Venäjän järjestämäksi uskotun vallankaappauksen kohteeksi joutuneen pääministeri Milorad Djukanovicin vaalimainos Montenegrossa huhtikuussa 2018. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Savo Prelevic
Näin Venäjä hyökkää EU:ta ja Natoa vastaan Länsi-Balkanilla
HEIKKI HAKALA | 20.10.2018 | 10:30- päivitetty 20.10.2018 | 10:02
Kaakkois-Euroopassa on tuoreen analyysin mukaan käynnissä poliittinen sota.
Venäjä on lisännyt viime vuosina voimakkaasti toimiaan epävakauden luomiseksi ja oman vaikutusvaltansa kasvattamiseksi Länsi-Balkanilla. Sen keskeisenä strategisena tavoitteena on estää alueen maiden pääsy EU:n ja Naton jäseniksi, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tuore analyysi toteaa.
– Vuoden 2014 jälkeen Venäjä on puuttunut suoraan Montenegron, Bosnia-Hertsegovinan ja Makedonian sisäisiin asioihin. Sillä on edelleen runsaasti vaikutusvaltaa Serbiassa, vaikka maan keskeinen kumppani siellä onkin sekä Venäjän että lännen kanssa yhteistyötä tekevä presidentti Aleksandar Vučić, raportin kirjoittaja, Atlantic Council -ajatushautomon tutkija Dimitar Bešev sanoo.
Hybridikeskuksen analyysi arvioi Kremlin asenteen Länsi-Balkaniin heijastelevan suoraan Venäjän kulloisiakin suhteita länteen. Kun suhteissa tapahtui Dmitri Medvedevin presidenttikaudella (2008-2012) lähentymistä, Albania ja Kroatia saattoivat liittyä Natoon ilman Kremlin erityisiä vastalauseita.
Kun Venäjä oli vuonna 2014 ottanut presidentiksi palanneen Vladimir Putinin johdolla laittomasti haltuunsa Ukrainalle kuuluvan Krimin, se alkoi tarkastella myös Balkania nollasummapelinä, jossa vähäisinkin lännen saavuttama voitto olisi Venäjän kannalta tappio. Sen seurauksena Kreml kääntyi vastustamaan Naton ja EU:n laajentumista paitsi retorisesti, myös ruokkimalla alueella vallitsevia jännitteitä ja toimimalla yhdessä mitä moninaisimpien länteen epäluuloisesti suhtautuvien poliittisten ryhmien kanssa.
Samankaltaiseen alueelliseen ylivalta-asemaan, jollainen Neuvostoliitolla kylmän sodan aikana oli, Venäjällä ei analyysin mukaan enää ole edellytyksiä eikä edes halua. Länsi-Balkanin valtiot ovat vahvasti riippuvaisia EU:n kaupasta ja investoinneista, eivätkä ne ole kiinnostuneita lähtemään mukaan Euraasian talousunioniin sen enempää kuin muihinkaan Venäjä-vetoisiin hankkeisiin.
Edes Serbia, joka on alueen maista ulkopoliittisesti lähimpänä Moskovaa, ei ole halunnut Venäjä-suhteissaan edetä vapaakauppasopimusta ja Venäjän johtaman kollektiivisen turvallisuusjärjestön tarkkailijajäsenyyttä syvemmälle.
Lännen ei ole syytä perääntyä
Venäjä on onnistunut analyysin mukaan toiminnallaan saavuttamaan Länsi-Balkanilla aseman, jossa se näyttäytyy monen silmissä lännen tasavertaisena kilpailijana. Se on kyennyt jarruttamaan EU:n ja Naton laajentumista, mutta ei pysäyttämään sitä, kuten Montenegron tuore Nato-jäsenyys osoittaa.
Vastatakseen Venäjän haasteeseen EU:n ja Naton on raportin mukaan tärkeää pysyä uskollisena avointen ovien politiikalleen Länsi-Balkanilla.
– Sisäisestä vastustuksesta ja mahdollisista muista strategisista prioriteeteista riippumatta laajentuminen on varmin tapa paljastaa Moskovan bluffi tällä alueella, raportti toteaa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö EU- ja Nato-jäsenyyden edellytyksistä, kuten oikeusjärjestelmän uudistuksista ja lehdistönvapaudesta, tulisi pitää kiinni.
– Toiseksi, läntisten hallitusten tulisi panostaa kriittiseen mediaan, jolla on edellytykset saattaa [Länsi-Balkanin maiden] hallitukset tilivelvollisiksi toiminnastaan, torjua disinformaatiota, paljastaa korruptiota ja edistää korkeampia journalistisia standardeja, raportti suosittaa.
Lähtötilanne on raportin mukaan hälyttävän huono, sillä tiedotusvälineiden heikko taso altistaa ne nyt poliittiselle manipulaatiolle, disinformaatiolle ja Venäjän propagandalle ja yleiselle narratiiville.
– Se narratiivi korostaa Venäjää kansainvälisten suhteiden myönteisenä voimana ja läntisen arroganssin uhrina yhdessä entisen Jugoslavian maiden ja kansakuntien kanssa.
Raportti kehottaa länsimaita puuttumaan ensi sijassa syihin, joiden vuoksi Venäjä kykenee vaikuttamaan Länsi-Balkaniin.
– Hallitsevaksi tavoitteeksi olisi asetettava se, että Länsi-Balkanista ja Kaakkois-Euroopasta tehdään vähemmän suotuisa ympäristö Venäjän poliittiselle sodalle länttä vastaan, raportti kiteyttää.
