2018 GGR 45

Vene oli Suomessa pari päivää vedessä ja siirtyi sinä aikana Hernesaaresta Vuosaareen. Sieltä laivalla Belgiaan, josta purjehdus Falmouthiin, vuoden -68 kilpailun starttipaikalle. Britit onnistuivat jotenkin möhlimään oman osuutensa perin pohjin, joten startti oli nyt Ranskasta, Les Sables d'Olonnesta, jonne siirryttin lähinnä paraatipurjehduksena.

Mikä "colorgate"? Ei väristä kysymys vaan maalista. Pari päivää vedessä ei olisi haittannut. Ranskassa primeroidun pohjan olisi joutunut jokatapauksessa hiomaan kevyesti pesun jälkeen ja ennen myrkkymaalausta.

Tässä tarkemmin

https://goldengloberace.com/jean-luc-van-den-heede-suffers-knock-down-and-damage-to-rig/

Kunhan hän ehtii vetää vähän henkeä, voi tulla vielä mieleen joku tapa korjata riki merellä.

VDH siirtyy siis Chichester-luokkaan (ellei keskeytä)

Mä käsitän, että pultti tuli alaspäin 5cm, paljon sekin. VDH ilmeisestikin Sparcraftin masto, linkitetyn katalogin sivulta 23 - 25 näkyy miten alavantit kiinnittyvät mastoon. https://www.flipsnack.com/Sparcraft1/sparcraft-catalogue-2015.html

Tässä videossa Don McIntyre ja Robin Davie tarkastelevat VDH:n mastoa - sitä mastoa, jonka VDH oli tilannut Sparcraftilta, mutta lopulta päätyikin 2 m lyhyempään versioon. Alavanttien pulttikiinnitys esitellään eikä vaikuta heiveröiseltä.
https://www.youtube.com/watch?v=0Aq0q_XTBMo

kelpaisi.minulle kirjoitti:

Tässä videossa Don McIntyre ja Robin Davie tarkastelevat VDH:n mastoa - sitä mastoa, jonka VDH oli tilannut Sparcraftilta, mutta lopulta päätyikin 2 m lyhyempään versioon. Alavanttien pulttikiinnitys esitellään eikä vaikuta heiveröiseltä.
https://www.youtube.com/watch?v=0Aq0q_XTBMo

Lue lisää

Tässä vähän paremmin linkitettynä suoraan oikeaan kohtaan: https://youtu.be/0Aq0q_XTBMo?t=822
Sääli, jos kisan täysin ylivoimainen johtaja tosiaan joutuu keskeyttämään. Mutta eipä alkuperäisen kisan voittajakaan ollut alkuunkaan kisan nopein, vaan ainoa maaliin tullut.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä vähän paremmin linkitettynä suoraan oikeaan kohtaan: https://youtu.be/0Aq0q_XTBMo?t=822
Sääli, jos kisan täysin ylivoimainen johtaja tosiaan joutuu keskeyttämään. Mutta eipä alkuperäisen kisan voittajakaan ollut alkuunkaan kisan nopein, vaan ainoa maaliin tullut.

Lue lisää

Tässä vielä etustaagin kohta: https://www.youtube.com/watch?v=0Aq0q_XTBMo&feature=youtu.be&t=1116

Tuossa ihmetyttää barduunan lisävahvikeen suuntaus. Tuohan vetää takaviistoon, joten luulisi niitatun vahvikkeen olevan vedon suuntainen eikä pystysuuntainen.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä vähän paremmin linkitettynä suoraan oikeaan kohtaan: https://youtu.be/0Aq0q_XTBMo?t=822
Sääli, jos kisan täysin ylivoimainen johtaja tosiaan joutuu keskeyttämään. Mutta eipä alkuperäisen kisan voittajakaan ollut alkuunkaan kisan nopein, vaan ainoa maaliin tullut.

Lue lisää

Eikös alavantit ole tuossa videolla ole kiinni mastossa popniiteilla? Se iso pultti kiinnittää vantit siihen metallikiinnikkeeseen joka on popniiteilla kiinni mastossa.

kelpaisi.minulle kirjoitti:

Tässä videossa Don McIntyre ja Robin Davie tarkastelevat VDH:n mastoa - sitä mastoa, jonka VDH oli tilannut Sparcraftilta, mutta lopulta päätyikin 2 m lyhyempään versioon. Alavanttien pulttikiinnitys esitellään eikä vaikuta heiveröiseltä.
https://www.youtube.com/watch?v=0Aq0q_XTBMo

Lue lisää

Kovin videolla kehuvat alavanttien kiinnitystä vahvaksi jatkettuine kiinnikkeineen. VDH:lla kerrottin maston sisällä olevan alasaalinkeihin saakka lisävahvike. Luulisi, että maston läpi menevä pultti menisi myös niistä vahvikkeista läpi ja silti pultti repi itsensä 5 cm alaspäin. Tuota ei merellä pysty korjaamaan lähellekään alkupueräistä lujuutta. Poikkeama Chileen ennen Kap Hoornia lienee itsestäänselvyys. Ja takuulla myös katkera pettymys.

Mastovideossa kiinnitti kyllä huomiota tavalliset pikasakkelit falleissa. Mitähän mahtaa olla on käytössä olevassa rikissä? Kokemuksesta viisastuneena jopa omassa vahvasti C-painotteisessa C/R:ssäni on spinnufallissa Tylaska, ensi kaudella niitä tulee fallien vaihtojen myötä lisää.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä vielä etustaagin kohta: https://www.youtube.com/watch?v=0Aq0q_XTBMo&feature=youtu.be&t=1116

Tuossa ihmetyttää barduunan lisävahvikeen suuntaus. Tuohan vetää takaviistoon, joten luulisi niitatun vahvikkeen olevan vedon suuntainen eikä pystysuuntainen.

Lue lisää

Tuon niitattu "vahvike" vain pitää sisäisiä tukiosia paikallaan. Tuo iso pultti kantaa kuorman.

leikkaako kirjoitti:

Tuon niitattu "vahvike" vain pitää sisäisiä tukiosia paikallaan. Tuo iso pultti kantaa kuorman.

Luettelon kuvissa ei kyllä näy mitään sisäisiä vahvikkeita. Vain putki pultin päällä.

Joakim1 kirjoitti:

Luettelon kuvissa ei kyllä näy mitään sisäisiä vahvikkeita. Vain putki pultin päällä.

Luettelon kuvissa ei ehkä näy, eikä näy ylempänä linkatussa videossakaan. Mutta Don McIntyre tarkasti selosti seinämävahvikkeen selosti ja maston kylki oli täynnä poppareita siinä käyttämättä jääneessä mastossakin.

Mistä tuollainen käsitys on peräisin? Omasta kokemuksesta tiedän, ettei australialaiseen marinaan ollut lupa mennä ennenkuin veneen pohja oli viranomaisten toimesta tarkastettu ja myrkytetty. Tarkoituksena oli estää vierasperäisten eliöstölajien kulkeutuminen maahan.
Uudessa-Seelannissa veneen pohjan pitäisi olla puhdas ennen satamaan saapumista: "The New Zealand government is cracking down on the introduction of marine pests and diseases to our waters, a major threat to the marine environment and resources. All vessels arriving in New Zealand need to arrive with a ‘clean hull’ and must provide evidence of biofouling management before they arrive." Määräys ei taida koskea ulkolaisia purjeveneitä.

pohja.puhtaaksi kirjoitti:

Mistä tuollainen käsitys on peräisin? Omasta kokemuksesta tiedän, ettei australialaiseen marinaan ollut lupa mennä ennenkuin veneen pohja oli viranomaisten toimesta tarkastettu ja myrkytetty. Tarkoituksena oli estää vierasperäisten eliöstölajien kulkeutuminen maahan.
Uudessa-Seelannissa veneen pohjan pitäisi olla puhdas ennen satamaan saapumista: "The New Zealand government is cracking down on the introduction of marine pests and diseases to our waters, a major threat to the marine environment and resources. All vessels arriving in New Zealand need to arrive with a ‘clean hull’ and must provide evidence of biofouling management before they arrive." Määräys ei taida koskea ulkolaisia purjeveneitä.

Lue lisää

TL:n fb-sivuilta

https://www.facebook.com/423528171453334/posts/535046876968129/

Mikä on isompi vene? Mun 35-jalkaisessa alavantit tulevat saalinkihelan läpi Seldenin mastossa. Sinänsä hyvin loogista, sillä saalingin kautta tulee merkittävä osa alavantin kuormasta.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä on isompi vene? Mun 35-jalkaisessa alavantit tulevat saalinkihelan läpi Seldenin mastossa. Sinänsä hyvin loogista, sillä saalingin kautta tulee merkittävä osa alavantin kuormasta.

Lue lisää

No sinulla on jo siis "paremmat" alavanttien kiinnitykset. Seldenillähän on neljä versiota (ainakin), T-päätteet, saalinkiheloihin integroidut, "conventional tang" mikä tämä sparcraft myöskin on ja lisäksi "seltang" http://www.seldenmast.com/en/products/masts/selden_custom_line.html. Käsittääkseni noita T-päätteitä käytetään käytännössä johonkin 35-38 saakka ja "halvemmissa" versioissa. Sitten taas suuremmissa ja "kalliimmissa" (ja kevyemmissä) on käytetty noita kahta muuta. Eikö tuo saalinkeihin integroitu ole noista kevein? Ja varmasti ainakin suurin pinta-ala mihin rasitus kohdistuu. Tuo conventional tang on muutoin vastaava kuin sparcraft mutta alapultin ympäristö on vahvistettu leikkauksen estämiseksi. Seltang on sitten erilainen. Noita näkyy jo 37-40 jalkaisten päävantttien päissä ja rodeissa. Mutta tämän taisit jo tietääkin :)

jooooooo kirjoitti:

No sinulla on jo siis "paremmat" alavanttien kiinnitykset. Seldenillähän on neljä versiota (ainakin), T-päätteet, saalinkiheloihin integroidut, "conventional tang" mikä tämä sparcraft myöskin on ja lisäksi "seltang" http://www.seldenmast.com/en/products/masts/selden_custom_line.html. Käsittääkseni noita T-päätteitä käytetään käytännössä johonkin 35-38 saakka ja "halvemmissa" versioissa. Sitten taas suuremmissa ja "kalliimmissa" (ja kevyemmissä) on käytetty noita kahta muuta. Eikö tuo saalinkeihin integroitu ole noista kevein? Ja varmasti ainakin suurin pinta-ala mihin rasitus kohdistuu. Tuo conventional tang on muutoin vastaava kuin sparcraft mutta alapultin ympäristö on vahvistettu leikkauksen estämiseksi. Seltang on sitten erilainen. Noita näkyy jo 37-40 jalkaisten päävantttien päissä ja rodeissa. Mutta tämän taisit jo tietääkin :)

Lue lisää

Ei näköjään selden salli suoraa linkkiä. Oliko tämä http://www.seldenmast.com/files/1382340405/excerpts/595-808-E-48-49.pdf#toolbar=0&navpanes=0

Ei ruuvissa saa (saisi) olla muuta jännitystä kuin vetoa. Jos on leikkausta, ei ole tarpeeksi kireä. VDH:n rikissä oli ruuvi löystynyt, tai alunperin liian vähän kiristetty.

leikkaako kirjoitti:

Ei ruuvissa saa (saisi) olla muuta jännitystä kuin vetoa. Jos on leikkausta, ei ole tarpeeksi kireä. VDH:n rikissä oli ruuvi löystynyt, tai alunperin liian vähän kiristetty.

Lue lisää

Jos pitäisi niin kova veto saada pulttiin, ettei suorastaan pääasiallinen jännitys olisi leikkausjännitys, pitäisi olla tuplaten isompi pultti. Ja pultin allakin melkoiset vahvikkeet puristusta kestämään. Mutta miksi ei leikkausjännitystä saisi olla? Käytännössä rikin kaikki muut liitokset ovat lähtökohtaisesti pelkän leikkausjännityksen varassa, rikipultteja kun ei kiristellä.

kyllä.saa kirjoitti:

Jos pitäisi niin kova veto saada pulttiin, ettei suorastaan pääasiallinen jännitys olisi leikkausjännitys, pitäisi olla tuplaten isompi pultti. Ja pultin allakin melkoiset vahvikkeet puristusta kestämään. Mutta miksi ei leikkausjännitystä saisi olla? Käytännössä rikin kaikki muut liitokset ovat lähtökohtaisesti pelkän leikkausjännityksen varassa, rikipultteja kun ei kiristellä.

Lue lisää

Kyllähän tuo pultti leikkausjännityksen on kestänyt hyvinkin. Sparcraftin luetteloa kun selailee niin tuo tuplapultin versio on tarkoitettu 10mm ja ylöspäin vaijereille? Elikö olisiko VDH:n alavantit 10mm, aika reiluja jos noin? No siinä tapauksessa alempi pultti on 20mm ja ylempi 10mm. 10mm Dyformi vantin murtolujuus on ~10tn, tuon 20mm pultin leikkauslujuus kait pienempi kuin 4*10tn (luokkaa 15tn?? jos päissään laskea osaan, kuvitellaan ettei ole kuormaa kierteellä ja leikkaus 60% murtolujuudesta, 800N/mm2, voi olla ihan pielessä). No kuitenkin pultti kesti, vaijerit kesti, mastoprofiili leikkautui.

kyllä.saa kirjoitti:

Jos pitäisi niin kova veto saada pulttiin, ettei suorastaan pääasiallinen jännitys olisi leikkausjännitys, pitäisi olla tuplaten isompi pultti. Ja pultin allakin melkoiset vahvikkeet puristusta kestämään. Mutta miksi ei leikkausjännitystä saisi olla? Käytännössä rikin kaikki muut liitokset ovat lähtökohtaisesti pelkän leikkausjännityksen varassa, rikipultteja kun ei kiristellä.

