Roomalaiskatolinen kirkkokin käyttää ennen pyhitettyjen lahjain liturgiaa ehtoollisenjako käytännössään.
Usein ilta- tai aamumessussa pappi konsekroi vain yhden hostian ja hakee tarvittaessa tabernaakkelista (ehtoollislippaasta) aikaisemmissa messuissa pyhitettyjä "ylimääräisiä" hostioita.
Mitähän mieltä ortodoksisella puolella ollaan tästä käytännöstä?
Voidaanko epl muuten toimittaa muulloin kuin Suuren paaston aikana?
Usein ilta- tai aamumessussa pappi konsekroi vain yhden hostian ja hakee tarvittaessa tabernaakkelista (ehtoollislippaasta) aikaisemmissa messuissa pyhitettyjä "ylimääräisiä" hostioita.
Mitähän mieltä ortodoksisella puolella ollaan tästä käytännöstä?
Voidaanko epl muuten toimittaa muulloin kuin Suuren paaston aikana?
Vastaukset 13
Vanhimmat
EPL toimitetaan vain ja anoastaan suuren paaston aikana. Edellisenä sunnuntaina tarpeeksi monta karitsaa pyhitetään, jotka tulevalla viikolla (ke tai pe vaihtoehtoisesti ke & pe)annetaan kirkkokansalle. Muuna aikana vuodesta liturgian ehtoollislahjat nautitaan liturgiassa loppuun. Siis totaalisesti. Tämän tekee diakoni tai jos ei sellaista ole niin pappi varsinaisen liturgian jälkeen. Mitään ei, kauhistus olkoon, heitetä pois tai käytetä uudestaan. Poikkeus on suuri torstai, jolloin otetaan ehtoollislahjat sairaita varten koko vuodeksi, ja joita lahjoja säilytetään pyhällä pöydällä lippaassa. Sieltä pappi ottaa tarpeen mukaan. Minkäänlainen ehtoollislahjojen palvominen' ei kuulu idän idän kirkon perinteeseen. Ainoa joka jollain laill muistuttaa tätä on liturgiassa ehtoollisen jälkeen kun pappi kantaa lahjat kerran vielä kalkissa kirkkosalin puolelle ja sanoo: kiitetty on Jumalamme. alati nyt aina ja iankaikkisesti, ja suomalaisen käytännön mukaan kansa lähestyy maljaa vielä kerran ottaen papin siunauksen kalkilla vastaan.
EPL:n toimittaninen vain suuressa paastossa on vain vakiintunut tapa, eli ei ole olemassa mitään estettä sen toimittamiseen muulloinkin.
Katolisessa kirkossa on EPL vastaava toimitus vain pitkänäperjantaina. Pyhän ristin adoration jälkeen on communio eli siunatut Lahjat jaetaan kansalle. Ei ole messua.
Jokaisessa messussa on aina yksi hostia ja tarpeellinen määrä pieniä. Käyttämättämiä säilytetään tabernaakkelissa ja tarvittaessa jaetaan.
Käytäntö on idässä toinen. On syytä muistaa, että ort. kirkkojen alttareilla on pyhät Lahjat sairaita varten.
EPL ei toimiteta "periaatteessa" muulloin kuin suuressa paastossa. Toisaalta sairaaloissa jms. tapahtuvat ehtoolisen jakamiset ovat yhtälailla enen pyhitteyjen Lahain liturgioita.
EPL-käytäntöä on myös se tilanne, että papin puuttuessa diakoni toimittaa sananjumalanpalveluksen. Ehtoollistakin hän voi jakaa hakemalla tabernaakkelista ennen pyhitettyjä hostioita.
Pitkäperjantai taitaa todellakin olla ainoa päivä, jolloin lännen katolisessa kirkossa ei pyhää messua toimiteta.
Suomen ort. kirkossa onkin se harvinainen tilanne, että Jumalansynnyttäjän ilmestysjuhla, eli yksi kirkkovuoden suurista juhlista osuu Suurelle perjantaille, jolloin toimitetaan poikkeuksellisesti liturgia. Muutoinhan sitä ei toimiteta.
Sen verran on harvinainen tapaus, että aika paljon vaatii energiaa, että palvelus pysyy kuosissaan ja tulee oikein toimitettua. Pitää varmaan kirjoittaa runko ylös paperille. Hmm....
on myös lännen katolisen kirkon kalenterissa. Vietettäisiinkö nyt pitkänäperjantaina poikkeuksellisesti pyhää messua, jos idänkin kirkon puolella pyhä liturgia toimitetaan?!?
