Pieleen menneet rakennusprojektit ...

Elokuvateatteri ei taida olla missään varsinainen kultakaivos. Eivät edes videovuokraamot tule enää toimeen, nettikatselu on vienyt asiakkaat.
Elokuvateatterin aika on mennyt ohi jo kauan sitten.

Vaikea_yhtälö kirjoitti:

Elokuvateatteri ei taida olla missään varsinainen kultakaivos. Eivät edes videovuokraamot tule enää toimeen, nettikatselu on vienyt asiakkaat.
Elokuvateatterin aika on mennyt ohi jo kauan sitten.

Lue lisää

Uskoisin että heti entisen mentyä jos olisi tullut elokuvateatteri niin olisi kannattanut ainakin dvd:n yleistymiseen asti.
Ainoat kerrat kun on tullut elokuvateattereissa käytyäkään on ne silloiset siilinjärven aikaiset, vain kerran sen jälkeen on tullut käytyä Kuopiossa elokuvateatterissa.
Aikoinaan 80-luvulla vanhemmat vuokrasi jonkin kerran Esselte-vhs-videonauhurin ja joitain elokuvia kunnes hommattiin oma vhs-nauhuri. Sen jälkeen ei ole tainnut tullakaan käytettyä enää videovuokraamoja. VHS-aikana ei tullut ostettua kuin muutama leffa nauhalla, sen sijaan DVD-elokuvia ja sarjoja on kyllä kertynyt kohtalainen määrä, Blu-Rayna on taas jäänyt vähemmäksi mutta ehkä niitäkin pikkuhiljaa kertyy yllättävä määrä :P

Netflix oli mulla joskus vuoden tai pari mutta käyttö jäi niin vähälle että en kokenut järkeväksi maksaa kuukausimaksuja siitä. Halvemmalla pääsee kun ostaa muutaman valikoidun dvd tai bd leffan omaksi. Netflixiä katsoessa nettiyhteyskin joskus tökki jolloin katselu saattoi jopa katketa tai kuvanlaatu meni pikselimössöksi. Eikä tuota vapaa-aikaakaan tunnu olevan niin paljoa että olisi aikaa katsella koko rahan edestä enkä muutenkaan tykkää alkuunkaan koko kuukausimaksu-ideoista jotka juoksee jatkuvasti käytöstä riippumatta. Tuollaisia jatkuvia kuukausimaksuja jos kertyy useampikin niin alkaa tulot käydä äkkiä riittämättömiksi...

"Uskoisin että heti entisen mentyä jos olisi tullut elokuvateatteri niin olisi kannattanut ainakin dvd:n yleistymiseen asti."

Vertailun vuoksi: esimerkiksi Nilsiässä on toiminut elokuvateatteri koko ajan (mantun talo). Siis muun muassa sen ajan kun Siilinjärvellä ei ole toiminut noin 20 vuoteen, ja jo silloinkin kyllä.
Ja se pariskunta joka elokuvateatteria Siilinjärvellä aikoinaan pyöritti toimi ainakin vielä jokunen vuosi sitten Pohjois-Karjalassa, kalusto käsittääkseni sama, mikä toimi Asematien Kinossa aikoinaan. Se vaan rukattu sellaiseksi että myös siirtyi paikasta toiseen. Enimmäkseen Nurmeksessa taitavat toimia.
Niin sellainen havainto, jonka voi tehdä, että Nilsiässä ja Nurmeksessa on pyöritetty elokuvia koko sen ajan kun Siilinjärvellä ei ole elokuvateatteri ollut ollenkaan. Vaikka molemmissa yhteensä vähemän asukkaita kun Siilinjärvellä nykyisin. Mistä herää taas kysymys, että miksi Siilinjärvellä ei asukasluvustaan huolimatta oikein mikään "erikoisempi" liikepalvelu tunnu menestyvän, vaikka monissa pienemmissäkin kunnissa on monesti ainakin joku erikoisliike, varsinkin nykyäänhän erikoisliikkeitä on vieläkin helpompaa perustaa, kun nettiputiikkia voi pitää samaan aikaan ...
Miettinyt tätäkin olen pitkään, enkä niinkään perushartaasti ...

