Muutamme Didden ja Mian Tahdon mukaisesti pois.
Muutan pois kotikaupungista.
27
705
Vastaukset
- Morjensstad
Suomenkieliset muuttavat pois. Samoin jopa ruotsinkieliset, jotka myös ovat saaneet tarpeekseen rkp:n kaiken tärväävästä ihanuudesta. Ihmiset lähtevät kun ei ole työpaikkoja. Asuminen ei ole elinkeino ja asuntomessut vaan lisäävät velkataakkaa, jota rkp nyt lisää yhä kiihtyvään tahtiin! Kaupungista on tehty rkp:laisten työllistämiskeskus!
- Svenskfsp
Miten pitäisi suhtautua?Toivon ettei tarvitse nähdä näitä messuajia.Messut jos tulevat,aiheuttavat aikamoisen poismuuton..
- Selavii
Tervemenoa! Mitä minä tunnen tänne muuttaneita niin ovat olleet suomenkielisiä jos kielellä edes väliä.
Löydätte varmasti onnen muualta, mutta älkää menkö Kouvolaan, Tuusulaan, Lohjalle, Naantaliin, Keravalle tai Ouluun sillä sinnekin tulee messut- Nyckelpigabestämmer
Kielellä ei ole väliä paitsi rkp:lle, jolle se on kaikki kaikessa.
Högsdtadiumin olisi voinut korjata, mutta sitä ei tehty, koska se oli rkp:tä lipovan viranhaltijan mukaan vanhanaikainen. Siispä tehdään huippukallis uusi koulu CLT:stä.
Harjunrinteen koulun vanha osa korjataan, vaikka se on vanhempi kuin Högstadium. Vanhanaikaisuudella ei ollut enää mitään merkitystä. Uutta koulua ei herunut suomenkielisille. Miljoonat tarvitaan asuntomessujen järjestämiseen.
Kerrotaan virkakoneistoa ohjattavan ns.
leppäkertun tahtotiloilla? - Lovleak
Nyckelpigabestämmer kirjoitti:
Kielellä ei ole väliä paitsi rkp:lle, jolle se on kaikki kaikessa.
Högsdtadiumin olisi voinut korjata, mutta sitä ei tehty, koska se oli rkp:tä lipovan viranhaltijan mukaan vanhanaikainen. Siispä tehdään huippukallis uusi koulu CLT:stä.
Harjunrinteen koulun vanha osa korjataan, vaikka se on vanhempi kuin Högstadium. Vanhanaikaisuudella ei ollut enää mitään merkitystä. Uutta koulua ei herunut suomenkielisille. Miljoonat tarvitaan asuntomessujen järjestämiseen.
Kerrotaan virkakoneistoa ohjattavan ns.
leppäkertun tahtotiloilla?Näin on. Pelon ilmapiiri vallitsee.
- LoviisaPuolue
Kannattaisi selvittäää taustat ja asioiden kulku. Högstadium oli todettu kunnostuskelvottomaksi jo kauan sitten. Purkulupa myönnettiin muistaakseni 2007(?), mutta töitä ei oltu käynnistetty.
Suomenkielinen ala-aste oli myös huonossa kunnossa ja tehtiin päätös, että ensin rakennetaan uusi suomenkielinen koulukeskus ja näin tehtiin. RKP ihan muiden mukana näin päätti. Suomenkielinen koulu tehtiin ensin ja sitten vasta surkeassa kunnossa ollut Högis.
On faktaa, että noina vuosina kun Högiksen käyttöä jatkettiin niin lukuisat lapset sairastuivat ja oireita saivat sadat oppilaat.
Nyt syytät viranomaisia siitä, että hoitavat vihdoin asian kuntoon? Mielestäsi olisi pitänyt edelleen siirtää hanketta ja alkaa kunnostaa Harjunrinteen vanhaa osaa? Turha nähdä leppäkerttuja kaikkialla jos niitä ei ole. - Devakukkude
LoviisaPuolue kirjoitti:
Kannattaisi selvittäää taustat ja asioiden kulku. Högstadium oli todettu kunnostuskelvottomaksi jo kauan sitten. Purkulupa myönnettiin muistaakseni 2007(?), mutta töitä ei oltu käynnistetty.
Suomenkielinen ala-aste oli myös huonossa kunnossa ja tehtiin päätös, että ensin rakennetaan uusi suomenkielinen koulukeskus ja näin tehtiin. RKP ihan muiden mukana näin päätti. Suomenkielinen koulu tehtiin ensin ja sitten vasta surkeassa kunnossa ollut Högis.
