Aiheesta on varmaan käyty lukemattomia keskusteluja, mutta aloitan silti uuden. Olen naimisissa ja ihastunut toiseen varattuun. Älkää kivittäkö ihan vielä, lukekaa ensin.
Olin pari vuotta sitten menossa tilaisuuteen/juttuun, johon osallistumisen olin sopinut sähköpostilla ja puhelimitse vetäjän kanssa. Minulle oli jäänyt hänestä vähän sen viesteilyn perusteella vähän jäyhä mielikuva. No siinä hetkessä, kun astuin autosta ulos ja katseemme kohtasivat, jotain ihmeellistä tapahtui mulle. Sellaista, mitä en ole koskaan ennen kokenut. Ihan kuin sisälläni olisi laulanut lintukuoro ja elämänilo ja riemu alkoi pursuta minusta, virrata vuolaana. Ne silmät, upposin niihin ja tuntui, että niissä oli koko maailma. Ihastuin sekunnissa. Olen melko varma, että tunne oli molemmin puolinen, ainakin jossain määrin.
No, tilanne ei tietenkään edennyt siitä mihinkään. Mieheni oli myös mukana, ihastukseni kohde ja myös minä olimme asiallisia ja käyttäydymme kuten varatut, virallisessa yhteydessä tavanneet, toisilleen ventovieraat ihmiset tapaavat käyttäytyä. Mutta se kemia, se tuntui niin voimakkaana meidän välillä, että oli suorastaan vaikea olla.
Tapasin hänet vielä kerran ja hän käyttäytyi tällä kertaa kummallisesti. Kun hän tuli samaan tilaan, hän hätkähti ja käänsi äkkiä katseensa pois. Oli kuin ei olisi tuntenut, vaikka todellakin tunnisti. Tuli tilanne, jossa vaihdoin pari sanaa hänen kanssaan ja se sama imu, sama riemu, sama tunne oli edelleen katseissamme, kummallakin.
Olin sekaisin pitkän aikaa. Olen uskollinen, enkä voisi normaalisti kuvitellakaan pettäväni, mutta tuossa tilanteessa lähti järki päästä. Olisin tehnyt mitä vain pienestäkin vihjeestä. Mutta en tehnyt, koska mitään vihjettä ei tullut. Hän vetäytyi ja muutti muualle työhön, joten enää emme edes tapaa.
Hän vetäytyi ehkä siksi, että olemme varattuja kumpikin? Luultavasti hän rakastaa vaimoaan ja perhettään eikä halua rikkoa mitään. Tai sitten tämä tunne oli sittenkin yksipuolinen, tiedä häntä?
Meillä on ollut miehen kanssa isoja haasteita jo pitkään. Me ollaan valittu, että selvitellään niitä. Meidän parisuhteessa on todella paljon hyvää ja arvokasta. Mutta kipinää puuttuu. Ja en saa tämän ihastuksen herättämää tunnetta mielestäni. Se kaihertaa ja aiheuttaa haasteita mun tunnetason sitoutumisessa parisuhteeseeni. Olen pohtinut tätä paljon. Sitä, mitä siinä tapahtui ja miksi se tunne oli niin voimakas. Oon huomannut, että oon rakentanut parisuhdetta enemmän järkipohjalta kuin tunnepohjalta. Alusta lähtien on puuttunut kipinää, mutta oon silti lähtenyt tähän, koska en ole pitänyt vahvaa tunnetta niin kovin tärkeänä. Oon ajatellut, että kiintymys ja yhteiset arjen tavoitteet riittää. Ja nyt sitten herään 8v yhdessäolon jälkeen siihen, että ei se riitäkään.
Tämä ihastus, en saa sitä mielestäni.
Minusta tuntuu siltä, että siinä oli jotain ”elämää suurempaa”. Jotain ihmeellistä ja maagista. Vaikka kuinka järkeilen ja kuvittelen hänelle ikäviä ominaisuuksia, ajattelen etten edes haluaisi rikkoa kahta perhettä jne., kaipuu pysyy sitkeästi elossa.