Lue lisää

Ai miksi ei leikkausta? Siinä saattaa käydä kuten VDH:lla.
Teknisesti tuollainen leikkaukselle (ja sen myötä enemmän tai vähemmän taivutuksellekin) tehty ruuviĺiitos on tuhlaileva. Eli tarvitaan suurempi pultti kantamaan nuo uudet kuormat, tuo rasittaa kiinnitettäviä osiakin (hallitsemattomasti) enemmän. Ruuviliitoksen löysyyden salliminen johtaa myös epämääräisenä tilanteena hallitsemattomiin kuormiin. Aivan kuten VDH:n mastossa.
Fyysikkotaasille vielä selvennys, kun kireys menetetään alkaa leikkaus ja taivutus. Ja sen myötä tulee dynaaminen kuorma. Ja sitten vaurio. Ei ole mielekästä laskea vain optimitilanteen leikkausvoimaa,

leikkaako kirjoitti:

Ai miksi ei leikkausta? Siinä saattaa käydä kuten VDH:lla.
Teknisesti tuollainen leikkaukselle (ja sen myötä enemmän tai vähemmän taivutuksellekin) tehty ruuviĺiitos on tuhlaileva. Eli tarvitaan suurempi pultti kantamaan nuo uudet kuormat, tuo rasittaa kiinnitettäviä osiakin (hallitsemattomasti) enemmän. Ruuviliitoksen löysyyden salliminen johtaa myös epämääräisenä tilanteena hallitsemattomiin kuormiin. Aivan kuten VDH:n mastossa.
Fyysikkotaasille vielä selvennys, kun kireys menetetään alkaa leikkaus ja taivutus. Ja sen myötä tulee dynaaminen kuorma. Ja sitten vaurio. Ei ole mielekästä laskea vain optimitilanteen leikkausvoimaa,

Lue lisää

No eihän tuossa fyysikko muuta laskeskellut kuin minkä suuruusluokan kestävyydestä on kyse. Kuten kirjoitettu, pultin leikkauksenkestävyys ei ollut ongelma. Ei staattisesti eikä dynaamisesti, ei leikaten, ei vääntäen eikä vetäen. Vaan mastoprofiilin seinämän puristus/leikkauslujuus. Lommahdustahan ei ole tapahtunut kun masto pystyssä. Tilannehan on sinänsä VDHn kannalta postiivinen. Masto on pystyssä. Ja voi olla että jostain olisi jotain hajonnut kuitenkin. Nyt päätteet ja vaijerit kestivät. Joku voi tietysti spekuloida että olisiko profiilia pitänyt vahvistaa kiinnityspisteen alapuolelta, mutta sitten olisi voinut muualta hajota. Osaakos joku laskea profiilin seinämän kestävyyttä puristukselle?? Pultissahan on oikeasti myös taivutusta, kun pultti ei voi olla kireä tuossa maston läpi, eikä sitä ole tuettu kuin toisesta päästä.

taipuuko kirjoitti:

No eihän tuossa fyysikko muuta laskeskellut kuin minkä suuruusluokan kestävyydestä on kyse. Kuten kirjoitettu, pultin leikkauksenkestävyys ei ollut ongelma. Ei staattisesti eikä dynaamisesti, ei leikaten, ei vääntäen eikä vetäen. Vaan mastoprofiilin seinämän puristus/leikkauslujuus. Lommahdustahan ei ole tapahtunut kun masto pystyssä. Tilannehan on sinänsä VDHn kannalta postiivinen. Masto on pystyssä. Ja voi olla että jostain olisi jotain hajonnut kuitenkin. Nyt päätteet ja vaijerit kestivät. Joku voi tietysti spekuloida että olisiko profiilia pitänyt vahvistaa kiinnityspisteen alapuolelta, mutta sitten olisi voinut muualta hajota. Osaakos joku laskea profiilin seinämän kestävyyttä puristukselle?? Pultissahan on oikeasti myös taivutusta, kun pultti ei voi olla kireä tuossa maston läpi, eikä sitä ole tuettu kuin toisesta päästä.

Lue lisää

Oliko niin, että VDH oli jättänyt myrskypurjeet kotirantaan ja korvannut TrySailinkin neljännellä reivillä? Eli onko purjepinta-alaa ollut liikaa ja siitä johtuen knokannut ja vantin kiinnitykset kuormittuneet liikaa? Ottanut tietoisen riskin joka siis realisoitunut. Jostain luin että aallot oli 10 metriset ja tuulta 60-65 knots tme.

taipuuko kirjoitti:

No eihän tuossa fyysikko muuta laskeskellut kuin minkä suuruusluokan kestävyydestä on kyse. Kuten kirjoitettu, pultin leikkauksenkestävyys ei ollut ongelma. Ei staattisesti eikä dynaamisesti, ei leikaten, ei vääntäen eikä vetäen. Vaan mastoprofiilin seinämän puristus/leikkauslujuus. Lommahdustahan ei ole tapahtunut kun masto pystyssä. Tilannehan on sinänsä VDHn kannalta postiivinen. Masto on pystyssä. Ja voi olla että jostain olisi jotain hajonnut kuitenkin. Nyt päätteet ja vaijerit kestivät. Joku voi tietysti spekuloida että olisiko profiilia pitänyt vahvistaa kiinnityspisteen alapuolelta, mutta sitten olisi voinut muualta hajota. Osaakos joku laskea profiilin seinämän kestävyyttä puristukselle?? Pultissahan on oikeasti myös taivutusta, kun pultti ei voi olla kireä tuossa maston läpi, eikä sitä ole tuettu kuin toisesta päästä.

Lue lisää

Edellä mainitulla videolla kerrottiin VDH:n mastossa olevan tuplaseinämä alasaalinkiin saakka. Eli vahvistettu se oli alapuoleltakin. Eikä sekään vain riittänyt. On täytynyt olla melkoinen isku sen maston veteen osuminen ja vielä keskelle mastoa.

Kuuskytmetriikorkeat kirjoitti:

Oliko niin, että VDH oli jättänyt myrskypurjeet kotirantaan ja korvannut TrySailinkin neljännellä reivillä? Eli onko purjepinta-alaa ollut liikaa ja siitä johtuen knokannut ja vantin kiinnitykset kuormittuneet liikaa? Ottanut tietoisen riskin joka siis realisoitunut. Jostain luin että aallot oli 10 metriset ja tuulta 60-65 knots tme.

Lue lisää

Tapiollakin trysail on korvattu neljännellä reivillä. Siihen reivattuna iso ei ainakaan trysailia suurempi ole. Jossain siitä oli kuvakin. Aiheesta on ollut aikaisemminkin puhetta, eikä edelleenkään tuuli knock-downeja aiheuta, vaan aallot. Ja paremmin aaltoja väistelee, kun on sopivasti nopeutta, ei liikaa eikä varsinkaan liian vähän. Riki olisi helposti kestänyt kaikki mahdolliset tuulikuormat, mutta nyt masto on mennyt vauhdilla veteen, ehkäpä vielä keskeltä aallonharjaan osuen ja siinä vaurioitunut.

fyysikkotaas kirjoitti:

Kyllähän tuo pultti leikkausjännityksen on kestänyt hyvinkin. Sparcraftin luetteloa kun selailee niin tuo tuplapultin versio on tarkoitettu 10mm ja ylöspäin vaijereille? Elikö olisiko VDH:n alavantit 10mm, aika reiluja jos noin? No siinä tapauksessa alempi pultti on 20mm ja ylempi 10mm. 10mm Dyformi vantin murtolujuus on ~10tn, tuon 20mm pultin leikkauslujuus kait pienempi kuin 4*10tn (luokkaa 15tn?? jos päissään laskea osaan, kuvitellaan ettei ole kuormaa kierteellä ja leikkaus 60% murtolujuudesta, 800N/mm2, voi olla ihan pielessä). No kuitenkin pultti kesti, vaijerit kesti, mastoprofiili leikkautui.

Lue lisää

Videon mastossa on vain yksi pultti eli niitatussa osassa ei ole pulttia. Pultti on silloin luettelon mukaan 14 mm ja vantit enintään 8 mm. Pulttihan on kestänyt, muuten vantit olisivat irti. Niitit ovat pettäneet tai repineet palan mastoa mukanaan ja pultti tehnyt hahlon mastoon, jos tuo tosiaan on tullut 5 cm alas.

Luulisi, että vain toisen puolen alavanteissa on ollut suuri veto. Silloin voisi kuvitella, että vain toisen puolen niitit ovat pettäneet ja tehnyt hahlon vain toiselle puolelle. Tällöin maston täytyy olla myös lommolla, koska pultti tuskin on pidentynyt.

Videon mastossa oli tuplattu profiili, mutta se loppui juuri ennen alavanttien kiinnikettä.

Joakim1 kirjoitti:

Videon mastossa on vain yksi pultti eli niitatussa osassa ei ole pulttia. Pultti on silloin luettelon mukaan 14 mm ja vantit enintään 8 mm. Pulttihan on kestänyt, muuten vantit olisivat irti. Niitit ovat pettäneet tai repineet palan mastoa mukanaan ja pultti tehnyt hahlon mastoon, jos tuo tosiaan on tullut 5 cm alas.

Luulisi, että vain toisen puolen alavanteissa on ollut suuri veto. Silloin voisi kuvitella, että vain toisen puolen niitit ovat pettäneet ja tehnyt hahlon vain toiselle puolelle. Tällöin maston täytyy olla myös lommolla, koska pultti tuskin on pidentynyt.

Videon mastossa oli tuplattu profiili, mutta se loppui juuri ennen alavanttien kiinnikettä.

Lue lisää

Todentotta, en katsonut tarkkaan. 8mm vantit jos ei jotain kummaa yhdistelmää. Veikkaan kyllä ettei profiili ole pysyvästi lommahtanut, se nimittäin romahtaa siinä vaiheessa. Profiilin puristuslujuus katoaa täysin, puristussauva kun nurjahtaa tosi helpolla Eulerin mukaan ja masto on lähinnä sellainen. Rustlerissa kyllä kannen läpimenevä masto joten nurjahdusvoima reilusti suurempi kuin kannella seisovassa (googlatkaa Eulerin 2 ja 3 sauvat - vaikka ei se nyt ihan noin simppeli ole). Hetkellinen palautuva muodonmuutos voinut olla, jolloin toisen reunan kuormitus nousee kun tulee vipuvartta kun siirrytään puhtaasta leikkauksesta taivutukseen tuossa pultissa. Vetohan tulee "ulospäin" jonkin verran jos profiili "kaventuu". Se on tuon rakenteen suurin ongelma aina, pultin tukipiste ulospäin vedossa on vastapuolen profiiliseinä. Niitit pettäneet tai sitten tuo rosteri osa on poikki. Aika paljon laitettu reikiä pienelle materiaalivahvuudelle. Saattaa kyllä olla aika hyvin mitoitettu noiden niittien leikkauslujuuden kanssa. Joo ja tuossa mastossa vahvistuis loppui puolisen metriä ennen saalinkeja. Miten sitten käytössä olevassa.

fysiikkaa kirjoitti:

Todentotta, en katsonut tarkkaan. 8mm vantit jos ei jotain kummaa yhdistelmää. Veikkaan kyllä ettei profiili ole pysyvästi lommahtanut, se nimittäin romahtaa siinä vaiheessa. Profiilin puristuslujuus katoaa täysin, puristussauva kun nurjahtaa tosi helpolla Eulerin mukaan ja masto on lähinnä sellainen. Rustlerissa kyllä kannen läpimenevä masto joten nurjahdusvoima reilusti suurempi kuin kannella seisovassa (googlatkaa Eulerin 2 ja 3 sauvat - vaikka ei se nyt ihan noin simppeli ole). Hetkellinen palautuva muodonmuutos voinut olla, jolloin toisen reunan kuormitus nousee kun tulee vipuvartta kun siirrytään puhtaasta leikkauksesta taivutukseen tuossa pultissa. Vetohan tulee "ulospäin" jonkin verran jos profiili "kaventuu". Se on tuon rakenteen suurin ongelma aina, pultin tukipiste ulospäin vedossa on vastapuolen profiiliseinä. Niitit pettäneet tai sitten tuo rosteri osa on poikki. Aika paljon laitettu reikiä pienelle materiaalivahvuudelle. Saattaa kyllä olla aika hyvin mitoitettu noiden niittien leikkauslujuuden kanssa. Joo ja tuossa mastossa vahvistuis loppui puolisen metriä ennen saalinkeja. Miten sitten käytössä olevassa.

Lue lisää

Onko jollain joku ajatus tuosta maston alaosan vahvistuksesta? Puomihelan, kikin ja spinnupuomien takia?

En tiedä, minkä firman tuotetta profiilit ovat, mutta Sailmet on rikin niistä rakentanut. Muilla vantit ovat 10 mm, Tapiolla 12 mm. Muutenkin fleetin vahvimmaksi mainittu. Riittääkö sekään, kun meri pahimmilleen menee.

"isopurjeen 4.reivin ja trysailin pohdiskelu yllä on turhaa"? Ehkä unohtui hätäriki purjeet siihen. Jokaisen osallistujan oli ennen lähtöä toimitettava videodokumentti hätärikillään purjehtimisesta. Täytyy tietysti olla joku tapa toteuttaa sekin, jos isopurje on mennyt rikin mukana mereen.
Käytännössä on sellaisiakin tilanteita nähty, jossa trysail on ollut hyvin käyttökelpoinen purje isopurjeen puomin hajottua (eräs brittilänen tuttuni kryssi Minerva-reefiltä Opuaan trysaililla myrskyfokalla sen jälkeen, kun puomi ja kaikki muut purjeet oilvat hajonneet).

trysail.sittenkin kirjoitti:

"isopurjeen 4.reivin ja trysailin pohdiskelu yllä on turhaa"? Ehkä unohtui hätäriki purjeet siihen. Jokaisen osallistujan oli ennen lähtöä toimitettava videodokumentti hätärikillään purjehtimisesta. Täytyy tietysti olla joku tapa toteuttaa sekin, jos isopurje on mennyt rikin mukana mereen.
Käytännössä on sellaisiakin tilanteita nähty, jossa trysail on ollut hyvin käyttökelpoinen purje isopurjeen puomin hajottua (eräs brittilänen tuttuni kryssi Minerva-reefiltä Opuaan trysaililla myrskyfokalla sen jälkeen, kun puomi ja kaikki muut purjeet oilvat hajonneet).

Lue lisää

Siis vähintään kahdessa, luultavasti useammassakin veneessä trysail on korvattu riittävän syvällä reivillä. Ja kaikki osallistujat ovat todistettavasti pystyneet purjehtimaan tietyn matkan hätärikillä. Läksiäisjuhlissa Asteria esiintyi hätärikissään.

