Energian tuotantotavat voidaan CO2 päästöjen kannalta jakaa kolmeen ryhmään.
1: CO2 negatiiviset (ei ole keksitty)
2: CO2 positiiviset (tuottavat CO2 päästöjä)
3: CO2 neutraalit (Ydinvoima & uusiutuvat)
Energian tuotannollisesti hetkellinen CO2 päästö on triviaalia sen sijaan koko voimalan CO2 ( muut kasvihuonekaasut) päästöt sen elinaikana johon lasketaan rakentamisen käyttämisen huoltamisen raaka-aineiden kuljetusten raaka-aineiden tuottamisen aiheuttamat kasvihuonekaasu päästöt. Tätä käsittääkseni kutsutaan elinkaari ajatteluksi.
Elikkä kuten yllä mainitaan ja kuten voidaan todeta niin ainoa tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on vähentää CO2 positiivisia energian tuotantotapoja ja niiden käyttöä. Se toimii varmasti.
Mutta mikäli ei haluta elää ilman energiaa tai mikäli ei haluta palata keskiajalle mikä nykyisellä väestömäärällä tarkottaisi humanitaarista katastrofia on CO2 positiiviset energiantuotantotavat korvattava joko CO2 neutraaleilla tai CO2 negatiivisilla (joita ei ole olemassakaan) energiantuotanto tavoilla.
Joten meidän on valittava seuraava vaihtoehto.
Kasvihuonekaasuja tuottava energian tuotanto kapasiteetti on korvattava sellaisella kapasiteetilla joka ei elinaikanaan kasvihuonekaasuja merkittävästi tuota. Kasvihuonekaasujen tuottamista on verrattava tuotettuun energiamäärän jotta saisimme vertailukelpoisia lukuja.
1: CO2 negatiiviset (ei ole keksitty)
2: CO2 positiiviset (tuottavat CO2 päästöjä)
3: CO2 neutraalit (Ydinvoima & uusiutuvat)
Energian tuotannollisesti hetkellinen CO2 päästö on triviaalia sen sijaan koko voimalan CO2 ( muut kasvihuonekaasut) päästöt sen elinaikana johon lasketaan rakentamisen käyttämisen huoltamisen raaka-aineiden kuljetusten raaka-aineiden tuottamisen aiheuttamat kasvihuonekaasu päästöt. Tätä käsittääkseni kutsutaan elinkaari ajatteluksi.
Elikkä kuten yllä mainitaan ja kuten voidaan todeta niin ainoa tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on vähentää CO2 positiivisia energian tuotantotapoja ja niiden käyttöä. Se toimii varmasti.
Mutta mikäli ei haluta elää ilman energiaa tai mikäli ei haluta palata keskiajalle mikä nykyisellä väestömäärällä tarkottaisi humanitaarista katastrofia on CO2 positiiviset energiantuotantotavat korvattava joko CO2 neutraaleilla tai CO2 negatiivisilla (joita ei ole olemassakaan) energiantuotanto tavoilla.
Joten meidän on valittava seuraava vaihtoehto.
Kasvihuonekaasuja tuottava energian tuotanto kapasiteetti on korvattava sellaisella kapasiteetilla joka ei elinaikanaan kasvihuonekaasuja merkittävästi tuota. Kasvihuonekaasujen tuottamista on verrattava tuotettuun energiamäärän jotta saisimme vertailukelpoisia lukuja.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Oletko ihan varma, ettei negatiivisia CO2-päästöjä aiheuttavaa energialähdettä ole keksitty? Mun mielestä kasvit voisi sisältää ainakin sellaisen mahdollisuuden.
Ei kyllä tule näin äkkiä mieleen vastaväitettä sulle. Pitänee katella asiaa vähän.
Negatiivisella tarkoita sitä että jokin energianlähde poistaa CO2 päästöjä samalla energiaa.
Tämä ei tarkoita ydinvoimalan viereen laitettua puutarhaa tai mitään sellaista.
Se on mahdotaonta koska kasvit siis ne jotka yhteyttävä kuluttavat auringon energiaa ja vettä ja CO2 muodostaakseen sokeria ja happea.