Kreikkalaisessa perinteessä suuren perjantain ja lauantain sattuessa maaliskuun 25. siirretään Ilomestyspäivän vietto pääsiäiseen!
Yhtaikaa ei voi surra ja iloita.
Suomen käytäntö on hieman outo.
Katolisessa kirkossa ei toimiteta messua tänä vuonna 25.3.
"Kreikkalaisessa perinteessä suuren perjantain ja lauantain sattuessa maaliskuun 25. siirretään Ilomestyspäivän vietto pääsiäiseen!"
Tämä ei pidä tarkalleen ottaen paikkaansa. Nimittäin kreikkalaisessa perinteessä (= kalenterissa) maaliskuun 25. ei voi ikinä osua suurelle viikolle tai pääsiäiseen.
Ulkomaalaiset ovat uteliaisuuttaan kysyneet minulta, miten Suomen kirkko nyt sitten toimii tässä kohden. Kun nimittäin suomalaiset ortodoksit seuraavat kalenteria, jota kukaan muu ei käytä. Olen vastannut, että minun käsittääkseni osoittaisi moraalista selkärankaa, että omintakeisesta kalenteriratkaisusta (joka toden totta on enemmän kuin vain hieman outo) pidettäisiin johdonmukaisesti kiinni ja toimitettaisiin ilmestyspäivän jumalanpalvelukset siten kuin peukaloimattomat jumalanpalveluskirjat sanovat. Mutta samalla totesin, että meillä eräät tahot tulevat aivan varmasti ottamaan esiin tämän kreikkalaisten 1800-luvulla keksimän pikku porsaanreiän. Ainahan on mukavinta mennä siitä missä aita on matalin.
(Muuten ylempänä EPL:aa koskeva viesti on jonkun muun kuin minun kirjoittamani. Teologinen kompetenssini ei riitä sellaisiin lausumiin.)
Ilmestysjuhlan sattuminen yhteen Suuren perjantain kanssa on toki tapahtunut myös aikaisemmin.
Suomessa näin on tapahtunut vuonna 1932. Seuraava kerta onkin jo vuonna 2016.
Juliaanista kalenteria täysin seuraavissa maissa (kuten Venäjällä) on päivä sattunut yhteen 1900-luvulla vuosina 1939, 1950, 1961 ja 1972. Seuraavan kerran siellä vuonna 2034.
Koska tapaus ei ole täysin ainutkertainen, luulisi dokumentteja palvelusten toimittamisesta löytyvän Suomestakin. Noudattivathan Suomenkin luostarit vanhaa ajanlaskua vielä 1939 ja 1950.
"Noudattivathan Suomenkin luostarit vanhaa ajanlaskua vielä 1939 ja 1950."
Ja aina vuoteen 1977 eli myös -61 ja -72.
"Koska tapaus ei ole täysin ainutkertainen, luulisi dokumentteja palvelusten toimittamisesta löytyvän Suomestakin"
Suomeksi on julkaistu piispainkokouksen hyväksymät aivan selvät ja yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten jumalanpalvelukset toimitetaan ilmestyspäivän sattuessa suureksi perjantaiksi. Kyse lienee siitä, että jotkut ovat sitä mieltä, ettei näistä ohjeista tarvitse välittää.
Suomen ortodoksisessa kirkossa noudatetaa sitä tapaa jota noudattaa Konstantinopolin kirkko eli ekumeeninen patriarkaadi, näin sanotaan Tomoksessa vuodelta 1923. Kristuksen Suuren kirkon typikonista on ohjeet etsittävä.
"Suomen ortodoksisessa kirkossa noudatetaa sitä tapaa jota noudattaa Konstantinopolin kirkko eli ekumeeninen patriarkaadi, näin sanotaan Tomoksessa vuodelta 1923. Kristuksen Suuren kirkon typikonista on ohjeet etsittävä."
Jess. Haetaan vaan ohjeet turkkilaiskrekujen 1800-luvulla (vai 1900-luvulla?) tekemästä paikalliskyhäelmästä, jotta sillekin löytyisi joku käyttäjä. Se onkin ollut tosi kauan käytössä ja hyväksi osoittautunut ja *takuulla* edustaa ortodoksisen maailman enemmistön konsensusta.