Toiset rakennukset lie saatu sitten virheellisellä käytöllä homehtumaan, esim. Siilinlahden koulu. Sehän on rakennettu kai 50-luvulla, ei siellä ainakaan 80-luvulla ollut mitään hometta, mitä lie tunaroineet siellä sen jälkeen kun nyt valittavat homeesta...

sdlkjskkfjsjdl kirjoitti:

Toiset rakennukset lie saatu sitten virheellisellä käytöllä homehtumaan, esim. Siilinlahden koulu. Sehän on rakennettu kai 50-luvulla, ei siellä ainakaan 80-luvulla ollut mitään hometta, mitä lie tunaroineet siellä sen jälkeen kun nyt valittavat homeesta...

Lue lisää

Koululla on tehty vuosikymmenten varrella useita muutostöitä. Ei nekään ole olleet kenenkään hallinnassa.
Käyttäjän on saatava riittävä ohjeistus kiinteistön hoidosta. Ei se riitä, että tehdään muutoksia, eikä opasteta käyttäjiä tai opastetaan väärin.

Mihin se rakennustaito katosikaan?

Menneinä, kauan sitten olleina aikoina osattiin tehdä ja rakentaa rakennukset ja asunnot oikein. Eivätkä ne homehtuneet, menneet kosteusvaurioisiksi ja asumiskelvottomiksi.

Mikä siis on mennyt, tai meni vikaan näitä nykyisin kunnassa rakennettujen rakennusten ja asuntojen rakentamisen kohdalla?

Eikö tuosta nyt p..kele ensimmäiseksi pitäisi tehdä tarkat tutkimukset, että mikä on se jatkuva virhe, jonka vuoksi niitä homeongelmia tulee joka rakennukseen? Joku virhehän se on, kun joka rakennuksessa on hometta, ja jostakin syystä tai syistä sen on myös johduttava ...

Muutostöitä kirjoitti:

Koululla on tehty vuosikymmenten varrella useita muutostöitä. Ei nekään ole olleet kenenkään hallinnassa.
Käyttäjän on saatava riittävä ohjeistus kiinteistön hoidosta. Ei se riitä, että tehdään muutoksia, eikä opasteta käyttäjiä tai opastetaan väärin.

Lue lisää

Jos kyse ei ole jo rakenteissa, rakentamisvaiheessa tehdyistä virheistä, niin sitten kyse on tosiaan huoltotyön ja mm.ilmanvaihdon toiminnan virheistä. Kyllähän tuota pitäisi tutkia, mutta seisovaan kosteutta täytyy jossakin olla ja tulla jonkin syyn takia.
Miten esim.huoltohenkilöstöä on ohjeistettu, vai onko koko toiminta ulkoistettu, niin kuin nykyään monesti tapana, ja käyvät kerran kahdessa viikossa naapurikunnasta katsomassa että "ok:ta?
Pahinta on jos alkaa joku "syyttäjäkierros", eli "Kuka käskenyt ja mitä tehdä asiassa", pitäisi yksinkertaisesti vaan löytää ne syyt homeen muodostumiselle, ja pyrkiä ne parhain tavoin estämään. Onhan tuo nyt todellakin suuri ongelma, ja kalliiksi tulee. Kalliiksi tulisi jo jos yksi iso rakennus on purettava sen vuoksi, mutta noitahan tuntuu tipahtelevan kun ... (home)sieniä sateella, heh ... No, ei tämä nyt naurun asia ole ...

muttamutta kirjoitti:

Jos kyse ei ole jo rakenteissa, rakentamisvaiheessa tehdyistä virheistä, niin sitten kyse on tosiaan huoltotyön ja mm.ilmanvaihdon toiminnan virheistä. Kyllähän tuota pitäisi tutkia, mutta seisovaan kosteutta täytyy jossakin olla ja tulla jonkin syyn takia.
Miten esim.huoltohenkilöstöä on ohjeistettu, vai onko koko toiminta ulkoistettu, niin kuin nykyään monesti tapana, ja käyvät kerran kahdessa viikossa naapurikunnasta katsomassa että "ok:ta?
Pahinta on jos alkaa joku "syyttäjäkierros", eli "Kuka käskenyt ja mitä tehdä asiassa", pitäisi yksinkertaisesti vaan löytää ne syyt homeen muodostumiselle, ja pyrkiä ne parhain tavoin estämään. Onhan tuo nyt todellakin suuri ongelma, ja kalliiksi tulee. Kalliiksi tulisi jo jos yksi iso rakennus on purettava sen vuoksi, mutta noitahan tuntuu tipahtelevan kun ... (home)sieniä sateella, heh ... No, ei tämä nyt naurun asia ole ...

Lue lisää

Entä jos rakennuksen ilmanvaihto on alunperin suunniteltu vaikka painovoimaiseksi tai tietylle ilman virtausmäärille laskettuna ja myöhemmin joku jonne on rakennellut sinne ihan toisenlaiset ilmanvaihtokoneet missä ilma virtaa ehkä liian vähän tai liian voimakas alipaine, ilma virtaa vääristä, suunnittelemattomista paikoista tms. ja rakennus homehtuu sen takia pilalle?

On tämä kyllä täysin typerää hommaa että maailman koulutetuin kansa ei osaa pitää edes rakennuksiaan kunnossa vaan ne homehtuvat käsiin! Julkisella sektorilla vielä missä "muodollinen pätevyys" eli paperit on tärkeämpiä kuin työkokemus... vai juuri siitäkö se johtuukin että käytännössä osaamattomat paperitollot on menneet tekemään muutoksia ja uusiakin rakennuksia....

En tiedä, mutta kyllä monet ongelmat monissa paikoissa johtuvat juurikin siitä, että ns.paperiosaamista (eli koulutusta) ei osata siirtää käytäntöön. Jos pidetään väenvängällä kiinni siitä mitä on opiskellessa neuvottu niin voidaan mennä käytännössä myöskin ihan pieleen. Muun muassa rakentamisessa pitäisi nähdä myöskin se, että on eri aikoina ja vuosikymmeninä suuntautuneita eri "trendejä" eli tapoja rakentaa. Se että käykö rakennusta ja kaikki tekniset käytännöt tiettyyn paikkaan ja niin edelleen pitää vaan nähdä käytännössä. Kaikkea ei todellakaan pidä eikä voi suoraan katsoa papereilta.
En tiedä miten näissä rakenneshommissa se on, mutta myöskin monessa asiassa on nähty, että "ylikoulutettu" henkilö ei pakosta ole osannut kuunnella ilmiselviä asioita, mitkä joku käytännön työmies onkin nähnyt, mikä virkaa siis koutuksella on jos se tekee käytännöistä vaan jäykkää ja kaavamaista? Kyllähän kouluttautumisella nimenomaan pitäisi osata ratkaista myös käytännön ongelmia, usein se ei vaan niin mene, vaan koulutetun ihmiset vetoaa niihin asioihin, jotka heille on opetettu. Mutta en kyllähän se pitäisi nyt nähdä että missä on kosteaa, ja mistä se voi tiloihin tulla joka tapauksessa. Voihan sitä kosteutta nyt herranjestas mitata. Ja missä on kosteutta eniten niin sieltä se homekasvusto tulee, ei se nyt maailman omituisin asia voi käytännössä olla ...
Ennen rakennettiin ehkä yksinkertaisemmin ja käytännölisemmin, mutta ei noita home-ja kosteusongelmia rakentamisessa muuten esiintynyt lähellekään niin paljon kuin nykyisin ...