On faktaa, että noina vuosina kun Högiksen käyttöä jatkettiin niin lukuisat lapset sairastuivat ja oireita saivat sadat oppilaat.
Nyt syytät viranomaisia siitä, että hoitavat vihdoin asian kuntoon? Mielestäsi olisi pitänyt edelleen siirtää hanketta ja alkaa kunnostaa Harjunrinteen vanhaa osaa? Turha nähdä leppäkerttuja kaikkialla jos niitä ei ole.Högstadiumin hanketta ei olisi pitänyt siirtää, mutta Harjuntaustan koulun vanha osa olisi pitänyt purkaa ja rakentaa uusi koulu. Koulun perustaa ei saada pohjavesiongelman vuoksi kuntoon. Lisäksi koulun tuhopolton johdosta rakenteisiin valunut sammutusvesi on aiheuttanut lisää ongelmia.
Suomenkieliset lapset eivät saa uutta koulua, koska miljoonat käytetään asuntomessuihin. Messut ovat leppäkerttujen prioritet nummer ett! - CLTnystävät
LoviisaPuolue kirjoitti:
Kannattaisi selvittäää taustat ja asioiden kulku. Högstadium oli todettu kunnostuskelvottomaksi jo kauan sitten. Purkulupa myönnettiin muistaakseni 2007(?), mutta töitä ei oltu käynnistetty.
Suomenkielinen ala-aste oli myös huonossa kunnossa ja tehtiin päätös, että ensin rakennetaan uusi suomenkielinen koulukeskus ja näin tehtiin. RKP ihan muiden mukana näin päätti. Suomenkielinen koulu tehtiin ensin ja sitten vasta surkeassa kunnossa ollut Högis.
On faktaa, että noina vuosina kun Högiksen käyttöä jatkettiin niin lukuisat lapset sairastuivat ja oireita saivat sadat oppilaat.
Nyt syytät viranomaisia siitä, että hoitavat vihdoin asian kuntoon? Mielestäsi olisi pitänyt edelleen siirtää hanketta ja alkaa kunnostaa Harjunrinteen vanhaa osaa? Turha nähdä leppäkerttuja kaikkialla jos niitä ei ole.Sanot tietäväsi taustat ja asioiden kulku. Siispä voisitko kertoa mistä sikiää tahtotila kalliin (20% kalliimpaa rakentaa) CLT:n käyttöön? Ketkä ovat ne luottamushenkilöt, jotka lobbaavat CLT:tä joka paikkaan? Ensin Högstadium. Sitten kaupungin omaksi väistötilaksi runnottu parakki. Nyt vielä asuntomessutkin, johon on CLT myös sotkettu.
- LoviisaPuolue
Kommentoin tänne alas kaikille yllä.
Nyckelpigabestämmer-nimimerkki toi esille, että Högis hanke olisi syrjäyttänyt Harjunrinteen vanhan osan uusimisen. Korjasin virheellisen väitteen sillä asia meni kuten aiemmin kirjoitin. Suomenkielinen koulu tehtiin ensin ja nyt Högiksen vuoro.
Devakukkude puhuu Harjuntaustasta. Se purettiin muutama vuosi sitten. Sen sijaan nyt ilmeisesti kyse Harjunrinteen vanhan osan korjauksesta, mikä on erillinen asia. Uuden 5500m2 koulun rakentamisen vanhan osan tilalle kustannusarvio on noin 15 000 000 (purut 0,5milj ja rakentaminen 14,4milj) Nyt päätetty kunnostaa vanha koska se ilmeisesti todettu kannattavaksi.
CLTnystävät nimimerkkiä närästää CLT. En tunne CLT-rakentamista kovin hyvin, mutta vaikuttaa edistykselliseltä. Mihin verrattuna CLT on 20% kalliimpaa? Lyhyellä googletuksella tuntuu olevan, että verrattuna betonirakentamiseen CLT on edullisempaa etenkin jos rakenne ei ole vain peruskuutio. Sama tuli esiin pientaloissa. Mutta en epäile etteikö olisi jotakin rakentamista kalliimpaa, en vain löytänyt että verrattuna mihin?
Kannatan puurakentamista ideologisessa ja teknisessä mielessä. Suomi on metsien maa, puurakentaminen on ilmastohyödyllisempäämpää kuin betoni/teräs. Betonikerrostalon hiilijalanjälki on noin 75% (x1,75) suurempi kuin vastaavanlaiseen puukerrostaloon nähden.