Periaatteessa oon sitä mieltä, että tämä kertoo enemmän minusta ja meidän parisuhteesta mieheni kanssa kuin mistään muusta. Ja että se pitää selvittää ensin. Ja jos eroaa (ero on ollut tätä ennenkin ilmassa meillä jo monet, monet kerrat), sen pitäisi perustua meidän keskinäisiin väleihin eikä kolmanteen osapuoleen. Ja että eron pitäisi siinä tapauksessa tuntua oikealta ratkaisulta riippumatta siitä, onko joku toinen vai ei.
Mutta tunne sanoo toista. Tunne sanoo vielä edelleen, vaikka kohtaamisesta on yli 2v, että selvitä se tunne, että mitä se oli. Ota yhteyttä ja puhu.
En tiedä, mitä mun pitäis tehdä. Jatkaa unohtamista? Ja ajatella, että joskus se tunne häviää? Vai rikkoa kaikki vaivalla rakennettu? Hypätä epävarmuuteen, josta voi jäädä jäljelle vain pettymystä ja särkyneitä sydämiä? Tämä tunne piinaa, enkä todellakaan tiedä.
Löytyisköhän täältä uutta näkökulmaa tai ajatuksia?
Toivoton ihastuminen ensisilmäyksellä
31
4345
Vastaukset
- Monday
Mulla täysin sama tilanne mutta en nyt sitä tähän näpyttele.Noin voimakkaat tunteet on harvemmin yksipuolisia mutta useastikkin toinen estynyt olemasta rehellinen itselleen sekä toiselle.Itse kohtasin uudestaan jokunen kk sitten ja sama kipinä mutta jokin oli kuitenkin muuttunut.Itkin päivittäin pari viikkoa mutta sitten jokin vaan sydämessä helpotti enkä enää koe niin suurta kipua hänen suhteen.Olen aina hauras jos tulen hänet kohtaamaan mutta nyt kaiketi osaan jo hyväksyä sen ettei meitä ole eikä tule.Tekee se kipeää mutta toisaalta olen jo hieman siirtänyt mielenkiintoani muualle joten helpompaa senkin puolesta.En osaa sua neuvoa mutta ei varmaan kannata jäädä tuohon tilaan joka ei vie sua kuin lisää epävarmuuteen.Kaikkea hyvää💗
- Damyoumydarling
Kohtalotoveri, kiitos tsempistä 💗! . Tämä on just se, mitä oon nämä kans vuotta yrittänyt. Unohtaa ja mennä eteenpäin. Välillä onnistun hukuttamaan kaipuuni arjen kiireisiin, mutta se on vaan niin sitkeä. Joka päivä yli kahden vuoden ajan tämä kohtaamani mies on ollut mielessäni. Joka ikinen päivä.
Tämä tilanne on ihan mahdoton kumpaankin suuntaan. Tai jos ei mahdoton niin todella isoja käytännön esteitä kuitenkin lähteä nykyisestä tilanteesta.
Miten voisi unohtaa? Kun sydän ei tunnu unohtavan? Mikä on se järkipuhe, joka oikeasti auttaa? Vai pitääkö vaan hyväksyä tämä kipu ja ajatella, että kaikella on tapana järjestyä, kärsimys jalostaa jne. 😬😭
- Otsa_märkä
Kunhan muistat että kondomi on käytössä, muulla ei niin väliä. Kuulostaa ihan lupaavalta tuo teidän "paloittelu".
- selvähomma
Tottakai yrität tehdä jotain.
