Onko totta, että Kuhlmayn ilmavoitto todellakin koostui ”ilmasta” ja ”voitosta”?
>>Mitä ilmeisemmin suomalaisessa sotahistoriassa on yksi Kuhlmey-osaston kokoinen aukko, joka ansaitsisi lisätutkimusta. Miten suorituskykyinen tuo osasto vanhanaikaisine Stuka-koneineen lopulta olikaan? Mistä löytyy faktatietoa? Hannu Valtonen on myös valottanut tutkimuksissaan Luftwaffen lentäjien ilmavoittoväitteitä ja verrannut niitä joihinkin saatavilla oleviin neuvostoliittolaistiin lentoyksiköiden dokumenttien yksiköiden todellisista lentokonemenetyksistä. Valtosen mukaan Luftwaffe oli jo vuonna 1943 vajonnut poskettomien ilmavoittoväitteiden kulttiin. Näin tapahtui myös Luftwaffen ”pohjoisella sivustalla”, Suomen Lapissa ja Petsamon alueella toimineissa yksiköissä. Ilmavoitto todellakin koostui ”ilmasta” ja ”voitosta”.<<
Kuka näitä sotajuttu kirjoittaa tänne Suntuubiin?
Aiheesta lisää täällä:
Osasto Kuhlmey – myytti ja todellisuus
12.07.2017 15:31
http://pelontorjunta.suntuubi.com/fi/Blogi/?id=91&lang=fi
>>Mitä ilmeisemmin suomalaisessa sotahistoriassa on yksi Kuhlmey-osaston kokoinen aukko, joka ansaitsisi lisätutkimusta. Miten suorituskykyinen tuo osasto vanhanaikaisine Stuka-koneineen lopulta olikaan? Mistä löytyy faktatietoa? Hannu Valtonen on myös valottanut tutkimuksissaan Luftwaffen lentäjien ilmavoittoväitteitä ja verrannut niitä joihinkin saatavilla oleviin neuvostoliittolaistiin lentoyksiköiden dokumenttien yksiköiden todellisista lentokonemenetyksistä. Valtosen mukaan Luftwaffe oli jo vuonna 1943 vajonnut poskettomien ilmavoittoväitteiden kulttiin. Näin tapahtui myös Luftwaffen ”pohjoisella sivustalla”, Suomen Lapissa ja Petsamon alueella toimineissa yksiköissä. Ilmavoitto todellakin koostui ”ilmasta” ja ”voitosta”.<<
Kuka näitä sotajuttu kirjoittaa tänne Suntuubiin?
Aiheesta lisää täällä:
Osasto Kuhlmey – myytti ja todellisuus
12.07.2017 15:31
http://pelontorjunta.suntuubi.com/fi/Blogi/?id=91&lang=fi
Vastaukset 24
Vanhimmat
montako konetta Osasto Kuhlmey pudotti. Se kaksinkertaisti Suomen ilmavoimien vahvuuden ja osallistui tehokkaasti sekä maavoimien tukemiseen että ilmataisteluihin.
Syöksypommittajat olivat hyvin tehokkaita riippumatta vanhentuneiduudestaan.
Focke Wulf hävittäjät lentäjineen olivat huipputasoa, Ajanmukaista maataistelukalustoa oli kymmenkunta FW f-konetta.
On suoritusilmoituksissa ilmaa tai ei, osasto täyttoi hyvin tehtävänsä ja oli osa Suomen torjuntavoittoa.
Siinä on syytä ryhtyä osaston mustamaalaukseen.
Itse uskon vahvasti Kuhlmayn ratkaisevaan osuuteen kesän 1944 torjuntataisteluiden saamisessa siihen malliin, että linjat saatiin vakautettua Ihantalassa.
Nostin vaan aiheen esiin kun se sattui kohdalle niin sopivasti.
Täälläkin jauhetaan samaa teemaa eli kuka tuhosi, mitä ja kuinka:
Kursk eli kuinka länsi auttoi Stalinia voittamaan sodan
16.03.2011 09:19
http://pelontorjunta.suntuubi.com/fi/Blogi/
<<Kurskin operaatio (tai saksalaisittain Operaatio Zitadelle) ei suinkaan ollut mikään valtava tuhoamistaistelu joka päättyi lopulta puna-armeijan voittoon. Itse taistelujen tappiosaldot jopa panssareissa eivät eronneet edellisen talven suuroperaatioista. Karl-Heinz Frieserin mukaan puna-armeija menetti Operaatio Zitadellen keskeyttämiseen (16.7.43) mennessä 1 956 tuhoutunutta tai vallattua panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä kun taas saksalaisten tappiot olisivat olleet 323.<<
Varmaan ehkä Suomi mieluinen kohde kun lännessä olisi jo osasto tuhoutunut hyvin nopeasti ja vielä stukat pärjäsivät Venäläisiä vastaan saattueina.
