2018 GGR 43

Pitäisköhän ryhtyä odottelemaan, että aurinkopaneelisysteemit suunnitellut ja asentanut asiantuntijayritys alkaisi mainostaa omaa toimintaansa? Niin että: Ostakaa meiltä, me varustimme Tapio Lehtisen maailman ympäri vieneet aurinkopaneelijärjestelmät! Taattu laatu ja osaaminen!

Susie joutui ohjaamaan 7 tuntia käsin yli 30m/s tuulissa, kun tuuliperäsin hajosi. Tuli 3 knockdownia ja sisällä kaikki kastui, myös sänky ja makuupussi. Kädet meni karmeaan kuntoon ja piti teipata kasaan.

Paljon vähemmän se jarruttaa kun sen antaa pyöriä vapaana, koska ei pystyasennossa kölinjatkeen takana oleminen vähennä pysäytetyn potkurin vastusta.
Vedenvirtauksessa pyörivän potkurin akselista saisi otettua jonkun verran lataustakin, ja se hieman lisäisi potkurin vastusta verrattuna vapaana pyörivään potkuriin.

vedestä kirjoitti:

Paljon vähemmän se jarruttaa kun sen antaa pyöriä vapaana, koska ei pystyasennossa kölinjatkeen takana oleminen vähennä pysäytetyn potkurin vastusta.
Vedenvirtauksessa pyörivän potkurin akselista saisi otettua jonkun verran lataustakin, ja se hieman lisäisi potkurin vastusta verrattuna vapaana pyörivään potkuriin.

Lue lisää

Kölin ja peräsimen välisessä aukossa ei potkurin kannata antaa pyöriä. Potkuri on hyvin lähellä kölin takareunaa, joka puolestaan ei ole jättöreuna, eli paksu. Kölin jatkehan on peräsin.

pitkä.köli kirjoitti:

Kölin ja peräsimen välisessä aukossa ei potkurin kannata antaa pyöriä. Potkuri on hyvin lähellä kölin takareunaa, joka puolestaan ei ole jättöreuna, eli paksu. Kölin jatkehan on peräsin.

Lue lisää

Kyllä potkurin kannattaa antaa pyöriä, vesi on eri asia kuin ilma.

ei_tuulensuoja kirjoitti:

Kyllä potkurin kannattaa antaa pyöriä, vesi on eri asia kuin ilma.

Mitä ihmettä, eikös vedessä tule akanvirta tuollaisen paksun kölin taakse, eli siinä pystyssä oleva potkuri ei jarruta (paljon). Ainakin oma kokemus tukee tätä teoriaa. Pitkäköli venessäni oli n. 20 cm leveä suorakulmaisesti katkaistusta takareunastaan ja pystyssä oleva potkuri oli tämän "tuulensuojassa".
Perustele ny hyvä ihminen tuota kaikkea parempaa tietoa vastaan olevaa väitettäsi muuten kuin että vesi ei ole ilma. Muuten en uso.

WAtkin kirjoitti:

Mitä ihmettä, eikös vedessä tule akanvirta tuollaisen paksun kölin taakse, eli siinä pystyssä oleva potkuri ei jarruta (paljon). Ainakin oma kokemus tukee tätä teoriaa. Pitkäköli venessäni oli n. 20 cm leveä suorakulmaisesti katkaistusta takareunastaan ja pystyssä oleva potkuri oli tämän "tuulensuojassa".
Perustele ny hyvä ihminen tuota kaikkea parempaa tietoa vastaan olevaa väitettäsi muuten kuin että vesi ei ole ilma. Muuten en uso.

Lue lisää

Vedellä ja ilmalla ei ole mitään eroa virtausmekaniikassa, jos Reynoldsin luku on samalla alueella ja ei tapahdu kavitointia tai olla lähellä äänennopeutta, jolloin kokoonpuristuvuus vaikuttaa.

Ei kai purjehtimaan tehdyssä veneessä ole 20 cm leveää kynnystä potkurin kohdalla. Sehän jarruttaisi aivan tolkuttomasti. Parin pitkäkölisen mittoja katsoin ja niissä potkurin edessä oli n. 5 cm paksu jättöreuna.

Tässä pari kuvaa kisan yleisimmästä veneestä, Rustler 36:sta.

https://newimages.yachtworld.com/resize/1/33/63/6613363_20181009022732995_1_XLARGE.jpg?f=/1/33/63/6613363_20181009022732995_1_XLARGE.jpg&w=924&h=693&t=1539080871000

http://boats.brick7.co.uk/media/uk/487201_487300/487235_424ed1091de0802c.jpg

Noista selvinnee hyvin, ettei potkurin edessä ole kovinkaan paksua reunaa, vaan enintään muutamia senttejä. Potkuri lienee halkaisijaltaan 15-16" eli n. 40 cm.

Myöskin kuvista näkee hyvin, että potkurille ei ole paljoa tilaa pituussuunnassa eli taittolapainen ei tuohon mahdu. Jopa joidenkin kääntölapaisten kanssa voi tulla ahdasta.

Joakim1 kirjoitti:

Vedellä ja ilmalla ei ole mitään eroa virtausmekaniikassa, jos Reynoldsin luku on samalla alueella ja ei tapahdu kavitointia tai olla lähellä äänennopeutta, jolloin kokoonpuristuvuus vaikuttaa.

Ei kai purjehtimaan tehdyssä veneessä ole 20 cm leveää kynnystä potkurin kohdalla. Sehän jarruttaisi aivan tolkuttomasti. Parin pitkäkölisen mittoja katsoin ja niissä potkurin edessä oli n. 5 cm paksu jättöreuna.

Tässä pari kuvaa kisan yleisimmästä veneestä, Rustler 36:sta.

https://newimages.yachtworld.com/resize/1/33/63/6613363_20181009022732995_1_XLARGE.jpg?f=/1/33/63/6613363_20181009022732995_1_XLARGE.jpg&w=924&h=693&t=1539080871000

http://boats.brick7.co.uk/media/uk/487201_487300/487235_424ed1091de0802c.jpg

Noista selvinnee hyvin, ettei potkurin edessä ole kovinkaan paksua reunaa, vaan enintään muutamia senttejä. Potkuri lienee halkaisijaltaan 15-16" eli n. 40 cm.

Myöskin kuvista näkee hyvin, että potkurille ei ole paljoa tilaa pituussuunnassa eli taittolapainen ei tuohon mahdu. Jopa joidenkin kääntölapaisten kanssa voi tulla ahdasta.

Lue lisää

Ehken aika kultaa muistot ja kölit paksunee. Atkinin piirtämästä veneestä kyse, joten miten lie kölin ja sen takaosan paksuus Suhailissa. Sivuprofiili näyttää aika samanlaiselta, tosin omassani köli syveni koko matkan eli suurin syväys oli peräsimen edessä. Köli ei kaventunut kuten monissa muissa vaan oli samaa paksuutta keskilaivasta perään, jossa se sitten päättyi. 20 cm oli kyllä liioittelua, mutta 15 cm eli kuutisen tuumaa oli varmaan tuo jättöreuna.
Aika vankka paattihan se oli kokoisekseen, saattaa seilata vieläkin, viimeinen havainto nätistä mahonkipurresta on Helsingin seudulta. William Atkin antoi venetyypille nimen Captain Cicero.

WAtkin kirjoitti:

Ehken aika kultaa muistot ja kölit paksunee. Atkinin piirtämästä veneestä kyse, joten miten lie kölin ja sen takaosan paksuus Suhailissa. Sivuprofiili näyttää aika samanlaiselta, tosin omassani köli syveni koko matkan eli suurin syväys oli peräsimen edessä. Köli ei kaventunut kuten monissa muissa vaan oli samaa paksuutta keskilaivasta perään, jossa se sitten päättyi. 20 cm oli kyllä liioittelua, mutta 15 cm eli kuutisen tuumaa oli varmaan tuo jättöreuna.
Aika vankka paattihan se oli kokoisekseen, saattaa seilata vieläkin, viimeinen havainto nätistä mahonkipurresta on Helsingin seudulta. William Atkin antoi venetyypille nimen Captain Cicero.

Lue lisää

Tässä vielä parempi kuva Rustlerin potkuriaukosta: http://www.red-ensign.com/boats/rustler-36/#

Ei tuossa hirveästi ole "piiloa" potkurille. Tuskin Gaia 36:ssa tilanne oleellisesti tuosta poikkeaa. Varmasti on veneitä, joissa on paksunki kölin reuna tuossa, mutta ei siinä hydrodynaamisesti ole mitään järkeä sen enempää purjehtiessa kuin koneella ajettaessa.

Tuskin näissä kuvissa olevissa Captain Ciceroissa ko. mitta on 15 cm? http://www.atkinboatplans.com/Photos/CaptainCicero/index.html

Selvästi vanhanaikasempi vene tuo on kuin Gaia tai Rustler.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä vielä parempi kuva Rustlerin potkuriaukosta: http://www.red-ensign.com/boats/rustler-36/#

Ei tuossa hirveästi ole "piiloa" potkurille. Tuskin Gaia 36:ssa tilanne oleellisesti tuosta poikkeaa. Varmasti on veneitä, joissa on paksunki kölin reuna tuossa, mutta ei siinä hydrodynaamisesti ole mitään järkeä sen enempää purjehtiessa kuin koneella ajettaessa.

Tuskin näissä kuvissa olevissa Captain Ciceroissa ko. mitta on 15 cm? http://www.atkinboatplans.com/Photos/CaptainCicero/index.html

Selvästi vanhanaikasempi vene tuo on kuin Gaia tai Rustler.

Lue lisää

Eipä ole Ciceron piirustuksia käsillä, tosin tuosta voi saada jotain osviittaa: http://www.atkinboatplans.com/Sail/CaptainCicero.html vaikka aika pienellä on linjapiirustus.
Voi myös olla että vanha veneenrakentaja joka teki ko. yksilön, on jotain kohtia oikonut ja muunnellut. Suuri ero alkuperäiseen se, että tasasauman sijaan limisauma, veistokaarien lisäksi painokaaret, Köli / emäpuu ei ohentunut yhtään perään päin, ehkä veneenveistäjä ei alkanut hienostelemaan vaikka oli piirustukset ihan Ameriikoista.
On vanhanaikaisempi, ja paljon. Piirretty 50-luvun alkupuolella ja takila 30-luvun alun tyylinen, eli bermudarikin alkutaipaleelta kun keksittiin yhdistää latvapurje ja kahvelipurje yhdeksi = pitkä puomi kuten kahvelirikissä (6 m), suht matala ja pieni keulakolmio, ei saalinkeja.
Atkinin sivulla olevissa kuvissa on ainakin yksi jossa on kahveliriki. Aikoinaan kävin kirjeenvaihtoa Atkinien kanssa, ja kahvelirikisellä taisi olla toinen tyyppinimi, muistaakseni joku naisellisempi.

