2018. Mikä paras tuulen suunta ja nopeus?

Len-setä, se oli lännestä itään

No luulin että kerroin tavoitteen harvinaisen selvästi: matka-ajan minimointi. Millään muulla ei ole merkitystä, esim. mukavuudella. Purjehduskokemuksesta sanoin että kyseessä on täydellinen purjehtija. Sanotaan vielä että purjehtii yksin. Lämpötila olkoot 22 astetta, pilvetön ilma jos sillä on merkitystä. Sanotaan vielä että purjehtii

Eli siis haen enemmänkin sellaista teoreettista optimia, en kesälomareissun perhepurjehduksen mukavinta tuulta, toki sekin voi olla kiinnostava.

Havukka.ahon.ajattelija kirjoitti:

No luulin että kerroin tavoitteen harvinaisen selvästi: matka-ajan minimointi. Millään muulla ei ole merkitystä, esim. mukavuudella. Purjehduskokemuksesta sanoin että kyseessä on täydellinen purjehtija. Sanotaan vielä että purjehtii yksin. Lämpötila olkoot 22 astetta, pilvetön ilma jos sillä on merkitystä. Sanotaan vielä että purjehtii

Eli siis haen enemmänkin sellaista teoreettista optimia, en kesälomareissun perhepurjehduksen mukavinta tuulta, toki sekin voi olla kiinnostava.

Lue lisää

"No luulin että kerroin tavoitteen harvinaisen selvästi: matka-ajan minimointi. "
Niinhän siellä lukee, mutta kun katsot annettuja vastauksia huomannet ettei sitä ole useimmiten huomattu lainkaan. Omalla kohdallani taas oli kyse sen lauseen tulkinnasta, erilaisia mahdollisuuksia oli aika paljon.

Teoreettinen optimi on ihan eri asia kuin se mitä käytännössä on mahdollista saavuttaa. Sen voi laskea niinkin että otetaan huomioon ainoastaan veneen pitkittäinen oikaiseva momentti poikittaista ja hallittavuus ominaisuuksia saati aallokkoa mitenkään huomioimatta. Todellisuudessa raja huippuvauhtiin löytyy miehistön kanssa veneen hallittavuudesta, eli peräsimen pidosta ja kestävyydestä, sekä purjeiden trimmausnopeudesta. Apparenttituulen nopeus ja suunta on sitten laskelman lopputulos noilla rajoitteilla. Yksinpurjehduksessa autopilotin suorituskyky on aika olennainen useimmille jo tuon pituisella matkalla, ei kuitenkaan ehkä kaikille.
Lopuksi pitäisi tietää etsitäänkö suurinta vauhtia jolla vaurion riski on vielä siedettävä, vai otetaanko vaurion aiheuttama vauhdin tippuminen huomioon esimerkiksi laskemalla keskinopeus monesta yrityksestä, joissa osassa syntyy vaurio ja osassa ei? Yksinpurhjehduksessa tämä tiputtaa vauhteja selvästi enemmän kuin miehistön kanssa. Teoreettiseen maksimiin sillä ei tietysti taas ole merkitystä ollenkaan, kun silloin voidaan vaan olettaa että käy hyvä onni eikä mitään satu.

Täysin teoreettinen huippuvauhti löytynee supertaifuunissa ajettuna ilman mastoa, jossa 99% todennäköisyydellä purjehtija menettää henkensä ennen maaliin pääsyä, mutta teoriassa voi spekuloida sillä poikkeuksella jossa ehtii perille asti. Sitten vain laskelmaan juuri tarpeeksi kova tuuli jossa pitkittäinen oikaiseva momentti on kokonaan käytössä huolimatta todella alhaisesta purjepinnan (=pelkkä runko, kansi ja ruffi) painopisteestä, mutta vene ei vielä tee kuperkeikkaa eteenpäin. Kyllä tuosta yli 30 solmun venevauhdin laskelmaansa varmasti saa.

sivusta.seuraaja kirjoitti:

"No luulin että kerroin tavoitteen harvinaisen selvästi: matka-ajan minimointi. "
Niinhän siellä lukee, mutta kun katsot annettuja vastauksia huomannet ettei sitä ole useimmiten huomattu lainkaan. Omalla kohdallani taas oli kyse sen lauseen tulkinnasta, erilaisia mahdollisuuksia oli aika paljon.

