Ohjelmointi harrastuksena?

No ohjelmointi kiinnostaa mutta en tiiä miten se työllistää. Koulussa tuntuu että opettajat sanoo että ohjelmointia tarvitaan mutta netissä tuntuu että se on vain turhaa ja sitä ei tarvitse pian enää.

Ohjelmoijia tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän.
Nytkin vajetta on tuhansista osaajista. Tilannetta yritetään paikata ottamalla ulkomailta osaajia, mutta sekin on hieman vaikeaa kun kiinnostavammatkin maat kilpailee näistä samoista osaajista.

Ja mitä sitten, vaikka siitä ei tulisikaan Sinulle ammattia? On se ohjelmoinnin opiskelu silti paljon parempi vaihtoehto kuin kylillä maleskelu ja kaljan kittaaminen.
Ihminen väistämättä opiskelee sellaistakin, jolle myöhemmin ei ehkä käyttöä olekaan.
Ainakaan itselläni mistään oppimastani ei koskaan haittaa ole ollut. Tai no ehkä kiroilusta hieman :)

dfhdfghdghfg kirjoitti:

Ohjelmoijia tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän.
Nytkin vajetta on tuhansista osaajista. Tilannetta yritetään paikata ottamalla ulkomailta osaajia, mutta sekin on hieman vaikeaa kun kiinnostavammatkin maat kilpailee näistä samoista osaajista.

Ja mitä sitten, vaikka siitä ei tulisikaan Sinulle ammattia? On se ohjelmoinnin opiskelu silti paljon parempi vaihtoehto kuin kylillä maleskelu ja kaljan kittaaminen.
Ihminen väistämättä opiskelee sellaistakin, jolle myöhemmin ei ehkä käyttöä olekaan.
Ainakaan itselläni mistään oppimastani ei koskaan haittaa ole ollut. Tai no ehkä kiroilusta hieman :)

Lue lisää

"Ohjelmoijia tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän."

No tällä hetkellä joo. Sitäkin työtä automatisoidaan paljon mutta se ei niinkään johda siihen, että ohjelmoijien tarve poistuisi vaan työn vaatimukset kovenevat.

M-Kar kirjoitti:

"Ohjelmoijia tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän."

No tällä hetkellä joo. Sitäkin työtä automatisoidaan paljon mutta se ei niinkään johda siihen, että ohjelmoijien tarve poistuisi vaan työn vaatimukset kovenevat.

Lue lisää

Tuntuu että vaatimukset vain etuudestaankin laskee, ja kaikki käy koko ajan helpommaksi ja helpommaksi niin että kenenkään ei tarvitse jättää jotain tekemättä sen takia että olisi liian vaikeaa tai aikaa viepää. Tämän tueksi kolme (3) riviä python koodia, jolla poimit Helsingin Sanomien tuoreimat uutisotsikot ja linkit niihin.

https://i.postimg.cc/RCDG4z8K/Valinta-199.png

Ajattele nyt 3 riviä, siihen tarvitaan.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Tuntuu että vaatimukset vain etuudestaankin laskee, ja kaikki käy koko ajan helpommaksi ja helpommaksi niin että kenenkään ei tarvitse jättää jotain tekemättä sen takia että olisi liian vaikeaa tai aikaa viepää. Tämän tueksi kolme (3) riviä python koodia, jolla poimit Helsingin Sanomien tuoreimat uutisotsikot ja linkit niihin.

https://i.postimg.cc/RCDG4z8K/Valinta-199.png

Ajattele nyt 3 riviä, siihen tarvitaan.

Lue lisää

Ohjelmointityössä tuottavuus on parantunut valtavasti 70-luvun jälkeen. Ennen samoja asioita teki 10 ihmisen tiimi mitä nyt tekee yksi ihminen.

On totta, että muutama rivi riittää nykyään mutta automaatio iskee ohjelmointityöhönkin, että yksinkertaiset asiat automatisoidaan.

Työn vaatimuksen nousu näkyy siinä, että ohjelmointityössä ei riitä että osaa kirjoittaa koodia. Tulee sitten perusvaatimuksiksi kyky tehdä temppu mielivaltaisilla työkaluilla alusta loppuun toimivaksi sovelluksi kuin myös se että on liiketoimintaosaamista.

Tänä päivänä ihmiset jotka osaa kirjoittaa jollain kielellä koodia että saa muotoiltua ongelmaa koneen ymmärtämään muotoon, ovat jo tarpeettomia. Pitää jo kyetä tekemään sama mielivaltaisilla työkaluilla ja alusta loppuun konseptista toimivaksi sovellukseksi.

Nuo yksinkertaisemmat ohjelmointijutut on useinkin ulkoistettu johonkin intiaan.