- Realtoreal
Voit ottaa yhteyttä mutta varaudu pakkeihin.Miehet kuolaa kovasti vieraan perään mutta harvemmin jättävät vaimoaan toisen vuoksi ellei täysin mätä liitto sitten.Jos lapsia niin vielä ep.tod.näk että jättäisi perhettään sun vuoksi.Pelkän "maagisen tunteen vuoksi"ei kukaan täysjärkinen lähde rikkomaan perhe kuvioitaan.Vaatii jo pid.tuntemista/sitä kautta rakkautta,huonoa liittoa jne että mies ottaa eron.Olet tod.näk joku sielunkumppani tai kaksoisliekki hänelle mutta se ei tarkoita aina parisuhdetta suinkaan.Voitte kulkea toistemme elämissä mukana esim.ystävinä mutta ette pariudu välttämättä koskaan.Selvitä tilanne lähestymällä häntä varovasti,älä heti aloita näitä elämää suurempaa tarinoita vaan aisti keskinäistä tunnelmaanne josta huomaat miten sitten asetella asiasi.Pahoin pelkään että tulet torjutuksi mutta vaikka näin kävisikin niin parasta siinä on se että pääset eteenpäin ,sinuiksi tämän asian kanssa.Näitä WAU tyyppejä tulee elämän varrella mutta ennen kuin näihin voi lähteä altistamaan itseään sen enempää niin vaatii molemmilta puhtaan pöydän ja ennen kaikkea vastakaikua sinun tunteeseen,yhteinen rakkauden tunne.Toivotan tsemppiä ja rohkeutta asian ratkaisemiseen👍
- Damyoumydarling
Tämä 👍. Just sitä mieltä itsekin olen, että häviävän pieni mahdollisuus, että hän jättäisi perhettään. Haluanko tehdä sitä itsekään tällaiselta pohjalta?
Ja se, että uskallanko lähteä näin pitkän ajan jälkeen lähestymään häntä selvittääkseni asiaa? En oo oikeesti elämässäni koskaan tehnyt mitään mikä vaatisi enemmän rohkeutta. Oon ajautunut parisuhteesta toiseen ilman isompaa intohimoa ja selvinnyt 40 ikään sillä tavalla. Huoh. Tällä ymmärryksellä jos aloittaisin alusta, olisin viisaampi. Kuuntelisin enemmän itseäni ja tunteitani.
Kiitos kaunis tsempistä ja viisaista ajatuksistasi! 💗 - riippuuniinihmisestä
Joillekin niitä wau tyyppejä tulee tosiaan useasti vastaan, ne on sellaisia pinnallisia ihastujia. Kantsii varoa, monet suojelee itseään pettymyksiltä ja menee eteenpäin kohti seuraavaa ihastusta ja jos itse oot vahvemmin tunteva niin tuollaiselle pallottajalle olet vain yksi mahdollisuus lukuisten wau-tyyppien joukossa. Joillakin wau tyyppejä tulee yksi vastaan elämässä, joillakin muutamia, joillakin yksi viikossa ja joillakin ei koskaan.
- Damyoumydarling
Tämäkin on totta. Sitä voi hyvinkin erehtyä kuvittelemaan, että toisen osapuolen tunne on samanlainen, jos reaktio on sama. Mutta eihän se niin tietenkään ole. Kiitos tästä huomiosta 💗!
- oppia_ikä_kaikki
Mitähän rouva haluaa elämältään? Vastaa siihen itsellesi, niin tiedät, mitä teet.
- Damyoumydarling
No sepä se, kun ei ole maailman helpoin kysymys vastata. 😀
- voiollayksipuolista
Mä sanoisin, että harvemmin ihmiset tekee tai saa sen mitä ylipäätään haluaa. Se on ihan sama mitä haluaa, jos se ei vastaa muiden haluja. Ei me olla mitään muista erillään olevia erakoita.
- Damyoumydarling
Niinpä. Jo lapsi opettelee sietämään pettymyksiä, kun ei saa sitä mitä haluaa.
- oppia_ikä_kaikki
Damyoumydarling kirjoitti:
No sepä se, kun ei ole maailman helpoin kysymys vastata. 😀
Ei tietenkään ole helppo vastata, mitä haluaa itse kukin elämältää, mutta siihen kysymykseen sinun tulisi keskittyä eikä siis siihen, miten maagisen hienoa oli kohdata tuo toinen mies. Se kohtaaminen on täysin sivuseikka, usko pois!
Ja jos tuo edellinenkään ei vielä soittanut kelloja, niin otan esiin kirjoittamastasi tämän kohdan: "Oon huomannut, että oon rakentanut parisuhdetta enemmän järkipohjalta kuin tunnepohjalta. Alusta lähtien on puuttunut kipinää, mutta oon silti lähtenyt tähän, koska en ole pitänyt vahvaa tunnetta niin kovin tärkeänä."
Nyt sitten voisit pohtia asiaa vaikka niin, että kuvittele parhaan kaverisi sanovan omasta elämästään tuon saman, minkä totesit, ja miltä se tuntuisi sinusta silloin?
