Mietiskelyä

joo täällä on samanlainen tilanne ku oon 20v miehenalku ja ikinä seurustellu ja mitää yhenillanjuttujakaan ollut koska en välitäsellaisesta just kaikki sanoo että kyllä se oikee löytyy mutta just toi että mitä ei löydy ku samanlainen introvertti ja tosi ujo

Hei menneisyyden minä! Ainakin kuulostat siltä! :D täysin identtinen tilanne, ja toi et koskettelu ei ole mitenkään maailman helpointa.
Mutta tässä ollaan, olen sinä tulevaisuudesta, kaikki on hyvin, eka kerta on koettu ja muutama muu. Sitä oikeaa ei tosin ole löytynyt, mikä välillä kismittää paljonkin, mut yritän opetella elämään sen kanssa. Introverttiys on se pieni haittaava tekijä että pystynkö/ uskallanko luottaa toiseen, tai edes omiin tunteisiin. Pikkuhiljaa opettelen jopa small talkia, ja ihmisten seurassa oleminen on nykyään vähän helpompaa. Vaikka edelleen nautin oman itseni seurassa olemisesta. Ja yksinäisyyden tunteen iskiessä täytyy vaan ottaa johonkin yhteyttä, tai keksiä jotain tekemistä.

Kyllä meitä introverttejä on, myös miehiä jotka varmasti mielellään sinuun tutustuis.

Kuulostipa sekavalta. Toivottavasti saat tästä jotain irti.
Haluatko kertoa missä päin Suomea asut?

25v miehenä kans introvertti ja ujo. Nyt kaveri ruvennu tönii eteepäin ja tullu juteltua enemmön kuin ennen. Toivois vaa et löytyisi se oikea nainen kenen kanssa olis hyvä olla ja jakaa se erityinen hetki.

Mikset sinä baareissa käy?

Mun ei ole vaikea small talkata ihmisten kanssa, tai keskustella (ehkä omista henkilökohtaisista asioista joo, mutta ei muuten) enkä ole varsinaisesti ujo. En vaan koe yhteyttä aina ihmisiin ja pitäydyn omissa ajatuksissani mikä tuntuu paremmalta vaihtoehdolta. Toisten mielestä saatan olla enemmänkin ulospäinsuuntautunut, toisten mielestä se hiljainen sivustakatsoja. Kaikki riippuu siitä seurasta ja mun mielenkiinnosta, ja siitä että koenko mun olon epämukavaksi vai rennoksi.

Ehkä introverttiuskin usein sekoitetaan sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja ujouteen. Mulle se on enemmänkin juuri sitä ulkopuolisuuden tunnetta ja halua tehdä asiat yksin, olla omassa seurassa. Paljon mielummin oon kotona kuin jossain pippaloissa. Ja baareissa en käy siks koska en viihdy siinä ihmispaljoudessa ja kännisten ihmisten ympäröimänä kun en itse juurikaan juo alkoholia.

Muutenkin suurimmaks osaksi kun miehet on lähestyneet mua ja kertoneet kiinnostuneensa (netissä ja ihan kasvotustenkin esim työpaikalla ja koulussa) mulle on tullut vähän epämukava olo siitä, siis varsinkin jos se on tapahtunut kasvotusten. Oon ystävällinen ja toisaalta helposti lähestyttävä ihmisille mistä toiset on ehkä saaneet väärää viestiä että olisin kiinnostunut.

Kuulostan ehkä tosi ristiriitaiselta mut mun on aika vaikee selittää itteäni.

Kyllä muitakin tällä löytyy samantyyppisiä asioita miettimässä. Olen itse 24v mies ja oonkin pitkään miettinyt että löydänköhän mä ketään kun oon aina ollut ujo ja myös introvertimpi etten tykkää paljoo kuin on paljon ihmisiä ympärillä, parempi pienemmässä porukassa. Viihdyn yksinäni mutta kyllä se toisen ihmisen kaipuu mukaan elämään hiipi ajatuksiin.

Noin puol vuotta sitten tapailin ensimmäistä kertaa ja sain ensimmäiset kokemukset, mutta siitä ei sitten tullut mitään vakituisempaa suhdetta. Pyrin hakeutua enemmän sosiaalisiin kanssakäymisiin ja olla avoimempi. Nyt se on ollut lähinnä nettideittistä m.m. suomi24 josta olen yrittänyt hakea itselleni tyttöystävää, mutta vaikeaa se on ollut kun naiset varmaan saa kymmennittäin viestejä päivässä tai muutamassa päivässä niin kaikkiin ne eivät pysty tutustuu vaan niitten pitää valita kiinnostavimmat ja harvoin olen kuullut niitten joukkoon kun oon tällai massaan katoava normaali ihminen.

Aloittajalle niin kyllä uskon siihen että löydät jonkun. Jos miehet kerran ovat näyttäneet kiinnostustaan sua kohtaan niin eiköhän lopulta joku niistä on suakin miellyttävä tai miksei itse lähestyä sua kiinnostavan miehen :)

Kirjoittele.. Haen pidempiaikaista vakkaria ja ystävää naisesta.

Seksissä on hyvä edetä vaiheittain - eikä kymmennessä minuutissa kadulta panemaan (jotkut tekevät toki niinkin). Itsestä on pidettävä ja mielelläöän siitä toisestakin.

Sinulle ihan vinkkinä: totuttele olemaan alasti, nudena, ilman vaatteita! Ihan vain aluksi kotioloissa. Ensimmäinen järkytys on olla alasti toisen katsottavana - itselle sille on väliä, toisestä oilet joka tapauksessa ihana. Itseään kannattaa katsella ja ajatella hyviä asioita!

Kotiharjoittelun jälkeen sitten uimahalliin jne, kesällä auringonottoa yläosattomissa... Tai joatin, keskit kyllä.
Jos et uskalla riisua ja olla alasti,s eksikin on todella vaikeaa.

Kun sopiva ihminen on löytynyt, niin samoin on esnin oltava lähekkäin ja alasti. Sitten on pystyttävä pitämään tosien elintä ja nuolemaan sitä. Kun tämä sujuu oksentamatta, seksikin on helppoa.

Eka kerta ei ole sitä että ekalla kerralla onnistuu. Aikaa, rauhaa ja vain vähän alkoholia. Ensin sinulle olisi hyvä saada suuseksillä orkku! Sitten olet tarpeeksi rento. Helpoin asento voi olla, että olet päällä ja muna uppoaa siinä tahdissa kun sinulle sopii...

Seksi on kivempaa kun sitä tekee useamman kerran. Kyllä se siitä.

Jutella ja nauraa saa ja pitää, hengittämistä suositellaan jyrkästi.

Voi v..... Kyllä on ongelma..

Mitenkäs aloittajaan sais yhteyttä?🤔

Ihan kuin tässä ois se Tampereen murre, kaihoisa kanki, alakoulun poikakuoro.