Teoreettinen optimi on ihan eri asia kuin se mitä käytännössä on mahdollista saavuttaa. Sen voi laskea niinkin että otetaan huomioon ainoastaan veneen pitkittäinen oikaiseva momentti poikittaista ja hallittavuus ominaisuuksia saati aallokkoa mitenkään huomioimatta. Todellisuudessa raja huippuvauhtiin löytyy miehistön kanssa veneen hallittavuudesta, eli peräsimen pidosta ja kestävyydestä, sekä purjeiden trimmausnopeudesta. Apparenttituulen nopeus ja suunta on sitten laskelman lopputulos noilla rajoitteilla. Yksinpurjehduksessa autopilotin suorituskyky on aika olennainen useimmille jo tuon pituisella matkalla, ei kuitenkaan ehkä kaikille.
Lopuksi pitäisi tietää etsitäänkö suurinta vauhtia jolla vaurion riski on vielä siedettävä, vai otetaanko vaurion aiheuttama vauhdin tippuminen huomioon esimerkiksi laskemalla keskinopeus monesta yrityksestä, joissa osassa syntyy vaurio ja osassa ei? Yksinpurhjehduksessa tämä tiputtaa vauhteja selvästi enemmän kuin miehistön kanssa. Teoreettiseen maksimiin sillä ei tietysti taas ole merkitystä ollenkaan, kun silloin voidaan vaan olettaa että käy hyvä onni eikä mitään satu.

Täysin teoreettinen huippuvauhti löytynee supertaifuunissa ajettuna ilman mastoa, jossa 99% todennäköisyydellä purjehtija menettää henkensä ennen maaliin pääsyä, mutta teoriassa voi spekuloida sillä poikkeuksella jossa ehtii perille asti. Sitten vain laskelmaan juuri tarpeeksi kova tuuli jossa pitkittäinen oikaiseva momentti on kokonaan käytössä huolimatta todella alhaisesta purjepinnan (=pelkkä runko, kansi ja ruffi) painopisteestä, mutta vene ei vielä tee kuperkeikkaa eteenpäin. Kyllä tuosta yli 30 solmun venevauhdin laskelmaansa varmasti saa.

Lue lisää

Mitä ilmeisimmin muiden nostaessa purjeet seuraat sivusta, ja sinulla on sen sata selitystä sille, että ajat koneella ;-)

selvä.tehtävä kirjoitti:

Mitä ilmeisimmin muiden nostaessa purjeet seuraat sivusta, ja sinulla on sen sata selitystä sille, että ajat koneella ;-)

Miksi sille edes tarvitsisi olla mitään selitystä? Mitäpä se muille kuuluu, mitä voimanlähdettä kukin kulloinkin hyödyntää?

10-14 kirjoitti:

Miksi sille edes tarvitsisi olla mitään selitystä? Mitäpä se muille kuuluu, mitä voimanlähdettä kukin kulloinkin hyödyntää?

Koska useimmat selittelevät asiaa riippumatta siitä, esittääkö joku edes mitenkään noteeranneensa tapahtumaa. Sinun selitykses vain on se, ettei asia muille kuulu, mutta selität silti.

selvä.tehtävä kirjoitti:

Mitä ilmeisimmin muiden nostaessa purjeet seuraat sivusta, ja sinulla on sen sata selitystä sille, että ajat koneella ;-)

Veneessäni ei ole konetta, joten arvasit pieleen. Ja ihmekös tuo kun kommettisi ei liittynyt mihinkään kirjoittamaani yhtään mitenkään.

Enpä huomannut, että oli lyhin aika. Silloin myötäiseen myrskyspinnulla 15-20 m/s tuulessa.

Kun tuu!i lisääntyy niin ylitetään runkonopeus. Siihen tarvitaan yli 6 m/s

Lisää tuulta tarvitaan jo sileässä vedessä runkonopeuden ylitykseen. Lisäksi tarvitaan hyvä aallokko runkonopeuden merkittävään ylitykseen. Eihän runkonopeus ole mikään limitti nopeudelle, se on vain sovittu piste nopeus/vastus -käyrällä, käyrä on jatkuva pisteen molemmin puolin.

6 m/s on yleisimmin käytetty suunnittelutuuli. Siis se tuulenvoimakkuus, jossa vielä otetaan kaikki saatavissa oleva teho purjeista. Tuulen voimistuessa, aletaan purjeita latistamaan ja muuten vähentämään tehoa.

285 tai 255 axtetta 25 solmua tosituulta kovan tuulen spinnulla voisi olla lähellä 40ft Bavakryiserin makzimivauhtia. Ehä 220 mailia/ vrk

seppomartti kirjoitti:

285 tai 255 axtetta 25 solmua tosituulta kovan tuulen spinnulla voisi olla lähellä 40ft Bavakryiserin makzimivauhtia. Ehä 220 mailia/ vrk

Tuolla tavalla ei päästä maksimivauhtia edes lähelle. Tuulta on liian vähän (TWS=25 solmua) ja apparenttikulma aivan liian takaa. Yksinpurjehduksessa ehdotat niin alas ajamista (TWA=165), että otat riskin broachaamisesta Bavacruiserilla aina kun jätät manuaaliohjauksen autopilotin huoleksi käydessäsi wc:ssä tai syömässä tai muuten vaan huilaamassa.

sivusta.seuraaja kirjoitti:

Tuolla tavalla ei päästä maksimivauhtia edes lähelle. Tuulta on liian vähän (TWS=25 solmua) ja apparenttikulma aivan liian takaa. Yksinpurjehduksessa ehdotat niin alas ajamista (TWA=165), että otat riskin broachaamisesta Bavacruiserilla aina kun jätät manuaaliohjauksen autopilotin huoleksi käydessäsi wc:ssä tai syömässä tai muuten vaan huilaamassa.