Mittailin silmämääräisesti pitkäköliseni kölin takareunaa. Köli ohenee hieman takaosastaan eikä se ole kuin korkeintaan viitisen senttiä leveä, ja potkurin lavat ovat paljon leveämpiä kuin se kölin takareuna. Potkuri on myös noin kaksi kertaa etäämpänä kölin takareunasta kuin mitä se kölin leveys on, joten ei ole vaikea nähdä että köli ei ole juuri minkäänlainen este veden virtaukselle kohti potkurin lapoja vaikka sen kaksilapaisen potkurin lavat olisi pysäytetty kölin suuntaisiksi.

Pakoputkeen olisi ilman muuta hyvä saada venttiili, vaikka periaatteessa siinä oleva joutsenkaula pitäisi veden tulon estää.

Itse laponestosta; noissahan on vesijäähdytteinen pakoputki, laponestoventtiili on pakosarjan jäähdytyksen ja pakoputken välissä olevassa letkussa. Jos haluaa pelata varman päälle niin siihenkin pitäisi myös laittaa varmistusventtiili. Tällöin avomerilegillä saisi estettyä, ettei pakosarjan jäähdytyksestä vuoda vettä pakoputkeen jos vaikka lappoventtiili pettää. Lappoventtiilin pettäessä pakoputki nimittäin täyttää pikkuhiljaa vedellä (jos moottorin jäähdytysveden pohjaventtiili auki tai vuotaa) ja sitten vesi pääsee avonaisen pakoventtiilin kautta sylinteriin. Ainakin jos moottorin kansi on vesilinjan alapuolella - niinkuin yleensä on. Nimimerkillä kokemusta on.

Yksi mahdollinen vesilähde on myös pakoputkessa oleva vesilukko, johon on aina kerääntyneenä vettä. Pitkällä legillä sekin sekin voisi olla hyvä tyhjentää ja ainakin joissakin on pohjaventtiili josta se onnistuu. Voihan vene esim. rajuissa kallistuksissa saada tuonkin veden liikkeelle ja taas päätymään koneeseen.

Polttoainesäiliöissähän on ilmausputket. Niistä pa säiliö saa ilmaa tankin tyhjentyessä. Ne olisi myös hyvä sijoittaa valtameriveneessä veneen sisäpuolelle veden pääsyn estämiseksi, vaikka niistä saattaakin tulla dieselin hajua veneeseen. Ehkä niissäkin voisi oll< venttiilit niin kuin perämoottorin polttoainesäiliössä.
Yhdessä GGR veneessä oli polttoaineen syöttökin laitettu veneen sisälle, jotta polttoainetta tankattaessa ei vettä päätyisi tankkiin,

Toki hieman vaivalloiseksihan moottorin käyttö saattaa sitten muodostua, kun pitää aina muistaa avata kaikki venttiilit ja sulkea koneen käynnistymisen jälkeen. Ja toisaalta voihan venttiilikin mennä jumiin...

Minulla on tämänkaltainen laponestosysteemi. Siinä ei ole venttiiliä, joten ehkä se ei mene niin helposti tukkoon..

https://www.vetus.com/fi/pakojarjestelmat/laponestoventtiilit/vetus-anti-syphon-device-with-38-mm-hose.html

YxSeuraaja kirjoitti:

Pakoputkeen olisi ilman muuta hyvä saada venttiili, vaikka periaatteessa siinä oleva joutsenkaula pitäisi veden tulon estää.

Itse laponestosta; noissahan on vesijäähdytteinen pakoputki, laponestoventtiili on pakosarjan jäähdytyksen ja pakoputken välissä olevassa letkussa. Jos haluaa pelata varman päälle niin siihenkin pitäisi myös laittaa varmistusventtiili. Tällöin avomerilegillä saisi estettyä, ettei pakosarjan jäähdytyksestä vuoda vettä pakoputkeen jos vaikka lappoventtiili pettää. Lappoventtiilin pettäessä pakoputki nimittäin täyttää pikkuhiljaa vedellä (jos moottorin jäähdytysveden pohjaventtiili auki tai vuotaa) ja sitten vesi pääsee avonaisen pakoventtiilin kautta sylinteriin. Ainakin jos moottorin kansi on vesilinjan alapuolella - niinkuin yleensä on. Nimimerkillä kokemusta on.

Yksi mahdollinen vesilähde on myös pakoputkessa oleva vesilukko, johon on aina kerääntyneenä vettä. Pitkällä legillä sekin sekin voisi olla hyvä tyhjentää ja ainakin joissakin on pohjaventtiili josta se onnistuu. Voihan vene esim. rajuissa kallistuksissa saada tuonkin veden liikkeelle ja taas päätymään koneeseen.

Polttoainesäiliöissähän on ilmausputket. Niistä pa säiliö saa ilmaa tankin tyhjentyessä. Ne olisi myös hyvä sijoittaa valtameriveneessä veneen sisäpuolelle veden pääsyn estämiseksi, vaikka niistä saattaakin tulla dieselin hajua veneeseen. Ehkä niissäkin voisi oll< venttiilit niin kuin perämoottorin polttoainesäiliössä.
Yhdessä GGR veneessä oli polttoaineen syöttökin laitettu veneen sisälle, jotta polttoainetta tankattaessa ei vettä päätyisi tankkiin,

Toki hieman vaivalloiseksihan moottorin käyttö saattaa sitten muodostua, kun pitää aina muistaa avata kaikki venttiilit ja sulkea koneen käynnistymisen jälkeen. Ja toisaalta voihan venttiilikin mennä jumiin...

Lue lisää

Tietääkseni myös Tapion Asteriassa on pakoputken sulkuventtiili. Sulkuventtiilistä ei vain ole hyötyä, jos sen unohtaa sulkea kovassa merenkäynnissä. Sulkuventtiilistä voi olla vahinkoa, jos sen unohtaa avata konetta käynnistäessä. Sitä en tiedä liittyikö veden pääsy sylintereihin tähän. Voihan käyntihäiriöön olla muitakin syitä kuten veden pääsy polttoaineeseen niinkuin taisi käydä muutamalla veneellä knockdownissa tai ympärimenossa.

GGR-veneissä ei ole sähköistä autopilottia, ei sähköä kuluttavaa mittaristoakaan...eli ähkön kulutuksen luulisi olevan selvästi pienempi kuin normaalissa cruising-veneessä valtamerellä. Siksi kummastelen ajatusta, että hydrogenun pitäisi olla kaiken aikaa lataamassa. Tapion purjehdusvauhti näyttää olevan aika usein 2-3 solmua hitaampi kuin Istvanilla ja varsinkin Susiella.
Voiko hydrogeneraattorin jarrutus olla näin kova, vai "haukutaanko nyt väärää puuta"?
Viimeisinä seilaavilla Igorilla ja Mark Slatsilla on ollut kaikenlaisia vaikeuksia ja myös huono reitin valinta, joka johti pläkään ja heikkoihin tuuliin. (Igorin veneen furling-systeemi petti ja etustaagi katkesi. Hän vaihtoi uuden etustaagin ja vasta sitten on päässyt purjehtimaan).

väärää.puuta kirjoitti:

GGR-veneissä ei ole sähköistä autopilottia, ei sähköä kuluttavaa mittaristoakaan...eli ähkön kulutuksen luulisi olevan selvästi pienempi kuin normaalissa cruising-veneessä valtamerellä. Siksi kummastelen ajatusta, että hydrogenun pitäisi olla kaiken aikaa lataamassa. Tapion purjehdusvauhti näyttää olevan aika usein 2-3 solmua hitaampi kuin Istvanilla ja varsinkin Susiella.
Voiko hydrogeneraattorin jarrutus olla näin kova, vai "haukutaanko nyt väärää puuta"?
Viimeisinä seilaavilla Igorilla ja Mark Slatsilla on ollut kaikenlaisia vaikeuksia ja myös huono reitin valinta, joka johti pläkään ja heikkoihin tuuliin. (Igorin veneen furling-systeemi petti ja etustaagi katkesi. Hän vaihtoi uuden etustaagin ja vasta sitten on päässyt purjehtimaan).

Lue lisää

Ei ole myöskään jääkaappia eikä sähköä käyttävää lämmitintä, jotka yleensä ovat matkapurjehduksella ne pahimmat syöpöt. Jatkuvasti käytettynä AP tietysti myös vie paljon. Tapio on ilmeisesti purjehtinut n. 110 mpk/vrk eli vajaan 5 solmun keskinopeutta. Potkurista riippuen hänen hydrogenunsa pitäisi tuottaa 3-5 A eli 70-120 Ah/vrk. Tuo riittää säästeliäälle matkapurjehtilla, jolla on jääkaappi ja mittaristo, mutta ei AP:tä ja tietysti kulkuvalot LEDejä. Luulisi jäävän paljon yli GGR-purjehtijalta. Varsinkin kun aurikopaneelit kuitenkin tuottavat jotain.

6 solmussa tuotto on sitten jo 6-9 A eli 140-220 Ah/vrk.

Radioamatööreille lienee tiedossa Tapion keskimääräinen vuorokausikulutus?

En todellakaan väheksy ketään osallistujista, eikä Tapion ongelmien (?) pohtiminen ole mitään mollaus, mukana seuraamista kylläkin. Kilpailullinen elementti on välillä hakusessa, niin isot ovat erot ja valitettavasti sinivalkoiset värit eivät ole lähelläkään keulaa.
Kateellinen ihan positiivisessa mielessä voin olla, olisinpa tuolla minäkin! Mahtava suoritus jokaiselta osanottajalta, vielä mahtavampi maaliin pääseviltä ja erityisen mahtava tosissaan kilpailevilta.
Vähän sama juttu kuin Olympialaisten maratonilla suorituksen seuraaminen, suomalainen kun tulee maaliin sijalla 69 (Jussi Utriainen, Lontoo 2012). Hieno suoritus, pääsi maaliin.