Sitten teet ratkaisuja elämääsi nyt heti siltä pohjalta, mitä edellisestä heräsi tuntemuksia.
Eiköhän se siitä sitten vastaaminen helpotu, mitä elämältäsi haluat. - ihanoikeestihei
Mä voisin alottajalle kuin myös vastaajille sanoa muutaman sanasen. Ensinnäkin rakkaus ja suhteen aloitus on aina kahden kauppa ja tästä sanoisin, että kaksi varattua on jo melko vaikea yhtälö, sillä kummankin pitäisi pystyä ja haluta erota ja haluta tosissaan olla yhdessä. Se, että vain toinen on varattu on tilanteena hieman kevyempi. Tuo oppia-ikä kaikki nimimerkki pitää johonkin rakastumista vähäpätöisenä juttuna ja esim.kondiittori höttöjuttuna. Mä en ite ainakaan ole niin jumalallisessa asemassa, että voisin tietää toisten tunne-elämää ja heidän ratkaisujaan ja osaisin sanoa heille mikä on oikea ratkaisu. Esimerkiksi on hyvä neuvoa toista ajattelemaan järkevästi. Voi myös neuvoa toista kuuntelemaan sydäntään, miten voit kuunnella sydäntä, jos toinen ei tahdo samoin (minunkin mielestä ihmisen pitää kuunnella sydäntään ja minullekin joku joskus on neuvonut niin, mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta). Monesti ihmiselle ei jää välttämättä muuta mahdollisuutta kuin noudattaa järkeään, huom .omasta mielestä järkeään eli parempi rahatilanne, muuttumaton elämä, lapset ym.vaikka oikeasti tämä ei edes olisi järkevää esim.tunne-elämän kustannuksella, sillä jos ihminen kuolettaa tunne-elämänsä tai viettää omalle sisäiselle tunteilleen ja tarpeilleen vastakkaista elämää, ei hän enää eläkään edes järkevää elämää. Mutta muuttaakseen elämää ihminen tarvitsee positiivisia ja elämää eteenpäin puskevia kokemuksia kuten rakkauden ja lämmön. Se voi ja monesti ympäristöstä tuntuu pahalta, sillä siinähän voi ja monesti jääkin se vanhan suhteen toinen osapuoli mahdollisine tunteineen yksin näin voi tuntua, vaikka se toinenkin on tiennyt, että järkisuhteena on menty. Mä en ihan oikeesti siis ymmärrä miksi pahimmillaan on mahdollista, että kolme tai jopa neljä ihmistä sitten elää huonoa ja tunteetonta elämää. On totta, että kukaan ei tiedä miten nuo uudet suhteet onnistuu (onhan siinä kiva sitten naureskella, että tiesinpä tuonkin tuolla tavoin alkaneena epäonnistuneen, et tiennyt, kukaan ei tiennyt), mutta eihän sitä koskaan muutoinkaan uudesta suhteesta tiedä miten se pidemmän päälle onnistuu. Kyllä kaikissa uusissa suhteissakin on tärkeää luottamus suhteen onnistumiseen ja tahto saada suhde toimimaan. Mutta jos suhteeseen lähdetään ajatuksella katotaan nyt vähän ja täähän on vaan tällanen laastarisuhde niin kyllä saa olla tosissaan mestaripari, että sellasen saa kestämään.