VTT tutkimus 2017: https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T297.pdf
CLT rakentaminen on puurakentamisen high-techia. Jos Loviisa voi profiloitua tällaiseen puurakentamiseen niin eikö se ole hyvä asia?
Minä en aja kenenkään asiaa tai ole erityisesti kenenkään puolella, paitsi Loviisan - Hintojakarkeasti
LoviisaPuolue kirjoitti:
Kommentoin tänne alas kaikille yllä.
Nyckelpigabestämmer-nimimerkki toi esille, että Högis hanke olisi syrjäyttänyt Harjunrinteen vanhan osan uusimisen. Korjasin virheellisen väitteen sillä asia meni kuten aiemmin kirjoitin. Suomenkielinen koulu tehtiin ensin ja nyt Högiksen vuoro.
Devakukkude puhuu Harjuntaustasta. Se purettiin muutama vuosi sitten. Sen sijaan nyt ilmeisesti kyse Harjunrinteen vanhan osan korjauksesta, mikä on erillinen asia. Uuden 5500m2 koulun rakentamisen vanhan osan tilalle kustannusarvio on noin 15 000 000 (purut 0,5milj ja rakentaminen 14,4milj) Nyt päätetty kunnostaa vanha koska se ilmeisesti todettu kannattavaksi.
CLTnystävät nimimerkkiä närästää CLT. En tunne CLT-rakentamista kovin hyvin, mutta vaikuttaa edistykselliseltä. Mihin verrattuna CLT on 20% kalliimpaa? Lyhyellä googletuksella tuntuu olevan, että verrattuna betonirakentamiseen CLT on edullisempaa etenkin jos rakenne ei ole vain peruskuutio. Sama tuli esiin pientaloissa. Mutta en epäile etteikö olisi jotakin rakentamista kalliimpaa, en vain löytänyt että verrattuna mihin?
Kannatan puurakentamista ideologisessa ja teknisessä mielessä. Suomi on metsien maa, puurakentaminen on ilmastohyödyllisempäämpää kuin betoni/teräs. Betonikerrostalon hiilijalanjälki on noin 75% (x1,75) suurempi kuin vastaavanlaiseen puukerrostaloon nähden.
VTT tutkimus 2017: https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T297.pdf
CLT rakentaminen on puurakentamisen high-techia. Jos Loviisa voi profiloitua tällaiseen puurakentamiseen niin eikö se ole hyvä asia?
Minä en aja kenenkään asiaa tai ole erityisesti kenenkään puolella, paitsi LoviisanKotimainen lautavaneri (CLT) 980 eur/m3
Rakennebetoni 125 - 218 eur/m3 - LoviisaPuolue
Rakennushankkeen kustannukset vähän muutakin kuin kuutiohinta. Vertaa kilohintaa niin saat vieläkin isomman eron.
- LPleppäkertutkusettaa
LoviisaPuolue (LP) kirjoittaja esittää tahallisesti tai ymmärtämättömyyttään muunnettua totuutta. Ajankohtana 2007 lienee lähes oikea arvaus. Tuota väitettyä Högstadiumin purkulupaa ei ole koskaan haettu tai myönnetty eikä työn aloitusta ole käsitelty vastuullisten toimielinten käsittelyssä. Jos väität muuta, niin tee asiasta asiakirjapyyntö kaupungille ja kerro asian liittyvät diaarit ja pöytäkirjojen ajankohdat ja toimielimet tässä keskustelun ketjussa.
Totta on, että rkp:n läheiset teettivät (noin 2007) kaikessa hiljaisuudessa Högiksen uusimisesta hankesuunnitelman. Suomenkielisen ala-asteen osittaista tai täysmittaista korjaustarvetta ei esitetty tai käsitelty asianmukaisessa tosimielessä, eikä hankesuunnitelmaa tällöin tehty. Sisäilmatyöryhmässä ja teknisessä lautakunnassa vastuussa olevat virkamiehet kuittasivat asian sillä, että kukaan ei ole ala-asteen hankesuunnitelman tekoa esittänyt eikä sen rahoitukselle tarvetta. Ala-asteen korjauspäätös syntyi vasta kun ulkopuolinen terveysviranomainen puuttui sisäilmaongelman käsittelyyn. Hö:n hankesuunnitelman teki siihen aikaan Oulusta Lovisaan pesiytynyt teknisen johtajan tuttu konsultti. Jos haluat konsultin nimen, niin käänny Antti Kinnusen puoleen asiassa. Samalla voit kysyä myös kuka oli ajankohtana Lovisan hillopurkille pesiytynyt sisäilmakonsultti, joka tutki ja tutki, kirjoitti laskuja ja tilauksen mukaisia raportteja; mm. ”kaikki lähes kunnossa, lasten sairastelu johtunee kotioloista, lapset ovat epäluotettavia sisäilmaoireiden tutkinnassa”. Myös sen aikainen rehtori valisti henkilökuntaa viisaudella; ”eikö ole hyvä, että on työpaikka?”.
