vähän Ruotsinkin..

Larsli kirjoitti:

Itsellä ankkuri perässä.vene 30jalkaa n.4 tonnia.ankkurista lähden purjeilla
Seuraavasti.irrotan ankkuriliinan keulasta ja päästän perän tuulta päin.vedän veneen ankkurin luo ja nostan ankkurin.rullaan keulapurjeen auki ja purjehdin avoimempaan paikkaan ja nostan keulan tuuleen ja isopurje ylös.ankkuri 10 kg bruce kopio 5-7m kettinkiä ja liina n.50m.ankkurointeja 'keulasta'.30 vuodessa.
Jos ahdas ankkurointi paikka,eikä aallokko pääse muodostumaan pahaksi ankkuroin perän tuultapäin..ajatuksena jos ankkuri rekkaa mielummin köli/keula edellä kiville kuin peräsin(ei ole vielä n.20 vuodessa kolissut)..purjehdusalueeni toistaiseksi ollut suomen saaristo/rannikko ja vähän Ruotsinkin..

Lue lisää

Ankkurin rekaamisen hälyyttää ankkurivahti esim kännykässä.
Mukava lukea menetelmä, jota en ole harrastanut. Ei ole yhtä oikeaa vastausta tähänkään.. Saattaa olla keulapurjeella parempi lähtömenetelmä jos iso on niin tehoton, ettei sillä voi luovia heikkossa tuulessa. Jos on ahdasta luovimista heti lähdössä niin ehkä riittävän kokoinen iso on helpompi.

seppomartti kirjoitti:

Ankkurin rekaamisen hälyyttää ankkurivahti esim kännykässä.
Mukava lukea menetelmä, jota en ole harrastanut. Ei ole yhtä oikeaa vastausta tähänkään.. Saattaa olla keulapurjeella parempi lähtömenetelmä jos iso on niin tehoton, ettei sillä voi luovia heikkossa tuulessa. Jos on ahdasta luovimista heti lähdössä niin ehkä riittävän kokoinen iso on helpompi.

Lue lisää

Oma veneeni "luovii" jo omia aikojaan ilman purjeita ankkurissa. En kyllä nostaisi isoa ennen ankkurin nostoa ellei tuuli olisi hyvin kevyttä, jolloin taas ei ole kiire sitä nostaakaan. Luovii ihan hienosti pelkällä fokalla. Tänä kesänä näin yhden veneen nostavan ison ankkurissa melko ahtaassa ankkuripuokamassa Ruotsissa. Ilmeisesti heillä oli joku ongelma ison kanssa, sillä yksi kiipesi mastoon alimman saalingin korkeudelle iso ylhäällä.. Vene lähti luovimaan omia aikojaan ja taisi käydä kölikin pohjassa veneen ollessa vielä ankkurissa.

Perä tuuleen ankkurointi ilmeisesti poistaisi tuon luovimisen, mutta toisaalta tuo tilalla aaltojen paukkeenn pohjaan.

Useimmat taitavat kuitenkin lähteä koneella ankkurista, niin minäkin yleensä.

Joakim1 kirjoitti:

Oma veneeni "luovii" jo omia aikojaan ilman purjeita ankkurissa. En kyllä nostaisi isoa ennen ankkurin nostoa ellei tuuli olisi hyvin kevyttä, jolloin taas ei ole kiire sitä nostaakaan. Luovii ihan hienosti pelkällä fokalla. Tänä kesänä näin yhden veneen nostavan ison ankkurissa melko ahtaassa ankkuripuokamassa Ruotsissa. Ilmeisesti heillä oli joku ongelma ison kanssa, sillä yksi kiipesi mastoon alimman saalingin korkeudelle iso ylhäällä.. Vene lähti luovimaan omia aikojaan ja taisi käydä kölikin pohjassa veneen ollessa vielä ankkurissa.

Perä tuuleen ankkurointi ilmeisesti poistaisi tuon luovimisen, mutta toisaalta tuo tilalla aaltojen paukkeenn pohjaan.

Useimmat taitavat kuitenkin lähteä koneella ankkurista, niin minäkin yleensä.

Lue lisää

Veneen "luoviminen" keula-ankkuroituna on ongelma. Tuulen yltyessä voi aiheuttaa jopa ankkurin irtoamisen.
Isopurjeen nosto tuskin on ongelma, koska puomilla voi pakittaa hetken ja lopettaa heijaamisen.
Myrskyfokka hänkseillä takastaagiin pienentää liikehdinnän ehkä puoleen. Käyttökelpoinen keino jos on 4-5m2 myrskyfokka. Tai viklan fokka. Skuuttaus peltiseksi.