Siis kasvien energian lähde on aurinko eli reaktio on endoterminen eikä eksoterminen.
Kasvin palaessa reaktio on eksoterminen joskin kasvin polttamisen elinkaari on neutraali eli jos poltan kasvin syntyy CO2+ H2O + energiaa ja kun aurinko lämmittää niin CO2+H2O yhtyvät taas kaviksi jne jne.
Kavimutoon säilöytyy siis auringon energiaa mutta suhteellisen hitaasti.
Periaatteessa siis HUOM vain periaatteessa Ydinvoima voitaisiin luokitella CO2 negatiiviseksi jos ajateltaisiin että 2/3 energiasta pumpattuna mereen lisää merien rehevöitymistä eli levää ja 20% maailman yhteyttämisestä tapahtuu merissä.
On puita, jotka ovat poistaneet ilmasta CO2:ta satoja vuosia. Määrää en tiedä, enkä paljonko vapautuu poltettaessa.
Aivan mutta puut eivät tuota energiaa vaikka energian raakaaineita ovatkin kun puita poltetaan niin vapautuvat CO2 päästöt sitoutuvat uudelleen kasvavaan metsään.
MUTTA mites sitten jos ja kun metsää hakataan energiaksi ja puut kuljetetaan jonnekkin jossa ne poltetaan. Mites käy metsän maaperälle sillä puut sisältävät muutakin kuin hiilta vetyä happea ja typpeä. Metsän maaperä helposti köyhtyy ja jos isoja avohakkuita harrastetaan ja varsinkin jos pohjoisessa harrastetaan niin siitä seuraa maa-aineksen pois huuhtoutuminen.
ELikkä metsää ei saa hakata polttoaineeksi enempää kuin sen uusiutumiskyky antaa myöten ja metsää tulee silti myös hoitaa.
Pakettipellot voisi tulevaisuudessa pistää kasvamaan rypsiä tms Fortumin biodiesel laitosta varten.
Natriumhydroksidi on sellainen. Se tuottaa lämpöä kun CO2 yhtyy NaOH molekyliin. Tuloksena pesusooda.
Poltettu kalkki (sementti) toimii samalla tavalla.
Ongelma on että mlempien aineiden valmistus vie energiaa.
"
Hiilidioksidipäästöt
Hiilidioksidipäästöt ovat ehkä suurin ihmisen aiheuttama maapallon sietokyvyn ylitys. Ilmastonmuutos, joka aiheutuu kasvavasta kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, pääsystä ilmakehään, on yksi vakavimmista ihmiskuntaa uhkaavista vaaroista tällä vuosituhannella.
Biosfäärin kyky imeä hiilidioksidia ja muuntaa se kasvi- ja eläinbiomassaksi on rajallinen. Nykyään maapallon hiilidioksidin sitomiskyky on noin 12 miljardia tonnia vuodessa. Nykyisellä 6 miljardin maapallon asukasluvulla laskien se on kaksi tonnia henkilöä kohden vuodessa. Tätä voidaan pitää ekologisena rajana. Maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin nykyään 24 miljardia tonnia vuosittain, eli neljä tonnia asukasta kohti.
Vuodesta 1960 lähtien hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet kolminkertaisiksi. Teollisesta vallankumouksesta lähtien fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuneet päästöt ilmakehään ovat olleet yli triljoona tonnia. Hiili, joka oli kerääntynyt maankuoreen miljoonien vuosien aikana kivihiileksi, öljyksi ja kaasuksi, on päässyt takaisin ilmakehään ainoastaan kahden vuosisadan aikana.