LP:n selittely Rkp:n ”hyvästä tahdosta” ala-asteen sisäilma-ongelman korjaamisessa ei ollut minkään arvoinen laupeudenteko, tällöin ei myöskään priorisoitu koulujen korjausjärjestystä. Tosiasiassa ala-asteen päätöksen teki ulkopuolinen viranomainen, eli oli pakkopullaa leppäkertuillekin. Sisäilmakonsultin väittämiin kuului myös, että koulun henkilöstöä voitaneen kuulla oireilusta, mutta lapset (koululaiset) ovat epäluotettavia tutkimuksen kohteina.
Ala-asteen uudisrakennuksen käynnistymisen yhteydessä keskusteltiin yhteisen suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulukeskuksen rakentamisesta. Ei käynyt Lovisan ruotsalaisille. Heille kävi vain erillisyysratkaisu (apatheid) koulujen uudistushankkeissa. Kun koulujen yhdistämisestä keskusteltiin, niin hallinnolta ja rkp:ltä tuli julki tieto, että ei Högstadium olekkaa huonossa kunnossa. Uudisrakennusta ei tarvita, riittää kun tehdään tietyt oloja parantavat korjaukset. Tämän jälkeen HÖ:tä on korjattu miljoonilla, ja nyt korjauksen tulokset purettu. Ihmeellistä vai mitä Antti Kinnunen ja Ulf Blomber sekä Olavi Kaleva ja Mia HW? Nyt tehty työ ja investoinnit menee kaatopaikalle.
LP:llä on erikoinen käsitys asioiden tilasta ja sisäilmaongelmista. Nyt ei ole enää mitään tehtävissä Högstadiumin hankkeen osalta; yli-suuret tilat tulevat ja leasingilla rahoitettua hanketta maksavat veroissaan tulevat sukupolvet, myös ruotsinkieliset.
LP:n ilmeisesti tietää kuoppaisia teitä tallaavia normia kuntalaisia enemmän kun tunnustaa ”On faktaa, että noina vuosina kun Högiksen käyttöä jatkettiin niin lukuisat lapset sairastuivat ja oireita saivat sadat oppilaat”. Väite pitää viedä ulkopuolisten viranomaisten, esim. AVI:n tai poliisin tutkittavaksi: Onko Lovisan hallinto syyllistynyt koululaisten ja koulun henkilökunnan terveyteen vaikuttavaan pitkäaikaiseen laiminlyöntiin ja tahalliseen rikokseen?
Harjunrinteen vanhan osan kunnostus on oma juttunsa. Koulu pitää korjata. Aletaanko taas epätoivoiseen vanhan rakennuksen ”paikkaa paikan päälle” korjaukseen vai tehdäänkö asianmukainen uusi koulurakennus. Nykyinen suomenkielinen koulukeskus on rakennettu suokuoppaan. Vanhan perustuksen rakenteiden korjaus ja kosteuseristys ei onnistu purkamatta ja uusimatta suurta osaa vanhoista rakenteista. Tämä tulee kalliiksi ja tulos on epävarma; kosteus säilyy ja sisäilma on heti tai hetken kuluttua nykykunnossa. Hyväksyttävä tulos saavutetaan ainoastaan purkamalla vanha koulurakennus ja rakentamalla uusi, teknisesti kostean rakennuspaikan asianmukaisilla rakenteilla toteutettu koulurakennus. Toisin sanoen Harjunrinteen vanhan osan sisäilmaongelman juurisyyt on poistettava kerralla, jotta koulurakennus on terveellinen työpaikka henkilökunnalle ja oppilaille. - LoviisaPuolue
LPleppäkertutkusettaa kirjoitti:
LoviisaPuolue (LP) kirjoittaja esittää tahallisesti tai ymmärtämättömyyttään muunnettua totuutta. Ajankohtana 2007 lienee lähes oikea arvaus. Tuota väitettyä Högstadiumin purkulupaa ei ole koskaan haettu tai myönnetty eikä työn aloitusta ole käsitelty vastuullisten toimielinten käsittelyssä. Jos väität muuta, niin tee asiasta asiakirjapyyntö kaupungille ja kerro asian liittyvät diaarit ja pöytäkirjojen ajankohdat ja toimielimet tässä keskustelun ketjussa.