Moottorittomalla pitkäkölisellä veneellä operoinnista Tapiolla on vuosikymmenien kokemus niin radoilla kuin matkanteossakin. Se ei tuottanut ongelmaa, eikä sitä tarvinnut jännittää hänen puolestaan. Tuuliolot siinä lahdella olivat näköjään kuin järvellä konsanaan 30-40 asteen shiftejä tiheään tahtiin.

GGR.aloittaja kirjoitti:

Moottorittomalla pitkäkölisellä veneellä operoinnista Tapiolla on vuosikymmenien kokemus niin radoilla kuin matkanteossakin. Se ei tuottanut ongelmaa, eikä sitä tarvinnut jännittää hänen puolestaan. Tuuliolot siinä lahdella olivat näköjään kuin järvellä konsanaan 30-40 asteen shiftejä tiheään tahtiin.

Lue lisää

Ehkä ei tarvinnut jännittää, mutta olihan tuo lähestymisvideo kamalaa katsottavaa, kun vendat onnistuivat vasta usean yrityksen jälkeen, vaikka tuulta oli ihan OK. Oliko tarpeen ajaa kahdella keulapurjeella?

Onko pohja putsattu? Pohjako oli syynä veneenhallinnan vaikeuteen vai onko vene todella noin kömpelö?

Aika vähän on tietoa GGR-sivuilla oikein mistään. VDH:n tilanteestakin vain ranskaksi. Tai sitten en osaa etsiä tuolta sekavalta sivustolta.

Joakim1 kirjoitti:

Ehkä ei tarvinnut jännittää, mutta olihan tuo lähestymisvideo kamalaa katsottavaa, kun vendat onnistuivat vasta usean yrityksen jälkeen, vaikka tuulta oli ihan OK. Oliko tarpeen ajaa kahdella keulapurjeella?

Onko pohja putsattu? Pohjako oli syynä veneenhallinnan vaikeuteen vai onko vene todella noin kömpelö?

Aika vähän on tietoa GGR-sivuilla oikein mistään. VDH:n tilanteestakin vain ranskaksi. Tai sitten en osaa etsiä tuolta sekavalta sivustolta.

Lue lisää

Tapio sanoi että tästä veneestä on kuitenkin vasta muutaman kuukauden kokemus. Lisäksi että manöövereitä haittasi se että peräsin täynnä hanhenkauloja. Kilpailun edustaja lisäisi huvittavasti paineita ”ei tätä katso kuin pari miljoonaa ihmistä” :-)

Joakim1 kirjoitti:

Ehkä ei tarvinnut jännittää, mutta olihan tuo lähestymisvideo kamalaa katsottavaa, kun vendat onnistuivat vasta usean yrityksen jälkeen, vaikka tuulta oli ihan OK. Oliko tarpeen ajaa kahdella keulapurjeella?

Onko pohja putsattu? Pohjako oli syynä veneenhallinnan vaikeuteen vai onko vene todella noin kömpelö?

Aika vähän on tietoa GGR-sivuilla oikein mistään. VDH:n tilanteestakin vain ranskaksi. Tai sitten en osaa etsiä tuolta sekavalta sivustolta.

Lue lisää

Oli tosiaan karmeen näköistä lillumista.
~Oli eilen jännät paikat kun meinasin ajelehtia tyynessä Tasmanian kallioille.

Ei tullut mieleenkään napsauttaa Lombardini tulille ja hurauttaa lahteen perille?

mikä.vikana kirjoitti:

Oli tosiaan karmeen näköistä lillumista.
~Oli eilen jännät paikat kun meinasin ajelehtia tyynessä Tasmanian kallioille.

Ei tullut mieleenkään napsauttaa Lombardini tulille ja hurauttaa lahteen perille?

Lue lisää

Konehan hajosi melkein heti lähdön jälkeen, käyttötuntimittari taisi näyttää 50tuntia.

Macee kirjoitti:

Tapio sanoi että tästä veneestä on kuitenkin vasta muutaman kuukauden kokemus. Lisäksi että manöövereitä haittasi se että peräsin täynnä hanhenkauloja. Kilpailun edustaja lisäisi huvittavasti paineita ”ei tätä katso kuin pari miljoonaa ihmistä” :-)

Lue lisää

Lepatukset eivät suinkaan olleet vendayrityksiä, vaan vain isoja shiftejä. Niitä shiftejähän myös Don kommentoi vierestä. Nyt Don jo ehti olemaan huolissaan siitä, että Tapio valuu poijun alapuolelle, eli venda ei ainakaan yhtään liian myöhäiseksi jäänyt. Hanhenkaulat peräsimessä tietenkin tekivät veneen paljon normaalia kömpelömmäksi, mutta moottoritta liikkuminen onTapiolle on täysin luonnollinen olotila veneestä riippumatta. Siitä on omakohtaista kokemusta.

Misse__ kirjoitti:

Konehan hajosi melkein heti lähdön jälkeen, käyttötuntimittari taisi näyttää 50tuntia.

Mitä koneeseen tuli? Tuskin se nyt hajosi tuommoisella käyttötuntimäärällä.

dont.worry kirjoitti:

Lepatukset eivät suinkaan olleet vendayrityksiä, vaan vain isoja shiftejä. Niitä shiftejähän myös Don kommentoi vierestä. Nyt Don jo ehti olemaan huolissaan siitä, että Tapio valuu poijun alapuolelle, eli venda ei ainakaan yhtään liian myöhäiseksi jäänyt. Hanhenkaulat peräsimessä tietenkin tekivät veneen paljon normaalia kömpelömmäksi, mutta moottoritta liikkuminen onTapiolle on täysin luonnollinen olotila veneestä riippumatta. Siitä on omakohtaista kokemusta.

Lue lisää

Katsoitko koko videon? Oli siinä useampi epäonnistunut vendayritys. Videossa ei ollut edes koko tapahtumaa kuvattuna, vaan osa jäi pois.

Menikö tunti viimeiseen muutamaan kaapeliin? Tuulta oli kuitenkin kymmenkunta solmua, joten olisi pitänyt mennä mailin kryssi varttitunnissa.

Touhu näytti moottoripurrella kryssimiseltä. Purjeveneen ja moottoripurren rajana oli joskus kyky tehdä venda tuollaisessa tuulessa.

Pitkään valvominen tekee manööverit tosi vaikeaksi.

Joakim1 kirjoitti:

Katsoitko koko videon? Oli siinä useampi epäonnistunut vendayritys. Videossa ei ollut edes koko tapahtumaa kuvattuna, vaan osa jäi pois.

Menikö tunti viimeiseen muutamaan kaapeliin? Tuulta oli kuitenkin kymmenkunta solmua, joten olisi pitänyt mennä mailin kryssi varttitunnissa.

Touhu näytti moottoripurrella kryssimiseltä. Purjeveneen ja moottoripurren rajana oli joskus kyky tehdä venda tuollaisessa tuulessa.

Lue lisää

Katsoin livenä alusta loppuun, sekuntiakaan ei jäänyt pois. Katsoin edellisenkin livenä, joka loppui varttia ennen tuon alkua, siinä tultiin vielä hyvässä tuulessa. Et ole tainnut ajaa tuollaista "puolipitkää" köliä kevyessä ja voimakkasti shiftaavassa tuulessa. Meno on aikalailla tuollaista ja täyteen lastatun, hanhenkaulojen hidastaman veneen eliöitä täynnä olevalla peräsimellä kanssa vielä paljon enemmän. Kuten Tapiokin haastattelussa sanoi, Asteria on kuutostakin kömpelömpi, 30-40 asteen shiftiin mukautuminen ottaa aikaa.

Humalassa_helpompaa kirjoitti:

Pitkään valvominen tekee manööverit tosi vaikeaksi.

Noin leppoisissa olosuhteissa kuin tuossa poijuunpurjehtimisessa on adrenalliinikkaan ei virkistä väsynyttä.

Joakim1 kirjoitti:

Ehkä ei tarvinnut jännittää, mutta olihan tuo lähestymisvideo kamalaa katsottavaa, kun vendat onnistuivat vasta usean yrityksen jälkeen, vaikka tuulta oli ihan OK. Oliko tarpeen ajaa kahdella keulapurjeella?

Onko pohja putsattu? Pohjako oli syynä veneenhallinnan vaikeuteen vai onko vene todella noin kömpelö?

Aika vähän on tietoa GGR-sivuilla oikein mistään. VDH:n tilanteestakin vain ranskaksi. Tai sitten en osaa etsiä tuolta sekavalta sivustolta.

Lue lisää

Nyt Tapio on matkalla muutaman vahinkojiipin saattelemana ja pohja pesemättä. Takaa ei uhkaajia ole, mutta tuskin edestäkään on ketään kiinni saamassa ilman onnettomuuksia. Susie ja Istvan ovat entistä kauempana, vaikka pidättelivät myrskyä pari vrk ankkurissa pitkän poijupysähdyksen lisäksi. VDH 4000 mpk edellä, vaikka on mennyt ilman purjeita väärään suuntaan pari vrk.

dont.worry kirjoitti:

Katsoin livenä alusta loppuun, sekuntiakaan ei jäänyt pois. Katsoin edellisenkin livenä, joka loppui varttia ennen tuon alkua, siinä tultiin vielä hyvässä tuulessa. Et ole tainnut ajaa tuollaista "puolipitkää" köliä kevyessä ja voimakkasti shiftaavassa tuulessa. Meno on aikalailla tuollaista ja täyteen lastatun, hanhenkaulojen hidastaman veneen eliöitä täynnä olevalla peräsimellä kanssa vielä paljon enemmän. Kuten Tapiokin haastattelussa sanoi, Asteria on kuutostakin kömpelömpi, 30-40 asteen shiftiin mukautuminen ottaa aikaa.

Lue lisää

Muistan, kun joskus yritin tyynessä kelissä toimivan moottorin kanssa saada venettä peräpoijuun 24h valvomisen jälkeen. Ei meinannut onnistua. Väsymyksellä on reagointiin ja harkintaan yllättävän iso vaikutus.

Bossu kirjoitti:

Muistan, kun joskus yritin tyynessä kelissä toimivan moottorin kanssa saada venettä peräpoijuun 24h valvomisen jälkeen. Ei meinannut onnistua. Väsymyksellä on reagointiin ja harkintaan yllättävän iso vaikutus.

Lue lisää

Aivan, ja puhumattakaan 50 tunnin valvomisen jälkeen, paljon aikaisemmin jo alkaa näkemään harhojakin.

Susien haastattelua en tullut katsoneeksi, mutta Tapioon verrattuna Istvan oli todella apean tuntuinen. Rivien välistä oli tulkittavissa, että elinolosuhteissa heillä oli ratkaiseva ero. Ja ero tuli sekä henkilökohtaisesta varustuksesta että veneen sisätilojen kunnosta. Toisella kuivaa ja lämmintä, toisella märkää ja homeista. Hyvin konkreettinen esimerkki siitä, ettei ole huonoja olosuhteita, vain huonoja varusteita.

Susien viestit siinä säitä odotellessa ja vielä lähdön jälkeenkin näyttivät sille, että luovuttaminen olisi ollut lähellä. Ehkä niitä viestejä ei kannata ottaa kovin vakavasti, uskoisin mielialan muuttuneen, kun maa häipyi horisonttiin.

Facebook --> Golden Globe Race.

GGR:n webbisivusekoilusta on turha etsiä, sitä paitsi vähän tuntuu että Tapio ei ole useinkaan ihan ekana se josta laajimmin muistavat viestiä eri kanavissaan. .

Täältä nää videot ja lähetetyt viestit löytyy:
https://goldengloberace.com/socialhub/

Katselin noita videoita ja jäin ihmettelemään kun Tapion veneessä olisi jo noiden kaiteisiin kiinnitettyjen mainoslakanoitten tilalle mahtunut pari sataa wattia aurinkopaneeleita. Ei kai Tapio niitä vain tuota haastattelua varten niitä kaiteisiin ripustanut valvottuaan kertomansa mukaan viimeiset 50 tuntia Hobartiin saapuessaan.

Muistaakseni mainoslakanat ovat kisan säännöissä pakolliset lähtösatamassa ja näissä film-dropeissa. Merellä saa poistaa ja luulisi ylimääräisen perän tuulipinnan poiston kiinnostavan kisaajaa.

Ei kai kukaan halua etelämeren myrskyihin edes aurinkopaneleita kaiteisiin lisäämään broachin riskiä?

Minä kisaan melkein kaksi kertaa vanhemmalla kalustolla, eikä siinä ole mitään tyhmää, ainoastaan hauskaa.

Pitikö mennä portista läpi Storm Bayssä? Tapio näytti kiertäneen sen,,,

Aika lievä rangaistus. Vastannee noin 0,2 sekunnin aikasakkoa F1-kisassa.

Joo ... vaikka ei se skaba elementti niin tärkeä ole. Enemmän se on "survival of the fittest".

VDH muutaman päivän nilkutuksen jälkeen näyttäisi etenevän oikeaan suuntaan ja ihan kunnon faarttia.
Hyvä kun Tapio on päässyt liikeelle Hobartista, vauhti ei tosin vielä päätä huimaa.

kvs kirjoitti:

VDH muutaman päivän nilkutuksen jälkeen näyttäisi etenevän oikeaan suuntaan ja ihan kunnon faarttia.
Hyvä kun Tapio on päässyt liikeelle Hobartista, vauhti ei tosin vielä päätä huimaa.

Lue lisää

Joo VDH on edennyt viimeisen 16 tunnin aikana 86 M. Vain Mark Slats pystyi parempaan, 108 M. Tapio vaatimattomat 55 M.

Ei kuitenkaan saanut lupaa pohjan putsaukseen. Yrittää tehdä sen myöhemmin avomerellä jos sää sallii.

Tapion pitäisi saada aikakompensaatiota siitä, että häntä edelliset saivat putsata ja liikkuvat nyt puhtailla pohjilla. Järjestäjä mokannut asian, kun ei ole selvittänyt tätä etukäteen/huomioinut.
Samoin Tapion jälkeen tuleville sama juttu.

Sinänsä Tapion omalla vastuulla huono myrkkymaali, olisi kannattanut konsultoida kokeneita valtameripurjehtijoita tässä asiassa. Hän olisi voinut myös hyödyntää pläkäkelit atlantilla ja käydä harjaamassa pohja, vielä kun näkkieläimet vasta kiinnittymässä.