Ei se näillä näkymin ole muuttumassa tuo ohjelmoijien tarve, kun sitten tarvitaan aina niitä robottien tekoälyn suunnittelijoita, ellei joku sitten keksi jonkun regeneroituvan AI-robotin joka ottaa vallan ihmisiltä kuten jossain tieteissarja taisteluplaneetta Galacticassa.

omanviisaudenparantami kirjoitti:

Ei se näillä näkymin ole muuttumassa tuo ohjelmoijien tarve, kun sitten tarvitaan aina niitä robottien tekoälyn suunnittelijoita, ellei joku sitten keksi jonkun regeneroituvan AI-robotin joka ottaa vallan ihmisiltä kuten jossain tieteissarja taisteluplaneetta Galacticassa.

Lue lisää

Rakentelen välillä palasia harrastusprojektiin mikä menee semmoiseksi että se syö ohjelmointikieltä X ja paskoo ohjelmointikieltä Y, ja siinä välissä sitten osaa myös kirjoittaa koodia siistimmäksi ihan itse päättelemällä.

Jos minä tuollaisia väännän niin kyllä niitä on maailmassa muitakin.

Niin jos on jo keksitty professori joka parantaa omaa älykkyytään ilman omaa tietoisuuttaankin :D

parantaaitseitseään kirjoitti:

Niin jos on jo keksitty professori joka parantaa omaa älykkyytään ilman omaa tietoisuuttaankin :D

Eihän algoritmit ole mikään uusi juttu.

Eli siis teet robotin joka on viisaampi kuin sinä, sehän helpostikin todistaisi sitten aina vain kehittyessään itsestään jo Einsteinin teoriatkin vääriksi :D

Tee sellainen robotti joka on viisaampi kuin keksijänsä :D

teesittenkunhelppoa kirjoitti:

Eli siis teet robotin joka on viisaampi kuin sinä, sehän helpostikin todistaisi sitten aina vain kehittyessään itsestään jo Einsteinin teoriatkin vääriksi :D

Tee sellainen robotti joka on viisaampi kuin keksijänsä :D

Lue lisää

Minä osaan jo tehdä tuon käsin, eli kirjoittaa pätkän koodin eri ohjelmointikielellä ja parannella rakennetta.

Se vaan on manuaalista duunia ja sen voisi tehdä niin että tapahtuu nappia painamalla. Toisin sanoen mallinnan sen algoritmiksi mitä nyt teen manuaalisesti.

M-Kar kirjoitti:

Minä osaan jo tehdä tuon käsin, eli kirjoittaa pätkän koodin eri ohjelmointikielellä ja parannella rakennetta.

Se vaan on manuaalista duunia ja sen voisi tehdä niin että tapahtuu nappia painamalla. Toisin sanoen mallinnan sen algoritmiksi mitä nyt teen manuaalisesti.

Lue lisää

Tavoitteletko "rakenteen parantamisella" ohjelman suorituskyvyn ja toiminnan paranemista, vaiko sitä, että teet ohjelmasta ihmiselle eli kehittäjälle helpommin luettavaa ja ylläpidettävää?

Tuota ensimmäistähän kääntäjät tekevät jo hyvin paljon. Tosin on siinäkin se ongelma sen verran vaikea, että täytyy osata kääntäjälle viestittää mitä haluaa, että tulos on paras mahdollinen.

Jälkimmäiseen on taas aivan päinvastaisia työkaluja jo kivasti olemassakin, eli erilaisia koodin sotkijoita. Taitaa olla se sotkija helpompi toteuttaa kuin sellainen, joka tekee koodista luettavaa ja ymmärrettävää ihmiselle. :D

Mielenkiintoinen nippelitieto on se, että x86 arkkitehtuurin yleiskäyttöisellä prosessorilla, menee ylivoimaisesti suurin osa käytetystä sähköenergiasta sen ymmärtämiseen, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Vain 3% kaikesta energiasta käytetään itse tehtävän kannalta hyödyllisten laskutoimitusten tekemiseen.

trollerson kirjoitti:

Tavoitteletko "rakenteen parantamisella" ohjelman suorituskyvyn ja toiminnan paranemista, vaiko sitä, että teet ohjelmasta ihmiselle eli kehittäjälle helpommin luettavaa ja ylläpidettävää?

Tuota ensimmäistähän kääntäjät tekevät jo hyvin paljon. Tosin on siinäkin se ongelma sen verran vaikea, että täytyy osata kääntäjälle viestittää mitä haluaa, että tulos on paras mahdollinen.