- oppia_ikä_kaikki
ihanoikeestihei kirjoitti:
Mä voisin alottajalle kuin myös vastaajille sanoa muutaman sanasen. Ensinnäkin rakkaus ja suhteen aloitus on aina kahden kauppa ja tästä sanoisin, että kaksi varattua on jo melko vaikea yhtälö, sillä kummankin pitäisi pystyä ja haluta erota ja haluta tosissaan olla yhdessä. Se, että vain toinen on varattu on tilanteena hieman kevyempi. Tuo oppia-ikä kaikki nimimerkki pitää johonkin rakastumista vähäpätöisenä juttuna ja esim.kondiittori höttöjuttuna. Mä en ite ainakaan ole niin jumalallisessa asemassa, että voisin tietää toisten tunne-elämää ja heidän ratkaisujaan ja osaisin sanoa heille mikä on oikea ratkaisu. Esimerkiksi on hyvä neuvoa toista ajattelemaan järkevästi. Voi myös neuvoa toista kuuntelemaan sydäntään, miten voit kuunnella sydäntä, jos toinen ei tahdo samoin (minunkin mielestä ihmisen pitää kuunnella sydäntään ja minullekin joku joskus on neuvonut niin, mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta). Monesti ihmiselle ei jää välttämättä muuta mahdollisuutta kuin noudattaa järkeään, huom .omasta mielestä järkeään eli parempi rahatilanne, muuttumaton elämä, lapset ym.vaikka oikeasti tämä ei edes olisi järkevää esim.tunne-elämän kustannuksella, sillä jos ihminen kuolettaa tunne-elämänsä tai viettää omalle sisäiselle tunteilleen ja tarpeilleen vastakkaista elämää, ei hän enää eläkään edes järkevää elämää. Mutta muuttaakseen elämää ihminen tarvitsee positiivisia ja elämää eteenpäin puskevia kokemuksia kuten rakkauden ja lämmön. Se voi ja monesti ympäristöstä tuntuu pahalta, sillä siinähän voi ja monesti jääkin se vanhan suhteen toinen osapuoli mahdollisine tunteineen yksin näin voi tuntua, vaikka se toinenkin on tiennyt, että järkisuhteena on menty. Mä en ihan oikeesti siis ymmärrä miksi pahimmillaan on mahdollista, että kolme tai jopa neljä ihmistä sitten elää huonoa ja tunteetonta elämää. On totta, että kukaan ei tiedä miten nuo uudet suhteet onnistuu (onhan siinä kiva sitten naureskella, että tiesinpä tuonkin tuolla tavoin alkaneena epäonnistuneen, et tiennyt, kukaan ei tiennyt), mutta eihän sitä koskaan muutoinkaan uudesta suhteesta tiedä miten se pidemmän päälle onnistuu. Kyllä kaikissa uusissa suhteissakin on tärkeää luottamus suhteen onnistumiseen ja tahto saada suhde toimimaan. Mutta jos suhteeseen lähdetään ajatuksella katotaan nyt vähän ja täähän on vaan tällanen laastarisuhde niin kyllä saa olla tosissaan mestaripari, että sellasen saa kestämään.
" Tuo oppia-ikä kaikki nimimerkki pitää johonkin rakastumista vähäpätöisenä juttuna ja esim.kondiittori höttöjuttuna. Mä en ite ainakaan ole niin jumalallisessa asemassa, että voisin tietää toisten tunne-elämää ja heidän ratkaisujaan ja osaisin sanoa heille mikä on oikea ratkaisu."
No, jopas oli tulkinta siitä, mitä kirjoitin. Aloittajan rakastuminen ei ole vähäpätöinen juttu. Sehän nyt on selvää, että hän elää "elämää suurempaa tunnekuohua". Mutta asiaa pitäisi tarkastella laajemmassa perspektiivissä, eikä kiinnittää huomiota vain tähän yhteen henkilöön tai yhteen hetkeen. Jokaisella on koko elämä elettävänä!
Missään tapauksessa en ole antamassa mitään ratkaisua aloittajalle hänen puolestaan. En tiedä mitä hänen pitäisi tehdä. Kun kuitenkin on selvää, että hän ei ole täysin tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseen, sitä tunnetta ei pidä lakaista maton alle, vaan sitä on tutkittava ja tehtävä ratkaisuja. Toinen vaihtoehto on sitten vain ajautua ajopuuna elämässään. Viimeksi mainittu johtaa suurella varmuudella katkeruuteen ennemmin tai myöhemmin.
- Kysynvaan
40 vuotias ja käyttäytyy kuin teini ,onko nuoruus jäänyt elämättä?
- ville5v
Parempi kasvaa vanhaksi kuin aikuiseksi.
- Damyoumydarling
Hmmm....🤔
Totta, että olen humpsahtanut tunteissani taantumukseen, joka muistuttaa teini-iän ihastumisia. Samanaikaisesti ihanaa ja hölmöä.