Macee kirjoitti:

Ei kuitenkaan saanut lupaa pohjan putsaukseen. Yrittää tehdä sen myöhemmin avomerellä jos sää sallii.

Kuulostaa tekemättömältä hommalta ilman happipulloja. Mitä itse olen pohjan ja näkkien kanssa ollut tekemisissä, on melko ylivoimainen tehtävä niiden irrotus veden alla, jos ei ole kokenut sukeltaja. Tehokasta työaikaa jää yhdellä sukelluksella enintään parikymmentä sekuntia ja sekin huonossa asennossa ja ilman voimaa antavaa tukea. 10 sukelluksen jälkeen täytyy pitää pidempi tauko. Ehkäpä helpottaisi, jos vetäisi kölin ali narun, josta voisi pitää kiinni kädellä, kun työskentelee, ja josta voi vetää itsensä työmaalle.

Bossu kirjoitti:

Kuulostaa tekemättömältä hommalta ilman happipulloja. Mitä itse olen pohjan ja näkkien kanssa ollut tekemisissä, on melko ylivoimainen tehtävä niiden irrotus veden alla, jos ei ole kokenut sukeltaja. Tehokasta työaikaa jää yhdellä sukelluksella enintään parikymmentä sekuntia ja sekin huonossa asennossa ja ilman voimaa antavaa tukea. 10 sukelluksen jälkeen täytyy pitää pidempi tauko. Ehkäpä helpottaisi, jos vetäisi kölin ali narun, josta voisi pitää kiinni kädellä, kun työskentelee, ja josta voi vetää itsensä työmaalle.

Lue lisää

Merkittävän osan pinta-alasta voi kuitenkin putsata sukeltamatta, varsinkin kättä pidemmällä työkalulla. Loppuosan voi tehdä alue kerrallaan usean päivän aikana, jos ei kerralla jaksa.

Joakim1 kirjoitti:

Merkittävän osan pinta-alasta voi kuitenkin putsata sukeltamatta, varsinkin kättä pidemmällä työkalulla. Loppuosan voi tehdä alue kerrallaan usean päivän aikana, jos ei kerralla jaksa.

Lue lisää

Saat vain sen liman putsattua jotenkin (sitäkään et kunnolla), mutta et tasan varamasti kiinnittäytyneitä eliöitä. Lopeta jo tuo jankkaaminen, kun taas vain luulet etkä tiedä.

Vai monestako veneestä olet putsannut kiinni juuttuneet eliöstöt pois? Itsellani on tästä sen verran kokemusta että tiedän mistä kirjoitan. Mites siellä Joakimin päässä?

Scubari kirjoitti:

Saat vain sen liman putsattua jotenkin (sitäkään et kunnolla), mutta et tasan varamasti kiinnittäytyneitä eliöitä. Lopeta jo tuo jankkaaminen, kun taas vain luulet etkä tiedä.

Vai monestako veneestä olet putsannut kiinni juuttuneet eliöstöt pois? Itsellani on tästä sen verran kokemusta että tiedän mistä kirjoitan. Mites siellä Joakimin päässä?

Lue lisää

Miksi koko asiasta sitten puhutaan? Siis Tapiolla ei mielestäsi ollut mahdollisuuksia pohjan puhdistukseen, vaikka olisi saanut, ja Suzie kävi turhaan uimassa ja hukkaamassa yhden harjan.

En ole muiden veneitä puhdistanut. Omia veneitä olen uimalla puhdistanut vuosikausia. Kyllä niistä on puhtaita tullut, josta todisteena sekä kisatuloksia että pohjan kunto talviteloille nostettaessa. Liman saa täysin pois, näkeistä helposti muut paitsi "pohjan", joka vaatii enemmän työtä, mutta lähtee sekin vaikkapa laudan palalla. Ei ole kokemusta koko pohjan kattavasta näkeistä tai valtameren eliöstöistä.

Tapio on tietysti pahasti myöhässä puhdistuksen kanssa. Olisi ollut helpompaa, kun olisi puhdistanut heti kun oli vasta pientä kasvua. Samalla tietysti kasvusto on turhaan jarruttanut jo varmaankin toista kuukautta.

Tapion pohjasta ei taida olla kuvia, kuten Ukun? Videoista ei paljoa näkynyt, mutta ei se niissä vielä kovin pahalta näyttänyt.

Joakim1 kirjoitti:

Miksi koko asiasta sitten puhutaan? Siis Tapiolla ei mielestäsi ollut mahdollisuuksia pohjan puhdistukseen, vaikka olisi saanut, ja Suzie kävi turhaan uimassa ja hukkaamassa yhden harjan.

En ole muiden veneitä puhdistanut. Omia veneitä olen uimalla puhdistanut vuosikausia. Kyllä niistä on puhtaita tullut, josta todisteena sekä kisatuloksia että pohjan kunto talviteloille nostettaessa. Liman saa täysin pois, näkeistä helposti muut paitsi "pohjan", joka vaatii enemmän työtä, mutta lähtee sekin vaikkapa laudan palalla. Ei ole kokemusta koko pohjan kattavasta näkeistä tai valtameren eliöstöistä.

Tapio on tietysti pahasti myöhässä puhdistuksen kanssa. Olisi ollut helpompaa, kun olisi puhdistanut heti kun oli vasta pientä kasvua. Samalla tietysti kasvusto on turhaan jarruttanut jo varmaankin toista kuukautta.

Tapion pohjasta ei taida olla kuvia, kuten Ukun? Videoista ei paljoa näkynyt, mutta ei se niissä vielä kovin pahalta näyttänyt.

Lue lisää

Saa varmaan osan pois, etenkin jos sen tekisi jossain tyynessä lahdessa ankkuroidessa. Mutta paljon jää saamatta. Siellähän oli potkurin ympäristö niitä aivan piukassa. Mitäköhän tuo "ei saa käydä maissa" käytännössä tarkoittaa? Vendee Globessa yksi kaveri korjasi mastoaan viikkokausia ankkurissa ja jatkoi sitten matkaa. Vendeen säännöissä sanottiin, että merenpohjassa saa astella, kunhan ei mene vuoroveden ylintä kohtaa ylemmäs. Eli alavedellä hän voi kerätä mereneläviä ruoaksi kuivalta maalta, kunhan ei noussut liian ylös rannalla. Ihan tyynessä paikassa voisi töitä tehdä pohjassa seisten, mikä jo helpottaa.

Bossu kirjoitti:

Saa varmaan osan pois, etenkin jos sen tekisi jossain tyynessä lahdessa ankkuroidessa. Mutta paljon jää saamatta. Siellähän oli potkurin ympäristö niitä aivan piukassa. Mitäköhän tuo "ei saa käydä maissa" käytännössä tarkoittaa? Vendee Globessa yksi kaveri korjasi mastoaan viikkokausia ankkurissa ja jatkoi sitten matkaa. Vendeen säännöissä sanottiin, että merenpohjassa saa astella, kunhan ei mene vuoroveden ylintä kohtaa ylemmäs. Eli alavedellä hän voi kerätä mereneläviä ruoaksi kuivalta maalta, kunhan ei noussut liian ylös rannalla. Ihan tyynessä paikassa voisi töitä tehdä pohjassa seisten, mikä jo helpottaa.

Lue lisää

Säännöissä ja FAQissa sanotaan, että saa ankkuroida (anchor and moor) , kunhan ei tee sitä satamassa (port). Miten sitten satama tulkitaan? Istvanin ja Susien poukamia ei tulkittu satamiksi. Oiskohan sitten aallonmurtajasta, laiturista vai mistä kiinni?

Missäs nyt sitten olisi paikka, jossa pääsisi ajamaan kölin pohjaan tai edes ankkuriin? Australiastahan piti olla 200 M päässä rannassa. Onko NZ sitten vapaampi?

Kai tuolla valtamerellä joskus tyyntäkin on, jolloin homma sujuu kuten ankkurissa. Tietysti rannalle ajo helpottaa. Laskuvedellä saisi veneen kai kuivillekin sääntöjä rikkomatta? Soveltuuko vene siihen?

Joakim1 kirjoitti:

Säännöissä ja FAQissa sanotaan, että saa ankkuroida (anchor and moor) , kunhan ei tee sitä satamassa (port). Miten sitten satama tulkitaan? Istvanin ja Susien poukamia ei tulkittu satamiksi. Oiskohan sitten aallonmurtajasta, laiturista vai mistä kiinni?

Missäs nyt sitten olisi paikka, jossa pääsisi ajamaan kölin pohjaan tai edes ankkuriin? Australiastahan piti olla 200 M päässä rannassa. Onko NZ sitten vapaampi?

Kai tuolla valtamerellä joskus tyyntäkin on, jolloin homma sujuu kuten ankkurissa. Tietysti rannalle ajo helpottaa. Laskuvedellä saisi veneen kai kuivillekin sääntöjä rikkomatta? Soveltuuko vene siihen?

Lue lisää

Istvan Kopar valitteli, ettei ollut saanut Hobartissa puhdistaa veneensä pohjaa. Igor viestitti, ettei saanut lupaa ankkuroida saarten luo (S. Paul ja Amsterdam saaret) barnakkeleiden poistamiseeen ja oli todennut vesilinjan alapuolelle asennetun köyden tehottomaksi niiden poistossa. En löytänyt mainintoja, että Susie olisi saanut luvan pohjan puhdistukseen Tasmaniassa. Oliko kuitenkin sukeltanut Hobartissa, vaikka videohaastatteluissa sellaista en todennut?
Mark Slats oli puhdistanut pohjaa hyvissä ajoin ennen Tasmaniaa.
Ei tunnu ihan reilulta ilman faktatietoa väittää, että ainoastaan Tapio ei olisi saanut lupaa pohjaelistön poistoon Tasmaniassa.
Uudessa Seelannissa ilmeisesti edellytetään, että pohjan on oltava puhdas ennen rannikolle/satamaan tuloa. Pelkona on vieraslajien siirtyminen alusten pohjissa. Meillä Itämerellä ei tällaista mahdollisuutta ilmeisesti pidetä yhtä haitallisena kuin biosiidejä veneiden pohjissa, koska aika pieni vähemmistö koskaan seilaa kotivesiä kauemmaksi.

Missä pohjat puhdistetaan ennen NZ:iin ja Australiaan saapumista? Onko siellä kelluvia puhdistustelakoita?

tasavertaistakohtelua kirjoitti:

Istvan Kopar valitteli, ettei ollut saanut Hobartissa puhdistaa veneensä pohjaa. Igor viestitti, ettei saanut lupaa ankkuroida saarten luo (S. Paul ja Amsterdam saaret) barnakkeleiden poistamiseeen ja oli todennut vesilinjan alapuolelle asennetun köyden tehottomaksi niiden poistossa. En löytänyt mainintoja, että Susie olisi saanut luvan pohjan puhdistukseen Tasmaniassa. Oliko kuitenkin sukeltanut Hobartissa, vaikka videohaastatteluissa sellaista en todennut?
Mark Slats oli puhdistanut pohjaa hyvissä ajoin ennen Tasmaniaa.
Ei tunnu ihan reilulta ilman faktatietoa väittää, että ainoastaan Tapio ei olisi saanut lupaa pohjaelistön poistoon Tasmaniassa.
Uudessa Seelannissa ilmeisesti edellytetään, että pohjan on oltava puhdas ennen rannikolle/satamaan tuloa. Pelkona on vieraslajien siirtyminen alusten pohjissa. Meillä Itämerellä ei tällaista mahdollisuutta ilmeisesti pidetä yhtä haitallisena kuin biosiidejä veneiden pohjissa, koska aika pieni vähemmistö koskaan seilaa kotivesiä kauemmaksi.

Lue lisää

GGR-sivuilta tuntuu mahdottomalta löytää mitään parin päivän jälkeen. Susien ollessa Tasmanian poijussa hän pesi pohjan märkäpuvun ja maskin kanssa. Siitä oli video, jonka näin silloin. Tiputti yhden harjan ja olikohan snorkkelin pohjaan urakassa. Videolla näytettiin, kun Susie sukelteli pohjan alle ja haastateltiin urakan jälkeen. Valitti vettä kylmäksi. Ehkä se on poistettu, kun on tajuttu homman olleen laitonta?

Istvan ei pese venettä sisältäkään, joten tuskin kiinnostaisi pohjan pesukaan?

Helppo_sanoa kirjoitti:

Missä pohjat puhdistetaan ennen NZ:iin ja Australiaan saapumista? Onko siellä kelluvia puhdistustelakoita?

Eikös ne putsata edellisessä satamassa. Ja jos ei mene tarkastuksesta läpi, niin palautetaan Aussien rajan ulkomerelle. Itse saat huolehtia putsaamisen tavalla taikka toisella.

Joakim1 kirjoitti:

GGR-sivuilta tuntuu mahdottomalta löytää mitään parin päivän jälkeen. Susien ollessa Tasmanian poijussa hän pesi pohjan märkäpuvun ja maskin kanssa. Siitä oli video, jonka näin silloin. Tiputti yhden harjan ja olikohan snorkkelin pohjaan urakassa. Videolla näytettiin, kun Susie sukelteli pohjan alle ja haastateltiin urakan jälkeen. Valitti vettä kylmäksi. Ehkä se on poistettu, kun on tajuttu homman olleen laitonta?

Istvan ei pese venettä sisältäkään, joten tuskin kiinnostaisi pohjan pesukaan?

Lue lisää

Istvanin veneen sisätilojen kosteusongelma taisi johtua knockdownista luukut auki. Veneen sb-puolella olleet HF ja VHF radiotkin olivat olleet veden alla (ja sen seurauksena HF ei edelleenkään toimi kuin 7070kHz taajuudella, jota oli käyttänyt ennen radion kastumista). Varmaankaan ei ole ollut mahdollisuutta varusteiden kuivattamiseen. Suolavedestä kastuneet tekstiilit pitäisi pestä makealla vedellä, mutten ne ovat aina kosteita! Siksi en usko, että Istvanin veneongelma oli "kiinnostuksen puutetta". Hobartin hastattelussa hän kertoi olleensa yhtäjaksoisesti merellä jo pitkään, koska oli ensin purjehtinut yksin USAsta Atlantin yli starttiin. Sitten oli sponsorisopimuksen takia vaihdettava entinen hyvin toiminut tuuliperäsin sponsoroinnin edellyttämään Windpilotiin. Se ei toiminut odotetulla tavalla ja Istvan aikoi keskeyttää kisan jo Karibialle, mutta onneksi saikin Windpilotinsa toimimaan.