Kyllä Me-109 ja FW-190 hoitivat saattohommat ja Stukat pääsivät rauhassa munimaan pomminsa ryssien niskaan.
Toki monissa tilanteissa yksittäissuoritusten merkitys saattoi olla hyvinkin suuri, mutta sodan lopputuloksen kannalta ei kuitenkaan ratkaiseva. Ja kyllä suomalaisetkin osasi kurmoottaa naapuria.
Tällainen alla kuvattu teko saattoi pelastaa todella paljonkin, sillä se saattoi viivästyttää vihollisen hyökkäyksen alkamista tai jopa keskeyttää sellaisen. Naapurin huoltoon kohdistui osasto Kuhlmaynkin pommitukset todella usein ja se sotki panssareiden käyttöä melkoisesti.
Sotataivaan sankarit -kirjassa on hyvä kuvaus kuinka Rantala tuhosi Ju-88 syöksypommittajalla kaksi polttoainerekkaa 30.6.1944. Suomalaisten Ju-88:t pommitti venäläistä panssaridivisioonaa, joka oli matkalla Talista Portinhoikkaan ja suomalaisten lentokoneet havaitessaan pakeni tien kahtapuolen metsiin.
Peräti nelisenkymmentä erilaista pommikonetta oli matkalla samaan kohteeseen eri lentokentiltä. Rantalan Ju-88:ssa oli lastina 2*250 kg 2* 500 kg pommeja. Koska panssarit ehtivät tien kahtapuolen metsän suojiin, niin Rantala jatkoi tien suuntaan eteenpäin ja havaitsi isot polttoainerekat pysähtyneenä perätysten. Tulipalo oli valtava ja se näkyi kauas. Siitä on kuvauksia useissa muissakin kirjoissa, joissa se kuvataan isona mustana savupilvenä, joka kohosi korkealle.
Sotataivaan sankarit: Lentomestari "Otso" Rantalan muisteluja. Karisto 1995
Sekä Tali-Ihantalan että Vuosalmen (Äyräpää) taisteluissa lento-osasrto Kuhlmey merkitsi valtaisaa moraalista tukea suomalaisille myös henkisesti ja lisäsi uskoa puolustuksenpitävyyteen!
Lähde: Heikki Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey
Aake Jermo: Thermanin (lääkintäkapteeni) saapuminen oli sen päivän toinen suuri myönteinen yllätys, joka valoi luottamusta siihen, että vielä tässä pärjätään. Ensimmäinen oli Stukien hyökkäys sillanpäähän. Venäläisten ilmaherruus oli siihen asti ollut ehdoton. Nyt lähestyi takaapäin selvästikin ison lentolaivueen jylinä. Esikunnan väki hakeutui kuka mihinkin ojaan, mutta laivue painuikin hirveästi vonkuen ohitse. Hetken päästä kuultiin syöksyt ja pommitukset Äyräpään harjulla. Mitään ennakkotietoa asiasta ei ollut, mutta joku hoksasi huutaa:
Ne on Stukia, ne on Stukia!
Siitä puhkesi mieletön riemu. Isot miehet, karskit soturit, nousivat kuopistaan, hurrasivat ja heittelivät lakkejaan ilmaan. Sama näytelmä esitettiin melkein kaikkialla suomalaisten linjoilla. Tilanne tuntui valjenneen yhdessä hetkessä: me pommitamme vihollista, me olemmekin niskan päällä!
Paitsi huomattavaa moraalista tukea ja turvallisuutta luovaa tietoisuutta siitä, että Suomi ei ole yksin taistelemassa perivihollista vastaan, on osasto Kuhlmeyn suoranainen merkitys.
Mutta lopultahan tuo osasto pelasi vain jatkuvasti perääntyvän Saksan armeijan hyväksi. On naurettavaa kuinka tappiollisen sodan jälkeen meillä kehiteltiin näitä `voittoja` kuin
kauniiksi kukkasiksi sankarihaudoille joita kyllä oli riittävästi aikaansaatu p.o. laisten sak-
salaisosastojen taistelutovereina touhutessa itärintamalla. Ja sitten Saksa ja Suomi hävisivät sen toka maailmansodan savuavine raunioineen ja nälkäisine asukkaineen. Ei sii-
nä paljon köyhää kotoutuvaa veteraania torjuntavoitot juuri lämmittäneet.