Tämän lisäksi on huomattava, että fossiilisen energian suuri saatavuus on mahdollistanut sen, että olemme muuttaneet maapallon luonnollista ympäristöä enemmän kuin 8 000 – 10 000 vuotta sitten tapahtuneen maataloudellisen vallankumouksen jälkeen. Ei siis ole yllättävää, että energia on suurin osatekijä ekologisessa jalanjäljessä. Käyttämällä energiajalanjälkeä mittarina siitä, kuinka paljon maapallo pystyy imemään hiilidioksidia, WWF ei kuitenkaan esitä ilmastonmuutoksen estämiskeinoksi metsienistutusta. Päinvastoin, jalanjälki osoittaa, että hiilidioksidin luonnollinen imeytyminen on parhaimmillaankin, vain osaratkaisu, koska maapallolla ei ole niin paljon maata kuin metsien istuttamiseen tarvittaisiin.
"
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/LPR2000tiivistelma.pdf
"maapallolla ei ole niin paljon maata kuin metsien istuttamiseen tarvittaisiin."
Se siitä. Kasvit toimisi CO2-poistajana, jos ihminen ei olisi niin kirotun ahne.
mitenkään osoitettu, että CO2:n lisäyksestä MAHDOLLISESTI aiheutuva ilmastomuutos ( siis lämpeneminen) mitenkään uhkaisi ihmiskuntaa.
Aiheuttaa kyllä varmasti ääri-ilmiöiden lisääntymistä ja näinollen alueellisia tuhojakin sekä yksilötasolla tietysti sekä omaisuus- että henkilövahinkoja, mutta niitähän tapahtuu koko ajan nytkin, ja tulee aina tapahtumaan niin kauan, kuin ihminen täällä tallustaa.
Samoin merenpinnan nousu peittää joitakin alueita, joilta ihminen tietysti näinollen joutuu väistymään. Ei se kuitenkaan minään tsunamina tapahdu.
En minä Tuvalua tai Malediiveja halua hukuttaa, pidetään vaan lämmöt ennallaan, jos vaan voidaan, mutta ei ole sitovasti todistettu, että ihminen voi lämpenemiselle mitään, ei myöskään sitä, että ihminen olisi sen aiheuttanut.
Se voi aivan yhtä hyvin olla normaalia interglasiaalikauden lämpenemistä (kuten tapahtui Eem- kaudella), ennen uutta jäätiköitymistä.Silloin lämpötila oli noin viisi astetta nykyistäkin korkeampi.
Siitä ollaan toki yksimielisiä, että CO2 pitoisuus on korkeampi, kuin aikoihin; ei kuitenkaan korkein maapallon historiassa.
niitä co2-päästöjä. niinku avauksessa luki: matematiikkaa
tämä eka ja toistaiseksi ainoa keskustelunhaara lähti pohdiskelustani, että voisko niitä energian tuotannolla vähentää
kyllä varmaan voisi vähentää, ja vähennetään vaan minunkin puolestani, yksimielisyyteen keinoista vaan taitaa olla vaikea päästä.
Itse olisin valmis myös säästämään energiaa, jos se nyt jotain auttaisi (itseasiassa säästän sähkön käytössä jo tälläkin hetkellä).
Myös tuulimyllyjä saat rakentaa niin paljon, kuin kukkaro kestää, muistathan sitten rakentaa ne ruotsinkilelisille rannikoille; tuo vähemmistöeliittihän jo kerran laistoi omat velvollisuutensa, kun Stalinin geopolitiikan uhreja, karjalaisia, asutettiin.
Puu ei ole energian lähde. Tai jos on, niin sitten se ei ole CO2-negatiivinen.
Jos puu poltetaan, niin sen sitoma hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Minkä vuoksi puunpoltto kuuluu energian lähteenä kategoriaan uusiutuvat/CO2-neutraalit.
puu on aurinkoenergiaa, esim. kuten tuulikin.
"puu on aurinkoenergiaa, esim. kuten tuulikin."
Näin on. Ja noiden mainitsemiesi energian lähteiden tavoin puu ei ole energian lähteenä CO2-negatiivinen.
Puu kyllä sitoo itseensä ilman hiilidioksidia, mutta heti kun se poltetaan se sama hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Ts. puu on CO2-neutraali... tai sitten se ei ole energian lähde.
puu on CO2-neutraali.
Puulla on energiamuotona ihan toinen ongelma, nimittäin huonon polttotekniikan aiheuttaman epätäydellisen palamisen(lähes kaikki pienpolttosysteemit, esim kiukaat) tuottamat pienhiukkaset.