Omalla pallonkierrolla yli 10 v sitten veneeni pohja oli puhdas NZ:iin saapuessani, koska olin maalannut sen Jotunin tehokkaalla myrkyllä ennen Tyynen meren ylitystä ja pessyt pohjan viimeksi Tongalla. NZ:ssa veneen pohjaan maalattiin kolme kerrosta Altexia, joka piti sen puhtaana kotiin asti. Tieto NZ:n tuoreesta pohjamaalista riitti AUS:n viranomaisille. Ei tehty pakollista pohjan myrkyttämistä, joka muussa tapauksessa olisi vaadittu ulkomailta Australiaan saapuville veneille. Darwinissa oli pohjan ja läpivientien myrkytys sekä yhden vrk:n karanteeni maahan saapuville veneille, ellei pohja ollut puhdas ja hiljattain myrkkymaalattu.

suolaisetvedet kirjoitti:

Istvanin veneen sisätilojen kosteusongelma taisi johtua knockdownista luukut auki. Veneen sb-puolella olleet HF ja VHF radiotkin olivat olleet veden alla (ja sen seurauksena HF ei edelleenkään toimi kuin 7070kHz taajuudella, jota oli käyttänyt ennen radion kastumista). Varmaankaan ei ole ollut mahdollisuutta varusteiden kuivattamiseen. Suolavedestä kastuneet tekstiilit pitäisi pestä makealla vedellä, mutten ne ovat aina kosteita! Siksi en usko, että Istvanin veneongelma oli "kiinnostuksen puutetta". Hobartin hastattelussa hän kertoi olleensa yhtäjaksoisesti merellä jo pitkään, koska oli ensin purjehtinut yksin USAsta Atlantin yli starttiin. Sitten oli sponsorisopimuksen takia vaihdettava entinen hyvin toiminut tuuliperäsin sponsoroinnin edellyttämään Windpilotiin. Se ei toiminut odotetulla tavalla ja Istvan aikoi keskeyttää kisan jo Karibialle, mutta onneksi saikin Windpilotinsa toimimaan.

Omalla pallonkierrolla yli 10 v sitten veneeni pohja oli puhdas NZ:iin saapuessani, koska olin maalannut sen Jotunin tehokkaalla myrkyllä ennen Tyynen meren ylitystä ja pessyt pohjan viimeksi Tongalla. NZ:ssa veneen pohjaan maalattiin kolme kerrosta Altexia, joka piti sen puhtaana kotiin asti. Tieto NZ:n tuoreesta pohjamaalista riitti AUS:n viranomaisille. Ei tehty pakollista pohjan myrkyttämistä, joka muussa tapauksessa olisi vaadittu ulkomailta Australiaan saapuville veneille. Darwinissa oli pohjan ja läpivientien myrkytys sekä yhden vrk:n karanteeni maahan saapuville veneille, ellei pohja ollut puhdas ja hiljattain myrkkymaalattu.

Lue lisää

"Darwinissa oli pohjan ja läpivientien myrkytys sekä yhden vrk:n karanteeni maahan saapuville veneille, ellei pohja ollut puhdas ja hiljattain myrkkymaalattu."
Järkevää ja helppoa kun mantereella on vain yksi maa. Itämerelle vaadittaisiin samanlaisia sääntöjä ja rajoituksia kuin Australiassa, mutta eipä taida onnistua. Vieraslajit valtaavat alaa ja kulkevat veneiden pohjissa ja laivojen lastivesissä.
Meidän harmimme, merirokko on myös vieraslaji Itämeressä. Saapunut reilut sata vuotta sitten. Enää siitä ei voi päästä eroon.

Eikös se ollut niin että kun ei ollut sähköö niin sitä ei saanut käyntiin. Ja sitten kun oli sähköä niin oli jo saanut vettä sisäänsä tms. Itse kyllä ottaisin sellaisen moottorin minkä saa mekaanisesti startattua, siihen on nykyään myös kaikenlaisia apuvälineitä, ei tarvitse narusta nykiä tai kammesta vääntää.

Uusi kone oli ja asennusvaivaa. Eli sen lamborghinin kanssa taisi käydäniin että sai ilmaa/vettä/paskaa suodattimiin ja ei oikein lähtenyt käymään ja sitten starttailtu pakoputki täyteen vettä ja vesi sitä kautta koneeseen. Klassinen jos ei kokemusta koneista ja vaikka olisikin. Vesihana kiinni jos ei parilla startilla lähden.

koneilija kirjoitti:

Uusi kone oli ja asennusvaivaa. Eli sen lamborghinin kanssa taisi käydäniin että sai ilmaa/vettä/paskaa suodattimiin ja ei oikein lähtenyt käymään ja sitten starttailtu pakoputki täyteen vettä ja vesi sitä kautta koneeseen. Klassinen jos ei kokemusta koneista ja vaikka olisikin. Vesihana kiinni jos ei parilla startilla lähden.

Lue lisää

Tuota starttaamisyrityksillä vesilukon täyttämistä ja sieltä sitten purjehtiessa vedet koneeseen minäkin arvelin.

En tiedä miten (vaikeasti) Lombardinissa on hehkutulpat, mutta ne avaamallahan vedet saa pois. Kun polttoainepuoli on kunnossa kone tulille.

Harmillista.

Siinä hyvä video! Radioamatöörit osaavat varmaan siirtää sen radiolla Tapion katsottavaksi!

Spykiatri kirjoitti:

Siinä hyvä video! Radioamatöörit osaavat varmaan siirtää sen radiolla Tapion katsottavaksi!

Jään odottamaan Joakimin1:n videota kuinka hän tekee tuon saman vedessä ilman räpylöitä ja maskia. Koskahan nähdään? Voin tulla kuvamaan, kerro vain koska tämä sessio tapahtuu. Asun Helsingissä ja kesät vietän Saaritomerellä että samoilla huudeilla ollaan.

Ei tuossa puukkosahaa tarvita. Syksyllä otin samanlaisia pois pienellä laudanpätkällä ja auton lyhyellä jääskraballa. Pitkävartisella olisi lähtenyt vielä helpommin. Mutta on se tietysti vaikeampaa veden alla.

Kait totuus on jossain välimaastossa verrattuna tuohon maalle nostetun veneen kuivahtaneiden merirokkojen talttaamisen ja tähän verrattuna
https://www.youtube.com/watch?v=0biZ4ysKHM0
jossa antifouling oli kuparijauheella saostettu epoksi, mutta periaatteessa kait voisi toimia myös kovalle myrkylle joka ei helposti mene puhki raaputuksesta?
Jokainenhan tietää omasta kokemuksestaan että kunnon painepesurilla saa näkit irti kun sen tekee heti ylösnoston jälkeen, mutta annapa kuivaa kunnolla niin talttaa tarvitaan. Luulisi että veden alla ne ovat "mahdollisimman löyhästi" joka ei tietysti tarkoita muuta kuin että kuivuminen hankaloittaa hommaa heti sen alettua.
Scubari kirjoitti: "Saat vain sen liman putsattua jotenkin (sitäkään et kunnolla), mutta et tasan varamasti kiinnittäytyneitä eliöitä. Lopeta jo tuo jankkaaminen, kun taas vain luulet etkä tiedä. "
Mielestäni linkkaamani video kertoo muuta - tai sitten puhutaan eri asioista.

Jurristikko kirjoitti:

Kait totuus on jossain välimaastossa verrattuna tuohon maalle nostetun veneen kuivahtaneiden merirokkojen talttaamisen ja tähän verrattuna
https://www.youtube.com/watch?v=0biZ4ysKHM0
jossa antifouling oli kuparijauheella saostettu epoksi, mutta periaatteessa kait voisi toimia myös kovalle myrkylle joka ei helposti mene puhki raaputuksesta?
Jokainenhan tietää omasta kokemuksestaan että kunnon painepesurilla saa näkit irti kun sen tekee heti ylösnoston jälkeen, mutta annapa kuivaa kunnolla niin talttaa tarvitaan. Luulisi että veden alla ne ovat "mahdollisimman löyhästi" joka ei tietysti tarkoita muuta kuin että kuivuminen hankaloittaa hommaa heti sen alettua.
Scubari kirjoitti: "Saat vain sen liman putsattua jotenkin (sitäkään et kunnolla), mutta et tasan varamasti kiinnittäytyneitä eliöitä. Lopeta jo tuo jankkaaminen, kun taas vain luulet etkä tiedä. "
Mielestäni linkkaamani video kertoo muuta - tai sitten puhutaan eri asioista.

Lue lisää

Tapiollahan oli kova myrkky, mutta koviakin on erilaisia. Toisista saa kaiken myrkkymaalin pois parin tunnin vesihionnalla ja toiset ovat yhtä kovia kuin epoksi, vaikka eivät olekaan epoksipohjaisia. Nykyinen maalini on varsin kova. En ole sitä metalliskraballa kokeillut, mutta maalia ei lähde laudan reunalla tai harjan muviosalla hankaamalla. Pienenkin alueen vesihionta primeriin asti on todella kovan työn takana. Veteen/sieneen/harjaan/puupalaan ei tule lainkaan väriä maalista.

Triluxia tarkempaa kovuutta en tunne.

Tapiolla oli 4 1 kerrosta myrkkymaalia, joten ei ehkä ole kovin suurta huolta siitä, että kaikki myrkkymaali häviää, vaikka joutuisi kovempaakin hinkkaamaan.

Tuossa videossa oli maski ja räpylät, mutta mikä suuri hyöty niistä oli? Maski tietysti on mukava, jotta irroitettu kasvusto ei ole nenässä, suussa ja silmissä. Mutta eihän ko. tapauksessa mitään näe, kun kasvusto alkaa pöllyämään. Räpylät eivät ole tehokkaat paikallaan polskiessa, jolloin polkeminen toimii hyvin.

Jurristikko kirjoitti:

Kait totuus on jossain välimaastossa verrattuna tuohon maalle nostetun veneen kuivahtaneiden merirokkojen talttaamisen ja tähän verrattuna
https://www.youtube.com/watch?v=0biZ4ysKHM0
jossa antifouling oli kuparijauheella saostettu epoksi, mutta periaatteessa kait voisi toimia myös kovalle myrkylle joka ei helposti mene puhki raaputuksesta?
Jokainenhan tietää omasta kokemuksestaan että kunnon painepesurilla saa näkit irti kun sen tekee heti ylösnoston jälkeen, mutta annapa kuivaa kunnolla niin talttaa tarvitaan. Luulisi että veden alla ne ovat "mahdollisimman löyhästi" joka ei tietysti tarkoita muuta kuin että kuivuminen hankaloittaa hommaa heti sen alettua.
Scubari kirjoitti: "Saat vain sen liman putsattua jotenkin (sitäkään et kunnolla), mutta et tasan varamasti kiinnittäytyneitä eliöitä. Lopeta jo tuo jankkaaminen, kun taas vain luulet etkä tiedä. "
Mielestäni linkkaamani video kertoo muuta - tai sitten puhutaan eri asioista.

Lue lisää

Nähdään selvästi se ero:
- jenkki antaa merirokkojen kuivua ja irrottaa ne tarvittaessa vaikka paineilmakäyttöisellä kiviporalla
- britti ottaa skraban ja karhunkielen ja puolessa tunnissa ehtii puhdistuksen lisäksi nauttimaan puhdistusoluet

Seppomartti kirjoitti: "Näkkivaiheessa on toivotonta..."
Mitäs tuo äijä sitten videolla teki? Minusta näytti että varsin näkkivaiheinen peitto oli pohjassa ennen siklauksen alkua.
https://www.youtube.com/watch?v=0biZ4ysKHM0

Heh, heh - hauska inttää asiasta josta on kovasti erilaisia näkemyksiä eikä ole mitään kokemusta. En ole ite yrittänyt koskaan uimalla käydä veneen pohjan putsaukseen (vesi harvoin uimakelpoista > 25C ) ja joskus jollasta kansiharjalla yrittänyt. Jollasta putsaus ei ainakaan ole helppoa, jolla karkaa veneen kyljestä jokaisella nykäyksellä. Luulisin että uimalla eli sukeltelemalla on helpompaa?

Jurristikko kirjoitti:

Seppomartti kirjoitti: "Näkkivaiheessa on toivotonta..."
Mitäs tuo äijä sitten videolla teki? Minusta näytti että varsin näkkivaiheinen peitto oli pohjassa ennen siklauksen alkua.
https://www.youtube.com/watch?v=0biZ4ysKHM0

Heh, heh - hauska inttää asiasta josta on kovasti erilaisia näkemyksiä eikä ole mitään kokemusta. En ole ite yrittänyt koskaan uimalla käydä veneen pohjan putsaukseen (vesi harvoin uimakelpoista > 25C ) ja joskus jollasta kansiharjalla yrittänyt. Jollasta putsaus ei ainakaan ole helppoa, jolla karkaa veneen kyljestä jokaisella nykäyksellä. Luulisin että uimalla eli sukeltelemalla on helpompaa?

Lue lisää

Toki vesirajan saa puhtaaksi pinnalla räpiköiden. Ja kun on ajoissa liikkeellä teräs-siklillä saa epäpuhtauksia irti ennen kun ovat liian kovaa kiinni.

Tässä pientä näytettä mitä se putsasu on siellä veneen alla, mitä ei pinnasta tehdä:

https://www.youtube.com/watch?v=dtWY7nhp-qk

Mulla on kokemusta paljon noiden veneen pohjan putsauksista, kun niitä teen. Mites muut? Onko tieto puhtaasti luulua youtube videoiden perusteeella?

Tuosta yo "scubarin" linkkaamasta videosta näkyy leveän siklin tehokkuus. Mutta myös miten itsekiillottuva myrkky pölyää luontoon. Ne pitäisi globaalisti kieltää. Kovan maalin siklaamisen jälkeen iso karkea karhunkieli on hyvä. Kun sitä käyttää tai kahdella kädellä näkkiä irroittaa tarvitsee painetta. Silloin räpylät ovat välttämättömät.
Valitettavasti putsauksen jälkeen pohja kasvaa nopeammin kuin ennrn.

Sama havainto! Olisikohan tässä vähän samaa kuin hiihtokilpailuissa ennen vanhaan. Häviö johtui aika usein vääristä suksivoiteista, ei hiihtäjästä.

