Kyllä on maa ajautunut katastrofaaliseen tilaan johtamisen näkökulmasta Kekkosen jälkeen.
Nyt on noita muka-johtajia pilvin pimein. Oli niitä väessäkin joitakuita.
Nyt on noita muka-johtajia pilvin pimein. Oli niitä väessäkin joitakuita.
Kekkosen jälkeen katastrofi
PersReikäMaissJombeKURI
17284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kekkonen loi maahan sen katastrofin ja sen jälkeen on yritetty paikkailla urkin jälkiä. Tosin Halosen kausi toi taas 12 vuotta takapakkia.
Kekkonen piti valtiontalouden kunnossa, kun kokoomus oli oppositiossa. Samoin hän oli "Suomi suomalaisille"-asian kannalla.
Kun Manu päästi kokkareet hallitukseen, alkoi suurlaman valmistelu kalliin markan politiikalla, pankkikriisillä ja valtion velkaantumisella, kun markka sidottiin Euroopan vakausrahastoon jo ennen Ahon hallituksen EU-jäsenyysneuvotteluja.
Halosen saavutuksia ovat Lissabonin sopimuksen hyväksyminen Suomen lain yläpuolelle ja maan lahjoittaminen venäläisille alihintaan.
Niinistö onnistui rikkomaan Paasikiven linjan puolueettomuuspolitiikan, kun allekirjoitti yhteistyösopimuksen NATOn kanssa.
Tämä oli oikeaa faktatietoa, juuri näin se meni.
"Kekkonen piti valtiontalouden kunnossa, kun kokoomus oli oppositiossa....."
Ei pitänyt. Kekkosen aikana taloudenpito oli yhtä hullunmyllyä. Elettiin devalvaatiosta devalvaatioon, inflaatio huiteli kaksinumeroisia prosenttilukuja. Jne jne. Koko homma oli kriisistä kriisiin sinnittelyä
Talous oli kuitenkin omissa käsissä.
Uskotko itsekään kirjoituksiisi? Väitätkö siis, että jos vaikkapa Aho oli ollut pressana, hän olisi kieltäytynyt allekirjoittamasta Lissabonin sopimusta? Maakaupat? Selittää mitä valtaoikeuksia (siis presidentin) ja miten Haloska käytti maan halvalla myyntiä edistääkseen? Eiköhän ylivoimainen tekijä ollut uusrikkaiden venäläisten maksama ylihinta. Eiköhän ylihinta ole paljon lähempänä totuutta kuin väitteesi alihinnoista? Paikalliset maanomistajat (Kepu) lienevät olleet kiihkeitä myyjiä?
https://www.youtube.com/watch?v=2Z50D7Uovb4
"Olemme todenneet, että omankaan maamme kansalaiset eivät ole säästyneet niiltä vaikeuksilta, joita ongelmat ja muutokset kansainvälisessä taloudellisessa järjestelmässä aiheuttavat."
Syynä devalvaatioihin ja revalvaatioihin Kekkosen aikana oli siis USA:n keskuspankin määräämät valuuttakurssit ja korot maailmantaloudessa. Kautta aikojen on ollut kymmenen vuoden välein lamoja, seuraava alkaa ensi vuonna.
Noilla muka-johtajilla oli pääasiallisena meriittinä asema-arvovalta, jolla he kukkoilivat ja tekivät itseään tärkeäksi.
Ääritapauksissa naurettavaa joukkoa.
Kekkonen*) oli Moskovan käsinukke. Onneksi hänen aikansa loppui ja Neuvostoliitto hajosi ennen kuin täydellinen sovjetisointi saatiin valmiiksi. Avaaja on kylläkin sikäli oikeassa, että Suomen johto silloin oli vahvoissa käsissä, tahtoo sanoa Moskovassa.
*)Kekko = viinalekkeri länsimurteissa
Koivisto oli surkimus ja jahkailija Kekkoseen verrattuna. Sanomisissaan oli epämääräinen ja siitäkös media kävi suitsuttamaan jopa viisaaksi.
Ahtisaari ei ollut kovinkaan syvästi kiinnostunut kotimaan tilasta. Rutiinit hän toki hoiti.
Hän oli karrikoiden ilmaistuna narsistinen diplomaatti, joka luuli/luulee voivansa vaikuttaa jopa maailman suuriin toimijoihin.
Yksi itsekeskeisyyden ilmentymistään on CMI.
Ahtisaaren aikana Suomi menetti merkittävän odsn itsenaisyydestään liittymällä EU:n jäseneksi.
Halosesta ei kehittynyt koko kansan presidenttiä koskaan. Hän jakoi maan jo ennen valitsemistaan, ensin Esko Ahoa ja sitten Sauli Niinistöä vastaan.
Hyvä johtaja hän ei ollut. Oma herkkä hipiä oli siihen suuri syy.
Halonen oli koko ajattelevan kansanosan presidentti. Ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen laatuaan, valitettavasti.
Kyllä Halonen jakoi monellakin tavalla kansaa. Hän oli luomassa sitä naishegemoniaa, joka monellakin tavalla näkyy nykyelämässä.
Hän oli myös nostamassa sukupuolisia vähemmistöjä asemaan, joka on ylikorostunut.
Eipä Suomessa ole sitten kovin paljon niitä ajattelevia ihmisiä.
Luin tänään kirjan "Presidentti johtaa", jossa Kekkosta luonnehdittiin: " ... Kekkonen voi olla tässä suhteessa tyytyväinen toimintaansa. Hänen organisointikykynsä johtui suuresti hänen määrätietoisuudestaan, valtavasta energisyydestään ja sosiaalisuudestaan ...".
Ei voi kenestäkään muusta presidentistä sanoa samaa.
Lukemani kirja vahvistaa käsityksiäni Suomen presidenteistä, hyvässä ja pahassa.
Kirjan propagandistinen osuus käsitteli Sauli Niinistöä, josta kirjoitti Unto Hämäläinen suitsuttavaan sävyyn. Onhan hän entinen kokoomusaktiivi, toki piilossa nytkin samalla tavalla.