"Vapaa-ajattelijalle puhe valtionuskonnon oikeudesta asiallisesti on tuulesta temmattu, mutta ken tahansa, uskonnollisinkin, voi mielestäni huomata, että se laadultansa on sellaista, johon ei voi valtion toimintaa perustaa. Mutta sitäpaitsi on muutenkin itsessään kieroa, että valtio esiintyy uskonnollisen katsantotavan subjektina ja asetuksissaan julistaa "järkähtämättömiä totuuksia", niinkuin Suomen valtio kirkkolaissaan; valtiolla ei ole mitään pätevyyttä sellaiseen."
Näin kirjoitettiin jo yli sata vuotta sitten.
https://uskonnonvapaus.fi/lait/valtionuskonto.html
Näin kirjoitettiin jo yli sata vuotta sitten.
https://uskonnonvapaus.fi/lait/valtionuskonto.html
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kirkolla yhä julkisoikeudellinen erityisasema. Eduskunta!?
Oikein
Ja sitten kouluissakin julistetaan, joko oppiaineen varjolla tai sitten oppituntien välillä, jumalanpalveluksisa ja hartauksissa. Vuonna 2019...... Halooo.
Ylioppilaiden keskusteluseuran julkaisuja N:o 1
Helsingissä Kustannusyhtiö Otava, 1910
Noin 115 vuotta sitten oli sekulafismin ensimmäinen suuri aalto.
Keskustan henkisen isän, Santeri Alkion, aloitteesta vuonna 1906 ensimmäiseen keskustalaiseen periaateohjelmaan kirjoitettiin selkeä linja:
”Valtio ja kirkko ovat toisistaan erotettavat;
uskonnon ja omantunnon vapaus, mikäli se ei häiritse yhteiskunnallista järjestystä, on lailla turvattava.”
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/10/16/keskustalle-alkion-linjalla-kirkko-irti-valtiosta/
Halloo Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni! Alkio!?
Vapaa-ajattelijain asian ajamista on vahvistettava. Nytkin uudessa hallituksessa enin osa ministeriestä vannoi sormi Raamatulla valoja. Huh ja hyh.
Suomen pitäisi implementoida Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaukset. Kuten tämän:
"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on EIS 9 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössään
katsonut artiklaan sisältyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden
ja puolueettomuuden vaatimuksesta. Tuomioistuin on torjunut ajatuksen, että pelkästään
perinteeseen vetoamalla voitaisiin vetäytyä ihmisoikeussopimuksen asettamista velvoitteista. EIT:n
tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus
olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan (esim. Papageorgiou ym. v. Kreikka, 31.10.2019, kohta 89).
EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perustaa yksilölle oikeuden siihen,
ettei hänen tarvitse paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella
tavalla, että siitä voidaan päätellä, onko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koskee myös
henkilöä, joka ei ole uskossa ja tähän vapauteen merkitsee puuttumista, jos valtio saa aikaan
tilanteen, jossa henkilö joutuu suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ole uskossa
(Grzelak v. Puola -tuomio 15.6.2010, kohta 87)."
Hyvä muistaa ja muistuttaa niin Demareita kuin Keskusaakin. Ja toki Vasemmistoliittoakin mylös vanhan perillisenä.
SDP on hylännyt Forssan ohjelmassa toteutumatta jääneet kohdat. Demareita kannattamalla kannatat nykyään valtionkirkkoa.
Kyllä, "se laadultansa on sellaista, johon ei voi valtion toimintaa perustaa"!
Kyllä: on muutenkin itsessään kieroa, että valtio esiintyy uskonnollisen katsantotavan subjektina ja asetuksissaan julistaa "järkähtämättömiä totuuksia"
Vapaa-ajattelun perusidea on Suomessakin vanhempi kuin VA-liiton nimi, joka tuli käyttöön vasta vuonna 1945.
"Liiton lehti" oli sota-aikana tosiasiallisesti Turun yhdistyksen "Vapaa-ajattelija", siis väliviivalla. Se alkoi 1940 eli sikäli nimeä voi pitää hieman vanhempanakin.
Vapaa-ajattelija-termi on jo 1700-luvun valistusajattelijoilta, joten oli luonnolllista, että 1900-luvun alun uskonnonvapauden esitaistelijat käyttivät sitä ilmaisua. Kirkon ja valtio erottamionen on täyden uskonnon ja katsomuksen vapauden sekä yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytys suhteessa ihmisen uskontoon tai vakaumukseen.
Perinteistä puhuttaessa perinteitä pyritää usein omimaan kirkon etuoikeuksien puolusteluun, vaikka maallisella menolla ja uskonnottomalla ajattelulla on pitkät perinteet. Suomessakin.
Keskustaan ppuheenjohtaja voisi ottaa virikettä Santeri Alkion kirkon ja valton suhdettä koskevasta mielipiteestä.
Kirkon rooliin kuului jarrumiehen rooli. Asiassa kuin asiassa. Sekulaarit voivat ovat vieneet uudistuksia eteen päin.
110 vuotta tuosta. Projrlti edistynyt, mutta vielä vahvasti vaiheessa...
Kirkon säännöt voisi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksessa. Ei siihen eduskuntaa tarvittaisiin.
Onhan tämä asia jonkinlaista extremeä, pidempää kuin maraton, pidempää kuin 42 vuotta.
Hyvin sanottu valtion toiminnan neutraliteettiperiaatteesta.
Onhan se ns. anomalia ja reliikki, että edelleen vuonna 2021 on valtiokirkko.