Mutta käyttäytyminen taas. Sehän on ihan eri asia...
- pelkkääilkeilyä
Ja tähänkin ketjuun sanoisin aloittajatrollilla on muumit pudonnut kanootista jo ajat sitten, kun viitsii tämmoisella asialla trollata. Samoin ilkeilijä vastaajilöa, jotka ehkä elävät omaa kurinalaista, tylsää ja katkerankin karvaista elämää. Vaikka itse en tuollaista pystyisi saavuttamaan ja usko rakkauteen ylipäätään melko nollassa niin ihailen ja ehkä jopa kadehdin hieman niitä, jotka voi, osaa ja saa rakastaa.
- mietippäkymmenenkertaa
Naiset on herkempiä hurahtamaan sekopäisiksi ihastuessaan, eikä järjellä todellakaan ole siin vaiheessa sijaa. Kenestäkään välittämättä ovat valmiita polkemaan sekä omien että toisen läheisten elämän hajalle saavuttaakseen itselleen tavoittelemansa onnen. Johtuu hormoneista, nuppi sekaisin ja teot sen mukaisia. Moni ihana ja hyvä perhe hajonnut ihan tästä syystä.
- aionjatkossaauttaa
Mä oon puolestani sitä mieltä, että moni surkea ja onneton perhe on jäänyt hajoamatta esim. pelon vuoksi, muta muutoin lähes syyttä. Voi teitä mies ressukat, kun naiset ei kovinkaan usein eroa minkään seksin nälän vuoksi, mutta onhan se nyt selviö, että jos eroaa niin tottakai seksi, hyvä parisuhde ja parempi kumppani on monella hakusessa. Itkekää vaan täällä ihan rauhassa omaa tyhmyyttänne.
- haeapua
Hei haloo ,nainen ihastuu tyyppiin jonka kanssa ei ole edes jutellut .On sen vuoksi eroamassa miehestään vaikka ei edes ole saanut mitään vastakaikua mieheltä johon on ihastunut .Kehittelee päässään romanssia johon ei ole mitään viitteitä. Kenellä tässä heittää todellisuudentaju??
- Damyoumydarling
Tai sitten sinulla on luetun ymmärtämisessä haasteita. Love & Peace!
- nouwau
maagisia wau-juttuja sattuu kohdalle ja yleensä ihan silkka elämänrealismi ampuu nuo suloisat väräjävät ehkä vaaleanpunaiset linnut vääjäämättä alas.
jos varatut kokeva tällaista, niin vaikka tulisi kuinka voimakas wau-maaginen-hetki jonkun toisen kanssa, niin tuo hetki on aina tietyssä mielessä FEIKKI.
En epäile wau-tuntemukse aitoutta, mutta on mahdollista että tuo mielen ja hormonien näytelmä on osa varatun alitajuista fantasiaa, jota ei ilmenisi, jos olisi sinkku, tms,.,
Moni parisuhteessa, hieman väljähtäneessä varsinkin, kantaa tiedostamattaan, ihan kuin jonkinlaisena automaationa fantasiaa siitä, että sattuis kohdalle joku wau tyyppi. Ja tästä käsin sitten tuota wauta koetaan, ja kun ollaan tunnollisia ja varattuja, saadaan hyvä haave aikaiseksi, joka huijaa itsen haihattelemaan ties mitä.
mutta siis wau tilanteita tulee ja menee, toisille useemmin, toisille harvemmin eikä nämä tunteet tarkoita sitä, että se toinen olis oikea suhteeseen. EIkä sekään, että parisuhde on alkanut järkevämmin ja rauhallisemmin, ole mikään huonompi vaihtoehto sähäkästi rakastumiseen, ne vaan ovat erilaisia alkuja.
Nuo wau-hetket on yksittäisiä hienoja hetkiä. Kannattaa nauttia niistä sanattomista maagisuuksista silloin kun ne tapahtuu, ja sitten päästää niistä irti. Ja nauttiminen ei tarkoita toisen kanssa eritteiden vaihtamista, vaan ihan vaan sitä, että riittää se, kun saa tulla tuollaisen hetken koskettamaksi.- oppia_ikä_kaikki
"EIkä sekään, että parisuhde on alkanut järkevämmin ja rauhallisemmin, ole mikään huonompi vaihtoehto sähäkästi rakastumiseen, ne vaan ovat erilaisia alkuja."