Lue lisää

Jos katsot minkä hyvänsä veneen polaareja, on optimileikkaus jo 20 kts tuulessa hyvin pieni. 25 kts on selvästi kovempi tuuli. Suuremmat leikkauskulmat kyllä tuntuvat paljon kovemmalta menolta, mutta mittarit eivät tue tuntumaa. Vähän sama kuin todella tiukka spinnuslööri on urheilullisen tuntuista, mutta ei nopeampaa kuin meno genoalla.

seuraa.tarkemmin kirjoitti:

Jos katsot minkä hyvänsä veneen polaareja, on optimileikkaus jo 20 kts tuulessa hyvin pieni. 25 kts on selvästi kovempi tuuli. Suuremmat leikkauskulmat kyllä tuntuvat paljon kovemmalta menolta, mutta mittarit eivät tue tuntumaa. Vähän sama kuin todella tiukka spinnuslööri on urheilullisen tuntuista, mutta ei nopeampaa kuin meno genoalla.

Lue lisää

Optimi leikkauskulma venevauhdin maksimoimiseksi on täysin eri asia kuin optimi leikkauskulma VMG:n maksimoimiseksi. Mahdatkohan ymmärtää ollenkaan niiden eroa, kun tuollaista esität?
Tämä viestiketju liittyy yksinomaan venevauhdin maksimoimiseen.

sivusta.seuraaja kirjoitti:

Optimi leikkauskulma venevauhdin maksimoimiseksi on täysin eri asia kuin optimi leikkauskulma VMG:n maksimoimiseksi. Mahdatkohan ymmärtää ollenkaan niiden eroa, kun tuollaista esität?
Tämä viestiketju liittyy yksinomaan venevauhdin maksimoimiseen.

Lue lisää

Kovin hyvin ymmärrän vmg:n ja sog:n eron. Mutta kun tuulen voimistuessa maksiminopeuden kulmat siirtyvät lähemmäksi 180 astetta, ei sillä erolla ole merkitystä. Ja kun suurimmasta mahdollisesta nopeudesta puhutaan, on TWA 150 astetta tekemätön paikka, luultavasti saisin jopa vanhan kuutoseni siinä broachaamaan, vaikka se etäiseltä mahdollisuudelta tuntuukin. Esimerkiksi annettu Bavaria on siinä jo komeasti kumollaan. Aivan plattista ei ole mukava ajaa, mutta yli 15 asteen leikkaus on vielä epämukavampaa, eikä yhtään sen nopeampaa, jos ei runko ole plaanaava.

Huomaathan, että polaarien käyrät loppuvat 20 solmun tuuleen. 25 solmun tuulesta on saatavissa jo siihen nähden nelinkertainen voima, eikä voiman loputtomasta lisäämisestä uppoumarungolla ole hyötyä nopeuden lisäämiseen. Nopeuden lisäämiseen keinot ovat toiset. Antamiesi tietojen perusteella oppisi ovat haetut toisentyyppisellä veneellä.

seuraa.tarkemmin kirjoitti:

Kovin hyvin ymmärrän vmg:n ja sog:n eron. Mutta kun tuulen voimistuessa maksiminopeuden kulmat siirtyvät lähemmäksi 180 astetta, ei sillä erolla ole merkitystä. Ja kun suurimmasta mahdollisesta nopeudesta puhutaan, on TWA 150 astetta tekemätön paikka, luultavasti saisin jopa vanhan kuutoseni siinä broachaamaan, vaikka se etäiseltä mahdollisuudelta tuntuukin. Esimerkiksi annettu Bavaria on siinä jo komeasti kumollaan. Aivan plattista ei ole mukava ajaa, mutta yli 15 asteen leikkaus on vielä epämukavampaa, eikä yhtään sen nopeampaa, jos ei runko ole plaanaava.

Huomaathan, että polaarien käyrät loppuvat 20 solmun tuuleen. 25 solmun tuulesta on saatavissa jo siihen nähden nelinkertainen voima, eikä voiman loputtomasta lisäämisestä uppoumarungolla ole hyötyä nopeuden lisäämiseen. Nopeuden lisäämiseen keinot ovat toiset. Antamiesi tietojen perusteella oppisi ovat haetut toisentyyppisellä veneellä.

