Stallari: "Valkoarmeija kärsi hirveät tappiot eli n. 3500 kaatunutta pienestä armeijasta niin lyhyessä sodassa on aivan valtava määrä."
Voihan sitä päivitellä, mutta samalla voisi kertoa punaisella puolella kaatuneiden määrän. Se oli noin 5700 eli suhteessa 60 % suurempi. Ja samat taisteluthan käytiin, suurin piirtein.
" Eikä taisteluja edes käyty koko aikaa. Kun vielä otetaan huomioon vastustajan huonous ja herkkyys juosta heti karkuun niin kaatuneitten määrä on aivan uskomattoman suuri."
Hölynpölyä. Punaiset hyökkäsivät alkuvaiheessa rajusti pohjoisrintamalla ja Karjalassa. Kovat taistelut käytiin myös Tampereella ja Viipurin operaatiossa.
" Kertoo Mannerheimin ja muiden venäläisupseerien johtamistavan, venäläiseen tyyliin vain päin vastustajan kuularuiskuja. "
Valkoistenkin joukot olivat lähes kouluttamattomia. Se ei mahdollistanut taitavia sotaliikkeita. Johtajat toimivat parhaan taitonsa mukan. Mitään "venäläistyyliä" ei ollut. Mannerheim oli jo tsaarin armeijassa tunnettu taitavana taktikkona. Hän ei henkilökohtaisesti johtanut taisteluja.
Jääkärit johtivat omalla esimerkillään, mikä johti sekä heidän, että miehistön suuriin tappioihin. Mutta myös voittoihin.
"Massasotaa pahimmillaan ja ihmisaaltoja."
Sitä esiintyi nimenomaan punaisella puolella helmi-maaliskuussa.
" Ilmankos valkoisten taistelukyky romahti Tampereen jälkeen, porukka ei enää kestänyt sitä teurastusta mihin heidät ajettiin kuin möllilauma."
Hölynpölyä. Tampereen voitto nosti valkoisten uskoa omiin voimiin. Operaatioita jatkettiin välittömästi Länsi-Suomessa ja pian Viipurissa.
Voihan sitä päivitellä, mutta samalla voisi kertoa punaisella puolella kaatuneiden määrän. Se oli noin 5700 eli suhteessa 60 % suurempi. Ja samat taisteluthan käytiin, suurin piirtein.
" Eikä taisteluja edes käyty koko aikaa. Kun vielä otetaan huomioon vastustajan huonous ja herkkyys juosta heti karkuun niin kaatuneitten määrä on aivan uskomattoman suuri."
Hölynpölyä. Punaiset hyökkäsivät alkuvaiheessa rajusti pohjoisrintamalla ja Karjalassa. Kovat taistelut käytiin myös Tampereella ja Viipurin operaatiossa.
" Kertoo Mannerheimin ja muiden venäläisupseerien johtamistavan, venäläiseen tyyliin vain päin vastustajan kuularuiskuja. "
Valkoistenkin joukot olivat lähes kouluttamattomia. Se ei mahdollistanut taitavia sotaliikkeita. Johtajat toimivat parhaan taitonsa mukan. Mitään "venäläistyyliä" ei ollut. Mannerheim oli jo tsaarin armeijassa tunnettu taitavana taktikkona. Hän ei henkilökohtaisesti johtanut taisteluja.
Jääkärit johtivat omalla esimerkillään, mikä johti sekä heidän, että miehistön suuriin tappioihin. Mutta myös voittoihin.
"Massasotaa pahimmillaan ja ihmisaaltoja."
Sitä esiintyi nimenomaan punaisella puolella helmi-maaliskuussa.
" Ilmankos valkoisten taistelukyky romahti Tampereen jälkeen, porukka ei enää kestänyt sitä teurastusta mihin heidät ajettiin kuin möllilauma."
Hölynpölyä. Tampereen voitto nosti valkoisten uskoa omiin voimiin. Operaatioita jatkettiin välittömästi Länsi-Suomessa ja pian Viipurissa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
----Tampere oli sodan ratkaisu, joka sinetöi punaisten tappion! He eivät sen jälkeen enää kyenneet vakavampaan vastarintaan! ---
Punikki: "Valetta, sodan ratkaisi ja vei punaisten taistelutahdon Saksan hyökkäys punaisten selkään. "
Valehtelet. Saksalaiset nousivat maihin Hangossa 3.4. Sotaoimiin he alkoivat vaikuttaa 6.4. Samaan aikaan ( 7.4.) tapahtui maihinnousu Loviisaan. Tampereen punikit antautuivat 6.4.
"Tampereen jälkeen ei valkoisista ollut moniin viikkoihin mihinkään. "
Hölynpölyä. Länsi-Suomen puhdistus jatkui koko ajan. Viipurin operaatioon siiirrrettiin joukkoja. Niitä oli ensin lepuutettava, varustettava ja koulutettava.
"Saksalaiset tulivat Hangosta Helsingin kautta Hämeenlinnaan saakka vaikka valkoiset olivat saksalaiset noustessa maihin jo valmiiksi Lempäälässä. Ei kovin kaukana Hämeenlinnasta enää."
Saksalaisten edessä oli hyvin heikko vastarinta. Tietysti he olivat taistelujoukkoina omaa luokkaansa.