Kyllä se kuva on viimeiseltä stopilta. Ei näytä pahalta. Kaipa Tapio kävi pohjaa kuitenkin katsomassa? Jos olisi ollut tosi paha, siitä olisi varmaan kuvia? Onko tämäkin ”fake news”?

Macee kirjoitti:

Kyllä se kuva on viimeiseltä stopilta. Ei näytä pahalta. Kaipa Tapio kävi pohjaa kuitenkin katsomassa? Jos olisi ollut tosi paha, siitä olisi varmaan kuvia? Onko tämäkin ”fake news”?

Lue lisää

Don arveli Tapion pohjan olevan yhtä huonossa kunnossa kuin Ukulla. Hän myös veikkasi sen hidastavan vähintään solmun verran.

Douple head rikiä kuten kuvassa pääsimme kahdella Baltic 33 sisarveneellä kisassa joskus kokeilemaan kauan sitten. Täydessä kryssissä yksi purje oli nopeampi. Heikossa sivutuulessa ja strekissä ( AWA 60?) tupla oli aavistuksen nopeampi mutta skuuttauksen pitää olla tarkka molemmille purjeille, muuten hääviää. Aallokossa ja kovassa tuulessa tupja häviää.
Asterian staagit ovat aika lähekkäin, mikä lisää mahdollisuutta , ettei hyötyä ole. Ehkä kuitenkin komeampi kuvauskohde

Joo, hyvältä näyttää VDH:n meno.

Onkohan Uku jämähtänyt tyveneen?

Kaikki johdossa olevat neljä venettä ovat Rustler 36:ia. Kipparinsa tiesivät tasan tarkkaan mitä halusivat! Esikuvana on muuten toiminut kansanvene, tuttu Folkkari, minkä huomaa ensisilmäyksellä. Sen on konstruktööri Holman itsekin myöntänyt. Lapsellinen kysymys, mutta menköön: Tuntuisi, että Tapanin S&S variantilla pitäisi olla korkeampi LYS-arvo, silti jää selvästi, barnacles or no barnacles. Syy?

ReinnoF kirjoitti:

Kaikki johdossa olevat neljä venettä ovat Rustler 36:ia. Kipparinsa tiesivät tasan tarkkaan mitä halusivat! Esikuvana on muuten toiminut kansanvene, tuttu Folkkari, minkä huomaa ensisilmäyksellä. Sen on konstruktööri Holman itsekin myöntänyt. Lapsellinen kysymys, mutta menköön: Tuntuisi, että Tapanin S&S variantilla pitäisi olla korkeampi LYS-arvo, silti jää selvästi, barnacles or no barnacles. Syy?

Lue lisää

Aivan selvää, että vauhtierot eivät selity eroilla veneissä, vaan siitä miten niitä purjehditaan.

Se miten purjehditaan riippuu valmisteluista, tavoitteista, fysiikasta ja taidoista. Fysiikasta en tiedä, mutta muissa suhteissa Tapio vaikuttaa olevan todella kaukana VDH:sta.

Valmistelu näkyy koneettomuudessa, parin ekan kuukauden korjausrumbasta, tarpeesta lähes jatkuvasta vesigenun käytöstä sekä pohjan kunnosta.

Kommenttien perusteella Tapio on lukenut valtavasti ja myös nukkunut paljon. Ei kuullosta siltä, että mahdollisimman nopea purjehdus olisi päällimmäinen tavoite.

Joakim1 kirjoitti:

Aivan selvää, että vauhtierot eivät selity eroilla veneissä, vaan siitä miten niitä purjehditaan.

Se miten purjehditaan riippuu valmisteluista, tavoitteista, fysiikasta ja taidoista. Fysiikasta en tiedä, mutta muissa suhteissa Tapio vaikuttaa olevan todella kaukana VDH:sta.

Valmistelu näkyy koneettomuudessa, parin ekan kuukauden korjausrumbasta, tarpeesta lähes jatkuvasta vesigenun käytöstä sekä pohjan kunnosta.

Kommenttien perusteella Tapio on lukenut valtavasti ja myös nukkunut paljon. Ei kuullosta siltä, että mahdollisimman nopea purjehdus olisi päällimmäinen tavoite.

Lue lisää

Mutta miksi Tapion vauhti on koko ajan pienempi kuin edessä olevilla? Jos ei ”viitsi” purjehtia aktiivisesti niin silloinhan tulisi isot erot jollain radalla tai saaren kierrossa. Nyt kuitenkin ajetaan valtavan pitkiä avomerilegejä, eikä purjeisiin ja peräsimeen tarvi kovin usein koskea. Ei ”laiskan” tulisi silloin paljon hävitä, ainakin välillä ”laiskan” nopeus pitäisi olla ihan samaa luokkaa kuin sillä joka haluaa voittaa, vaikka lukisikin vain kirjaa alhaalla. Yksi selitys olisi että Tapio ei osaa säätää purjeita, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa vaikkei vene hänelle kovin tuttu olekaan.

Tätä jatkuvaa hitautta ei selitä osaamattomuus: ihan varmaan Tapio osaa säätää purjeita. Vene on hidas tai purjeet reivattu. Vesigenu ei ole selitys, pohjan huono ku to voisi olla, mutta se ei kai olekkaan huonompi kuin nopeammilla?

MikäHidastaa kirjoitti:

Mutta miksi Tapion vauhti on koko ajan pienempi kuin edessä olevilla? Jos ei ”viitsi” purjehtia aktiivisesti niin silloinhan tulisi isot erot jollain radalla tai saaren kierrossa. Nyt kuitenkin ajetaan valtavan pitkiä avomerilegejä, eikä purjeisiin ja peräsimeen tarvi kovin usein koskea. Ei ”laiskan” tulisi silloin paljon hävitä, ainakin välillä ”laiskan” nopeus pitäisi olla ihan samaa luokkaa kuin sillä joka haluaa voittaa, vaikka lukisikin vain kirjaa alhaalla. Yksi selitys olisi että Tapio ei osaa säätää purjeita, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa vaikkei vene hänelle kovin tuttu olekaan.

Lue lisää

Don Mcintyre arveli Tapion pohjaa katsottuaan, että handicappia tulee solmun verran. 60 päivän ajalta tämä tarkoittaisi 60*24=1244 mpk. Moottorittomuus on lisäksi tuottanut ehkä muutaman sadan mpk:n menetyksen. Seuraavan kilpailija ETA Hobartiin on joulukuun puolessavälissä, joten ei Tapio sentään ihan hitain ole.

Minusta vene itkee myös liian painon alla. Kuivakylki on kateissa ja parinkymmenen asteen kallistumalla ikkunat makaa meressä. Ei tuo S&S -runko kestä noin syvään upotettuna vaikka normaaliuppoumalla olisi nopeampi kuin Rustler 36.

ReinnoF kirjoitti:

Kaikki johdossa olevat neljä venettä ovat Rustler 36:ia. Kipparinsa tiesivät tasan tarkkaan mitä halusivat! Esikuvana on muuten toiminut kansanvene, tuttu Folkkari, minkä huomaa ensisilmäyksellä. Sen on konstruktööri Holman itsekin myöntänyt. Lapsellinen kysymys, mutta menköön: Tuntuisi, että Tapanin S&S variantilla pitäisi olla korkeampi LYS-arvo, silti jää selvästi, barnacles or no barnacles. Syy?

Lue lisää

Syyt hitaaseen vauhtiin mielestäni:

- Ylikuorma. Vene rakennettu painavemmaksi kuin suunnittelija piirtänyt, joten kapeana veneenä vene ui syvällä, eikä veneen runko toimi niin kuin suunnittelija ajatellut. Kaikki muut veneet ovat tätä leveämpiä ja kantavampia ja siten immuunempia kuormalle. Moni kilpailija oli myös ottanut vettä paljon vähemmän ja luotti sadeveden saantiin reissun aikana - saa nähdä, toimiiko strategia ja saavatko vettä tarpeeksi, ainakin Markilla vesi oli loppumaisillaan ennen Tasmaniaa. Tämä strategia olisi kuitenkin sopinut paremmin Tapion veneelle.

- Vuotava keulakansi ja sen aiheuttama ylimääräinen 400kg vettä keulassa, Tosin nyt on ilmeisesti hallinnassa ja Tapio pitää tyhjänä, mutta kauanko tuo lasti on ollut mukana?
- Jatkuvasti vedessä oleva hydrogeneraattori, jota ei voi nostaa ylös, vaikka akut olisi täynnä koska pelkona on, että kiinnitys hajoaa entisestään. Toisaalta jos aurinkopaneelit ja kone olisi toiminut, hydroa ei olisi tarvinnut ehkä lainkaan.
- Toimimaton kone. Toimivan koneen avulla olisi voinut pitää akut latingissa ja toisaalta etsiä tuulta pläkässä. Jos oikein onnekkaasti siis käy tuulien löytämisen suhteen, tuo kone voi vaikuttaa
paljon enemmän kuin sen n. 500 mpk jonka sillä ja mukana olevalla 160l dieseliä voi ajaa.
- Suurimpana syynä lienevät nyt kuitenkin nuo eliöt pohjassa. Tapion kaikki aika meni atlantilla sähköongelmien ratkaisuun ja ei tullut mieleenkään tarkistaa/putsata pohjaa seisoessaan pläkässä. Muillakin on ollut kasvustoa pohjassa ja ovat harjanneet ilmeisesti säännöllisesti, joten Tapion liiallinen luotto pelkkään myrkkymaaliin kostautui.

ghlhhd kirjoitti:

Tätä jatkuvaa hitautta ei selitä osaamattomuus: ihan varmaan Tapio osaa säätää purjeita. Vene on hidas tai purjeet reivattu. Vesigenu ei ole selitys, pohjan huono ku to voisi olla, mutta se ei kai olekkaan huonompi kuin nopeammilla?

Lue lisää

Se, että osaa säätää purjeita ei ole riittävä taito tuollaisessa kisassa. Varsinkin kun se taito on muista veneistä, täydellä miehistöllä ja lähinnä valoisassa.

Jo se, että saisi veneen kulkemaan hyvin päivänvalossa helpoissa oloissa vaatisi muutaman vuoden kokemuksen veneestä. Tuona aikana mastotrimmiä haettaisiin ja todennäköisesti myös purjevarustusta muokattaisiin.

Vaikka kaikki edellinen olisi 100% kunnossa eli olisi kyky saada veneen maksimaalinen vauhti kelissä kuin kelissä, se ei tarkoita sitä, että sen kykenee tekemään yksin rankoissa oloissa vuorokaudesta toiseen. VDH:lla on sellainenkin osaaminen, mutta muilla jäljellä olevilla ei selvästikään ole ellei Mark nyt sitten ole alkanut oppia.

Valtameren pitkillä legeilläkin tuuli muuttuu jatkuvasti eli hyvän vauhdin ylläpitämiseksi pitää jatkuvasti säätää purjeita, rikiä ja tuuliperäsintä sekä miettiä parasta reitinvalintaa. Jos suurimman osan ajasta lukee tai nukkuu, on mahdotonta tehdä tuota. Lisäksi purjevalinnat ja säädöt joutuu tekemään sen mukaan, että saa niiden jälkeen aikaa lukea ja nukkua. Eli ne valinnat ja säädöt tehdään enemmänkin pienimmän vaivan kuin parhaan vauhdin mukaan.

Kyllä se Tapion vesigenu on hyvin merkittävä jarru. Paljon merkittävämpi kuin 1-2 tonnin lisäpaino.

Todennäköisesti pohjan kunto on vielä suurempi jarru, mutta vaikea tuota on tietää kun ei ole yhtään kuvaa, joka näyttäisi pohjan kunnon. Tapion kuvaus ei oikein vastaa Tasmaniassa nähtyjä videioita, joissa pohja ei näyttänyt täysin pitkän kasvuston peittämältä. Tosin mustasta voi olla vaikea nähdä. Joka tapauksessa Tapion mukaan päiväntasaajalla pohja oli vielä puhdas ja vauhti on ollut samaa luokkaa jo silloin. Pohja ei siis ole selitys reilun 4000 M erolle kärkeen.

Tuo 4000 M tarkoittaa 30 M/vrk tai 1,25 solmua. Tuollainen voi nyt tullakin vesigenun pohjan takia, mutta eroa on tullut koko kisan ajan. 2 kk sitten eroa oli 2500 M. Siis viimeisen 2 kk ajan eroa on tullut 1500 M eli 25 M/vrk eli 1 solmu. 4 kk sitten kisa oli alkuvaiheessa ja eroa oli vain 90 M VDH:n (ei johtanut tuolloin). Siis tuolla 2 kk pätkällä eroa tuli peräti 2400 M eli 40 M/vrk eli 1,7 solmua. Tuolloin pohja lienee vielä ollut OK kunnossa.

Rikin säätö. Okei, suurin osa matkasta myötätuulipurjehdusta, jossa Tapio jäänyt siinä kuin muutenkin. Kai se nyt osaa takstaagin löysentää, jos silläkään väliä suuremmalti.
S&S:n rungon volyymi jää pahasti Rustlerista. Valtameren aalto-olosuhteissa ylipaino-ongelma korostuu. Tapion vene on yksinkertaisesti Rustleria hitaampi raskaassa lastissa.

Joakim1 kirjoitti:

Se, että osaa säätää purjeita ei ole riittävä taito tuollaisessa kisassa. Varsinkin kun se taito on muista veneistä, täydellä miehistöllä ja lähinnä valoisassa.

Jo se, että saisi veneen kulkemaan hyvin päivänvalossa helpoissa oloissa vaatisi muutaman vuoden kokemuksen veneestä. Tuona aikana mastotrimmiä haettaisiin ja todennäköisesti myös purjevarustusta muokattaisiin.

Vaikka kaikki edellinen olisi 100% kunnossa eli olisi kyky saada veneen maksimaalinen vauhti kelissä kuin kelissä, se ei tarkoita sitä, että sen kykenee tekemään yksin rankoissa oloissa vuorokaudesta toiseen. VDH:lla on sellainenkin osaaminen, mutta muilla jäljellä olevilla ei selvästikään ole ellei Mark nyt sitten ole alkanut oppia.