Ensi GGR-kisassa on kaikilla samanlainen vene, Joshua.

Mikäs sille Lehtisen upouudelle Lombardinille tuli kun lakkasi käymästä. Olen kyllä yrittänyt seurata keskustelua mutta tuo on jäänyt huomaamatta.

muistaakseni käy 5 sek ja sammuu.

sanup kirjoitti:

muistaakseni käy 5 sek ja sammuu.

Ja toiset kertoo et sylinterit on täynnä vettä ja alkuperäinen tieto oli ettei ole virtaa starttaamiseen. Tällä tasolla on julkinen tieto eli pelkkää huhupuhetta siellä täällä. Mutta että Lompartti - eikö siinäkään olisi vielä jotain eksoottisempaa ja hiteckkiä enemmän sisältävää vaihtoehtoa löytyny :-/

Bossu kirjoitti:

Ensi GGR-kisassa on kaikilla samanlainen vene, Joshua.

Tarkoitit kai sitä, että GGR 2022 kisassa on erillinen Joshua-luokka! Siihen ilmeisesti tullaan ottamaan 10 Joshua-teräsvenettä. Suhaliluokassa olisi 20 venettä. Näiden lisäksi kisaan voidaan kutsua 7 muuta venettä. Osallistujilta vaaditaan enemmän yksinpurjehduskokemusta valtamereltä kuin oli GGR 2018 vaatimuksissa. Don McIntyre on videoraportissaan kertonut tulevasta kisasta ja veneistä. Myös GGR:n tekstisivuilla taitaa olla ennakkotietoa 2022 kisasta.

Isoantilla kirjoitti:

Mikäs sille Lehtisen upouudelle Lombardinille tuli kun lakkasi käymästä. Olen kyllä yrittänyt seurata keskustelua mutta tuo on jäänyt huomaamatta.

Ei ole varma tieto, mutta erittäin hyvä arvaus, että vettä olisi päässyt polttoaineeseen. Saattaa hyvin olla vettä päässyt ruiskutuspumppuun saakka, joka ei siitä yhtään tykkää. Jos olisi vettä sylinterissä, ei kävisi yhtä puristustahtia enempää.

Pikku Lombardini on muuten tuiki tavallinen pikkudiesel vailla hitecciä.

Yhden Ducaton kokemuksella mitään saranaa teknillisempää italialaista vempelettä en uskaltaisi ostaa!

hyvä.arvaus kirjoitti:

Ei ole varma tieto, mutta erittäin hyvä arvaus, että vettä olisi päässyt polttoaineeseen. Saattaa hyvin olla vettä päässyt ruiskutuspumppuun saakka, joka ei siitä yhtään tykkää. Jos olisi vettä sylinterissä, ei kävisi yhtä puristustahtia enempää.

Pikku Lombardini on muuten tuiki tavallinen pikkudiesel vailla hitecciä.

Lue lisää

Saahan sen veden polttoaineesta pois. Voi tietysti olla työlästa ja tietysti turhaa, jos veden tuloa ei saa pysäytettyä. Edellisessä veneessäni tuli huohotinletkusta kovassa kelissä (siis 3 m merkitsevä aallonkorkeus) vettä tankkiin. Onneksi kone sammui vasta kun köydet oli kiinni. Taisin kolme kertaa tyhjentää vedenerottimen ennen kuin lähti käyntiin. Talvella sitten paransin joutsenkaulaa huohotinletkussa. Aika vaikea olisi ollut vesillä tuota joutsenkaulaa korjata ja ehkä korjaus ei olisi ollut riittävä valtamerelle.

Ei kai ruiskutuspumppu vedestä pahaa tykkää ellei vettä jätä sinne ruostuttamaan? Nyt kone lienee jo aika vainaa, jos suolavettä on ollut siellä monta kuukautta.

Joakim1 kirjoitti:

Saahan sen veden polttoaineesta pois. Voi tietysti olla työlästa ja tietysti turhaa, jos veden tuloa ei saa pysäytettyä. Edellisessä veneessäni tuli huohotinletkusta kovassa kelissä (siis 3 m merkitsevä aallonkorkeus) vettä tankkiin. Onneksi kone sammui vasta kun köydet oli kiinni. Taisin kolme kertaa tyhjentää vedenerottimen ennen kuin lähti käyntiin. Talvella sitten paransin joutsenkaulaa huohotinletkussa. Aika vaikea olisi ollut vesillä tuota joutsenkaulaa korjata ja ehkä korjaus ei olisi ollut riittävä valtamerelle.

Ei kai ruiskutuspumppu vedestä pahaa tykkää ellei vettä jätä sinne ruostuttamaan? Nyt kone lienee jo aika vainaa, jos suolavettä on ollut siellä monta kuukautta.

Lue lisää

Hyvä.arvaus nimimerkille tiedoksi, kyllä ollaan tuhon tiellä jos vesi pääsee ruiskutuspumpulle asti.
Polttoainejärjestelmä täytyy rakentaa sellaiseksi, että vesi ja muut epäpuhtaudet jäävät matkalla kiinni.
Ensimmäisenä vedenerotin ja esisuodatin, sitten moottorin hienosuodatin. Sen taakse ei vesi saa päästä.
Tankin huohtinletkun pää johonkin korkealle esim. jonkin takalaatikon yläreunaan - paikkaan johon aallot eivät suoraan pääse.

Isoantilla kirjoitti:

Mikäs sille Lehtisen upouudelle Lombardinille tuli kun lakkasi käymästä. Olen kyllä yrittänyt seurata keskustelua mutta tuo on jäänyt huomaamatta.

Eräältä radioamatööriltä ymmärsin, että Asterian moottoriongelmat ovat olleet moninaisia. Heti alkuun oli moka siinä, että vaihdelaatikosta oli unohtunut öljy (kiireessä oli ennen starttia laitettu uusi vaihde ja tällä kertaa myös öljyt). Sitten oli tullut ilmausongelmia, myöhemmin vettä koneeseen (mahdollisesti sekä polttoaineeseen että pakoputken kautta?). En tiedä onko sillä huhulla perää, että Lombardinin käyttöohjekirja puuttuu varusteista samoin kuin varasuodattimet. Se, että starttiakun jännite oli jossain vaiheessa pudonnut 7 volttiin, viitannee lukuisiin käynnistysyrityksiin. Tapion "siviiliveneessä" 6mR:ssä ei ole lainkaan moottoria, joten kone- ja sähköhommat eivät tainneet olla tuttuja ennestään.
Pääasia sittenkin, että kipparin tsemppihenki ja huumori ovat tallella ja purjehdusvarustus on kunnossa. Windpilotin tuuliperäsinkin taitaa toimia alkuvaikeuksien jälkeen.

Että maailmanympärysmatkalle lähtiessä unohti moottorin manuaalin ja varasuodattimet kotiin. Eikä asentanut laponestoa ! Kiesus ...

ReinnoF kirjoitti:

Että maailmanympärysmatkalle lähtiessä unohti moottorin manuaalin ja varasuodattimet kotiin. Eikä asentanut laponestoa ! Kiesus ...

Mitähän tiedät laponeston asennuksesta? Tai sen enempää siitä, olisiko varasuodattimia varsinaisesti tarvittu? Olisihan konella ehkä kohta helpompaa mennä Hobartiin sisään, mutta muutoin non-stop pallonkierrolla huomattavan yhdentekevä laite. Jos säännöt olisivat sallineet, Tapio olisi jättänyt moottorin pois tieltä. Paljon noita tärkeämpiäkin asioita olisi ollut unohdettavissa.

so_what kirjoitti:

Mitähän tiedät laponeston asennuksesta? Tai sen enempää siitä, olisiko varasuodattimia varsinaisesti tarvittu? Olisihan konella ehkä kohta helpompaa mennä Hobartiin sisään, mutta muutoin non-stop pallonkierrolla huomattavan yhdentekevä laite. Jos säännöt olisivat sallineet, Tapio olisi jättänyt moottorin pois tieltä. Paljon noita tärkeämpiäkin asioita olisi ollut unohdettavissa.

Lue lisää

Moottori lienee tuuliperäsimen jälkeen tärkein varuste sen sähköntuoton takia.
Sallitulla 160 litran naftamäärällä pikkukone kävisi latauskierroksilla tunnin/päivä läpi kisan ja tuottaisi akkuihin kaikki päivittäin kuluvat 40-60 Ah.
Paneeleista voisi hyvällä kelillä saada 20Ah ja sellaisina päivinä konetta tarvittaisiin vähemmän tai ei lainkaan.
Pikkuveneessä jossa on likainen pohja ei vesigenu tuota juuri mitään ja se pitää olla meressä joksenkin 24/7 hidastamassa vauhtia.
Tapion vene ui syvällä alussa. Se antaa lisähaasteita niin jäähdytysveden sisäänoton laponestolle kuin pakopuolellekin. 10 cm lisäsyvyys qvoi pilata laponeston. Oma ratkaisuni tuossa veneessä olisi ottaa laponestoventtiili kabiinin katon tuntumaan veneen sisälle tai suora letku esim. mastolle. Pakopuoli sitten umpeen millä tahansa konstilla.

Jotku vaan lähtee ja nauttii tekemisestä. Toiset tavoittelee täydellisyyttä ja kirjoittelee kommentteja tänne nettiin muiden puutteellisesta kalustosta ja taidoista.. Sail for good on jo aika pitkällä, vaikka kalustossa onkin ollut ongelmia.

Hommien huolehtiminen loppuun ja asioiden opettelu on pieni vaiva suhteessa siihen, kuinka paljon huolta sillä säästää.

Vaihtoehdot eivät ole jättää tekemättä tai tehdä joten kuten, vaan voi tehdä myös kunnolla, eikä se edes vaadi paljoa enempää vaivaa.

Olen samaa mieltä stda1423.

Pallon kierto on iso projekti, tehdään se sitten kilpailu tai matkailu periaatteella. Olisi hienoa, jos voisi tehdä sen uudella veneellä, missä on kaikki kunnossa ja toimivaa. Parasta olisi se, että kaikki tarvikkeet ja laitteet olisivat sitä ihan parasta laatua.