Lue lisää

Vai vielä nelinkertainen voima. Älä nyt ole naurettava.
Maksiminopeuden kulmat eivät ole 180 astetta alle 80 solmun tosituulissa käytännössä millään purjeveneellä.

seuraa.tarkemmin kirjoitti:

Kovin hyvin ymmärrän vmg:n ja sog:n eron. Mutta kun tuulen voimistuessa maksiminopeuden kulmat siirtyvät lähemmäksi 180 astetta, ei sillä erolla ole merkitystä. Ja kun suurimmasta mahdollisesta nopeudesta puhutaan, on TWA 150 astetta tekemätön paikka, luultavasti saisin jopa vanhan kuutoseni siinä broachaamaan, vaikka se etäiseltä mahdollisuudelta tuntuukin. Esimerkiksi annettu Bavaria on siinä jo komeasti kumollaan. Aivan plattista ei ole mukava ajaa, mutta yli 15 asteen leikkaus on vielä epämukavampaa, eikä yhtään sen nopeampaa, jos ei runko ole plaanaava.

Huomaathan, että polaarien käyrät loppuvat 20 solmun tuuleen. 25 solmun tuulesta on saatavissa jo siihen nähden nelinkertainen voima, eikä voiman loputtomasta lisäämisestä uppoumarungolla ole hyötyä nopeuden lisäämiseen. Nopeuden lisäämiseen keinot ovat toiset. Antamiesi tietojen perusteella oppisi ovat haetut toisentyyppisellä veneellä.

Lue lisää

TWA 150 sentään onnistuu kaikilla niillä tuulilla, joilla tulee mieleen spinnu nostaa. Tässä First 36.7:n polaarit 30 solmuun saakka: http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf

30 solmua ja TWA 150 on vielä mukavaa menoa, kallistus vain 12 astetta ja nopeus 11,7 solmua. TWA 140 alkaa olla jo vaikeaa kallistuksen ollessa jo 24 astetta. Sillä pitäis tulla paras nopeus 12,3 solmua. TWA 135 on jo (melkein) tekemätön paikka, kallistus 30 astetta.

Tuskin Bavaria 40 tuosta hirveästi poikkeaa, varsinkaan Farrin suunnittelema uudempi malli.

Suoraan myötätuuleen ajaminen aiheuttaa useimmilla veneillä heiluriliikkeen ja lopulta veneen broachaamisen suuntaan tai toiseen noissa keleissä.

Joakim1 kirjoitti:

TWA 150 sentään onnistuu kaikilla niillä tuulilla, joilla tulee mieleen spinnu nostaa. Tässä First 36.7:n polaarit 30 solmuun saakka: http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf

30 solmua ja TWA 150 on vielä mukavaa menoa, kallistus vain 12 astetta ja nopeus 11,7 solmua. TWA 140 alkaa olla jo vaikeaa kallistuksen ollessa jo 24 astetta. Sillä pitäis tulla paras nopeus 12,3 solmua. TWA 135 on jo (melkein) tekemätön paikka, kallistus 30 astetta.

Tuskin Bavaria 40 tuosta hirveästi poikkeaa, varsinkaan Farrin suunnittelema uudempi malli.

Suoraan myötätuuleen ajaminen aiheuttaa useimmilla veneillä heiluriliikkeen ja lopulta veneen broachaamisen suuntaan tai toiseen noissa keleissä.

Lue lisää

Avaisko joku tietämättömälle noi TWA ja TWS -lyhenteet, kiitos?

MeniUlalle kirjoitti:

Avaisko joku tietämättömälle noi TWA ja TWS -lyhenteet, kiitos?

TWA True Wind Angle ja TWS True Wind Speed. Tosituulen suunta (kulkusuuntaan nähden) ja nopeus siis.

Joakim1 kirjoitti:

TWA True Wind Angle ja TWS True Wind Speed. Tosituulen suunta (kulkusuuntaan nähden) ja nopeus siis.

Tackar. Luin siis väärin polaareita, luulin että puhutaan suhteellisesta tuulesta.

no.huh.huh kirjoitti:

Vai vielä nelinkertainen voima. Älä nyt ole naurettava.
Maksiminopeuden kulmat eivät ole 180 astetta alle 80 solmun tosituulissa käytännössä millään purjeveneellä.

Laskepa itse, paljonko on 20 ˆ2 ja 25ˆ2.

Joakim1 kirjoitti:

TWA 150 sentään onnistuu kaikilla niillä tuulilla, joilla tulee mieleen spinnu nostaa. Tässä First 36.7:n polaarit 30 solmuun saakka: http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf

30 solmua ja TWA 150 on vielä mukavaa menoa, kallistus vain 12 astetta ja nopeus 11,7 solmua. TWA 140 alkaa olla jo vaikeaa kallistuksen ollessa jo 24 astetta. Sillä pitäis tulla paras nopeus 12,3 solmua. TWA 135 on jo (melkein) tekemätön paikka, kallistus 30 astetta.

Tuskin Bavaria 40 tuosta hirveästi poikkeaa, varsinkaan Farrin suunnittelema uudempi malli.

Suoraan myötätuuleen ajaminen aiheuttaa useimmilla veneillä heiluriliikkeen ja lopulta veneen broachaamisen suuntaan tai toiseen noissa keleissä.