Niin ei se huonompi ole, JOS siihen valintaan on ITSE tyytyväinen. Mutta kysymys kuuluu, onko aloittaja tyytyväinen tähän tilanteeseen? Siihen pitäisi kaivaa vastaus sieltä itsen sokkeloista. - kondiittori
oppia_ikä_kaikki kirjoitti:
"EIkä sekään, että parisuhde on alkanut järkevämmin ja rauhallisemmin, ole mikään huonompi vaihtoehto sähäkästi rakastumiseen, ne vaan ovat erilaisia alkuja."
Niin ei se huonompi ole, JOS siihen valintaan on ITSE tyytyväinen. Mutta kysymys kuuluu, onko aloittaja tyytyväinen tähän tilanteeseen? Siihen pitäisi kaivaa vastaus sieltä itsen sokkeloista.Aloittaja ei vaikuta olevan tyytyväinen, mutta vain siksi, että hän näyttää haihattelevan muuta. Eli elää kuvitelmassa, että jokin intensiivisempi ihmeellinen suuri mystinen taikavoima rakastuminen olisi parempi juttu kuin nykyinen.
Saahan sitä kuvitella, ja saahan sitä haihatella, ja mielestäni sen kun vaan menee ja tekee ja elää, mutta todennäköistä on, että ei sieltä sen kummempaa löydy. Se on sama kuin noiden leipomoiden leivosten kanssa: keksivät mitä upeampia ja täyteläisempiä luomuksia ja kuitenkin lopulta on kyse vain jauhoista ja sokerista. - oppia_ikä_kaikki
kondiittori kirjoitti:
Aloittaja ei vaikuta olevan tyytyväinen, mutta vain siksi, että hän näyttää haihattelevan muuta. Eli elää kuvitelmassa, että jokin intensiivisempi ihmeellinen suuri mystinen taikavoima rakastuminen olisi parempi juttu kuin nykyinen.
Saahan sitä kuvitella, ja saahan sitä haihatella, ja mielestäni sen kun vaan menee ja tekee ja elää, mutta todennäköistä on, että ei sieltä sen kummempaa löydy. Se on sama kuin noiden leipomoiden leivosten kanssa: keksivät mitä upeampia ja täyteläisempiä luomuksia ja kuitenkin lopulta on kyse vain jauhoista ja sokerista.Niin, minun ajatukseni on, että aloittajan pitäisi unohtaa tämä ihastuksen kohde, koska se ei ole se olennainen juttu.
Mutta "haihattelun" takana on ihan oikea tunne. Ja se pitää selvittää itselle, mitä se on eikä vain ohittaa olankohautuksella. Mitä sitten tekee, riippuu siitä vastauksesta, mihin päätyy tutkittuaan tuntemuksiaan. Sitä se elämä on!
Ja jos joku luulee, että puhelen vain, niin itse toimin niin. Jätin työt, kun tajusin kuinka väärällä alalla olen ollut. - Damyoumydarling
Kirjoitin aloituksessani melko pitkästi. Täällä moni näyttää kadottaneen joitakin osia siitä, mikä on tietenkin ymmärrettävää, kun tarinaa tulee noinkin paljon. Tässä on meillä nyt se kuvio, että tyytymättömyyttä nykyiseen parisuhteeseen on ollut jo vuosikausia, paljon ennen tätä tunnemylläkkäepisodia. Ja itsekin ymmärrän, että ihastuminen on mahdollisesti tullut reaktiona olemassa olevaan tilanteeseen. Mutta siis, eteenpäin on menty vaikeuksista huolimatta ja asioita selvitelty siitäkin syystä, että ulkoiset olosuhteet olisivat erolle erittäin haastavat. Eivät mahdottomat, mutta haastavat. Olen myös hyvin sitoutuvaa tyyppiä, eikä ole helppo ns. luovuttaa.