”Mutta lopultahan tuo osasto pelasi vain jatkuvasti perääntyvän Saksan armeijan hyväksi. On naurettavaa kuinka tappiollisen sodan jälkeen meillä kehiteltiin näitä `voittoja` kuin kauniiksi kukkasiksi sankarihaudoille joita kyllä oli riittävästi aikaansaatu p.o. laisten saksalaisosastojen taistelutovereina touhutessa itärintamalla. ”
On ymmärrettävää se, että Bupin kaltaista henkilöä rassaa ne torjuntavoitot, joiden avulla Suomi säilyi vapaana ja itsenäisenä. Suomea ei miehitetty ja sovjetisoitu, kuten Bupi olisi halunnut!
”Ja sitten Saksa ja Suomi hävisivät sen toka maailmansodan savuavine raunioineen ja nälkäisine asukkaineen. Ei siinä paljon köyhää kotoutuvaa veteraania torjuntavoitot juuri lämmittäneet.”
Varmasti lämmitti kun ajattelee, että mikä olisi ollut niiden torjuntavoittojen vaihtoehto! Tuo samainen köyhä sotaveteraani olisi kotiutettu Siperian vankijunaan ja hän olisi kolkutellut viikkotolkulla kohti N-Liiton gulageja, jonne Bupin kaltainen riekkuva petturi olisi hänet työntänyt!
Vihmakin kuoli kuukautta liian aikaisin. Iltapa@kan ja Varjuksen juttuihin ei ole uskomista.
》Vihman kuollessa 5. heinäkuuta taistelu Ihantalassa alkoi juuri rauhoittua. Marsalkka Govorov uskoi jo, että siellä ei kannattanut hakata päätä Oeschin pystyttämään muuriin. Puna-armeija yritti vielä maihinnousua Viipurinlahdella ja hyökkäystä Vuosalmella VKT-linjan murtamiseksi. Linja venyi, mutta piti.《
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005265799.html
Itärintamalla+vain+2%+panssareista+menetettiin+ilmaiskujen+takia.+Tähän+on+päädytty+1990-luvulta+lähtien+osapuolten+raportteja+tutkineet.++4+sotavuoden+aikana+vain+noin+2+000+neuvostopanssaria+menetettiin+ilmaiskuissa+kun+poiskirjattuja+panssareita+(+rynnäkkötykkejö)+oli+noin+96+000.
Osasto Kuhlmey pudotti taisteluissa 30-40 viholliskonetta ja tuhosi 5-10 panssarivaunua. Se itse menetti Suomessa oloaikanaan 41 lentokonetta tuhoutuneina.
Itse kukin voi noista lukemista päätellä mikä painoarvo tuhoaan kohti menneen Natsi-Saksan yhdellä pienelle lento-osastolla on Suomen ja Euroopan historiassa.
” Osasto Kuhlmey pudotti taisteluissa 30-40 viholliskonetta ja tuhosi 5-10 panssarivaunua. Se itse menetti Suomessa oloaikanaan 41 lentokonetta tuhoutuneina. ”
Jotka määrät ovat Tarkkispojan objektiivisia arvioita vailla mitään tähdellistä taustaa!
”Itse kukin voi noista lukemista päätellä mikä painoarvo tuhoaan kohti menneen Natsi-Saksan yhdellä pienelle lento-osastolla on Suomen ja Euroopan historiassa.”
Tuskinpa voi, koska sonä valehtelet aina ja kaikkialla! Kukapa sinun arviohisi luottaisi?
"Jotka määrät ovat Tarkkispojan objektiivisia arvioita vailla mitään tähdellistä taustaa!"
No niin nimenomaan ovatkin eivätkä perustu pelkkään lapselliseen ulinaan ja houreisiin mielipiteisiin toisin kuin pöhveleiden, rättisten ja lipferttien.
Et tainnut ukkorähjä tajuta sanan objektiivinen merkitystä, eikö? ;)
Länsivaltojen 1700 maataistelukonetta onnistuivat Normandiassa 3 kuukauden taistelujen aikana tuhoamaan vain 6 Tiger-panssarivaunua. Kaikkiaan maataistelukoneiden saldo panssarien tuhoamisessa 3 kuukaudessa jäi vain noin 70 panssariin, rynnäkkötykkiin tai telatykkiin. Yhtä tuhottu panssaria kohden tarvittiin siis 24 maataistelukonetta ja 3 kuukauden aikajakso niille koneille. Kuukautta kohden se vaatisi siis 70 konetta jotta yksi panssari olisi tuhottu ilmaiskulla.