Kaikki ne uudetkaan laitteet ja paraskaan mahdollinen valmistautuminen eivät aina vaan riitä. Olosuhteet ovat melko karut ja laitteita rikkoutuu. Olisi oltava valmius korjata ja huoltaa laitteita. Varaosat on syytä miettiä tarkkaan, ennen kuin matkalle lähtee.

Täydellisellä kalustolla ja aivan viimeiseen asti hiotulla osaamisella on oma hintalappunsa. Moni projekti jää toteutumatta, jos kaikkeen varautuu ennakolta.

Matkalla Tongalta uuteen Seelantiin kuuntelin VHF radiosta keskustelua, jossa toisesta veneestä neuvottiin toisen veneen miehistöä ilmaamaan diesel koneen polttoainesysteemi. Olivat joutuneet vaihtamaan polttoainesuodattimen kun oli sakat lähteneet liikkeelle kovassa merenkäynnissä. Se oli mielestäni jo osaamattomuuden huippu.

Pakfht kirjoitti:

Olen samaa mieltä stda1423.

Pallon kierto on iso projekti, tehdään se sitten kilpailu tai matkailu periaatteella. Olisi hienoa, jos voisi tehdä sen uudella veneellä, missä on kaikki kunnossa ja toimivaa. Parasta olisi se, että kaikki tarvikkeet ja laitteet olisivat sitä ihan parasta laatua.

Kaikki ne uudetkaan laitteet ja paraskaan mahdollinen valmistautuminen eivät aina vaan riitä. Olosuhteet ovat melko karut ja laitteita rikkoutuu. Olisi oltava valmius korjata ja huoltaa laitteita. Varaosat on syytä miettiä tarkkaan, ennen kuin matkalle lähtee.

Täydellisellä kalustolla ja aivan viimeiseen asti hiotulla osaamisella on oma hintalappunsa. Moni projekti jää toteutumatta, jos kaikkeen varautuu ennakolta.

Matkalla Tongalta uuteen Seelantiin kuuntelin VHF radiosta keskustelua, jossa toisesta veneestä neuvottiin toisen veneen miehistöä ilmaamaan diesel koneen polttoainesysteemi. Olivat joutuneet vaihtamaan polttoainesuodattimen kun oli sakat lähteneet liikkeelle kovassa merenkäynnissä. Se oli mielestäni jo osaamattomuuden huippu.

Lue lisää

Miksi kaiken pitäisi olla uutta ja kallista? Ei. Uudessa voi olla valmistus ym. vikoja, sisäänajoa ei todellakaan kannata tehdä maailmanympärysmatkalla. Paljon parempi on käyttää jo koeteltuja välineitä joista on jo huoltokokemustakin. Yksinkertaisia, toimivia, helposti korjattavia, varaosat mukaan. Jokainen laite minkä voi pitää purkaa keittiön pöydällä atomeiksi ja koota takaisin niin että ymmärtää miten se toimii ja mitä osia siinä on. Pahin on sellainen black box joka vaan menee rikki ja jota ei voi korjata ja jota ei ole varalla. Tapion paneeleissahan oli juuri tällainen black box.

TAPIO LEHTINEN, OH6UBZ/MM; JA RADIOAMATÖÖRIT HIENOSTI ESILLÄ SEKÄ SEITSEMÄN ETTÄ KYMMENEN UUTISISSA
MTV:n pitkänlinjan tunnustettu toimittaja Saara Rantanen teki MTV Seitsemän Uutisiin ja Kymmenen Uutisiin hienon ja sympaattisen jutun Tapion, OH6UBZ/mm; purjehduksesta ja radioamatöörien roolissa siinä. Insertissä Tapio rehellisesti toteaa, että "ilman radioamatöörien apua hän olisi todennäköisesti keskeyttänyt" Kaksi minuuttia pitkän uutisen voit katsoa tästä. Seitsemän ja Kymmenen Uutiset 26.10.2018

http://www.oh3ac.fi/MTV3_26.10.2018.mp4

Vielä viimeisen viikon saldo: 20.11. Tapio ja Istvan olivat rinnakkain, välimatka alle 20 mailia ja Susie oli tullut vastaan niin että välimatka oli parisataa mailia.
Nyt Istvan on yli 200 ja Susie yli 500 mailia Tapion edellä.

Jurristikko kirjoitti:

Vielä viimeisen viikon saldo: 20.11. Tapio ja Istvan olivat rinnakkain, välimatka alle 20 mailia ja Susie oli tullut vastaan niin että välimatka oli parisataa mailia.
Nyt Istvan on yli 200 ja Susie yli 500 mailia Tapion edellä.

Lue lisää

Susie ja Istvan ovat edenneet viikossa n. 850 mpk eli 120 mpk/vrk eli 5 solmua (hitaasti siis hekin!). Tapio n. 620 mpk eli 90 mpk/vrk eli reilusti alle 4 solmun keskinopeutta. Miksi?

VDH 950 mpk eli 135 mpk/vrk eli lähes 6 solmua eli "normaalisti" tuollaisille veneille.

Tuo viisi solmua on veneen nopeus suhteessa maaliin eli suhteessa linnunrataa pitkin mitattuna (isoympyrä huomioituna) mahdollisimman suoraan reittiin. Jos katsot noita reittejä niin he ovat ovat harvoin purjehtineet viivasuoraan vaan tehneet koko ajan - isojakin - jopa 45 asteen muutoksia kurssiin kenties merivirtojen, navigointivirheiden ja tietysti tuulensuunnan muutosten seurauksena. Tuo 45 astettahan "hidastaa" venettä jo 1,4 kertaisesti (nelionjuuri kahdesta) verrattuna suoraan kurssiin.

Eli tuo viisi solmua on ihan hyvä keskivauhti, kun otetaan huomioon mutkittelu ja vastavasti VDH:n kuuden solmun vauhti on suorastaan hämmästyttävän kova!

Joakim1 kirjoitti:

Susie ja Istvan ovat edenneet viikossa n. 850 mpk eli 120 mpk/vrk eli 5 solmua (hitaasti siis hekin!). Tapio n. 620 mpk eli 90 mpk/vrk eli reilusti alle 4 solmun keskinopeutta. Miksi?

VDH 950 mpk eli 135 mpk/vrk eli lähes 6 solmua eli "normaalisti" tuollaisille veneille.

Lue lisää

Yksi mutta tuskin ainoa selitys on hydro. Radioamatööri kirjoitti aikaisemmin,, että Tapion hydron kiinnitys on rikki eikä uskalla nostaa vedestä. Hidastukseksi arvioi 0,5s " mutta suuremmassa nopeudessa suhteessa vähemmän" . Suhteessa mihin?. Asiahan on tietenkin päin vastoin. Suurivastuksisen heikkotuottoisen hydron vastus kasvaa toisessa potenssissa vauhdin lisääntyessä eikä lopulta lisävauhti lisää virran tuottoakaan. Kovassa vauhdissa olisi tärkeä saada latausaika lyhyeksi ja sen jälkeen hydro ylos vedestä. Tähän Tapiolla ei valitettavasti siis ole mahdollisuutta. Suhteessa Istvaniin: kun vauhdit olivat 2-3s hän pysyi kyydissä mutta vauhtien parantuessa jää yhä enemmän kyydistä.

Joakim1 kirjoitti:

Susie ja Istvan ovat edenneet viikossa n. 850 mpk eli 120 mpk/vrk eli 5 solmua (hitaasti siis hekin!). Tapio n. 620 mpk eli 90 mpk/vrk eli reilusti alle 4 solmun keskinopeutta. Miksi?

VDH 950 mpk eli 135 mpk/vrk eli lähes 6 solmua eli "normaalisti" tuollaisille veneille.

Lue lisää

Varmaankin veneiden kulkuvastukset lisääntyvät pohjaan kiinnittyneiden näkkien ja muun eliöstön takia. Don McIntyre kertoi, ettei ollut ennen nähnyt yhtä runsasta pohjakasvullisuutta kuin Ukun veneessä nyt on. Uku oli unohtanut ottaa mukaan sukellusvarusteensa (märkäpuku, maski, snorkkeli) eikä kylmässä vedessä voinut puhdistaa pohjaa. Mark Slats oli Intian valtamerellä sukeltanut pohjan puhdistukseen, kun sää oli sallinut. VDH:n veneen pohja oli näyttänyt erityisen puhtaalta Hobartin pysähdyksellä.

seppomartti kirjoitti:

Yksi mutta tuskin ainoa selitys on hydro. Radioamatööri kirjoitti aikaisemmin,, että Tapion hydron kiinnitys on rikki eikä uskalla nostaa vedestä. Hidastukseksi arvioi 0,5s " mutta suuremmassa nopeudessa suhteessa vähemmän" . Suhteessa mihin?. Asiahan on tietenkin päin vastoin. Suurivastuksisen heikkotuottoisen hydron vastus kasvaa toisessa potenssissa vauhdin lisääntyessä eikä lopulta lisävauhti lisää virran tuottoakaan. Kovassa vauhdissa olisi tärkeä saada latausaika lyhyeksi ja sen jälkeen hydro ylos vedestä. Tähän Tapiolla ei valitettavasti siis ole mahdollisuutta. Suhteessa Istvaniin: kun vauhdit olivat 2-3s hän pysyi kyydissä mutta vauhtien parantuessa jää yhä enemmän kyydistä.

Lue lisää

Istvanilla onkin tuuligenu eikä ole hankalasti korjattavaa vesigeneraattoria. Silti tuntuu kummalta että Tapion vauhti on ajoittain 2-3 kn pienempi kuin Istvanilla ja Susiella. Ero ei selity pelkällä vesigeneraattorilla. Susien vesigenu toimii ja näyttää olevan tunnetun merkkinen. Mikä on Tapion vesigenun malli? Onko sen aiheuttama virtausvastus poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin?

hydrogenun.virtausvastus kirjoitti:

Istvanilla onkin tuuligenu eikä ole hankalasti korjattavaa vesigeneraattoria. Silti tuntuu kummalta että Tapion vauhti on ajoittain 2-3 kn pienempi kuin Istvanilla ja Susiella. Ero ei selity pelkällä vesigeneraattorilla. Susien vesigenu toimii ja näyttää olevan tunnetun merkkinen. Mikä on Tapion vesigenun malli? Onko sen aiheuttama virtausvastus poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin?