"On tämä kyllä täysin typerää hommaa että maailman koulutetuin kansa ei osaa pitää edes rakennuksiaan kunnossa vaan ne homehtuvat käsiin! "

Luultavimmin ei kannattaisi tehdä myöskään asioista "koko kansan" asiaa, vaan nähdä ihan paikallistasolla tämäkin asia, niin sitten ehkä voi nähdä että missä se syy on ehkäpä ... Jos asioita liikaa suurenneellaan, niin nähdään vaan yleislinjoja, ja sitä kautta vähemmän käytäntöjä ...

"Julkisella sektorilla vielä missä "muodollinen pätevyys" eli paperit on tärkeämpiä kuin työkokemus... vai juuri siitäkö se johtuukin että käytännössä osaamattomat paperitollot on menneet tekemään muutoksia ja uusiakin rakennuksia.... "

Jostainhan se johtuu, jos ei ongelmia edessä nähdä, ja sitten rakennuksia joudutaan purkamaan. Jos julkisen rakennuksen käyttöikä on vaan parikymmentävuotta, niin kyllähän se kallista on.

Eu:n myötähän kaikkea on alettu Suomessa yleensä arvottaa entistä enemmän. Amerikan malliin myös etenkin noita korkeakouluja ja yliopistoja arvotetaan, toiset on parempia kuin toiset ja saa "paremmat" hommat. Sitä voi sitten hiljaa miettiä että miten sellainen vaikuttaa nimenomaan käytännön asenteisiin, kun sisäinen kilpailu on koko ajan läsnä.
Rakentamisessa on kyllä viime vuosikymmeninä tyystin unohdettu se, että rakennusten pitäisi edustaa myös "kansan" eli paikallisten asukkaitten toiveita ja heijastuksia, yleensä paikallista kulttuuria. Jos rakennetaan "yleistrendien" mukaan, niin se voi kohentaa toki taloutta, mutta vähentää viihtyisyyttä, ja toisinpäin.
Mutta kyllä rakennusalan sisäistä kilpailua myös on paljon, ja kun julkista rakentamista esim.kilpailutetaan, niin mitä niillä "kilpailueduilla" sitten saavutetaan? Tämä ei tosiaankaan ole hyvä asia, että rakennukset ei kestä kuin hetken paikallaan, ja ovat sitten jopa terveysuhka niille, jotka siellä joutuvat työskentelemään tai asumaan ym. ...

Mietin vaan mm.tuota rinnettä keskustassa Asematien ja Kasurilantien välissä. Siinä on esimerkiksi tuo koko rivi kunnatalo - terveyskeskus - kirjasto, joissa kaikissa hometta. Toisaalta torin ympärillä en ole kuullut että olisi hometta ollut.
Mitenhän mahtaa siis ulkoilma liikkua tuossa rinteessä, ja miten vaikuttaa kun esim.viimeisimmät asuintalot siihen rakennettiin? Sitä ennenhän niissä ei niin pahasti hometta kai ollut?
Eli jos keskustan rinne rakennetaan yhä täydemmäs, niin kosteutta voineen kerääntyä kun tuuli ei pääse vapaasti puhaltamaan, ja rinne estää tietyissä paikoissa kosteutta liikkumasta tarpeeksi nopeasti. Kun on tarpeeksi kosteutta, niin se voi päästä jotain kautta sitten myös rakennuksiin.
Tämä on ihan vaan arvelua, mutta voisiko olla mahdollista, että tälläisessä olisi jotain perää?!