Ei kovinkaan hääppöinen suoritus.
Länsirintamaa ei oikein kannattaisi verrata itärintamaan, maasto ja varsinkin vaunujen esiintymistiheys ihan on ihan muuta, Tigereitä ei tietenkään voitu paljoa Normandiassa tuhota, ei niitä paljoa siellä voinut ollakaan. Normandiassa länsiliittoutuneiden ilmaherruus aiheutti sakuille paljon muuta harmia, kun hyvällä säällä ei oikein voinut liikkua mihinkään, ei eteen, eikä taakse, huolto oli mahdollisuuksien mukaan järjestettävä öisin, ml. haavoittuneiden evakuointi. Uskoisin idässä tilanteen olleen osittain saman, kun sakuilla oli ilmaherruus. Jotenkin peräänkuuluttaisin myös, lentelivätkö "tykki-Stukat ja tykki-Henchelit" ihan tyhjänpanttina saamatta oikeasti mitään aikaiseksi ?
"Länsivaltojen 1700 maataistelukonetta onnistuivat Normandiassa 3 kuukauden taistelujen aikana tuhoamaan vain 6 Tiger-panssarivaunua."
Luvut ovat todennäköisesti jonkin verran korkeammat, koska pelkästään SS:n 101 menetti yhdessä pommituksessa 3 tai 4 vaunua joko pois kirjattuina tai "pysyvään huoltoon" kesäkuussa -44.
"Länsirintamaa ei oikein kannattaisi verrata itärintamaan, maasto ja varsinkin vaunujen esiintymistiheys ihan on ihan muuta..."
Esiintymistiheys Normandiassa oli varmaankin korkeimpia koko sodan aikana; saksalaisilla oli lopulta kymmenkunta panssari-ja panssarikrenatööridivisioonaa noin 120-150 kilometrin rintamalla.
"Tigereitä ei tietenkään voitu paljoa Normandiassa tuhota, ei niitä paljoa siellä voinut ollakaan."
Normandiaan päätyi kolme Tiikeriosastoa ja joitakin itsenäisiä vaunuja, mikä olisi tehnyt noin 140-150 vaunua.
///MeAgaln
Jos/kun Tigereitä oli Normandiassa tuo määrä, niin ei niitä voinut siellä siis satoja tuhotakkaan..
P.S.Igumnovin+tutkimus+Moskova,+1947.
"tuhoutui+tai+vaurioitui+ilmasta...."
"Näin+ollen+1+930+tankkia+menetettiin+koko+sodan+aikana+tehtyjen+ilmahyökkäysten+vuoksi.+"
Osasto Kuhlmey li kaikissa tapauksissa merkittävä apu kesän 1944 suurhyökkäyksen torjunnassa täysin riippumatta siitä tuhosiko se 2, 20 tai 200 tankkia!
Se lensi jatkuvasti päivittäin torjuntalentoja rintaman yli neukkuhyökkääjää vastaan ja oli esim. Tali-Ihanrtalassa valtaisa boosti puolustajan taisteluhengelle!
Osasto Kuhlmey menetti 41 lentokonetta sotatoimissa Suomessa mikäli elokuun alkuviikolla jääneen osaston "hännän" eli Jabo lentueen tappiot lasketaan siihen mukaan.
Suomi menetti vuonna 1944 kaikkiaan 84 lentokonetta sotatappioina joista noin 65 ajoittuu suurtaistelujen ajalla. Kaikenkaikkiaan kesä-elokuu merkitsi siis yli 100 koneen tappiota saksalaisten tappiot mukaanlukien. Hyökkääjä menetti hieman yli 300 konetta.
Ollaan siis kaukana jostain 1:20 voittosuhteesta mitä vuosikymmenet on jankutettu Suomessa.
Logiikka+menee+siten+että+Osasto+Kuhlmey+on+ollut+merkittävä+tekijä+koska+uskotaan+että+se+on+ollut+merkittävä+tekijä.+Sen+sijaan+ei+samaan+aikaan+uskalleta+esittää+kysymystä+että+miksi+ne+muut+noin+550+Luftwaffen+maataistelukonetta+eivät+pystynyt+yhtä+"mestarilliseen"+suoritukseen+itärintamalla.+