Hyvinvointivaltio ja kansanedustuslaitos ovat kokeneet vuosien varrella sievästi sanottuna kolhuja, kun politiikka on ajautunut omiin lokeroihinsa ja äänestäjien antama mandaatti unohtuu pelin politiikkaan, ryhmäkäyttäytymiseen.
Ryhmäkäyttäytyminen näkyy ryhmänjohtajien kommenteissa, joissa sanotaan, että "se ja se eduskuntaryhmä on sitä ja sitä mieltä". Ei ole. Eduskuntaryhmästä 40% on yhtä mieltä ja 60% toista mieltä tai mielipiteet voivat jakautua ties miten, mutta harvoin kaikki ovat samaa mieltä. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa Eduskunnan tai kunnanvaltuuston enemmistön mielipide ei voita. Jos enemmistön mielipide ei voita, niin se ei voi olla demokratiaa. Tapio W kirjoittaa tästä e-kirjasssaan.
Kysymys on rohkeuden puutteesta. Koulussa murrosikäiset haluvat kuulua joukkoon. Se näkyy samankaltaisena pukeutumisena ja "minunkin pitää saada tietynlainen puhelin, kun kaikilla muillakin on". Rohkeuden puute olla erilainen on syy myös ryhmäkäyttäytymiseen päättävissä elimissä. Puhutaan ryhmätyhmyydestä, group think. Puhutaan lehdistön sopulimaumasta ja sitä seuraavasta kansasta.
Kumileimasimet valtuustossa tekevät, mitä puoluepomot sanovat. Sama käytäntö siis vallitsee Eduskunnassa ja paikallistasolla. Siitä voit lukea enemmän vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan tuoreesta kirjasta "Eduskunta - Ystäviä ja vihamiehiä". Eduskunnan tehtävä on edistää demokratiaa Suomessa. Miten kansanedustajat siinä onnistuvat? Tutkimusten mukaan huonosti.
Ryhmäpäätökset pitäisi kieltää lailla.
Ryhmäkäyttäytyminen näkyy ryhmänjohtajien kommenteissa, joissa sanotaan, että "se ja se eduskuntaryhmä on sitä ja sitä mieltä". Ei ole. Eduskuntaryhmästä 40% on yhtä mieltä ja 60% toista mieltä tai mielipiteet voivat jakautua ties miten, mutta harvoin kaikki ovat samaa mieltä. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa Eduskunnan tai kunnanvaltuuston enemmistön mielipide ei voita. Jos enemmistön mielipide ei voita, niin se ei voi olla demokratiaa. Tapio W kirjoittaa tästä e-kirjasssaan.
Kysymys on rohkeuden puutteesta. Koulussa murrosikäiset haluvat kuulua joukkoon. Se näkyy samankaltaisena pukeutumisena ja "minunkin pitää saada tietynlainen puhelin, kun kaikilla muillakin on". Rohkeuden puute olla erilainen on syy myös ryhmäkäyttäytymiseen päättävissä elimissä. Puhutaan ryhmätyhmyydestä, group think. Puhutaan lehdistön sopulimaumasta ja sitä seuraavasta kansasta.
Kumileimasimet valtuustossa tekevät, mitä puoluepomot sanovat. Sama käytäntö siis vallitsee Eduskunnassa ja paikallistasolla. Siitä voit lukea enemmän vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan tuoreesta kirjasta "Eduskunta - Ystäviä ja vihamiehiä". Eduskunnan tehtävä on edistää demokratiaa Suomessa. Miten kansanedustajat siinä onnistuvat? Tutkimusten mukaan huonosti.
Ryhmäpäätökset pitäisi kieltää lailla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rohkeutta kansanedustajille toimia omantunnon mukaan.
uslimin omatunto tuottaa mustaa ja pimeää. eikä kovin valkoisia ole muidenkaan.
Nythän demokratia on Kekkosesta asti pelkästään kaventunut!
Miksi se siitä lähtisi paranemaan?
Ne puolueet joiden tilanne on helpottunut tietysti sanovat että demokratia on lisääntynyt kun he menestyvät mutta he ovat jäävejä sitä arvioimaan.