Lue lisää

On suuri vastus

YxSeuraaja kirjoitti:

Tuo viisi solmua on veneen nopeus suhteessa maaliin eli suhteessa linnunrataa pitkin mitattuna (isoympyrä huomioituna) mahdollisimman suoraan reittiin. Jos katsot noita reittejä niin he ovat ovat harvoin purjehtineet viivasuoraan vaan tehneet koko ajan - isojakin - jopa 45 asteen muutoksia kurssiin kenties merivirtojen, navigointivirheiden ja tietysti tuulensuunnan muutosten seurauksena. Tuo 45 astettahan "hidastaa" venettä jo 1,4 kertaisesti (nelionjuuri kahdesta) verrattuna suoraan kurssiin.

Eli tuo viisi solmua on ihan hyvä keskivauhti, kun otetaan huomioon mutkittelu ja vastavasti VDH:n kuuden solmun vauhti on suorastaan hämmästyttävän kova!

Lue lisää

Mittasin nuo viikon matkat kahden sijainnin välisenä etäisyytenä. En siis DTF:stä. 45 asteen poikkeama on harvinainen ja mielekäs vain kryssillä tai parempaa tuulta hakiessa. Kyse on kisasta. Kyllä silloin 6 solmua on normaalia ei hämmäatyttävää, kun tuulta kuitenkin on ja se on pääosin sivulta tai myötäistä. Alle 5 solmua sen sijaan on hämmästyttävää.

seppomartti kirjoitti:

On suuri vastus

"On suuri vastus"?
En löytänyt dataa, joten laitapa lähteitä! Sen sijaan googlesta löytyi epämääräisiä toteamuksia kuten Watts&Sean "unperceivable drag, not affecting boat speed" (ei-havaittava vastus, ei vaikuta veneen nopeuteen). Engl.kielisillä cruising-keskusteluplastoilla väitetään, ettei hydrogenun vastus näkynyt nopeuslokissa. Siksi Asterian keskimääräinen(?) 0.5 solmun hidastus tuntui oudolta eikä kyllä selitä yli 2 solmun vauhtieroa muihin lähistöllä purjehtineisiin.
Luulisi, ettei Vendee Globe- ja Minitransat-kisoissa käytettäisi hydrogenuja, jos ne hidastavat keskimäärin 0.5 solmua. Tuntuu myös kummalta, jos Tapion veneeseen olisi valittu poikkeuksellisen suuren vastuksen hydrogenu. Mikä merkki? Oliko ehkä halvin mahdollinen? Olisikohan DonMcIntyre sittenkin oikeassa todetessaan, että tuuligenun ongelmat ovat helpompia korjata valtamerellä kuin hydrogenun.

hydrogenunvastus kirjoitti:

"On suuri vastus"?
En löytänyt dataa, joten laitapa lähteitä! Sen sijaan googlesta löytyi epämääräisiä toteamuksia kuten Watts&Sean "unperceivable drag, not affecting boat speed" (ei-havaittava vastus, ei vaikuta veneen nopeuteen). Engl.kielisillä cruising-keskusteluplastoilla väitetään, ettei hydrogenun vastus näkynyt nopeuslokissa. Siksi Asterian keskimääräinen(?) 0.5 solmun hidastus tuntui oudolta eikä kyllä selitä yli 2 solmun vauhtieroa muihin lähistöllä purjehtineisiin.
Luulisi, ettei Vendee Globe- ja Minitransat-kisoissa käytettäisi hydrogenuja, jos ne hidastavat keskimäärin 0.5 solmua. Tuntuu myös kummalta, jos Tapion veneeseen olisi valittu poikkeuksellisen suuren vastuksen hydrogenu. Mikä merkki? Oliko ehkä halvin mahdollinen? Olisikohan DonMcIntyre sittenkin oikeassa todetessaan, että tuuligenun ongelmat ovat helpompia korjata valtamerellä kuin hydrogenun.

Lue lisää

Tuosta on puhuttu jo paljon Tapion vesigenu on tämä: https://www.1a-shops.eu/cgi-bin/shopserver/shops/s024896/index.cgi?ps=282650&aktion=um&tid=282650

Minä olen moneen kertaan sanonut, että sen vastus on suuri, reilusti suurempi kuin Watt&Sean johtuen tukivarren, potkurin ja navan muotoiluista, jotka kaikki ovat erinomaisia Watt&Seassa ja huonoja tuossa Tapion käyttämässä.

Watt&Sealle löytyy heidän ilmoittamiaan vastuksia, mutta vain Racing-mallille, jossa oleellisena erona on säätyvälapainen potkuri: https://www.wattandsea.com/images/doc-techniques-PDF/hydrogenerateurs/Doc-PUB-RACING-2016-2017-A4-WEB-EN.pdf

Vesigenun vastus on tietysti aina vähintään P/v, missä P on tuotettu teho ja v nopeus. Tuohon verrattuna Watt&Sea tuottaa hiukan yli tuplasti vastusta eli sen hyötysuhde on vajaat 50%. Arvaisin SailingGenin hyötysuhteen olevan selvästi huonompi, ehkä puolet Watt&Seasta.

6 solmun vauhdissa Watt&Sea tuottaa 20 A eli 240 W 12 V jännitteellä hitaisiin vauhteihin optimoidulla 280 mm potkurilla. Tällöin sen aiheuttama vastus on hiukan alle 200 N. Tuo on hyvin merkittävä vastuslisä! Tuon kokoluokan veneen kokonaisvastus on 6 solmussa 600-1000 N tuulensuunnasta riippuen eli vastusta tulee 20-30% lisää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vene hidastuisi 20-30% vaan ehkä 1/3 tuosta eli 7-10% eli sen 0,5 solmua. Avotuulilla vaikutus saattaa olla vain 1/5 eli 4-6% eli 0,3 solmua.

Vertailun vuoksi 15" 3-lapainen kiintolapainen lukittu potkuri aiheuttaa reilun 200 N vastuksen 6 solmun vauhdissa. Hyvä vesigenu ei siis jarruta aivan yhtä paljon.

Tapion käyttämä vesigenu ei pysty tuottamaan edes 10 A 6 solmun vauhdissa, mutta uskoisin sen jarruttavan samaa luokkaa kuin Watt&Sea 20 A tuotolla.

Vesigenu ei ole hyvä noin hitaissa vauhdeissa. Kovemmassa vauhdissa (Vendee ja Mini) tuotto on tolkuton (600 W) ja vastus melko mitätön. Veneen kokonaisvastus kasvaa jyrkästi vauhdin kasvaessa, mutta hyvä vesigenun ei. Huomaa kuinka Watt&Sean vastus alkaa laskea, kun maksimiteho on saavutettu. Samoin käy tietysti akun täyttyessä, jolloin virta laskee. Silloin vaikutus nopeuteen on pienempi kuin 6 solmussa ja reilu sähköntuotto mahdollistaa tehokkaan AP:n käytön, joka auttaa enemmän kuin vesigenu jarruttaa.

Lokista ei helpolla näy tuollaisia muutaman % eroja, koska tuuli vaihtelee ja nopeus sen mukana.

fouling kirjoitti:

Varmaankin veneiden kulkuvastukset lisääntyvät pohjaan kiinnittyneiden näkkien ja muun eliöstön takia. Don McIntyre kertoi, ettei ollut ennen nähnyt yhtä runsasta pohjakasvullisuutta kuin Ukun veneessä nyt on. Uku oli unohtanut ottaa mukaan sukellusvarusteensa (märkäpuku, maski, snorkkeli) eikä kylmässä vedessä voinut puhdistaa pohjaa. Mark Slats oli Intian valtamerellä sukeltanut pohjan puhdistukseen, kun sää oli sallinut. VDH:n veneen pohja oli näyttänyt erityisen puhtaalta Hobartin pysähdyksellä.

Lue lisää

Huono antifouling olisi looginen selitys vauhtieroille kuten jo aiemmin uskalsin epäillä. Kasvuston peitossa oleva pohja jarruttaa paljon enemmän kuin mikään muu.
Tapio teki muuten pikku lenkin tänään, ensin 337 suuntaan, sitten 200 ja sitten taas kohti maalia ja oman vanavetensä poikki.

Joakim1 kirjoitti:

Tuosta on puhuttu jo paljon Tapion vesigenu on tämä: https://www.1a-shops.eu/cgi-bin/shopserver/shops/s024896/index.cgi?ps=282650&aktion=um&tid=282650

Minä olen moneen kertaan sanonut, että sen vastus on suuri, reilusti suurempi kuin Watt&Sean johtuen tukivarren, potkurin ja navan muotoiluista, jotka kaikki ovat erinomaisia Watt&Seassa ja huonoja tuossa Tapion käyttämässä.

Watt&Sealle löytyy heidän ilmoittamiaan vastuksia, mutta vain Racing-mallille, jossa oleellisena erona on säätyvälapainen potkuri: https://www.wattandsea.com/images/doc-techniques-PDF/hydrogenerateurs/Doc-PUB-RACING-2016-2017-A4-WEB-EN.pdf

Vesigenun vastus on tietysti aina vähintään P/v, missä P on tuotettu teho ja v nopeus. Tuohon verrattuna Watt&Sea tuottaa hiukan yli tuplasti vastusta eli sen hyötysuhde on vajaat 50%. Arvaisin SailingGenin hyötysuhteen olevan selvästi huonompi, ehkä puolet Watt&Seasta.

6 solmun vauhdissa Watt&Sea tuottaa 20 A eli 240 W 12 V jännitteellä hitaisiin vauhteihin optimoidulla 280 mm potkurilla. Tällöin sen aiheuttama vastus on hiukan alle 200 N. Tuo on hyvin merkittävä vastuslisä! Tuon kokoluokan veneen kokonaisvastus on 6 solmussa 600-1000 N tuulensuunnasta riippuen eli vastusta tulee 20-30% lisää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vene hidastuisi 20-30% vaan ehkä 1/3 tuosta eli 7-10% eli sen 0,5 solmua. Avotuulilla vaikutus saattaa olla vain 1/5 eli 4-6% eli 0,3 solmua.