Lue lisää

Joakimilla on varmaan First 36.7 lisäksi myös kysytyn veneen eli Bavaria 40 kriserin polaarit. Veikkaan niitä kovin erilaisiksi, 36,7 on myötäiseen perhosen siipikuvio, leikkaaminen 25- 30 kts tuulessa lisää nopeutta. Vene varmaan noin kovassa tuulessa plaanaakin. Ainakin ruotsalainen "Vandetta" oli spinnulla nopeampi kuin Bava.
Bavarian polaari lienee myötäisillä pyöreämuotoinen. Leikkaaminen ei lisää nopeutta vaikka vene pysyisi pystyssä. Plaanaamista tuskin tapahtuu vaan uppoumanene on leikatessa kyljellään kun nopeus ei lisäänny.
Jos olen oikeassa niin 36,7 polaarit on huono malli arvioida bavakruiserin maksimaalista suorituskykyä

siinävastaus kirjoitti:

Laskepa itse, paljonko on 20 ˆ2 ja 25ˆ2.

400 ja 625
ei siis lähellekään nelinkertainen.
4*400 = 1600. eli sama kuin 40^2
Ota kuitenkin huomioon ettei voimaa lasketa tosituulesta vaan apparentista, eikä tosituulen kulman tarvitse pysyä samana. Lisäksi purjeista voi tarvittaessa reivata ja ainakin trimmata tarkoituksen vaatimalla tavalla.
On täysin itsestään selvää ettei henkilö joka luulee voiman nelinkertaistuvan tosistuulen kasvaessa 20--> 25 solmuun le koskaan purjehtinut, koska väite on täysin absurdi.

seppomartti kirjoitti:

Joakimilla on varmaan First 36.7 lisäksi myös kysytyn veneen eli Bavaria 40 kriserin polaarit. Veikkaan niitä kovin erilaisiksi, 36,7 on myötäiseen perhosen siipikuvio, leikkaaminen 25- 30 kts tuulessa lisää nopeutta. Vene varmaan noin kovassa tuulessa plaanaakin. Ainakin ruotsalainen "Vandetta" oli spinnulla nopeampi kuin Bava.
Bavarian polaari lienee myötäisillä pyöreämuotoinen. Leikkaaminen ei lisää nopeutta vaikka vene pysyisi pystyssä. Plaanaamista tuskin tapahtuu vaan uppoumanene on leikatessa kyljellään kun nopeus ei lisäänny.
Jos olen oikeassa niin 36,7 polaarit on huono malli arvioida bavakruiserin maksimaalista suorituskykyä

Lue lisää

Leikkaaminen lisää vauhtia kaikilla veneillä mallista riippumatta, niin kauan kuin vene pysyy hallinnassa (eli peräsin ei silloin myöskään jarruta poikittain ollessaan) eikä kallistu liikaa.
Se vaihtelee veneen mukaan kuinka paljon vauhtia tulee lisää, ei se tuleeko vaiko ei.
Lisäksi leikkaaminen lopettaa kallistuskulman voimistuvan oskilloinnin paljon paremmin kuin mihin barberien oikeaoppinenkaan käyttö parhaimmillaan pystyy. Hallittavuuden paraneminen lisää myös vauhtia. Siksi mikään vene ei missään tuulessa saavuta maksimiaan plattarilla, ainakaan niin kauan kuin avotuulipurjeita on ylhäällä. Pelkällä rungolla taifuunissa asia voi teoriassa olla toinenkin, käytännössä se olisi itsemurha.

Joakim1 kirjoitti:

TWA 150 sentään onnistuu kaikilla niillä tuulilla, joilla tulee mieleen spinnu nostaa. Tässä First 36.7:n polaarit 30 solmuun saakka: http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf

30 solmua ja TWA 150 on vielä mukavaa menoa, kallistus vain 12 astetta ja nopeus 11,7 solmua. TWA 140 alkaa olla jo vaikeaa kallistuksen ollessa jo 24 astetta. Sillä pitäis tulla paras nopeus 12,3 solmua. TWA 135 on jo (melkein) tekemätön paikka, kallistus 30 astetta.

Tuskin Bavaria 40 tuosta hirveästi poikkeaa, varsinkaan Farrin suunnittelema uudempi malli.

Suoraan myötätuuleen ajaminen aiheuttaa useimmilla veneillä heiluriliikkeen ja lopulta veneen broachaamisen suuntaan tai toiseen noissa keleissä.

Lue lisää

Taitaa noi 36.7:n polaarit olla niitä piirustuslaudan polaareja, lähinnä markkinointimateriaalia. Miten hyvin menevät yksiin ORCi-polaarien kanssa?

miten.on kirjoitti:

Taitaa noi 36.7:n polaarit olla niitä piirustuslaudan polaareja, lähinnä markkinointimateriaalia. Miten hyvin menevät yksiin ORCi-polaarien kanssa?