Tarkoitiko, ettei keula-ankkurointisi ole koskaan pettänyt?. Tulee pettämään ankkurin merkistä ja menetelmästä riippumatta.
Pohdiskelu köyden ja ketttingin paremmuudesta , "CATERNARYSTA" , sisältää ajatusheikkouden. Tavallisissa keleissä ankkuroitaessa köysi on suorana yläviistoon mutta ankkrikenttingin tulee olla pohjaa pitkin. Vedon suunta on eri ja kettingin eduksi. Tuulen koventuessa kettingin pituutta pitää lisätä yli 1:7 suhteen, jotta pahjassa lepäävä osa ei nouse. Tarvitaan suomalaisittain myrkytuuli, että 10mm kettinki 70m pitkänä 5m vedensyvyydessä nousisi pohjasta. Jos nousee niin se tapahtuu vain hetkittäin veneen heijatessa. Silloinkin pohjaa pitkin vaeltava kettinki on ennen ketjun äärimmäistä kiristysnykäystä vaimentanut liikettä. Ketju ei koskaan voi olla suorana vaan kaarevana. Ketjun vetosuunta on tuulen lisääntyessä huonompi mutta aina köyttä parempi. Ero pienenee muttei katoa. Nykäystä ketjussa vaimennamme esim. quadraflex nylon "snubberilla".
Ihan oikeassa myrkyssä tuskin saaristossa ankkuroimme.

seppomartti kirjoitti:

Tarkoitiko, ettei keula-ankkurointisi ole koskaan pettänyt?. Tulee pettämään ankkurin merkistä ja menetelmästä riippumatta.
Pohdiskelu köyden ja ketttingin paremmuudesta , "CATERNARYSTA" , sisältää ajatusheikkouden. Tavallisissa keleissä ankkuroitaessa köysi on suorana yläviistoon mutta ankkrikenttingin tulee olla pohjaa pitkin. Vedon suunta on eri ja kettingin eduksi. Tuulen koventuessa kettingin pituutta pitää lisätä yli 1:7 suhteen, jotta pahjassa lepäävä osa ei nouse. Tarvitaan suomalaisittain myrkytuuli, että 10mm kettinki 70m pitkänä 5m vedensyvyydessä nousisi pohjasta. Jos nousee niin se tapahtuu vain hetkittäin veneen heijatessa. Silloinkin pohjaa pitkin vaeltava kettinki on ennen ketjun äärimmäistä kiristysnykäystä vaimentanut liikettä. Ketju ei koskaan voi olla suorana vaan kaarevana. Ketjun vetosuunta on tuulen lisääntyessä huonompi mutta aina köyttä parempi. Ero pienenee muttei katoa. Nykäystä ketjussa vaimennamme esim. quadraflex nylon "snubberilla".
Ihan oikeassa myrkyssä tuskin saaristossa ankkuroimme.

Lue lisää

Ei varmasti huvikseen ankkuroida, mutta jos vene on tuuliajolla, ankkurilla voi estää sen ajautumisen rantaan. Ainakin moottoriveneissä on Suomessa monta henkeä menetetty, kun ankkuri on tässä tilanteessa rekannut.

No jos ei ole uutta asiaa sinullakaan niin miksi nostat? Miksi häiriköit?

Len-Setä kirjoitti:

No jos ei ole uutta asiaa sinullakaan niin miksi nostat? Miksi häiriköit?

Kalahtiko kalikka kinttuun kun noin paljon alkoi vaivaamaan? Nämä ketjut, jotka minä nostin, ovat viimeisen vuorokauden ajalta.
Hörhöt täyttivät sivua niin paljon, että ajankohtaiset keskustelut tippuivat toiselle sivulle.
Tein mitä jokaisen suoraselkäisen mukana olijan tulisi tehdä, eli pitää asialliset keskustelut ylhäällä.
Mainittakoon, että en nostanut tuota hömppäketjua jostakin EXE pölinästä D
Mieti sitä.

Not kirjoitti:

Kalahtiko kalikka kinttuun kun noin paljon alkoi vaivaamaan? Nämä ketjut, jotka minä nostin, ovat viimeisen vuorokauden ajalta.
Hörhöt täyttivät sivua niin paljon, että ajankohtaiset keskustelut tippuivat toiselle sivulle.
Tein mitä jokaisen suoraselkäisen mukana olijan tulisi tehdä, eli pitää asialliset keskustelut ylhäällä.
Mainittakoon, että en nostanut tuota hömppäketjua jostakin EXE pölinästä D
Mieti sitä.

Lue lisää

Kovin LenSetää tuntuu kiusaavan, kun zombin töitä häiritään. Kun ottaa lisäksi huomioon, että LenSetä sanoo zombin toimintaa häiritsevien olevankin juuri itse se zombi, syntyy jo vahva epäilys siitä, että LenSetä noita vanhoja ketjuja nostelee. Onhan LenSetä muutenkin se palstan kaikkia vastaan oleva nihilisti.