Vertailun vuoksi 15" 3-lapainen kiintolapainen lukittu potkuri aiheuttaa reilun 200 N vastuksen 6 solmun vauhdissa. Hyvä vesigenu ei siis jarruta aivan yhtä paljon.

Tapion käyttämä vesigenu ei pysty tuottamaan edes 10 A 6 solmun vauhdissa, mutta uskoisin sen jarruttavan samaa luokkaa kuin Watt&Sea 20 A tuotolla.

Vesigenu ei ole hyvä noin hitaissa vauhdeissa. Kovemmassa vauhdissa (Vendee ja Mini) tuotto on tolkuton (600 W) ja vastus melko mitätön. Veneen kokonaisvastus kasvaa jyrkästi vauhdin kasvaessa, mutta hyvä vesigenun ei. Huomaa kuinka Watt&Sean vastus alkaa laskea, kun maksimiteho on saavutettu. Samoin käy tietysti akun täyttyessä, jolloin virta laskee. Silloin vaikutus nopeuteen on pienempi kuin 6 solmussa ja reilu sähköntuotto mahdollistaa tehokkaan AP:n käytön, joka auttaa enemmän kuin vesigenu jarruttaa.

Lokista ei helpolla näy tuollaisia muutaman % eroja, koska tuuli vaihtelee ja nopeus sen mukana.

Lue lisää

Kiitos asiallisesta ja valaisevasta selvityksestä! Näyttää siltä, että hydrogenun sähköntuotto on enemmän kuin riittävä tähän kisaan. Omissa valtamerten ylityksissä tuuligenu aurinkopaneelit riittivät, vaikka oli enemmän sähkönkulutusta: watermaker, jääkaappi, navigointi-elektroniikka. Etelämerellä tuskin on tarvetta jääkaapillekaan.
Jos valinta olisi Watts&Sea, sen voisi kiinnittää Hydrovanen runkoon. Ainakin kuvissa kiinnikket vaikuttavat ykinkertaisilta ja tukevilta.

Suunnittelija oli Kamu Stråhlman ja Nordic Refit Center toteutti. Se, mikä hommassa varsinaisesti pissi, oli aikataulu. Ennenkaikkea aikataulu pissi sponsorien haalimisessa. Pääsponsorihan lähti mukaan vasta pari päivää ennen lähtöä, kakkossponsori pikkujoulun aikoihin. Vasta silloin varmistui lähdön mahdollisuus. Se, mikä tuli kuntoon, oli rakenne, varustelut tehtiin sitten loppua kohti lisääntyvässä kiireessä.

Lue vaikka tuosta ggr 42 ketjusta, siellä Joakim on noita laskenut auki. Ainakaan minulla ei ole pienintäkään syytä epäillä laskujen todenpitävyyttä.

Niin, vaikka se tanko olisi pyöreä aiheuttaen veteen turbulenssia enemmän, niin se sama vesihän joutuu seuraavaksi potkuriin, jolloin tulee joka tapauksessa turbulenssia.

Mittaamaalla sekä mallintamalla todettavia asioita, mutta et nyt vain halua uskoa. Ihan huvikseen jopa genun valmistaja antaa todellista suurempia vastuslukemia.

Koitapa muuten ihan huviksesi joskus työntää vaikka pelkkää harjan vartta parikymmentä senttiä veteen ja katso, saatko pidettyä sen pystyssä esim. 4 kts nopeudessa. Jos siis mittattua dataa on niin vaikea uskoa.

En ole nähnyt ainuttakaan testiä, jossa olisi mitattu vesigenujen vastuksia. Jotain epämääräisiä kokeiluja on tehty, mutta ei niissäkään ole verrattu vesigenuja toisiinsa. Vaikutus nopeuteen riippuu tietysti oleellisesti sekä veneestä että vauhdista.

Vesigenuissa on hyvin merkittäviä eroja sekä virrantuotossa että vastuksessa. Eihän tuollaisen suunnittelu ole rakettitiedettä, mutta vaatii kuitenkin monen alan osaamista ja vaatii ainakin miestyövuoden suunnittelun, jotta lopputulos olisi edes kohtuullinen. Tuossa pitää saada kuntoon hydrodynamiikka (potkurin mitoitus ja muotoilu, tukivarren ja navan muotoilu), generaattori ja elektroniikka. Kunnollisen tuloksen saavuttamiseksi potkutin ja generaattorin sovitus pitää olla hyvä ja elektroniikan pitää osaa säätää otettava virta, jotta potkurista otettava teho optimoituu.

Linkkasin tuossa jo aiemmin Watt&Sea Racinging vastus ja tuottokäyrät. Toinen joka nuo molemmat on julkaissut on Ampair: http://www.seamap.com/pdf/Seamap_Ampair_UW100_Non-Seismic.pdf

Ampair on toki vanhaa tekniikkaa (90-luvulta), mutta edelleen myynnissä. Sen vastus on moninkertainen. 6 solmussa 20 kg ja 8 solmussa 32 kg, vaikka tuotto on vain 80 ja 100 W ko. nopeuksilla. Hyötysuhde siis vaatimaton 13 ja 8 % (6 ja 8 solmua). Racing aiheuttaa vain n. 6-7 kg vastuksen 6 solmussa, mutta tuottaa kuitenkin 70 W eli hyötysuhde on 3-kertainen eli reilut 30% jo 6 solmussa . Kovemmissa vauhdeissa hyötysuhde nousee reilusti yli 40%:n.

SailingGenissä on hyvin samantapainen potkuri kuin Ampairissa. Se ei toimi hyvällä hyötysuhteella. Esimerkiksi tässä on mitattu potkureiden vastuksia ja vääntömomentteja
https://strathprints.strath.ac.uk/5670/6/strathprints005670.pdf

Tuosta voi laskea, että 6 solmun vauhdissa 305 mm 3-lapaiselle (potkuri A) saa parhaillaan 170 W akselituoton ja vastus on tällöin n. 180 N. Pelkän potkurin hyötysuhde on silloin tasan 30%, kun oikein suunnitellulla potkurilla (paljon kapeammat lavat) voisi päästä jopa 80% hyötysuhteeseen.

Huomatkaa, että potkurin hyötysuhteesta on vielä pitkä matka kokonaishyötysuhteeseen. Parhaimmissakin tapauksessa generaattorin hyötysuhde on vain 80% luokkaa. Sitten päälle tulevat kaapelihäviöt, elektroniikkahäviöt jne. Hitaassa vauhdissa jännite on vain muutama V ja virta suuri. Tämä pitää muuntaa lataukseen sopivaksi 14 V:ksi. Sama elektroniikka pitää toimia tehokkaasti myös kovissa vauhdeissa, jolloin jännite on kymmeniä V.

Se mainittu tukiputki ei tietysti vielä 6 solmun vauhdissa ole kamala vastus. Arvatuilla 40 cm vedessä oleva pituus ja 15 mm halkaisija aiheuttaa n. 30 N vastuksen. Tuo kuitenkin lisää vastusta tuossa 180 N tapauksessa reilut 15% ja tiputtaa potkuri putki yhteishyötysuhteen 30->26%.

Vaikkapa 20 solmussa tuo samainen putki aiheuttaa jo 300 N vastuksen eli tuplasti sen mitä koko Watt&Sea Racing tuottaessaan 600 W lataustehon. Putki tuhoaa siis täysin mahdollisuuden päästä järkeviin vastuksiin suuremmissa vauhdeissa.

Joakim1 kirjoitti:

En ole nähnyt ainuttakaan testiä, jossa olisi mitattu vesigenujen vastuksia. Jotain epämääräisiä kokeiluja on tehty, mutta ei niissäkään ole verrattu vesigenuja toisiinsa. Vaikutus nopeuteen riippuu tietysti oleellisesti sekä veneestä että vauhdista.

Vesigenuissa on hyvin merkittäviä eroja sekä virrantuotossa että vastuksessa. Eihän tuollaisen suunnittelu ole rakettitiedettä, mutta vaatii kuitenkin monen alan osaamista ja vaatii ainakin miestyövuoden suunnittelun, jotta lopputulos olisi edes kohtuullinen. Tuossa pitää saada kuntoon hydrodynamiikka (potkurin mitoitus ja muotoilu, tukivarren ja navan muotoilu), generaattori ja elektroniikka. Kunnollisen tuloksen saavuttamiseksi potkutin ja generaattorin sovitus pitää olla hyvä ja elektroniikan pitää osaa säätää otettava virta, jotta potkurista otettava teho optimoituu.

Linkkasin tuossa jo aiemmin Watt&Sea Racinging vastus ja tuottokäyrät. Toinen joka nuo molemmat on julkaissut on Ampair: http://www.seamap.com/pdf/Seamap_Ampair_UW100_Non-Seismic.pdf

Ampair on toki vanhaa tekniikkaa (90-luvulta), mutta edelleen myynnissä. Sen vastus on moninkertainen. 6 solmussa 20 kg ja 8 solmussa 32 kg, vaikka tuotto on vain 80 ja 100 W ko. nopeuksilla. Hyötysuhde siis vaatimaton 13 ja 8 % (6 ja 8 solmua). Racing aiheuttaa vain n. 6-7 kg vastuksen 6 solmussa, mutta tuottaa kuitenkin 70 W eli hyötysuhde on 3-kertainen eli reilut 30% jo 6 solmussa . Kovemmissa vauhdeissa hyötysuhde nousee reilusti yli 40%:n.

SailingGenissä on hyvin samantapainen potkuri kuin Ampairissa. Se ei toimi hyvällä hyötysuhteella. Esimerkiksi tässä on mitattu potkureiden vastuksia ja vääntömomentteja
https://strathprints.strath.ac.uk/5670/6/strathprints005670.pdf

Tuosta voi laskea, että 6 solmun vauhdissa 305 mm 3-lapaiselle (potkuri A) saa parhaillaan 170 W akselituoton ja vastus on tällöin n. 180 N. Pelkän potkurin hyötysuhde on silloin tasan 30%, kun oikein suunnitellulla potkurilla (paljon kapeammat lavat) voisi päästä jopa 80% hyötysuhteeseen.