Ovat piirustuslaudalta, mutta vaikuttavat paremminkin turhan pessimistisilät (kryssillä). Tietysti nuo ovat varsin vanhoja (2001) ja IMS olisi tuolloin antanut erilaiset polaarit kuin ORC nykyään.

Kryssi-VMG on ORCi:n mukaan kaikilla tuulilla parempi kuin tuossa. Suurin suhteellinen ero 6 solmun tuulessa 3,63 vs 3,35 solmua. ORC:n mielestä sekä nopeus että kryssikulma ovat parempia (42 vs 45 ja 4,74 vs. 4,88). Sama noin 0,3 solmun ero jatkuu koko tuulialueen (ORC loppuu 20 solmuun).

Lenssi-VMG:ssä ero on hyvin pieni, Kevyessä Farr on ennustanut hieman parempaa nopeutta, mutta eroa on vain 0,1 solmua. 12-20 solmussa luvut ovat muutaman sadasosan sisällä.

20 solmun tuulessa suurin nopeus ORCi:n mukaan 9,07 solmua (120 TWA) ja Farrin mukaan tuo kulka 9,14 solmua, mutta 130 astetta menisi vielä kovempaa eli 9.34 solmua.

Vaikuttavat siis oikeasti hyvin tehdyiltä polaareilta eikä markkinointitarkoituksiin muokatuilta, kuten monet muut.

seppomartti kirjoitti:

Joakimilla on varmaan First 36.7 lisäksi myös kysytyn veneen eli Bavaria 40 kriserin polaarit. Veikkaan niitä kovin erilaisiksi, 36,7 on myötäiseen perhosen siipikuvio, leikkaaminen 25- 30 kts tuulessa lisää nopeutta. Vene varmaan noin kovassa tuulessa plaanaakin. Ainakin ruotsalainen "Vandetta" oli spinnulla nopeampi kuin Bava.
Bavarian polaari lienee myötäisillä pyöreämuotoinen. Leikkaaminen ei lisää nopeutta vaikka vene pysyisi pystyssä. Plaanaamista tuskin tapahtuu vaan uppoumanene on leikatessa kyljellään kun nopeus ei lisäänny.
Jos olen oikeassa niin 36,7 polaarit on huono malli arvioida bavakruiserin maksimaalista suorituskykyä

Lue lisää

Tuo First 36.7 ei ole kovinkaan nopea avotuulilla, vaan paremminkin hitaammasta päästä lajissaan (2000-luvun n. 35 jalkainen C/R-vene).

Farrin piirtämä Bavaria Cruiser 40 on nopeampi 20 solmun slöörillä ja hyötyy sitä enemmän leikkaamisesta: http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/97522.pdf

J&J:n piirtämä Bavaria 40 Cruiser on hiukan hitaampi 20 solmun slöörillä ja hyötyy suunnilleen saman verran kuin 36.7 enemmän leikkaamisesta: http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/55408.pdf

Nuo tietysti päättyvät 20 solmuun, joten ne eivät kerro mitä tapahtuu 25-30 solmussa.

Ei taida polaarisi auttaa., kunhan katsot ehdotustani

Ei tosta polaarista ilmene missä tuulessa maksimivauhti saavutetaan, ainastaan millä tuulikulmalla maksimivauhti saavutetaan niissä tuulissa jotka polaariin sisältyvät eli max 20 solmua tosituulta. Huippuvauhti (12-15 solmua ilman aallokkoa) edellyttää huomattavasti kovempaa tuulta.

Lue aloittajan (= Havukka.ahon.ajattelija) palaute viides viesti ylhäältä päivättynä 14.10.2018 10:33
Lainaus :"Purjehduskokemuksesta sanoin että kyseessä on täydellinen purjehtija. Sanotaan vielä että purjehtii yksin."

Kyllähän modernilla leveäperäisellä cruiserilla (=matala masto ja pienemmät purjeet kuin C/R veneissä, mutta vähintään sama vakavuus) voi aivan hyvin ajaa 25 solmun tuulessa muutakin kuin lähes plattaria, ja spinnun nostaa selvästi yli 30 solmun tuulessa ja vieläkin leikata ainakin 30 astetta. Leikkaaminen vähentää merkittävästi vahinkojiipeistä aallokossa aiheutuvia ongelmia, myös silloin kun preventteriä käytetään. Manuaaliohjauksella voi aivan hyvin ajaa myötäiseen spinnulla 20 asteen keskikallistumassa, hetkellisen vaihdellessa aallokon mukana, ei puuskien tai siftien, jotka kompensoidaan ohjaamalla.
Niin kovissa ei vaan yleensä purjehdita yksin eikä perhemiehistöllä, koska kalustovauriot maksaa, mutta miehistön kanssa kisaaville nuo molemmat on ihan tavanomaista toimintaa.
Täydellinen purjehtija pystyy tietysti samaan yksinkin.