Totta on, että rkp:n läheiset teettivät (noin 2007) kaikessa hiljaisuudessa Högiksen uusimisesta hankesuunnitelman. Suomenkielisen ala-asteen osittaista tai täysmittaista korjaustarvetta ei esitetty tai käsitelty asianmukaisessa tosimielessä, eikä hankesuunnitelmaa tällöin tehty. Sisäilmatyöryhmässä ja teknisessä lautakunnassa vastuussa olevat virkamiehet kuittasivat asian sillä, että kukaan ei ole ala-asteen hankesuunnitelman tekoa esittänyt eikä sen rahoitukselle tarvetta. Ala-asteen korjauspäätös syntyi vasta kun ulkopuolinen terveysviranomainen puuttui sisäilmaongelman käsittelyyn. Hö:n hankesuunnitelman teki siihen aikaan Oulusta Lovisaan pesiytynyt teknisen johtajan tuttu konsultti. Jos haluat konsultin nimen, niin käänny Antti Kinnusen puoleen asiassa. Samalla voit kysyä myös kuka oli ajankohtana Lovisan hillopurkille pesiytynyt sisäilmakonsultti, joka tutki ja tutki, kirjoitti laskuja ja tilauksen mukaisia raportteja; mm. ”kaikki lähes kunnossa, lasten sairastelu johtunee kotioloista, lapset ovat epäluotettavia sisäilmaoireiden tutkinnassa”. Myös sen aikainen rehtori valisti henkilökuntaa viisaudella; ”eikö ole hyvä, että on työpaikka?”.
LP:n selittely Rkp:n ”hyvästä tahdosta” ala-asteen sisäilma-ongelman korjaamisessa ei ollut minkään arvoinen laupeudenteko, tällöin ei myöskään priorisoitu koulujen korjausjärjestystä. Tosiasiassa ala-asteen päätöksen teki ulkopuolinen viranomainen, eli oli pakkopullaa leppäkertuillekin. Sisäilmakonsultin väittämiin kuului myös, että koulun henkilöstöä voitaneen kuulla oireilusta, mutta lapset (koululaiset) ovat epäluotettavia tutkimuksen kohteina.
Ala-asteen uudisrakennuksen käynnistymisen yhteydessä keskusteltiin yhteisen suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulukeskuksen rakentamisesta. Ei käynyt Lovisan ruotsalaisille. Heille kävi vain erillisyysratkaisu (apatheid) koulujen uudistushankkeissa. Kun koulujen yhdistämisestä keskusteltiin, niin hallinnolta ja rkp:ltä tuli julki tieto, että ei Högstadium olekkaa huonossa kunnossa. Uudisrakennusta ei tarvita, riittää kun tehdään tietyt oloja parantavat korjaukset. Tämän jälkeen HÖ:tä on korjattu miljoonilla, ja nyt korjauksen tulokset purettu. Ihmeellistä vai mitä Antti Kinnunen ja Ulf Blomber sekä Olavi Kaleva ja Mia HW? Nyt tehty työ ja investoinnit menee kaatopaikalle.
LP:llä on erikoinen käsitys asioiden tilasta ja sisäilmaongelmista. Nyt ei ole enää mitään tehtävissä Högstadiumin hankkeen osalta; yli-suuret tilat tulevat ja leasingilla rahoitettua hanketta maksavat veroissaan tulevat sukupolvet, myös ruotsinkieliset.
LP:n ilmeisesti tietää kuoppaisia teitä tallaavia normia kuntalaisia enemmän kun tunnustaa ”On faktaa, että noina vuosina kun Högiksen käyttöä jatkettiin niin lukuisat lapset sairastuivat ja oireita saivat sadat oppilaat”. Väite pitää viedä ulkopuolisten viranomaisten, esim. AVI:n tai poliisin tutkittavaksi: Onko Lovisan hallinto syyllistynyt koululaisten ja koulun henkilökunnan terveyteen vaikuttavaan pitkäaikaiseen laiminlyöntiin ja tahalliseen rikokseen?