Huomatkaa, että potkurin hyötysuhteesta on vielä pitkä matka kokonaishyötysuhteeseen. Parhaimmissakin tapauksessa generaattorin hyötysuhde on vain 80% luokkaa. Sitten päälle tulevat kaapelihäviöt, elektroniikkahäviöt jne. Hitaassa vauhdissa jännite on vain muutama V ja virta suuri. Tämä pitää muuntaa lataukseen sopivaksi 14 V:ksi. Sama elektroniikka pitää toimia tehokkaasti myös kovissa vauhdeissa, jolloin jännite on kymmeniä V.

Se mainittu tukiputki ei tietysti vielä 6 solmun vauhdissa ole kamala vastus. Arvatuilla 40 cm vedessä oleva pituus ja 15 mm halkaisija aiheuttaa n. 30 N vastuksen. Tuo kuitenkin lisää vastusta tuossa 180 N tapauksessa reilut 15% ja tiputtaa potkuri putki yhteishyötysuhteen 30->26%.

Vaikkapa 20 solmussa tuo samainen putki aiheuttaa jo 300 N vastuksen eli tuplasti sen mitä koko Watt&Sea Racing tuottaessaan 600 W lataustehon. Putki tuhoaa siis täysin mahdollisuuden päästä järkeviin vastuksiin suuremmissa vauhdeissa.

Lue lisää

Jatketaan vielä tuosta vaikutuksesta nopeuteen. Laskin Gaia:lle http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/46127.pdf
VPP:llä tuon perustapauksen sekä toisen, jossa on potkuri, jolle VPP laskee 200 N vastuksen 6 solmun nopeudessa. Muissa nopeuksissa vastus menee V^2 eli 3 solmussa 50 N ja 8 solmussa 360 N.

GPH kasvoi 695->750 eli keskimäärin (ympyrärata 8 ja 12 solmun tuulessa) vene hidastui 8%. N. 6 solmua veneen pitäisi kulkea vaikkapa:
8 solmun tuulessa 60 asteen tosituuleen 5,97 solmua (potkurin kanssa 5,39 solmua)
8 solmun tuulessa 110 TWA 6,06 solmua (5,62)
10 solmun tuulessa 52 TWA 6,28 (5,79)
10 solmun tuulessa 135 TWA 6,32 (5,95)
12 solmussa optikryssi 42,8 TWA 5,97 (5,60 TWA 44,9, VMG 4,40->4,00)
12 solmussa 165 TWA 5,76 (5,43)
14 solmussa 180 TWA 6,23 (5,93)

Pahimmillaan siis vauhti tippuu 0,58 solmua ja parhaimmillaan 0,30 solmua n. 6 solmun vauhdista laitettaessa 200 N vastus veteen, kun veneenä on optimaalisesti purjehdittu Gaia.

Tuo n. 200 N vastaa 6 solmussa ainakin seuraavia vesigenuja:
Ampair UW100 (20 kg ilmoitettu vastus)
Watt&Sea 280 mm potkurilla ja Swi-Tec (luvattu ja mitattu teho 200-250 W, vastus hyötysuhteesta riippuen 150 N(50%), 180 N(40%) tai 240 N (30%))
SailingGen isommalla potkurilla (luvattu tuotto 120 W, edellisiin verrattuna 30 N lisä putkesta, potkurin hyötysuhde huonompi, 30% hyötysuhteella 130 30 = 160 N, 25% hyötysuhteella 155 30=185 N, 20% hyötysuhteella 190 30=220 N).

no vaikka ei olekaan rakettitiedettä, niin Tapion genun valmistaja on päätynyt oikean hydrofoilin sijaan pyöreään tankoon vaikka on tiedossa että aiheuttaa moninkertaisen vastuksen.

Vaihtoehtoisesti voit miettiä, miksi yksikään valmistaja on päätynyt huomattavasti kalliimpaan ratkaisuun kuin pelkkä tanko ellei siitä olisi etua.

Juurihan tuolla Joakim laski ylhäällä kuinka kokonaisvastus voi kasvaa jopa lähes kolmanneksella. Niinpä ne pienet näkitkin voivat hidastaa venettä todella paljon vaikkei uskoisi.

Eikös perässä vedettävässä genussa olisi pienempi vastus, kun ei ole pystysuuntaista tankoa vedessä?

Turha rypistellä jos on jo paskat pohjassa, sanoo wanhakansa

Ehkä Tapio lähti purjehtimaan, eikä harjaamaan kasvustoa.

Seuraavassa pläkässä märkäpukua päälle ja harjaa käteen. Ja jos säännöt sallii, niin potkuri pois.

Voi olla helppo sanoa ja hiukkasen hankala toteuttaa tuo potkurin pois ottaminen.

Viimeaikainen kehitys myrkkymaaleissa on purjehtijan kannalta huono. Interin VC Ofshore toimi Välimerellä ja Atlantilla n. vuoden 2013 asti. Lisättiin merkintään Ofshore EU niin toimii 6kk. Messuilla Dysselissä kyselin mikä muuttui mutten saanut vastausta.
Nyt olen alistunut 6kk väleihin nostossa. Henpel hard racing Välimerelle (ei Itämerelle) ei ollut sen parempi. Turkin ja Karibian tuntemattomat maalit 5,-6 kk jälkeen ei vaatinut kuin painepesun.

Aika erikoiselta vaikuttaa, että yli 400 litraa olisi huomaamatta kertynyt keulan pilssiin. Luulisi sen loiskuvan aika tavalla. Tapio taisi aikaisemmin todeta, että keulakannessa oli vuotoja (keulakaiteen kiinnityspultit tms?).
Olisikohan Tapio arvioinut veden määrän ämpärillä (yli 40 ämpärillistä)? Pääasia, ettei Asterian rungossa olisi vuotoja.
Pohjaan tarttuvat joutsenkaulat ja näkit ovat varmaankin jokaisen veneen ongelma. GGR-säännöissä ei muistaakseni ollut muuta rajoitusta kuin, että antifouling-maalin on oltava yleisesti saatavissa olevaa tyyppiä. Mark Slats oli sukeltanut ja puhdistanut oman veneensä pohjan ennen Hobartin pysähdystä. J-L Van den Heeden pohja oli näyttänyt puhtaalta Hobartissa. Olisiko hänkin putsannut, vai onko parempi maali?

Hollannissa taitaa olla samat myrkyt myynnissä kuin Suomessakin. Ainakin päätellen vaikka SVB-verkkokaupan toimitusrajoituksista.

Varmasti tuolla on suuri vaikutus vauhtiin, mutta tietysti tuollaiseen kilpailuun pitää valmistautua kunnollisilla maaleilla sekä pohjanpesuvälineillä. Vauhtiero on ollut kuitenkin merkittävä VDH:n eduksi jo ensimmäisistä kuukausista alkaen, joten tuskin kasvusto on vielä ollut merkittävin syy.

Varsin kuvaavaa on, että VDH:n pohja on puhdas ja myös Mark Slatsin. Heillä siis on riittävän tehokas maali ja pesutekniikka. Melko paljon pystyy pesämään myös uimatta, jos on siihen varustautunut.

Joakim1 kirjoitti:

Varmasti tuolla on suuri vaikutus vauhtiin, mutta tietysti tuollaiseen kilpailuun pitää valmistautua kunnollisilla maaleilla sekä pohjanpesuvälineillä. Vauhtiero on ollut kuitenkin merkittävä VDH:n eduksi jo ensimmäisistä kuukausista alkaen, joten tuskin kasvusto on vielä ollut merkittävin syy.

Varsin kuvaavaa on, että VDH:n pohja on puhdas ja myös Mark Slatsin. Heillä siis on riittävän tehokas maali ja pesutekniikka. Melko paljon pystyy pesämään myös uimatta, jos on siihen varustautunut.

Lue lisää

Mulla on tuntematonta kuparia pohjassa vuodelta 2009, maileja sillä liki 20 000. Edellinen pesu oli 2015 syyskuussa ja taas nyt kesäkuussa 2018. Vesirajaa pesty jollasta käsin tuossa välissä. Syvemmällä ei ollut juuri mitään. Vesirajan pesu auttaa melkein solmulla jos vertaa miten vene kulkee koneella tyhjäkäynnillä.
Tavalliselle purjehtijalle Copper Coat on paras ratkaisu mutta tuossa kisassa mahdollisesti ei sallittu kun se on keksitty vasta 80 -luvulla.
Suomessa nykyään myytävät pohjamaalit ovat täysin surkeita. Sama melkein vaikka vetäisi Pinotexia pohjaan.

Jos keulassa on 400 litraa vettä niin ei sentään varmaan ole arvokasta juomavettä. Ei kai keulaan kukaan ole vesitankkia kapeakeulaiseen S&S -veneeseen värkännyt.

Isoantilla kirjoitti:

Jos keulassa on 400 litraa vettä niin ei sentään varmaan ole arvokasta juomavettä. Ei kai keulaan kukaan ole vesitankkia kapeakeulaiseen S&S -veneeseen värkännyt.

Ei, juuri Suomessa kalliilla rakennettu kansi vuotaa kuin seula. Lisää vältettävissä olleita vikoja. Toivottavasti sikaflexit eivät unohtuneet laiturille.

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2154239678162752&id=1751709878415736

Bossu kirjoitti:

Ei, juuri Suomessa kalliilla rakennettu kansi vuotaa kuin seula. Lisää vältettävissä olleita vikoja. Toivottavasti sikaflexit eivät unohtuneet laiturille.

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2154239678162752&id=1751709878415736

Lue lisää

Kertoisitko, miten vuoto olisi vältettävissä oleva vika. Huolellisesti yrittämälläkään en ole nähnyt sitä rakennusvaiheessa vältettävän, kokeilemalla ne vuodot sitten löytyvät. Ja sitä kokeilua ei ennen starttia ollut.

joo.mut.miten kirjoitti:

Kertoisitko, miten vuoto olisi vältettävissä oleva vika. Huolellisesti yrittämälläkään en ole nähnyt sitä rakennusvaiheessa vältettävän, kokeilemalla ne vuodot sitten löytyvät. Ja sitä kokeilua ei ennen starttia ollut.