Jälkimmäiseen on taas aivan päinvastaisia työkaluja jo kivasti olemassakin, eli erilaisia koodin sotkijoita. Taitaa olla se sotkija helpompi toteuttaa kuin sellainen, joka tekee koodista luettavaa ja ymmärrettävää ihmiselle. :D

Mielenkiintoinen nippelitieto on se, että x86 arkkitehtuurin yleiskäyttöisellä prosessorilla, menee ylivoimaisesti suurin osa käytetystä sähköenergiasta sen ymmärtämiseen, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Vain 3% kaikesta energiasta käytetään itse tehtävän kannalta hyödyllisten laskutoimitusten tekemiseen.

Lue lisää

"Tavoitteletko "rakenteen parantamisella" ohjelman suorituskyvyn ja toiminnan paranemista, vaiko sitä, että teet ohjelmasta ihmiselle eli kehittäjälle helpommin luettavaa ja ylläpidettävää?"

Ensisijaisesti jälkimmäistä mutta siinä sivuvaikutuksena suorituskyky paranee. Toiminnallisuus pysyy samana.

"Tuota ensimmäistähän kääntäjät tekevät jo hyvin paljon. Tosin on siinäkin se ongelma sen verran vaikea, että täytyy osata kääntäjälle viestittää mitä haluaa, että tulos on paras mahdollinen."

Tuo itseasiassa osataan aika hyvin jo. Lähinnä se että kun on jo toimiva ohjelma niin se on silloin myös sen määrittely millainen pitää olla, joten sitä koodia pystyy muovailemaan niin, että toiminnallisuus ei muutu.

"Jälkimmäiseen on taas aivan päinvastaisia työkaluja jo kivasti olemassakin, eli erilaisia koodin sotkijoita. Taitaa olla se sotkija helpompi toteuttaa kuin sellainen, joka tekee koodista luettavaa ja ymmärrettävää ihmiselle. :D"

No niin just.

M-Kar kirjoitti:

"Tavoitteletko "rakenteen parantamisella" ohjelman suorituskyvyn ja toiminnan paranemista, vaiko sitä, että teet ohjelmasta ihmiselle eli kehittäjälle helpommin luettavaa ja ylläpidettävää?"

Ensisijaisesti jälkimmäistä mutta siinä sivuvaikutuksena suorituskyky paranee. Toiminnallisuus pysyy samana.

"Tuota ensimmäistähän kääntäjät tekevät jo hyvin paljon. Tosin on siinäkin se ongelma sen verran vaikea, että täytyy osata kääntäjälle viestittää mitä haluaa, että tulos on paras mahdollinen."

Tuo itseasiassa osataan aika hyvin jo. Lähinnä se että kun on jo toimiva ohjelma niin se on silloin myös sen määrittely millainen pitää olla, joten sitä koodia pystyy muovailemaan niin, että toiminnallisuus ei muutu.

"Jälkimmäiseen on taas aivan päinvastaisia työkaluja jo kivasti olemassakin, eli erilaisia koodin sotkijoita. Taitaa olla se sotkija helpompi toteuttaa kuin sellainen, joka tekee koodista luettavaa ja ymmärrettävää ihmiselle. :D"

No niin just.

Lue lisää

Mielenkiintoinen aihe, tuollainen työkalu olisi kyllä kätevä . . .

trollerson kirjoitti:

Mielenkiintoinen aihe, tuollainen työkalu olisi kyllä kätevä . . .

Kohtalaisen haastava kun mennään perus linttereistä ja refaktoreinnista siihen että rakennetaan mekamismi missä ohjelman pitää ymmärtää mitä ohjelmakoodin tehnyt ihminen ajattelee ja se pitää tapahtua koodin sisällön perusteella eikä sen ajamisen perusteella johtuen pysähtymisongelmasta.

Kyllähän ihminen lukee koodia ja ymmärtää mitä siinä tehdään, ja logiikka on siinä jo tehty. muutokset pitää tapahtua kontekstissa.

M-Kar kirjoitti:

Kohtalaisen haastava kun mennään perus linttereistä ja refaktoreinnista siihen että rakennetaan mekamismi missä ohjelman pitää ymmärtää mitä ohjelmakoodin tehnyt ihminen ajattelee ja se pitää tapahtua koodin sisällön perusteella eikä sen ajamisen perusteella johtuen pysähtymisongelmasta.

Kyllähän ihminen lukee koodia ja ymmärtää mitä siinä tehdään, ja logiikka on siinä jo tehty. muutokset pitää tapahtua kontekstissa.

Lue lisää

Refaktorointi on vaikea prosessi valmiiden mallien (refaktorointien) järjestelmissä. Perus linttereistä soveltaisin ominaisuuksia ja refaktorointia telekommunikaatiojärjestelmässä olevaan perinnekoodiin. Kyseisessä ohjelmistossa tärkeintä on pilkkoa koodia pienempiin kokonaisuuksiin ja hyödyntää yksikkötestejä. Avainsanat ja -sanonnat: koodin ominaisuudet, testattavuus, perinnekoodi, refaktorointi, telekommunikaatio.