Valtameren pitkillä legeilläkin tuuli muuttuu jatkuvasti eli hyvän vauhdin ylläpitämiseksi pitää jatkuvasti säätää purjeita, rikiä ja tuuliperäsintä sekä miettiä parasta reitinvalintaa. Jos suurimman osan ajasta lukee tai nukkuu, on mahdotonta tehdä tuota. Lisäksi purjevalinnat ja säädöt joutuu tekemään sen mukaan, että saa niiden jälkeen aikaa lukea ja nukkua. Eli ne valinnat ja säädöt tehdään enemmänkin pienimmän vaivan kuin parhaan vauhdin mukaan.

Kyllä se Tapion vesigenu on hyvin merkittävä jarru. Paljon merkittävämpi kuin 1-2 tonnin lisäpaino.

Todennäköisesti pohjan kunto on vielä suurempi jarru, mutta vaikea tuota on tietää kun ei ole yhtään kuvaa, joka näyttäisi pohjan kunnon. Tapion kuvaus ei oikein vastaa Tasmaniassa nähtyjä videioita, joissa pohja ei näyttänyt täysin pitkän kasvuston peittämältä. Tosin mustasta voi olla vaikea nähdä. Joka tapauksessa Tapion mukaan päiväntasaajalla pohja oli vielä puhdas ja vauhti on ollut samaa luokkaa jo silloin. Pohja ei siis ole selitys reilun 4000 M erolle kärkeen.

Tuo 4000 M tarkoittaa 30 M/vrk tai 1,25 solmua. Tuollainen voi nyt tullakin vesigenun pohjan takia, mutta eroa on tullut koko kisan ajan. 2 kk sitten eroa oli 2500 M. Siis viimeisen 2 kk ajan eroa on tullut 1500 M eli 25 M/vrk eli 1 solmu. 4 kk sitten kisa oli alkuvaiheessa ja eroa oli vain 90 M VDH:n (ei johtanut tuolloin). Siis tuolla 2 kk pätkällä eroa tuli peräti 2400 M eli 40 M/vrk eli 1,7 solmua. Tuolloin pohja lienee vielä ollut OK kunnossa.

Lue lisää

Etpä taida tuntea Tapioa purjehtijana, ja erityisesti kilpapurjehtijana ollenkaan ja siksi puhut läpiä päähäsi. Toinen asia on käsitys keskittymisestä lukemiseen ja nukkumiseen. Onhan Tapio ehkä jopa pari kertaa maininnut jiipanneensa tai tehneensä jotain muuta purjehdukseen liittyvää, mutta lukuisia kertoja selittänyt, mitä kirjoja on lukenut. Ei siitä voi vetää johtopäätöstä, että enin aika menisi muuhun kuin purjehdukseen.

väärä.tulkinta kirjoitti:

Etpä taida tuntea Tapioa purjehtijana, ja erityisesti kilpapurjehtijana ollenkaan ja siksi puhut läpiä päähäsi. Toinen asia on käsitys keskittymisestä lukemiseen ja nukkumiseen. Onhan Tapio ehkä jopa pari kertaa maininnut jiipanneensa tai tehneensä jotain muuta purjehdukseen liittyvää, mutta lukuisia kertoja selittänyt, mitä kirjoja on lukenut. Ei siitä voi vetää johtopäätöstä, että enin aika menisi muuhun kuin purjehdukseen.

Lue lisää

Tasmaniassa kertoi lukeneensa 4000 sivua. Minusta se on todella paljon ellei Tapio ole erittäin nopea lukija ja vieläpä englanniksi. Monessa viestissään on kertonut nukkuneensa ja lukeneensa paljon. Kyllä tuosta voi vetää johtopäätöksen, että aikaa menee paljon muuhun kuin kilpapurjehdukseen. Nukkua varmasti pitää 1/3-1/4 ajasta keskimäärin.

En ole väittänyt, että enin aika menee muuhun kuin purjehdukseeen, mutta todennäköisesti nin on. 24 tunnista 6-8 menee nukkumiseen. Paljon nukkumalla ehkä 8-12 tuntia, mikä nyt sitten on kenellekin paljon. Kun päälle tulee ruokailut, pukeutumiset, hygienia, veneen sisätiloista huolehtiminen, ei juuri lukuaikaa jää, jos haluaa 12 tuntia eli yli puolet vuorokaudesta käyttäisi purjehtimiseen.

Kerrotko missä kohdin puhun läpiä päähäni? Olen minä Tapion pariin kertaan tavannut ja tiedä hänen 6 MR-taustansa sekä 80-luvun avomerikisat, joista on kuitenkin paljon aikaa.

Mikä sinun mielestäsi on syynä siihen, että VDH on 4000 M edellä?

Joakim1 kirjoitti:

Tasmaniassa kertoi lukeneensa 4000 sivua. Minusta se on todella paljon ellei Tapio ole erittäin nopea lukija ja vieläpä englanniksi. Monessa viestissään on kertonut nukkuneensa ja lukeneensa paljon. Kyllä tuosta voi vetää johtopäätöksen, että aikaa menee paljon muuhun kuin kilpapurjehdukseen. Nukkua varmasti pitää 1/3-1/4 ajasta keskimäärin.

En ole väittänyt, että enin aika menee muuhun kuin purjehdukseeen, mutta todennäköisesti nin on. 24 tunnista 6-8 menee nukkumiseen. Paljon nukkumalla ehkä 8-12 tuntia, mikä nyt sitten on kenellekin paljon. Kun päälle tulee ruokailut, pukeutumiset, hygienia, veneen sisätiloista huolehtiminen, ei juuri lukuaikaa jää, jos haluaa 12 tuntia eli yli puolet vuorokaudesta käyttäisi purjehtimiseen.

Kerrotko missä kohdin puhun läpiä päähäni? Olen minä Tapion pariin kertaan tavannut ja tiedä hänen 6 MR-taustansa sekä 80-luvun avomerikisat, joista on kuitenkin paljon aikaa.

Mikä sinun mielestäsi on syynä siihen, että VDH on 4000 M edellä?

Lue lisää

Itse luen helposti 150 sivua englanninkielistä tekstiä päivässä, aikaa menee ehkä 4 tuntia. Se tekee kolmessa kuukaudessa 18000 sivua, jos lukee joka päivä tuon verran. Iijoki-sarjan, 17000 sivua, luin suunnilleen 7 kuukaudessa rentoon tahtiin ja välissä muita kirjoja. Sitten jää vielä 8 tuntia purjehtimiseen. Rustler-veneet on keulilla, häntäpäässä niitä ei ole yhtään. Veikkaan, että se on paras vene tähän kisaan.

Joakim1 kirjoitti:

Tasmaniassa kertoi lukeneensa 4000 sivua. Minusta se on todella paljon ellei Tapio ole erittäin nopea lukija ja vieläpä englanniksi. Monessa viestissään on kertonut nukkuneensa ja lukeneensa paljon. Kyllä tuosta voi vetää johtopäätöksen, että aikaa menee paljon muuhun kuin kilpapurjehdukseen. Nukkua varmasti pitää 1/3-1/4 ajasta keskimäärin.

En ole väittänyt, että enin aika menee muuhun kuin purjehdukseeen, mutta todennäköisesti nin on. 24 tunnista 6-8 menee nukkumiseen. Paljon nukkumalla ehkä 8-12 tuntia, mikä nyt sitten on kenellekin paljon. Kun päälle tulee ruokailut, pukeutumiset, hygienia, veneen sisätiloista huolehtiminen, ei juuri lukuaikaa jää, jos haluaa 12 tuntia eli yli puolet vuorokaudesta käyttäisi purjehtimiseen.

Kerrotko missä kohdin puhun läpiä päähäni? Olen minä Tapion pariin kertaan tavannut ja tiedä hänen 6 MR-taustansa sekä 80-luvun avomerikisat, joista on kuitenkin paljon aikaa.

Mikä sinun mielestäsi on syynä siihen, että VDH on 4000 M edellä?

Lue lisää

Sinä olet tavannut pari kertaa ja kuullut Tapion purjehduksista. Minä olen purjehtinut hänen kanssaan ja häntä vastaan. Enemmän tai vähemmän sattumalta olemme tavanneet usein muillakin purjehduksen ja elämän osa-alueilla. Sanoisin tuntevani aika hyvin hänen osaamisensa ja purehdusfilosofiansa. Tiedän myös yöpurjehdukset. Siksi tiedän, että läpiä tuli päähän.

JDH oli ylivoimaisesti parhaiten valmistautunut kisaan ja vene oli valmis jo vuosi ennen starttia. Tapion vene ei ollut valmis vielä lähtöpäivänäkään. Seurauksena alkumatkasta fokus oli vain hidasteiden minimoinnissa, pois niitä ei saatu. Valmistautumisessa taas rahoituksen hankinta oli toivottoman pitkään keskiössä. Rahoitus meni viimevuoden vaihteeseen saakka lähes kokonaan omasta rajallisesta pussista. Periksiantamaton luonne kuitenkin lähti altavastaajanakin mukaan mieluummin kuin luovutti.

Lukemisen vaatimasta ajasta onkin jo tullut hyvä selvitys. Nukkumiseen riittää näin aikuisella 6 h vuorokaudessa. Vaikka lukisi päivittäin 2 h ja käyttäisi ruokahuoltoon ja muuhun pari tuntia, jää vielä 14 h vauhdin ylläpitoon. Nopeat muutokset säässä tuolla ovat poikkeuksia ja niihinkin voi reagoida heti keskeyttämällä muut toimet. Siinä ehtisi lukemaan vielä enemmänkin, mutta venekirjasto on luonnostaan varsin suppea.

väärä.tulkinta kirjoitti:

Sinä olet tavannut pari kertaa ja kuullut Tapion purjehduksista. Minä olen purjehtinut hänen kanssaan ja häntä vastaan. Enemmän tai vähemmän sattumalta olemme tavanneet usein muillakin purjehduksen ja elämän osa-alueilla. Sanoisin tuntevani aika hyvin hänen osaamisensa ja purehdusfilosofiansa. Tiedän myös yöpurjehdukset. Siksi tiedän, että läpiä tuli päähän.

JDH oli ylivoimaisesti parhaiten valmistautunut kisaan ja vene oli valmis jo vuosi ennen starttia. Tapion vene ei ollut valmis vielä lähtöpäivänäkään. Seurauksena alkumatkasta fokus oli vain hidasteiden minimoinnissa, pois niitä ei saatu. Valmistautumisessa taas rahoituksen hankinta oli toivottoman pitkään keskiössä. Rahoitus meni viimevuoden vaihteeseen saakka lähes kokonaan omasta rajallisesta pussista. Periksiantamaton luonne kuitenkin lähti altavastaajanakin mukaan mieluummin kuin luovutti.

Lukemisen vaatimasta ajasta onkin jo tullut hyvä selvitys. Nukkumiseen riittää näin aikuisella 6 h vuorokaudessa. Vaikka lukisi päivittäin 2 h ja käyttäisi ruokahuoltoon ja muuhun pari tuntia, jää vielä 14 h vauhdin ylläpitoon. Nopeat muutokset säässä tuolla ovat poikkeuksia ja niihinkin voi reagoida heti keskeyttämällä muut toimet. Siinä ehtisi lukemaan vielä enemmänkin, mutta venekirjasto on luonnostaan varsin suppea.

Lue lisää

Voitko sitten valaista mitkä ovat syynä Tapion hitaaseen matkavauhtiin? Vene ei pääse lähellekään niihin lukemiin joihin sen speksien mukaan pitäisi päästä. Ei myöskään silloin kun pohja oli vielä puhdas.

Sori tää on varmaan tyhmä kysymys, mutta tietääkö Tapio oman hetkellisen vauhtinsa? Kuinka hyvin sen pystyy arvioimaan ilman nykyaikaisia laitteita, pitääkö laskea solmuja köydestä ;-) Jos hetkellistä nopeutta ei helposti näe, on vaikea arvioida trimmausten ja muiden säätöjen vaikutusta nopeuteen. Toisaalta, sama ongelmahan on kaikilla kilpailijoilla.

MikäHidastaa kirjoitti:

Voitko sitten valaista mitkä ovat syynä Tapion hitaaseen matkavauhtiin? Vene ei pääse lähellekään niihin lukemiin joihin sen speksien mukaan pitäisi päästä. Ei myöskään silloin kun pohja oli vielä puhdas.

Sori tää on varmaan tyhmä kysymys, mutta tietääkö Tapio oman hetkellisen vauhtinsa? Kuinka hyvin sen pystyy arvioimaan ilman nykyaikaisia laitteita, pitääkö laskea solmuja köydestä ;-) Jos hetkellistä nopeutta ei helposti näe, on vaikea arvioida trimmausten ja muiden säätöjen vaikutusta nopeuteen. Toisaalta, sama ongelmahan on kaikilla kilpailijoilla.

Lue lisää

Mekaaninen laahusloki on sallittu. Varmasti Tapiolla on sellainen. Mittareiden kanssa kisaaminen muita veneitä vastaan tai edes yksin harjoittelu olisi taatusti auttanut huomattavasti vauhdin parantamisessa sekä purjevarustuksen parantamisessa. Nythän tuota ei tehty metriäkään, vaan veneen valmistuttua lähdettiin kisaan.

Tuo kahden keulapurjeen yhtäaikainen käyttö tuntui oudolta. Onko muillakin tuollainen käytössä? Onko todettu hyväksi?

väärä.tulkinta kirjoitti:

Sinä olet tavannut pari kertaa ja kuullut Tapion purjehduksista. Minä olen purjehtinut hänen kanssaan ja häntä vastaan. Enemmän tai vähemmän sattumalta olemme tavanneet usein muillakin purjehduksen ja elämän osa-alueilla. Sanoisin tuntevani aika hyvin hänen osaamisensa ja purehdusfilosofiansa. Tiedän myös yöpurjehdukset. Siksi tiedän, että läpiä tuli päähän.

JDH oli ylivoimaisesti parhaiten valmistautunut kisaan ja vene oli valmis jo vuosi ennen starttia. Tapion vene ei ollut valmis vielä lähtöpäivänäkään. Seurauksena alkumatkasta fokus oli vain hidasteiden minimoinnissa, pois niitä ei saatu. Valmistautumisessa taas rahoituksen hankinta oli toivottoman pitkään keskiössä. Rahoitus meni viimevuoden vaihteeseen saakka lähes kokonaan omasta rajallisesta pussista. Periksiantamaton luonne kuitenkin lähti altavastaajanakin mukaan mieluummin kuin luovutti.