Harjunrinteen vanhan osan kunnostus on oma juttunsa. Koulu pitää korjata. Aletaanko taas epätoivoiseen vanhan rakennuksen ”paikkaa paikan päälle” korjaukseen vai tehdäänkö asianmukainen uusi koulurakennus. Nykyinen suomenkielinen koulukeskus on rakennettu suokuoppaan. Vanhan perustuksen rakenteiden korjaus ja kosteuseristys ei onnistu purkamatta ja uusimatta suurta osaa vanhoista rakenteista. Tämä tulee kalliiksi ja tulos on epävarma; kosteus säilyy ja sisäilma on heti tai hetken kuluttua nykykunnossa. Hyväksyttävä tulos saavutetaan ainoastaan purkamalla vanha koulurakennus ja rakentamalla uusi, teknisesti kostean rakennuspaikan asianmukaisilla rakenteilla toteutettu koulurakennus. Toisin sanoen Harjunrinteen vanhan osan sisäilmaongelman juurisyyt on poistettava kerralla, jotta koulurakennus on terveellinen työpaikka henkilökunnalle ja oppilaille.Lääninhallituksessa Högstadiumin huono kunto oli vakava huolenaihe ainakin jo 2006. Huono kunto ja koulun liian pieni koko on ollut tiedossa jo kauan tätä ennenkin. Kuitenkin päätettiin ensin rakentaa suomenkielinen koulu ja Högstadiumin käyttöä jatkettiin tekohengittämällä rakennusta muun muassa IV-remonteilla
http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=1850
Kun ei ole rahaa niin ei ole rahaa. Päätös trehdä ensin Harjunrinne oli varmasti oikea, vaikka Högiksessä valtavat määrät oireilivat ja sairastuivat. Toistakymmentä siirtyi kotiopetukseen.
Jokainen remonttikohde on yksilöllinen erityisesti kun rakennukset eri aikakausilta ja teknisesti eri lailla rakennettu. - Tacktillsfp
LoviisaPuolue kirjoitti:
Lääninhallituksessa Högstadiumin huono kunto oli vakava huolenaihe ainakin jo 2006. Huono kunto ja koulun liian pieni koko on ollut tiedossa jo kauan tätä ennenkin. Kuitenkin päätettiin ensin rakentaa suomenkielinen koulu ja Högstadiumin käyttöä jatkettiin tekohengittämällä rakennusta muun muassa IV-remonteilla
http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=1850
Kun ei ole rahaa niin ei ole rahaa. Päätös trehdä ensin Harjunrinne oli varmasti oikea, vaikka Högiksessä valtavat määrät oireilivat ja sairastuivat. Toistakymmentä siirtyi kotiopetukseen.
Jokainen remonttikohde on yksilöllinen erityisesti kun rakennukset eri aikakausilta ja teknisesti eri lailla rakennettu.Rahaa näyttää riittävän kuitenkin asuntomessujen järjestämiseen, mutta ei uuäuden koulun rakentamiseen ja vanhainkodin korjaamiseen. Pelkästään Ungernin alueen puiston ehostamiseen (todellisuudessa asuntomessuja varten) on esitetty 0,4 miljoonaa euroa.
Sillä summalla olisi saanut jo vanhaikodinkin kuntoon.
- Justsåå
Suomenkielisten ja ruotsinkielisten lasten yhteisestä koulurakennuksesta keskustellessa eräs muka omasta
mielestään kultivoitunut leppäkerttu alkoi kimittää, että jos sellainen tulee, niin eri kieliryhmät on erotettava aidalla! - Nyckelpigastad
Högis muuttui kelvolliseksi koulurakennukseksi siksi aikaa, että lyötiin lukkoon uuden suomenkielisen koulun rakentaminen. Tämä varmisti sen, ettei yhteistä koulua rakenneta.
Sen jälkeen käynnistettiin uusi näytelmä, jossa Högis ja Gymnasium muuttuivat kelvottomaksi yhtäaikaa! Sen jälkeen alkoivat hankkeet, jossa ei hinnalla ollut enää mitään väliä.
Högiksen väistötiloina käytettävät parakit on sijoitettu vanhan maakaatopaikan päälle. Se on sen luokan källi, että tyst. Pelkkä vesiputkien sisällön analysointi ei takaa parakkien sijoituspaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta. Poliitikot eivät tee mitään ja suojelevat itseään ja kavereitaan viranhaltijoita. Lapsista viis.
Purettavalle Länsi-Harjun ala-asteen rakennukselle olisi tehty pilottihankkeena kaupungille ilmainen selvitys, jossa olisi pyritty selvittämään syyt kosteusvaurioihin ja huonoon sisäilmaan. Asian selvittämiseen ei suostuttu. Erään johtajan kerrotaan sanoneen, ettei selvitystä kannata tehdä, koska se saattaisi viranhaltijoita ikävään valoon.- pilotitpannaan
Oliko se johtaja Olavi Kaleva?
