Stallari: "Entiset ryssänupseerit johtivat sotaa sillä ainoalla taistelutavalla minkä Venäjän armeijassa olivat oppineet. "
Jatkosodassa ei entisiä tsaarinupseereita juuri ollut rintamakomentajina.Talvisodassa taisi olla yksi.
"Mistään muusta he eivät mitään tienneet. Ainoa hyökkäystapa oli rynnäkkö päin vihollisen asemia kasapanosten kanssa."
Hölynpölyä. Kaikki rintamakomentajat ylimpiä myöten olivat käyneet Suomen tai jonkun länsimaan sotakorkeakoulun. Taktiikka oli suomalaista.
" Tykkituli oli harvoja poikkeuksia lukuunottamatta aivan liian heikkoa, järeä tykistö puuttui eikä tankeista ollut tietoakaan."
Hölynpölyä. Jatkosodassa oli riittävästi tykistöä ja sitä käytettiin. Järeää tykistöä oli kolme patteristoa ynnä rautatietykistö.
Panssareita ei ollut aluksi kuin yksi pataljoona lähinnä sotasaaliskalustoa. Saksa ei sitä myynyt, eikä itse kyetty valmistamaan.
Sodan lopulla saatiin Saksasta rynnäkkötykkejä ja panssarivaunujakin.
" Ainoa oli siis ihmisliha bunkkereita vastaan."
Bunkkereita oli lähinnä Moskovan rauhan rajalla. Muutamassa kohdassa käytiin rajuja taisteluja.
" Revi tästä ja lakkaa vähättelemästä suomalaisten tappioita, jotka ylittivät kansakuntana Saksan tappiot."
Hyökkäysvaiheen tappiot olivat kyllä raskaat. Niin on aina hyökkäyksessä. Vertailu Saksaan on järjetön. Sillä oli suurvallan resurssit.
Suomi taisteli pienen maan resursseilla suurvaltaa vastaan. Joukkojen laatu ratkaisi.
Jatkosodassa ei entisiä tsaarinupseereita juuri ollut rintamakomentajina.Talvisodassa taisi olla yksi.
"Mistään muusta he eivät mitään tienneet. Ainoa hyökkäystapa oli rynnäkkö päin vihollisen asemia kasapanosten kanssa."
Hölynpölyä. Kaikki rintamakomentajat ylimpiä myöten olivat käyneet Suomen tai jonkun länsimaan sotakorkeakoulun. Taktiikka oli suomalaista.
" Tykkituli oli harvoja poikkeuksia lukuunottamatta aivan liian heikkoa, järeä tykistö puuttui eikä tankeista ollut tietoakaan."
Hölynpölyä. Jatkosodassa oli riittävästi tykistöä ja sitä käytettiin. Järeää tykistöä oli kolme patteristoa ynnä rautatietykistö.
Panssareita ei ollut aluksi kuin yksi pataljoona lähinnä sotasaaliskalustoa. Saksa ei sitä myynyt, eikä itse kyetty valmistamaan.
Sodan lopulla saatiin Saksasta rynnäkkötykkejä ja panssarivaunujakin.
" Ainoa oli siis ihmisliha bunkkereita vastaan."
Bunkkereita oli lähinnä Moskovan rauhan rajalla. Muutamassa kohdassa käytiin rajuja taisteluja.
" Revi tästä ja lakkaa vähättelemästä suomalaisten tappioita, jotka ylittivät kansakuntana Saksan tappiot."
Hyökkäysvaiheen tappiot olivat kyllä raskaat. Niin on aina hyökkäyksessä. Vertailu Saksaan on järjetön. Sillä oli suurvallan resurssit.
Suomi taisteli pienen maan resursseilla suurvaltaa vastaan. Joukkojen laatu ratkaisi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Stallari: "Molemmat taistelivat samaa vihollista vastaan hyökkäyssotaa 1941 joten vertailu on totaalisen järkevä. Sinun psyykesi vaan ei kestä sitä kun se on Suomen herroille niin masentava."
Hölynpölyä. Saksalla oli aivan eri resurssit kuin Suomella. Tosin NL:lle Suomi oli sivusuunta.
Suomalaiset joukot pärjäsivät täällä paljon saksalaisia paremmin. Saksa pyysi 1941-42 jatkuvasti apua Suomelta.
"Juuri noin, oli tykistöä, tankkeja, ilmavoimia ja ennenkaikkea parempi taktiikka."
Suomella oli näitä kaikkia pienen maan resurssien mukaisesti. Taktiikka oli sekä Puna-Armeijaa että Wehrmachtia parempaa eli oma sovellutuksemme.
" Suomella oli pienen maan resurssit eli vain sotilaita lähes paljain nyrkein."
Tökeröä valetta.Kts esim Jatkosodan historia 1, osa.
" Siksipä hyökkäysintoa olisi pitänyt hillitä mutta kun nilkeillämme oli hillitön halu tappioista piittaamatta näyttää Saksalle miten mekin ryntäämme ja valtaamme."
Kyseessä ei ollut Saksalle näyttäminen, vaan oma valintamme.