Onhan noita ollut jossain muuallakin kun siinä rinteessä, kuten paloasemalla, joka on paikkana jo ihan erilainen. Eli voi olla että virheet on muuallakin. Tämä vaan hyppäsi mieleen yhtenä vaihtoehtona ...

muttamutta kirjoitti:

En tiedä, mutta kyllä monet ongelmat monissa paikoissa johtuvat juurikin siitä, että ns.paperiosaamista (eli koulutusta) ei osata siirtää käytäntöön. Jos pidetään väenvängällä kiinni siitä mitä on opiskellessa neuvottu niin voidaan mennä käytännössä myöskin ihan pieleen. Muun muassa rakentamisessa pitäisi nähdä myöskin se, että on eri aikoina ja vuosikymmeninä suuntautuneita eri "trendejä" eli tapoja rakentaa. Se että käykö rakennusta ja kaikki tekniset käytännöt tiettyyn paikkaan ja niin edelleen pitää vaan nähdä käytännössä. Kaikkea ei todellakaan pidä eikä voi suoraan katsoa papereilta.
En tiedä miten näissä rakenneshommissa se on, mutta myöskin monessa asiassa on nähty, että "ylikoulutettu" henkilö ei pakosta ole osannut kuunnella ilmiselviä asioita, mitkä joku käytännön työmies onkin nähnyt, mikä virkaa siis koutuksella on jos se tekee käytännöistä vaan jäykkää ja kaavamaista? Kyllähän kouluttautumisella nimenomaan pitäisi osata ratkaista myös käytännön ongelmia, usein se ei vaan niin mene, vaan koulutetun ihmiset vetoaa niihin asioihin, jotka heille on opetettu. Mutta en kyllähän se pitäisi nyt nähdä että missä on kosteaa, ja mistä se voi tiloihin tulla joka tapauksessa. Voihan sitä kosteutta nyt herranjestas mitata. Ja missä on kosteutta eniten niin sieltä se homekasvusto tulee, ei se nyt maailman omituisin asia voi käytännössä olla ...
Ennen rakennettiin ehkä yksinkertaisemmin ja käytännölisemmin, mutta ei noita home-ja kosteusongelmia rakentamisessa muuten esiintynyt lähellekään niin paljon kuin nykyisin ...

Lue lisää

Koulutettuhan se on sellainenkin joka on vaan oppitunneilla piirrellyt kirkkoveneitä vihkoon ja laskettu tilastojen kaunistelemiseksi läpi vaikka todellinen osaaminen on nolla.

Tuossa on toki puolensa. Ihan samahan se on että jos tekee virheen, niin tekeekö sen osaamattomuuttaan, vain byrokraattista jäykkyyttään eli että uskoo vain papereihin. Mutta jos joku on rakennusalallakin osaamaton ja oppimaton, niin kyllähän se helposti huomataan, ja työt jää sen jälkeen saamatta, ja alanvaihto tullut eteen.
Mutta sellainen "Näin on aina tehty muuallakin/ennenkin" perusteleminen eri asioihin on muillakin aloilla yleistä kuin rakennusalalla, jossain määrin sitä tapahtuu ... Ei pelkällä koulutuksella pärjää, jos ei ole sen jälkeen kykyä nähdä asioita suoraan ja paikan päällä silloin kun on tarve. Metsä pitää nähdä siis puilta ...

En siis ole kouluttautumista vastaan missään mielessä. Mutta kyllähän monilla aloilla on sitten iso hyppy käytännön elämään, kun tutkinto on suoritettu. Se käytännön osaaminen vaan on eri asia, kaikkea ei opita koulutuksessa eikä papereilta, vaan käytännön elämässä.

Nimimerkille "muttamutta", olet aivan oikeassa esille tuomissasi asioissa ja päätelmissä.

Tästäpä se hyvä ja täysin aiheellinen kysymys tuleekin, että miksi, ja miten näin pääsi käymään?

Liekö syynä rakennusten massahomehtumiseen lyhytnäköiset säästöt ilmanvaihdossa ja lämmityksessä, sähkönkulutuksessa, sammutetaan ilmanvaihto illoiksi ja viikonlopuiksi ja käytön aikanakin liian pienellä teholla ettei vain jouduttaisi lisäämään lämpöä?
Onko se ekohihhuleiden määrittelemä 21 asteen lämpötila sopivin lämpötila vain homekasvustolle...

Onko juomavedessä jotain vai mikä pierettää Siilinjärveläisiä niin paljon?