Kun katsot polaareja huomaat, että suurimman nopeuden suunta muuttuu tuulen kasvaessa lähemmäksi myötätuulta. Mutta vielä 10m/s tuulessa kannattaa leikata hyvin paljon jos haluaa optimoida venevauhtia.

sivusta.seuraaja kirjoitti:

Lue aloittajan (= Havukka.ahon.ajattelija) palaute viides viesti ylhäältä päivättynä 14.10.2018 10:33
Lainaus :"Purjehduskokemuksesta sanoin että kyseessä on täydellinen purjehtija. Sanotaan vielä että purjehtii yksin."

Kyllähän modernilla leveäperäisellä cruiserilla (=matala masto ja pienemmät purjeet kuin C/R veneissä, mutta vähintään sama vakavuus) voi aivan hyvin ajaa 25 solmun tuulessa muutakin kuin lähes plattaria, ja spinnun nostaa selvästi yli 30 solmun tuulessa ja vieläkin leikata ainakin 30 astetta. Leikkaaminen vähentää merkittävästi vahinkojiipeistä aallokossa aiheutuvia ongelmia, myös silloin kun preventteriä käytetään. Manuaaliohjauksella voi aivan hyvin ajaa myötäiseen spinnulla 20 asteen keskikallistumassa, hetkellisen vaihdellessa aallokon mukana, ei puuskien tai siftien, jotka kompensoidaan ohjaamalla.
Niin kovissa ei vaan yleensä purjehdita yksin eikä perhemiehistöllä, koska kalustovauriot maksaa, mutta miehistön kanssa kisaaville nuo molemmat on ihan tavanomaista toimintaa.
Täydellinen purjehtija pystyy tietysti samaan yksinkin.

Lue lisää

Tuollainen Bavaria 40 ja miehistö on vielä näkemättä, siis nostavat soinnun yli 30 norsun tuulessa, leikkaavat yli 30 astetta ja ajavat 20 asteen keskikallistuksella avomeren aalloissa. Ko tyypin veneet ovat toistaiseksi olleet hitaampia mutta liikkuvat hyvin. Yksi suomalainen bava40 kaiverrettu nimensä ARCn kiertopyttyyn.

seppomartti kirjoitti:

Tuollainen Bavaria 40 ja miehistö on vielä näkemättä, siis nostavat soinnun yli 30 norsun tuulessa, leikkaavat yli 30 astetta ja ajavat 20 asteen keskikallistuksella avomeren aalloissa. Ko tyypin veneet ovat toistaiseksi olleet hitaampia mutta liikkuvat hyvin. Yksi suomalainen bava40 kaiverrettu nimensä ARCn kiertopyttyyn.

Lue lisää

Sorry, pinovirheitä arvaavan "sanakirjan" vuoksi. En saa pois kännystäni

seppomartti kirjoitti:

Sorry, pinovirheitä arvaavan "sanakirjan" vuoksi. En saa pois kännystäni

Ihmettelinkin, onko mielestäni aika hyvin hallussa olevaan slangisanastoon jäänyt norsun mentävä aukko.

Sattuipa hyvinkin sama halssi pidempäänkin, 100 mailia on lyhyt pätkä. Tänä vuonna sama halssi genaakkerilla 19 vrk soolona. Ja on sattunut oikeastaan joka vuosi länteen ja itään yli Atlantin purjehtiessa. Mutta maksimivauhti on puhdas spekulaatio.

seppomartti kirjoitti:

Sattuipa hyvinkin sama halssi pidempäänkin, 100 mailia on lyhyt pätkä. Tänä vuonna sama halssi genaakkerilla 19 vrk soolona. Ja on sattunut oikeastaan joka vuosi länteen ja itään yli Atlantin purjehtiessa. Mutta maksimivauhti on puhdas spekulaatio.

Lue lisää

Niinpä, mutta arvelin aloittajan kysymyksen asettelusta, ettei se koskenut isoja vesiä. Olen kyllä purjehtinut satoja maileja samalla halssilla niin Etelä- ja Pohjois-Atlantilla, Pacifilla kuin Intian valtamerelläkin. Kuitenkaan itselleni ei ole sattunut aloittajan kuvaamia olosuhteita eli "ei ole maininkeja eikä mitään" ja että on paras mahdollinen tuulen suunta ja nopeus. Itämerellä tai Pohjanmerelläkin on aika harvoin ollut tasainen tuuli ilman aallokkoa avomerellä. Miten tuulta voi olla vaikkapa 20 kn ilman minkäänlaista aallokkoa 100 nm suoralla matkalla?
Yksinpurjehduksilla >100 nm etapeilla ja varsinkin merten ylityksissä peräsin oli lukittuna, kun veneeni ohjauksesta huolehti Hydrovane. Nykyisin avomerellä peräsintäni kääntelee Monitor- tuuliperäsin, joskus autopilotti. Siksi en pidä käytännön kysymyksenä sitäkään, miten "peräsintä säädetään" parhaan vauhdin ylläpitämiseksi. Mitä enemmän peräsinlapaa käännetään keskiviivasta sivulle enemmän se jarruttaa.