Näin Venäjä hyökkää EU:ta ja Natoa vastaan Länsi-Balkanilla
HEIKKI HAKALA | 20.10.2018 | 10:30- päivitetty 20.10.2018 | 10:02
Kaakkois-Euroopassa on tuoreen analyysin mukaan käynnissä poliittinen sota.
Venäjä on lisännyt viime vuosina voimakkaasti toimiaan epävakauden luomiseksi ja oman vaikutusvaltansa kasvattamiseksi Länsi-Balkanilla. Sen keskeisenä strategisena tavoitteena on estää alueen maiden pääsy EU:n ja Naton jäseniksi, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tuore analyysi toteaa.
– Vuoden 2014 jälkeen Venäjä on puuttunut suoraan Montenegron, Bosnia-Hertsegovinan ja Makedonian sisäisiin asioihin. Sillä on edelleen runsaasti vaikutusvaltaa Serbiassa, vaikka maan keskeinen kumppani siellä onkin sekä Venäjän että lännen kanssa yhteistyötä tekevä presidentti Aleksandar Vučić, raportin kirjoittaja, Atlantic Council -ajatushautomon tutkija Dimitar Bešev sanoo.
Hybridikeskuksen analyysi arvioi Kremlin asenteen Länsi-Balkaniin heijastelevan suoraan Venäjän kulloisiakin suhteita länteen. Kun suhteissa tapahtui Dmitri Medvedevin presidenttikaudella (2008-2012) lähentymistä, Albania ja Kroatia saattoivat liittyä Natoon ilman Kremlin erityisiä vastalauseita.
Kun Venäjä oli vuonna 2014 ottanut presidentiksi palanneen Vladimir Putinin johdolla laittomasti haltuunsa Ukrainalle kuuluvan Krimin, se alkoi tarkastella myös Balkania nollasummapelinä, jossa vähäisinkin lännen saavuttama voitto olisi Venäjän kannalta tappio. Sen seurauksena Kreml kääntyi vastustamaan Naton ja EU:n laajentumista paitsi retorisesti, myös ruokkimalla alueella vallitsevia jännitteitä ja toimimalla yhdessä mitä moninaisimpien länteen epäluuloisesti suhtautuvien poliittisten ryhmien kanssa.
Samankaltaiseen alueelliseen ylivalta-asemaan, jollainen Neuvostoliitolla kylmän sodan aikana oli, Venäjällä ei analyysin mukaan enää ole edellytyksiä eikä edes halua. Länsi-Balkanin valtiot ovat vahvasti riippuvaisia EU:n kaupasta ja investoinneista, eivätkä ne ole kiinnostuneita lähtemään mukaan Euraasian talousunioniin sen enempää kuin muihinkaan Venäjä-vetoisiin hankkeisiin.
Edes Serbia, joka on alueen maista ulkopoliittisesti lähimpänä Moskovaa, ei ole halunnut Venäjä-suhteissaan edetä vapaakauppasopimusta ja Venäjän johtaman kollektiivisen turvallisuusjärjestön tarkkailijajäsenyyttä syvemmälle.
Lännen ei ole syytä perääntyä
Venäjä on onnistunut analyysin mukaan toiminnallaan saavuttamaan Länsi-Balkanilla aseman, jossa se näyttäytyy monen silmissä lännen tasavertaisena kilpailijana. Se on kyennyt jarruttamaan EU:n ja Naton laajentumista, mutta ei pysäyttämään sitä, kuten Montenegron tuore Nato-jäsenyys osoittaa.
Vastatakseen Venäjän haasteeseen EU:n ja Naton on raportin mukaan tärkeää pysyä uskollisena avointen ovien politiikalleen Länsi-Balkanilla.
– Sisäisestä vastustuksesta ja mahdollisista muista strategisista prioriteeteista riippumatta laajentuminen on varmin tapa paljastaa Moskovan bluffi tällä alueella, raportti toteaa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö EU- ja Nato-jäsenyyden edellytyksistä, kuten oikeusjärjestelmän uudistuksista ja lehdistönvapaudesta, tulisi pitää kiinni.
– Toiseksi, läntisten hallitusten tulisi panostaa kriittiseen mediaan, jolla on edellytykset saattaa [Länsi-Balkanin maiden] hallitukset tilivelvollisiksi toiminnastaan, torjua disinformaatiota, paljastaa korruptiota ja edistää korkeampia journalistisia standardeja, raportti suosittaa.
Lähtötilanne on raportin mukaan hälyttävän huono, sillä tiedotusvälineiden heikko taso altistaa ne nyt poliittiselle manipulaatiolle, disinformaatiolle ja Venäjän propagandalle ja yleiselle narratiiville.
– Se narratiivi korostaa Venäjää kansainvälisten suhteiden myönteisenä voimana ja läntisen arroganssin uhrina yhdessä entisen Jugoslavian maiden ja kansakuntien kanssa.
Raportti kehottaa länsimaita puuttumaan ensi sijassa syihin, joiden vuoksi Venäjä kykenee vaikuttamaan Länsi-Balkaniin.
– Hallitsevaksi tavoitteeksi olisi asetettava se, että Länsi-Balkanista ja Kaakkois-Euroopasta tehdään vähemmän suotuisa ympäristö Venäjän poliittiselle sodalle länttä vastaan, raportti kiteyttää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.