Hyvä Hyvä Tulipahan vaihteeksi asiallista keskusteluakin. Joopa joo.
Mutta tahtoisin käsitellä seuraavaksi maapallon kantokykyä.
On ilmiselvää että maapallo kykenisi kantamaan ja elättämään moninkertaisen määrän ihmisiä jos luonnovarat jaettaisiin tasaisesti.
Mutta siitä en aio nyt keskustella vaan aion käsitellä toista näkökulmaa joka on oman ideologiani kannalta (mikä se lieneekään) se oikea. Toistaiseksi sitä ei ole vääräksikään osoitettu.
Elikkä Maapallolla on ilmiselvästi erilaisia alueita ja tästä voidaan päätellä että erilaisilla alueilla on erilainen kyky kantaa ja elättää ihmispopulaatiota. Eli erilaiset alueet kykenevät elättämään erisuuruisia populaatioita. Alueen kyky elättää populaatiota riippuu
1: Populaation koosta
2: Populaation vaatimuksista (kulutustottumukset)
3: Populaation teknisistä valmiuksista (kehittyneet menetelmät vai kivikautiset menetelmät)
4: Sodasta ja rauhasta
5: Luonnonvaroista
Elikkä jollain alueella on valtavasti energiaa muttei puhdasta vettä ja jollain alueella taas on kumpaakin muttei tarpeeksi ruokaa tai viljelyskelpoista maata ja jollain alueella taas löytyy mitä vaan (Kongo) mutta populaatio kuluttaa aikansa toistensa listimiseen viidakkoveitsin ja kiväärein. Jossain päin maailmaa taas on riittävästi ruokaa ja energiaa ja rauha ja puhdasta vettä tai ainakin tekninen kyky tuottaa jotain jos sitä ei ole. Toisaalla taas ei.
Teoria on että joillain alueilla ihmispopulaatio on yksinkertaisesti ylittänyt ympäristön kantokyvyn (ei tarkoita kaupunkeja vaan lähinnä valtiotasoista aluetta) jostuuko sitten populaation koosta vai teknisestä kyvyttömyydestä vai poliittisesta haluttomuudesta vaihtelee.
Esim. Brasilia ja Amatson populaatio kuluttaa enemmän kuin tienaa.
Toinen esim Irlanti 1800 luvulla peruna ruton aikaan>siirtolaisuus. Kolmas Suomi 1900 luvun alussa>siirtolaisuus.
Jos alueen tai valtion kantokyky pettää ihmiset joko kuolevat tai muuttavat ja ihan riippumatta siitä mistä kantokyvyn pettäminen johtuu.
Nyt on vain niin että kehitysavun syytäminen alueille jossa ei ole elinmahdollisuuksia on karhunpalvelus alueelle itselleen. Taas esim. Jos Somalia ei kykene elättämään kansalaisiaan niin sehän ei ole Suomalaisten syy. Tärkeintä olisi saada väestönkasvu kuriin niillä alueilla joissa se on riistäytynyt käsistä (Toivon suuresti että kunigas HIV ja keisari kulkutauti auttaa meitä siinä) ja vastaavasti virkoamaan sellaisilla alueilla jossa ympäristöstä ollaan kiinnostuneita (Eurooppa)
Ja mitä Euroopalla tarkoitin? Tarkoitan tätä yksinkertaista asiaa me länsimaalaiset olemme sen verta varakkaita että meillä on varaa piitata luonnosta kun taas toisaalla maailmassa on valittava sinnitteleekö vielä vuoden kaskeamalla viimeisenkin mettähehtaarin vai kuoleeko nälkään ennemmin. Mutta kaikkein vaarallisinta on Kehitysmaiden nousu sillä niiden populaatio on valtava ja jos he saavuttaisivat edes puolet siitä elintasosta mitä meillä on niin seuraus olisi katastrofi. Joten jos emme tahdo tuhota maapalloa meidän on estettävä kehitysmaita kehittymästä (Sad but true).