" Mieletön hinta Suur-Suomihaaveista 70 000 uhria."
Sota vaatii aina uhrinsa. Suur-Suomi haaveita oli tuolloin vähän kaikilla tasoilla.
mustamaalata Suomea vaatisi tuekseen edes alkeistiedot sotatoimista ja esimerkiksi Suomen armeijan sotavarustuksesta ja taktiikasta 1941.
Suomen armeija saavutti hyökkäämällä muutaman sotahistoriansa komeimmista voitoista.
Sellainenoli mm. Kannaksen takaisin valtaus runsaassa viikossa.
Juuh, komea oli nuorten, elämänsä alussa olleitten, nuorten kaatuneittenkin rivistökin, elokuun ajan n. 500 päivässä. Päälle sitten haavottuneet ehkä lähemmä tuhat/päivä.
Komeaa oli sille joka tuota komeana pitää. Vähemmän komeaa tosin kaatuneille, haavottuneille ja heidän läheisilleen mutta mitäs nilkit siitä olisivat välittäneet.
ikuisesti, ettei Puna-Armeija onnistunut valtaaman Suomea 1939-40 ja 1944.
Se torjutiin koko kansan uhrautuvalla taistelulla. Uhrit olivat raskaita, mutta turhia vain stallarien ja muiden maanpetturien mielestä.
ikuisesti, että Suomi säilyi itsenäisenä NL:n yrityksistä ja stallarie
Tarkkis pitää taas tekopyhää volinaa Suomen tappioista, mutta sam a ei luonnista laisinkaan silloin kun puhutaan venäläiseten tappioista!
Kuule siis: Talvisota 1939-1940 kesti105 päivää! Se oli Stalinin aloittama turha hyökkäyssota, joka vaati 200.000:nen punasotilaan hengen haavoittuneet päälle!
No, minkäs tunnemyrskyn tämä tieto Tarkkiksessa herättää? Volinaa, volinaa...
Sodan saavutus oli sitten tuleva Jatkosota! Kannattiko se Stalinille?
----Tarkkis pitää taas tekopyhää volinaa Suomen tappioista, mutta sam a ei luonnista laisinkaan silloin kun puhutaan venäläiseten tappioista!---
Tottakai Suomen tappioista puhuminen on sinulle volinaa koska pitäisi itkeä vain sinun Suuren Isänmaasi tappioita. Itku N-liiton tappioista ei todellakaan luonnista meille suomalaisille mutta itke sinä kun sinulle se on ihan luonnollista.
Kannaksen takaisin valtaus ei tapahtunut runsaassa viikossa, koska sotatoimia viivytettiin venäläisten linnoitteiden ja passiivisuuden takia. Sota alkoi väkivaltaislla tiedusteluilla, mitkä myöhemmin todettiin merkityksettömiksi, koska niillä ei estetty hyökkäyksissä syntyneitä tappioita millään lailla. Kartat olivat sotasaalista joihin oli laitettu tielinjat saksalaisilta saatujen ilmakuvauslaitteiden avulla, näitä yritettiin käyttää tulenjohdossa, mutta eihän ne vastanneet tarkoitustaan, kun venäläisten uusia linnoitteita ei niissä ollut, karttajärjestelmää saatiin kuntoon vasta loppukesällä 1941.
hehhehe! Puhuu palstan eniten Suomea vihaava, ryssiä jumaloiva Ketale. Hänen mielestään ryssät ei ole koskaan tehneet mitään pahaa. Jos joku tohtii ryssiä arvostella, hän on kärppänä paikalla niitä puolustamassa ja oitis haukkumassa suomalaisia. Talvisotakin oli Suomen oma syy. Semmoinen "isänmaallinen" tuo palstan yksinäinen stallarivajakkimme. On hänellä logiikkaa jutuissaan...
Miksi Kannaksen kartat olisivat olleet sotasaalista? Sekä Karjalan kannas että Laatokan Karjalan Suomen puoleinen osa ehdittiin täysin kartoittaa 1930-luvun kuluessa. Käytettävissä oli 1:20000 korkeuskäyrällinen topografikartta, joka kelpasi hyvin sotilastarkoituksiin.
Pohjoisempana tilanne oli ratkaisevasti huonompi ja samoin tietysti Itä-Karjalan puolella. Monesti saatavissa oli vain yleiskarttalehti, tiekartta tai paikkakunnan ukoilta kysellen piirrelty ns. taloudellinen kartta. Näistä viimeksimainituista Lapinretkeilijä Kullervo Kemppinen sanoi, että nimitys tuli varmaan siitä, että kartan tekeminen oli valtiolle halpaa.
Tykistön kartat on maalitettava ja mitattava tarkasti, kun on tiedettävä myös korkeusmitat. Tuliasema voi olla täysin eri korossa kuin maali. LENTOKONEESTA TULTA JOHDETTIIN VASTA RUKAJÄRVELLÄ SODAN LOPPUVAIHEISSA.
Todellisuudessa johdettiin jo Jatkosodan alussa.
Kannattaa tutustua:
Kemppinen Kullervo FK-lentue - Muistelma jatkosodan vuosilta
WSOY, 1959