Lue lisää

Sitä tarkoitin, olisi pitänyt kokeilla. Siinä epäonnen Swanissa, jonka remonttia täällä alkuvuodesta puitiin, oli tehty jonkinlainen painetesti, eli veneessä oli luukut ja venttiilit suljettu ja sinne pumpattiin ylipaine. Se olisi teoriassa toiminut.

joo.mut.miten kirjoitti:

Kertoisitko, miten vuoto olisi vältettävissä oleva vika. Huolellisesti yrittämälläkään en ole nähnyt sitä rakennusvaiheessa vältettävän, kokeilemalla ne vuodot sitten löytyvät. Ja sitä kokeilua ei ennen starttia ollut.

Lue lisää

Kyllähän veneitä osataan tehdä tiiviiksi. Miksi se olisi mahdotonta kokeilematta? Mikä tuolla vuotaa? Kannen ja rungon sauma? Keulakaiteen helat? Knaapit? Ei kai tuolla paljoa muuta ole ja noistakin suuri osa ankkuriboksiin vuotavia. Vai onko tuossa ankkuriboksia?

Ei tuo oma veneeni esimerkiksi ole koskaan vuotanut, vaikka keula sukeltelee aaltoihin ja kaidetolpat ovat pitiä aikoja vedenalla. Tai oli siinä yksi vuoto ostettaessa kun keulavalon johto oli täystin tiivistämättä viety keulakaiteen jalan läpi.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllähän veneitä osataan tehdä tiiviiksi. Miksi se olisi mahdotonta kokeilematta? Mikä tuolla vuotaa? Kannen ja rungon sauma? Keulakaiteen helat? Knaapit? Ei kai tuolla paljoa muuta ole ja noistakin suuri osa ankkuriboksiin vuotavia. Vai onko tuossa ankkuriboksia?

Ei tuo oma veneeni esimerkiksi ole koskaan vuotanut, vaikka keula sukeltelee aaltoihin ja kaidetolpat ovat pitiä aikoja vedenalla. Tai oli siinä yksi vuoto ostettaessa kun keulavalon johto oli täystin tiivistämättä viety keulakaiteen jalan läpi.

Lue lisää

Kuten Yachting World joskus muinoin kirjoitti alkulauseena Rolexin purjehduskellon arviossa "Nothing man-made is completely waterproof". Veneen voi jollain todennäköisyydellä tehdä tiiviiksi, joten mahdotonta se ei ole. Kun ihmiset niitä tekevät, on varsin suuri mahdollisuus sille, että jokin keulavalon johto jää tiivistämättä, tai vielä todennäköisemmin tiivistys jää epätäydelliseksi. Siksi tiiveystestejä tehdään aina tuotteille, joiden tiiveys on oleellista. Olisihan se ollut oleellista Asterian tapauksessakin, mutta sille vain ei ollut aikaa ja testi jäi suoritettavaksi käytännössä.

Omaan veneeseeni on aikaajoin tänä vuonna tullut vettä pilssiin styyran puolelle. Enkä ole jatkuvista yrityksistä huolimatta löytänyt vuodon lähdettä, en edes varmuudella saanut selville, mitkä olosuhteet vuodon aiheuttavat.

sattumalta.tiivis kirjoitti:

Kuten Yachting World joskus muinoin kirjoitti alkulauseena Rolexin purjehduskellon arviossa "Nothing man-made is completely waterproof". Veneen voi jollain todennäköisyydellä tehdä tiiviiksi, joten mahdotonta se ei ole. Kun ihmiset niitä tekevät, on varsin suuri mahdollisuus sille, että jokin keulavalon johto jää tiivistämättä, tai vielä todennäköisemmin tiivistys jää epätäydelliseksi. Siksi tiiveystestejä tehdään aina tuotteille, joiden tiiveys on oleellista. Olisihan se ollut oleellista Asterian tapauksessakin, mutta sille vain ei ollut aikaa ja testi jäi suoritettavaksi käytännössä.

Omaan veneeseeni on aikaajoin tänä vuonna tullut vettä pilssiin styyran puolelle. Enkä ole jatkuvista yrityksistä huolimatta löytänyt vuodon lähdettä, en edes varmuudella saanut selville, mitkä olosuhteet vuodon aiheuttavat.

Lue lisää

Noin periaatteessa ei ole eroa puhutaanko kannesta vai rungosta. Kukaan kai ei hyväksyisi vuotavaa runkoa siis venettä, jonne kertyisi vettä satamassa ilman sadetta. Vesilinjan alla on suunnilleen sama määrä läpivientejä kuin tuossa keulaosassa, joka on vesitiiviin laipion edessä. Koska kyse oli vesitiiviksi tarkoitetusta turvallisuusvarusteesta, sen vesityyveydestä huolehtiminen olisi pitänyt olla samalla tasolla kuin rungon läpivientien.

Ei kai ainakaan sarjatuotantoveneiden runkojen tiiveyttä testata ennen asiakkaalle toimittamista. Silti runkojen vuodot ovat äärimmäisen harvinaisia. Nyt kyse oli GGR-veneestä, jonka rakentamisessa olisi tietysti pitänyt noudattaa erityistä huolellisuutta. Ja olihan tuon voinut ainakin vesiletkulla testata jo veistämöllä.

Tuo oman veneeni keulavalon johdon vuoto on tyyppivika, joka koskaa kaikkia Bavaria-malleja tuolta ajalta. Kyse ei siis ole unohduksesta. Muuten Bavariat ovat kyllä varsin vesitiiviitä. Pilssiin ei ole tullut vielä pisaraakaan vettä tuon jälkeen (korjattiin 2011) 10 000 mailin aikana. Tai ei tuokaan pilssiin mennyt, vaan keulapiikin patjoihin. Masto toki vuotaa sateella, mutta sen vesi kerääntyy omaa lokeroonsa. Alle ämpärillinen kaudessa.

Joakim1 kirjoitti:

Noin periaatteessa ei ole eroa puhutaanko kannesta vai rungosta. Kukaan kai ei hyväksyisi vuotavaa runkoa siis venettä, jonne kertyisi vettä satamassa ilman sadetta. Vesilinjan alla on suunnilleen sama määrä läpivientejä kuin tuossa keulaosassa, joka on vesitiiviin laipion edessä. Koska kyse oli vesitiiviksi tarkoitetusta turvallisuusvarusteesta, sen vesityyveydestä huolehtiminen olisi pitänyt olla samalla tasolla kuin rungon läpivientien.

Ei kai ainakaan sarjatuotantoveneiden runkojen tiiveyttä testata ennen asiakkaalle toimittamista. Silti runkojen vuodot ovat äärimmäisen harvinaisia. Nyt kyse oli GGR-veneestä, jonka rakentamisessa olisi tietysti pitänyt noudattaa erityistä huolellisuutta. Ja olihan tuon voinut ainakin vesiletkulla testata jo veistämöllä.

Tuo oman veneeni keulavalon johdon vuoto on tyyppivika, joka koskaa kaikkia Bavaria-malleja tuolta ajalta. Kyse ei siis ole unohduksesta. Muuten Bavariat ovat kyllä varsin vesitiiviitä. Pilssiin ei ole tullut vielä pisaraakaan vettä tuon jälkeen (korjattiin 2011) 10 000 mailin aikana. Tai ei tuokaan pilssiin mennyt, vaan keulapiikin patjoihin. Masto toki vuotaa sateella, mutta sen vesi kerääntyy omaa lokeroonsa. Alle ämpärillinen kaudessa.

Lue lisää

Kyllä veneitten vesitiiviyttä testataankin ennen kuin lähtevät tehtaalta. Giebelstadtissa Bavalla en päässyt eteistä pidemmälle tutustumaan. Dufourilla vene laskettiin altaaseen ja suihkutteluun ennan lähtöä tehdasalueelta.

seppomartti kirjoitti:

Kyllä veneitten vesitiiviyttä testataankin ennen kuin lähtevät tehtaalta. Giebelstadtissa Bavalla en päässyt eteistä pidemmälle tutustumaan. Dufourilla vene laskettiin altaaseen ja suihkutteluun ennan lähtöä tehdasalueelta.

Lue lisää

Pulmana veistämöjen allastestien vesisadetuksessa on se, että ne tehdään ilman rikikuormaa. Veneen muoto muuttuu kun vantit kuristavat runkoa kasaan. Vuoto voi alkaa vasta silloinkin.

Katsoin täällä Dufour 35 Classic -venettä. Sen alavantit nostivat veneen kantta altaan toista senttiä, kohouma näkyi hyvin tiikkikannessa ja satavarmasti vettä vuosi ainakin kannen rakenteisiin.

Ariel371 kirjoitti:

Pulmana veistämöjen allastestien vesisadetuksessa on se, että ne tehdään ilman rikikuormaa. Veneen muoto muuttuu kun vantit kuristavat runkoa kasaan. Vuoto voi alkaa vasta silloinkin.

Katsoin täällä Dufour 35 Classic -venettä. Sen alavantit nostivat veneen kantta altaan toista senttiä, kohouma näkyi hyvin tiikkikannessa ja satavarmasti vettä vuosi ainakin kannen rakenteisiin.

Lue lisää

Erikoinen tarina. Vantithan eivät vedä kantta ylös vaan ovat kiinni rusteissa, mitkä ovat kiinni rungossa suoraan polviossa tai vetotangon välityksellä stringereissa. Beneteaussani ja Dufourissani on ollut jälkimmäinen rustin kiinnitys. Omistajan vastuulla on tarkistella veneen vanhetessa, ettei vetotanko pääse kiertymään aukipäin , rakenteet murru ja tiivistys rustin ynpärillä pitää. Ehkä pari senttiä mrrkitsi vettynyytä sandwichkantta?.

Portugalilaisessa kalaravintolassa söin hanhenkauloja, jota pidetään suurena herkkuna. Hyviä olivatkin. Netistä löytynee reseptejä niiden valmistukseen. Sitruuna oli hyvä mauste.
Kun oman veneen pohja oli täynnä noita otuksia, ajattelin puhdistusta isoksi hommaksi. Kuitenkin suuri osa hanhenkauloista näytti irtoavan istestään, kun paattini oli seissyt ankkurissa pari vrk. Niiden ravinnon saanti taitaa olla virtaavasta vedestä riippuvaista.

Tai ohittaisiko VDH kierroksella hitaimmat jos kiertäisi pallon uudestaan?