- LoviisaPuolue
Kuten kirjoitin oli Högiksen kunto huono jo kauan sitten ja purku edessä.
Löytyy Lovarin artikkelia ja lautakuntien ym käsittelyjä mutta nyt pöytäkirjat eivät enää netissä. Käykää itse varmistamassa jos ette usko. Kaksi huonokuntoista rakennusta joista ensin hoidettiin Länsiharjun ala-aste
Se eri juttu että päätettiin tehdä suomenkielinen koulukeskus. Minusta olisi saman katon alle mahtunut högiskin.
Korjasin sen että högis ei ajanut Harjunrinteen vanhan osan ohi kuten erheellisesti aluksi väitettiin vaan huono kunto ja purkutarve oli jo paljon aiemmin tiedossa. Ihme vänkäreitä- Vänkäriminäkin
Yleisötilaisuudessa konsultti kertoi Högstadiumin olevan korjattavissa. Siihen viranhaltija kommentoi sen olevan niin vanhanaikaisen. Vrt. vielä vanhempi Harjuntaustan koulun vanha osa, joka olisi myös pitänyt korvata uudella rakennuksella. Parempi varmaan oli myös rakentaa uusi Högstadium, mutta miksi tehdään niin helkutin suuri, jossa tilaa on 14m2 /oppilas ja vieläpä ilman liikuntasalia? Ainoa selitys on pelkkä älytön kielipolitiikka! Opetusministeriön suositus on 8m2/oppilas, joten valtion apua rakentamiseen ei voitu hakea! Miksi vielä lähdettiin käyttämään rakennusmateriaalina CLT:tä, josta ei ole paljoa kokemusta noin suuren rakennuksen rakentamisessa? Voi tulla kallis kokeilu! Joka tapauksessa ylläpitokulut tulevat olemaan suuremmat kuin betonista rakennetussa talossa.
Miksi?
- Postiavirtaselle
CLT- levyt on pintakäsiteltävä. Sisäpinnatkin on pinnoitettava, koska pinnoittamaton levy on kuitenkin herkkä likaantumiselle ja kulumiselle ja vaikuttaa myös palonkestoon. Yksi CLT: n merkittävistä ongelmista on sen pintahalkeilu, joka korostuu sen käytössä näkyvänä pintamateriaalina. Pintahalkeilu pyritään estämään mm. yrittämällä pinta tai erilaisten pintakäsittelyaineiden avulla.
Pintakäsittelyn joutuu aika ajoin uusimaan. Sen tietävät kaikki puutalojen omistajat. Betoni- ja tiilipintaa ei tartte maalailla.
Koulun kokokin on ylimitoitettu, josta seuraa mm. suuremmat lämmityskulut. - Hattuvipattaa
Hatusta vetelet ja perstuntumalla vailla tietoa. Betonikerrostaloon verrattuna clt-talon elinkaari voi olla jopa kolme kertaa pidempi. Arviot vaihtelee. Remppojen teko helpompaa, purettaessa talo puujäte hyödyksi jne. Ota selvää asioista
- Lisääpostia
Hattuvipattaa kirjoitti:
Hatusta vetelet ja perstuntumalla vailla tietoa. Betonikerrostaloon verrattuna clt-talon elinkaari voi olla jopa kolme kertaa pidempi. Arviot vaihtelee. Remppojen teko helpompaa, purettaessa talo puujäte hyödyksi jne. Ota selvää asioista
Taidat olla CLT:n myyntitykki. Mikä on väärää tietoa CLT:n pintakäsittelyyn liittyen? Tieto on peräisin ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä.
Mihin perustuu väitteesi CLT-talon kolminkertaisesta elinkaaresta betonitaloon verrattuna? Tarkasteltaessa elinkaarikustannusten muodostumista suurin vaikutus on hankkeen alun ratkaisuilla ja päätöksillä. Hankesuunnittelulla on suurin rooli elinkaarikustannusten muodostumisessa. Siinä määritetään pitkälti kustannusten taso. Projektin hankesuunnitteluvaiheessa selvitetään ja arvioidaan vaihtoehtoiset toteuttamistavat. Hankesuunnittelu siis kartoittaa, tullaanko rakennuksessa käyttämään materiaalina juuri esimerkiksi CLT:tä. Rakennuksen lopullinen hinta määräytyy yleensä tarpeen synnytyämistä päätöksistä ja vaatimuksista. Toisaalta on haluja, jotka eivät perustu tarpeeseen.