Tästä ketjusta on tullut oikeasti hyviä ajatuksia, jotka auttavat eteenpäin. Vahvistuu se, mitä jo aloituksessani pohdin, että tämä taitaa olla nyt ensisijaisesti asia, joka koskee nykyistä parisuhdettani. Se haave ja kaipuu, joka mielessäni elää, kertoo omasta tyytymättömyydestäni nykyiseen tilanteeseen. Se, onko ihastumisen takana mitään konkreettisia mahdollisuuksia, on ihan eri asia ja toissijainen juttu. Myös toiminnan tasolla se on se jälkimmäinen. En usko, että edelleenkään pystyn tekemään nopeita ratkaisuja, mutta ajan kanssa, siihen tahtiin, kun oma mieli prosessoi, kohti muutosta.
Kiitos avusta!!
- SitäTapahtuu
Oman parisuhteen vaikeudet ovat pohjana usein näille ihastuksille jos puolisolta ei saa sitä vastakaikua mitä kaipaa. Näin tapahtui oman vaikean elämäntilanteeni ollessa päällä.
Olin tapahtumassa paikalla ja sinne saapui mies jonka kasvot loisti naurua ja katseemme tuntui pitkältä. Tuijotin vain kuin naulittu lumoutuneena häntä osaamatta edes tervehtiä. Omista ilmeistäni en ole lainkaan varma. Hän saattoi tunnistaa minut mutta mietin onko hän sama mies jonka nuoruudessani olin tavannut. Hänestä oli jäänyt minulle miellyttävä kuva jo noilta ajoilta. Ujostellen tilannetta käänsin pääni mikä myöhemmin harmittikin. Tuo hymy oli vain niin valloittava että olen ajatellut häntä vieläkin. Tiedostan että meillä ei ole mahdollisuuksia. Onko sillä myöhemmin merkitystä sen aika näyttää mutta parisuhteessa ollessa on punnittava kaikki.- Damyoumydarling
Niin juuri.
Aina näissä on punnittavana se, että minkä verran vaikeuksia ja tyytymättömyyttä on valmis sietämään. Missä menee se raja, että ero on ainoa vaihtoehto? Jokainen ihmissuhde sisältää sekä hyviä asioita että haasteita, se on selvä. Mutta mikä on itselle tärkeintä ja onko tyytymättömyys on sillä tavalla pysyvää, että se nakertaa vuodesta toiseen ja syö kaikkea hyvää pienemmäksi.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Petteri Orpo on satusetä
Väittää että työllisyys on Suomessa samalla tasolla kuin hallituksen aloittaessa kesällä 2023. Fakta on, että työllisi743338Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti
Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj943102SDP pelastaa uppoavan Suomen
2027 kun SDP voittaa ylivoimaisesti vaalit alkaa Suomen uusi raju syöksy kohti täystyöllisyyttä ja turvallisempaa yhteis1783045- 1452493
Orpo ja Purra, käykää hakemassa oppia Espanjasta
Espanja on näyttänyt kuinka kova työttömyys nujerretaan ja saadaan maan talous palautettua nousu-uralle. Ei ole häpeä kä542414Jopa Espanjassa talous kasvaa, Purra vain irvistelee
Huomaa kuinka Purra on Suomen historian huonoin miniseteri, joka ei ole saanut aikaiseksi kuin tuhoa, Siis jopa vasemmis2082234Jääkiekon MM:t pitää siirtää MTV:ltä Ylelle
Persuille ikäviä uutisia taas. . Valtioneuvoston asetuksen mukaan MM-kisat kuuluvat kansallisesti merkittäviin tapahtumi572188Ruotsi laskee jälleen bensaveroa, Riikka irvailee tumput suorana
Euron bensa oli persujen vaalilupaus, mutta kohta alkaa olla kolmosella alkavia litrahintoja. Meanwhile in Sverige: "142055Tsemii Pete ja Linda! Tässä tärkeät kellonajat Euroviisut-viikon ohjelmista tv:ssä!
Euroviisut järjestetään Wienissä Itävallassa 12.-16. toukokuuta. Tsemii Pete ja Linda kisaan! Vetäkää Suomelle voitto Li391760Raiskaukset loppumaan?
Onko kenelläkään tiedossaan tuloksellisia keinoja saada väkisinmakaaminen loppumaan tai edes vähenemään? Lainsäädännön4021719