Se on tietysti käytännössä mahdotonta, että olisi 20-30 solmun tuuli 100 mailia ilma aallokkoa, Pitäisi olla 100 mailia suoraa matalaa rantaa suojana länsi-itäsuunnassa. Elävässä elämässä etenemiseen vaukuttaisi veneen surffiominaisuudet aallokossa.,Bava 40 olisi varmaan hyvin tavanomainen. Aallokossa toinen rajoittava tekijä on keulan hautautuminen aaltoon spinupurjehduksessa.
Yksinpurjehduksessa valitsisin keulaan spiiratun lentävän rullapurjeen ja samat 25solmua tosituulta 260 tai 280 astetta. Autopilotti tai tuuliperäsin pystyisi ajamaan jos ei olisi aallokkoa tai se olisi korkeintaan tavanomainen.

seppomartti kirjoitti:

Se on tietysti käytännössä mahdotonta, että olisi 20-30 solmun tuuli 100 mailia ilma aallokkoa, Pitäisi olla 100 mailia suoraa matalaa rantaa suojana länsi-itäsuunnassa. Elävässä elämässä etenemiseen vaukuttaisi veneen surffiominaisuudet aallokossa.,Bava 40 olisi varmaan hyvin tavanomainen. Aallokossa toinen rajoittava tekijä on keulan hautautuminen aaltoon spinupurjehduksessa.
Yksinpurjehduksessa valitsisin keulaan spiiratun lentävän rullapurjeen ja samat 25solmua tosituulta 260 tai 280 astetta. Autopilotti tai tuuliperäsin pystyisi ajamaan jos ei olisi aallokkoa tai se olisi korkeintaan tavanomainen.

Lue lisää

Mitä tarkoitat "spiiratulla lentävällä rullapurjeella"? Itse ymmärrän lentävällä keulapurjeella tilannetta, jossa fokkaa tai genuaa ei ole kiinnitetty keulastaagiin (esim. kun keulassa on vain yksi staagi ja käytetään kahta levitettyä keulapurjetta myötätuulessa).
Myös tuuliperäsimestä meillä tuntuu olevan erilainen kokemus. Esim tuossa 25 solmun tosituulessa tuuliperäsimeni ajaa paremmin kuin käsiohjaus tai autopilotti (Raymarinen SmartPilot). Käsiohjaus muuttuisi aika uuvuttavaksi jo muutamassa tunnissa, kun kysymys on yksinpurjehduksesta ja >100 mailin avomerietapista. Pimeässä kovassa tuulessa tuuliperäsin on ollut erittäin luotettava myös korkeassa aallokossa, jossa tilanteessa käsiohjaus pelkän kompassikurssin avulla on hankalaa.

yksinpurjehtija kirjoitti:

Mitä tarkoitat "spiiratulla lentävällä rullapurjeella"? Itse ymmärrän lentävällä keulapurjeella tilannetta, jossa fokkaa tai genuaa ei ole kiinnitetty keulastaagiin (esim. kun keulassa on vain yksi staagi ja käytetään kahta levitettyä keulapurjetta myötätuulessa).
Myös tuuliperäsimestä meillä tuntuu olevan erilainen kokemus. Esim tuossa 25 solmun tosituulessa tuuliperäsimeni ajaa paremmin kuin käsiohjaus tai autopilotti (Raymarinen SmartPilot). Käsiohjaus muuttuisi aika uuvuttavaksi jo muutamassa tunnissa, kun kysymys on yksinpurjehduksesta ja >100 mailin avomerietapista. Pimeässä kovassa tuulessa tuuliperäsin on ollut erittäin luotettava myös korkeassa aallokossa, jossa tilanteessa käsiohjaus pelkän kompassikurssin avulla on hankalaa.

Lue lisää

Olen yleensä kirjoittanut, että mitä enemän tuulee, sen paremmin tuuliperäsin ajaa. En usko, että mistään voisi saada.päinvastaista käsitystä. 100 mailia jaksaa ajaa käsin ja autopilotilla "käärme" on kohtuullista. Lähinnä aallokko ratkaisee vaikkei olisi sileältä, kuten oletettiin.
Lentävä keulapurje rullalla ja spiirattuna ei ollut selvä ilmaisu. Se on asymmetrinen spinaakkeri tai genaakkeri ja rulla genaakkeripuomissa.38 ft veneessä käytän 66- 122m2 lentäviä keulapurjeita eli aivan eri kokoa kuin fokka,genoa tai twin sails. Usein iso on 1. tai 2. reivissä.Purjepinta on iso, painopiste edessä ja reivaaminen on helppoa Kunhan laskee puomia eteen ja rullaa. Toiminut tänäkin vuonna olosuhteissa , jossa yöllä oli 35 solmun squalleja 1-2 tunnin välein.