Högstadiumin korvaavan rakennuksen materiaaliksi ajettiin CLT:tä kuin käärmettä pyssyyn. On syntynyt
vaikutelma, että poliitikoilla oli tarve jakaa veronmaksajien rahaa tietyille tahoille. - Hattuvipattaa
Oho! Perustelusi clt:n kalleuteen on pintakäsittely, niinkö? Pintatyöt ja käsittely on pikkuinen osa hankkeen kokonaiskuluja. Mikä taas todella vaikuttaa on se, että CLT:llä rakentaminen on jopa 50% nopeampaa kuin betonirakentaminen. Yleisesti ammatti(korkea)koulujen opinnäytetöihin kannattaa suhtautua varoen, sillä ne usein kokoelma artikkeleita tai lähdeaineisto puolueellista. Tieteellinen tutkimus on eri asia.
Vaikka runko olisi puuta voi pintaverhoilu olla muuta. Sen tietävät puurunkoisten tiiliverhottujen talojen omistajat. Jos pinta betonia, niin kaipaa sekin huoltoa.
En ole minkään tuotteen myyntitykki, mutta ällistyttää tuo betonirakentamisen palvonta. Kylla rakennuttaja voi asettaa raamit millä hanketta lähdetään viemään eteenpäin. Raamien perusteena esimerkiksi halu rakentaa puusta, kuten monessa kunnassa nyt on. - Tätämieltä
Hattuvipattaa kirjoitti:
Oho! Perustelusi clt:n kalleuteen on pintakäsittely, niinkö? Pintatyöt ja käsittely on pikkuinen osa hankkeen kokonaiskuluja. Mikä taas todella vaikuttaa on se, että CLT:llä rakentaminen on jopa 50% nopeampaa kuin betonirakentaminen. Yleisesti ammatti(korkea)koulujen opinnäytetöihin kannattaa suhtautua varoen, sillä ne usein kokoelma artikkeleita tai lähdeaineisto puolueellista. Tieteellinen tutkimus on eri asia.
Vaikka runko olisi puuta voi pintaverhoilu olla muuta. Sen tietävät puurunkoisten tiiliverhottujen talojen omistajat. Jos pinta betonia, niin kaipaa sekin huoltoa.
En ole minkään tuotteen myyntitykki, mutta ällistyttää tuo betonirakentamisen palvonta. Kylla rakennuttaja voi asettaa raamit millä hanketta lähdetään viemään eteenpäin. Raamien perusteena esimerkiksi halu rakentaa puusta, kuten monessa kunnassa nyt on.Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt
lähdeaineistoineen ovat uskottavampia kuin myyntitykin tarinat, jossa vastuu on kuulijalla. Mistä paikallinen halu CLT-rakentamiseen oikein kumpuaa? Mitkä ovat poliitikkojen kytkökset?
Poliitikot ja viranhaltijat kävivät Lapissa tutustumaan hirsirakenteiseen kouluun eikä CLT-rakenteeseen. Hirsi ei kelvannut. Missään ei tiettävästi ole aiemmin rakennettu koulua CLT:stä? Täällä tehdään kokeellinen rakentaminen ja veronmaksajat maksavat lysti. Koulu olisi pitänyt tehdä koetellulla tekniikalla betonista ja tiilestä. - vastaanyt
Vastauksesi clt kalleuteen on pintakäsittely?
- LiikennneEnsio
Heippa!
Turvallista matkaa...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elämä valuu ohi ilman merkitystä
Olen 5-kymppinen korkeasti koulutettu hyvässä ja vaativassa työssä oleva mies. Erosin pitkästä parisuhteesta pari vuotta3075241Martina julkaisi romanttisia kuvia kihlajaisista
Ihana pari. Paljon onnea ja rakkautta heille 💞2731535Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin661446eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1231336Gekkosessa hyvä juttu Sofian Dubai "töistä"
"Vielä tammikuussa Belórf lupaili aloittavansa jälleen verkkovalmennukset, mutta tämä projekti näyttää kuihtuneen kaikes1071293- 931253
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1301176Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä591106- 172938
Palsta sekosi lopullisesti?
Taidan mennä päikkäreille. Oliko hän nyt muka oikeasti äsken täällä ja kirjoitti, että täytyy unohtaa? Todistakaa se. Ki15881