----On heille tyypillistä kuvitella, että armeijan ylipäällikkö ratkaisee taistelutavan----
"Jos ylipäällikkö ei ratkaise tällaisia asioita niin eipä ole tehtäviensä tasalla."
Ylipäällikkö johtaa sotaa ja valvoo tärkeimpiä operaatioita, ei johda joukkojen toimintaa,
" Ainakin Talvi- ja Jatkosodasta m-heimia kehutaan miten hän taistelutti armeijaa miehiä säästävästi mutta sinä kumoat m-heimin roolin miesten säästäjänä näissä sodidda. Eli kumpiko väite nyt on sitten oikein?"
Hölynpölyä. Tietysti ylipäällikkö pyrkii AINA säästämään miehiä, mutta taisteluun vaikuttaa myös vihollinen ja tilanne ylipäätään. Molemmissa sodissa oli vaiheita, joissa kärsittiin raskaita tappioita, oli ylipäällikkö millä linjalla tahansa. Sodassa on vihollinen.
"Tosin unohdat, että ylipäällikkö on vastuussa kaikesta kuten kuuluukin."
Ylipäällikön vastuuseen ei kuulu sekaantuminen joukkojen päivittäiseen johtamiseen.
"Väität, ettei vuosien 1914-1918 Saksan armeija kouluttanut valtaosaa sotilaistaan ihmisaaltoihin? Eipä heillä oikein muutakaan taktiikkaa näyttänyt olevan niihin aikoihin. Stormtrooppi-hommat eivät tainneet suomalaisia koskea, kuten eivät suurinta osaa saksalaisistakaan."
Saksalaiset koulutettiin massahyökkäyksiin tykistön tuella. Mieshukka oli valtava,
Uudeksi keinoksi haettiin iskuosastotoiminta, johon alettiin kouluttaa valiosotilaita kevään 18 Operaatio Mikaelia varten. Jääkärit eivät sitä koulutusta saaneet.
JP 28:n viimeinen komentaja kapteeni Ausfeld tunsi tuon taktiikan ja esitti sitä käyttöön Tampereella. Kouluttaa ei ehdity, mutta iskuosastoperiatteella lähdettiin uusimaan hyökkäystä. Vain yksi komppania onnistui ensi kerralla, mutta periaate tuli kyllä käyttöön.Se vaati perusteellisesti koulutetun henkilötön ja erikoisvarustuksen.
Olen eri mieltä kaikkien kanssa!
"Johtajat toimivat parhaan taitonsa mukan"
Stallari: "Aivan oikein ja mitäpä muuta taitoa niillä olisikaan ollut kuin Venäjän armeijassa opittu ja vuosien ajan sodassa sovellettu."
Niinpä. Se taito riitti punikkeja johtaville entisille tsaarinupseereille ja työmiehille , vaikka valkoiset joukot olivat aluksi alivoimaiset ja lähes kouluttamatta.
Mannerheimin ja hänne lähimiestenszxä kyky y luoda armeija tyhjästä oli merkittävä.
Tulihan toki apua Ruotsista ja sitten omat jääkärit.
-----Se taito riitti punikkeja johtaville entisille tsaarinupseereille ja työmiehille ----
Se riitti tosin verilöylymäisin tappioin kun muuta hyökkäystapaa ei hallittu kuin juosta suoraan päin vihollisen tuleen. Jälkikin oli sen mukaista.
Tsaariniupseereita ei punaisilla ollut, valkoisilla sen sijaan oli ruotsalais- ja saksalaisupseereita pilvin pimein.
Punikki: "Se riitti tosin verilöylymäisin tappioin kun muuta hyökkäystapaa ei hallittu kuin juosta suoraan päin vihollisen tuleen. Jälkikin oli sen mukaista."
Hyökkäys tuottaa aina tappioita, jos puolustaja pitää pintansa. Tavnomaisin hyökkäys oli konekiväärien tukema, joskus tykistön. Koulutustaso ei juuri mahdollistanut sotaliikkeitä, mutta mahdollisuuksien mukaan pyrittiin sivustoihin ja yllätykseen.
"Tsaariniupseereita ei punaisilla ollut, valkoisilla sen sijaan oli ruotsalais- ja saksalaisupseereita pilvin pimein. "
Hölynpölyä. Punikeilla oli puolellaan entisiä tsaarinupseereita joitain kymmeniä eversti Svetsnikovista lähtien.
Hallituksen joukoilla oli taistelujen aikana noin 130 entistä tsaarin upseeria, jotka olivat hyvin kirjava joukko. Ns. vapaussotakirjallisuus väheksyi heidän merkitystään ja liioitteli jääkärien osuutta. Se oli merkittävä nimenomaan Tampereen ja Viipurin operaatioissa.
Ruotsalaisia oli kaikiaan 85, joista 34 aktiiviupseeria. He olivat tärkeissä esikuntatehtävissä sekä myös joukkojen johtajina. Mannerheim tuli hyvin toimeen heidän kanssaan.
Saksalaisia tuli muutama jääkärien mukana. He toimivat mm. kolmen jääkäriprikaatin komentajina.
bolsevikkien tukemat punaiset.
Johto pääsi Venäjälle pakoon ja kansaa seurasi perässä.
Lähes kaikki pantiin hengiltä Stalinin vainoissa.
Kumma kun punikit eivät sitä muistele?
Se "suuret tappiot" kärsinyt armeija marssi voitonparaatin 16.5. 18 j a uusi sen vuosittain.