Lukemisen vaatimasta ajasta onkin jo tullut hyvä selvitys. Nukkumiseen riittää näin aikuisella 6 h vuorokaudessa. Vaikka lukisi päivittäin 2 h ja käyttäisi ruokahuoltoon ja muuhun pari tuntia, jää vielä 14 h vauhdin ylläpitoon. Nopeat muutokset säässä tuolla ovat poikkeuksia ja niihinkin voi reagoida heti keskeyttämällä muut toimet. Siinä ehtisi lukemaan vielä enemmänkin, mutta venekirjasto on luonnostaan varsin suppea.

Lue lisää

Squallit eivät kai ole mitään poikkeuksia tuolla? Tasmaniassa tapio kertoi maanneensa veneen punkassa ja yllättyneensä kelistä, kun meni ulos. Kehui kuinka hiljaista ja rauhallista veneen sisällä oli. Ei oikein vastaa sitä, että sisältä reagoisi heti kelimuutoksiin.

Tapion ikäisen keskimääräinen unentarve on 7-9 tuntia. Jos kertoo nukkuvansa paljon, tuskin nukkuu vain 6 tuntia.

Edellenkään et ole kertonut, mikä kohta oli "läpiä päähän" tai mikä on syynä Tapion jatkuvasti hitaaseen vauhtiin. Oletko sitä mieltä, että Tapio pystyisi samaan kuin VDH, jos hänellä olisi yhtä hyvä vene eli yhtä hyvin valmisteltu projekti?

Joakim1 kirjoitti:

Squallit eivät kai ole mitään poikkeuksia tuolla? Tasmaniassa tapio kertoi maanneensa veneen punkassa ja yllättyneensä kelistä, kun meni ulos. Kehui kuinka hiljaista ja rauhallista veneen sisällä oli. Ei oikein vastaa sitä, että sisältä reagoisi heti kelimuutoksiin.

Tapion ikäisen keskimääräinen unentarve on 7-9 tuntia. Jos kertoo nukkuvansa paljon, tuskin nukkuu vain 6 tuntia.

Edellenkään et ole kertonut, mikä kohta oli "läpiä päähän" tai mikä on syynä Tapion jatkuvasti hitaaseen vauhtiin. Oletko sitä mieltä, että Tapio pystyisi samaan kuin VDH, jos hänellä olisi yhtä hyvä vene eli yhtä hyvin valmisteltu projekti?

Lue lisää

Tässä niitä läpiä: "Varsinkin kun se taito on muista veneistä, täydellä
miehistöllä ja lähinnä valoisassa. Jo se, että saisi veneen kulkemaan
hyvin päivänvalossa helpoissa oloissa vaatisi muutaman vuoden kokemuksen
veneestä. Tuona aikana mastotrimmiä haettaisiin ja todennäköisesti myös
purjevarustusta muokattaisiin."

Minä nyt vain satun tietämään ne taidot omasta kokemuksesta paremmin.
Tuon ikäisen toppitolpparikin rikitrimmi on äärimmäisen yksinkertainen
asia, käytännössä rakea voi hieman säätää ja sen jälkeen vetää
takastaagi riittävän kireälle. Asterian tolppa on tavallistakin jöötimpi
ja siinä on tavallistakin vähemmän trimmattavaa, kunhan katsoo, että
suorana pysyy.

Olen itse muutaman vuoden Tapioa vanhempi ja 6 h yössä riittää
mainiosti. Samaa kämppää jakaessa ei Tapio ole ainakaan minua pidempään
nukkunut, ei siis sen suurempi unikeko. Squallit eivät ole sinällään harvinaisia, mutta liittyvät tiettyyn säätyyppiin, eivätkä tule sillä tavalla tule milloin sattuu. Päivällä niiden tulon näkee lisäksi hyvin, yöllä niihin pitää vain varautua.

Paljon aikaa ja paljon rahaa ehkä olisi optimoinut purjevalikoimaa. Ei se valintaa kuitenkaan ihan stetsonista vedetty, se oli harkittu Kamun kanssa. Valinta on joka tapauksessa erilainen kuin olisi ollut radalle tai vaikkapa Suursaareen tai Runttiin. Optimointi olisi joissain olosuhteissa tuonut solmun osia lisää. Pohjan puhdistus toisi suurimmaksi osaksi aikaa solmun lisää, toimivat aurinkopanelit puoli solmua. Lähellekään sellaista eroa ei nopeudessa alussa ollut.

Joakim1 kirjoitti:

Mekaaninen laahusloki on sallittu. Varmasti Tapiolla on sellainen. Mittareiden kanssa kisaaminen muita veneitä vastaan tai edes yksin harjoittelu olisi taatusti auttanut huomattavasti vauhdin parantamisessa sekä purjevarustuksen parantamisessa. Nythän tuota ei tehty metriäkään, vaan veneen valmistuttua lähdettiin kisaan.

Tuo kahden keulapurjeen yhtäaikainen käyttö tuntui oudolta. Onko muillakin tuollainen käytössä? Onko todettu hyväksi?

Lue lisää

Olikohan laahusloki jopa pakollinen varuste? Ainakin Asteriassa sellainen on ja kohtalainen läjä varapotkureita. Kertoohan se nopeuden kellon kanssa, vaikka ainoastaan matkaa mittaakin. Taisi olla Istvan, joka kertoi jo jossain Hyväntoivon niemen kohdalla, että hait olivat syöneet viimeisenkin ropelin.

väärä.tulkinta kirjoitti:

Tässä niitä läpiä: "Varsinkin kun se taito on muista veneistä, täydellä
miehistöllä ja lähinnä valoisassa. Jo se, että saisi veneen kulkemaan
hyvin päivänvalossa helpoissa oloissa vaatisi muutaman vuoden kokemuksen
veneestä. Tuona aikana mastotrimmiä haettaisiin ja todennäköisesti myös
purjevarustusta muokattaisiin."

Minä nyt vain satun tietämään ne taidot omasta kokemuksesta paremmin.
Tuon ikäisen toppitolpparikin rikitrimmi on äärimmäisen yksinkertainen
asia, käytännössä rakea voi hieman säätää ja sen jälkeen vetää
takastaagi riittävän kireälle. Asterian tolppa on tavallistakin jöötimpi
ja siinä on tavallistakin vähemmän trimmattavaa, kunhan katsoo, että
suorana pysyy.

Olen itse muutaman vuoden Tapioa vanhempi ja 6 h yössä riittää
mainiosti. Samaa kämppää jakaessa ei Tapio ole ainakaan minua pidempään
nukkunut, ei siis sen suurempi unikeko. Squallit eivät ole sinällään harvinaisia, mutta liittyvät tiettyyn säätyyppiin, eivätkä tule sillä tavalla tule milloin sattuu. Päivällä niiden tulon näkee lisäksi hyvin, yöllä niihin pitää vain varautua.

Paljon aikaa ja paljon rahaa ehkä olisi optimoinut purjevalikoimaa. Ei se valintaa kuitenkaan ihan stetsonista vedetty, se oli harkittu Kamun kanssa. Valinta on joka tapauksessa erilainen kuin olisi ollut radalle tai vaikkapa Suursaareen tai Runttiin. Optimointi olisi joissain olosuhteissa tuonut solmun osia lisää. Pohjan puhdistus toisi suurimmaksi osaksi aikaa solmun lisää, toimivat aurinkopanelit puoli solmua. Lähellekään sellaista eroa ei nopeudessa alussa ollut.

Lue lisää

Siis olet sitä mieltä, että tuollaisen veneen saa kulkemaan heittämällä, kunhan purjemaakarin ja venesuunnittelijan kanssa suunnittelee sopiva purjeet?

Olen vahvasti eri mieltä. Tietysti tuo on helpompi kuin monet nykyiset veneet, mutta ei se vauhti parhaimmillakaan löydy hetkessä. Tapiota rutinointuneemmatkin kisaajat joutuvat harjoittelmaan uudella veneellä kauden pari ennen hyviin tuloksiin pääsemistä elleivät osta valmista pakettia eli joku muu on jo tuon työn tehnyt. Mittariston puuttuminen tuo suuren lisähaasteen tuohon vauhdin etsintään. Kun vauhdin etsintä tapahtuu kisassa, jossa puolet ajasta on pimeää ja hyvin harvoin vertailukohtaa lähellä, on homma entistä haastavampaa.

Kisan ensimmäiset pari viikkoa Tapio hävisi VDH:lle n. 10 M/vrk. Onhan sekin jo valtava ero, 0,4 solmun ero keskinopeudessa. Silloin taisi vielä olla aurinkopanelit ehjiä, joten tuskin oli edes vesigenua jarruna. Siitä ero kasvoi sitten kymmeniksi M/vrk eli solmuiksi ja samalla VDH karkasi muilta eli paransi vauhtiaan tai muut alkoivat väsyä. Tuskin pohja vielä oli kovinkaan paha tuossa vaiheessa, mutta vesigenu oli ilmeisesti kokoajan käytössä ja korjailut veivät aikaa (mahtoiko Tapio lukea alkumatkalla?).

Ei niitä squalleja näe sisällä lukiessa tai nukkuessa, joten silloin on pitänyt laittaa purjeet squalleja kestäviksi, siis ei parasta vauhtia tuottavaksi.

Mikä on Tapion näyttö 80-luvun jälkeisessä avomeri- tai valtamerikisaamisessa? Hänen sivuiltaan löytyy Bermuda Race 2014 miehistönä veneessä, joka sijoittui fleetin jälkipuoliskoon. 6 MR ratakisaaminen on aika eri juttu.

Joakim1 kirjoitti:

Siis olet sitä mieltä, että tuollaisen veneen saa kulkemaan heittämällä, kunhan purjemaakarin ja venesuunnittelijan kanssa suunnittelee sopiva purjeet?

Olen vahvasti eri mieltä. Tietysti tuo on helpompi kuin monet nykyiset veneet, mutta ei se vauhti parhaimmillakaan löydy hetkessä. Tapiota rutinointuneemmatkin kisaajat joutuvat harjoittelmaan uudella veneellä kauden pari ennen hyviin tuloksiin pääsemistä elleivät osta valmista pakettia eli joku muu on jo tuon työn tehnyt. Mittariston puuttuminen tuo suuren lisähaasteen tuohon vauhdin etsintään. Kun vauhdin etsintä tapahtuu kisassa, jossa puolet ajasta on pimeää ja hyvin harvoin vertailukohtaa lähellä, on homma entistä haastavampaa.

Kisan ensimmäiset pari viikkoa Tapio hävisi VDH:lle n. 10 M/vrk. Onhan sekin jo valtava ero, 0,4 solmun ero keskinopeudessa. Silloin taisi vielä olla aurinkopanelit ehjiä, joten tuskin oli edes vesigenua jarruna. Siitä ero kasvoi sitten kymmeniksi M/vrk eli solmuiksi ja samalla VDH karkasi muilta eli paransi vauhtiaan tai muut alkoivat väsyä. Tuskin pohja vielä oli kovinkaan paha tuossa vaiheessa, mutta vesigenu oli ilmeisesti kokoajan käytössä ja korjailut veivät aikaa (mahtoiko Tapio lukea alkumatkalla?).

Ei niitä squalleja näe sisällä lukiessa tai nukkuessa, joten silloin on pitänyt laittaa purjeet squalleja kestäviksi, siis ei parasta vauhtia tuottavaksi.

Mikä on Tapion näyttö 80-luvun jälkeisessä avomeri- tai valtamerikisaamisessa? Hänen sivuiltaan löytyy Bermuda Race 2014 miehistönä veneessä, joka sijoittui fleetin jälkipuoliskoon. 6 MR ratakisaaminen on aika eri juttu.

Lue lisää

Eiköhän olisi jo korrektia rajoittaa Tapion purjehduksen repostelua. Hän tekee omalla tyylillään ja on tyytyväinen. Kilpailunälkä lienee kadonnut.
Yleisellä tasolla voi ihmetellä, miten kärkeä lukuun ottamatta veneet voivat olla noin hitaita. Ja ajaa lenkkejä oman vanavetensä yli. Ajottain esim Igor liikkuu samaa vauhtia kuin ajelehtivat hylätyt veneet. Ja hänen piti olla jonkin sortin mestaripurjehtija. Negatiivinen vmg ja päivämatkat 20- 30 mailia purjehduskilpailussa ovat jotain , mistä en ole kuullutkaan. Puhumattakaan hylättyjen veneiden määrä ja pahin on vielä edessä.

MikäHidastaa kirjoitti:

Voitko sitten valaista mitkä ovat syynä Tapion hitaaseen matkavauhtiin? Vene ei pääse lähellekään niihin lukemiin joihin sen speksien mukaan pitäisi päästä. Ei myöskään silloin kun pohja oli vielä puhdas.

Sori tää on varmaan tyhmä kysymys, mutta tietääkö Tapio oman hetkellisen vauhtinsa? Kuinka hyvin sen pystyy arvioimaan ilman nykyaikaisia laitteita, pitääkö laskea solmuja köydestä ;-) Jos hetkellistä nopeutta ei helposti näe, on vaikea arvioida trimmausten ja muiden säätöjen vaikutusta nopeuteen. Toisaalta, sama ongelmahan on kaikilla kilpailijoilla.

Lue lisää

Varmaan on vaikea ylläpitää motivaatiota säätää koko ajan, kun eroa on noin paljon ja veneessä on pahoja ongelmia. Pelkästään tekniset ongelmat tehnevät vähintään 2000 mpk eroa. Jos hän olisi sen verran lähempänä VDH:ta, ei häntä pidettäisi hitaana.

Bossu kirjoitti:

Varmaan on vaikea ylläpitää motivaatiota säätää koko ajan, kun eroa on noin paljon ja veneessä on pahoja ongelmia. Pelkästään tekniset ongelmat tehnevät vähintään 2000 mpk eroa. Jos hän olisi sen verran lähempänä VDH:ta, ei häntä pidettäisi hitaana.

Lue lisää

Mulla on vähän sama fiilis, Tapiohan oli hyvin lähellä keskeytystä Kapkaupungin nurkilla. Siihen asti Tapio purjehti suunnilleen Ukun vauhtia.

Pelkkää arvailua, mutta vaikutelma että Tapion päätös olla pysähtymättä kapkaupunkiin tarkoitti samalla luopumista kisamoodista ja siirtymistä seikkailureissuun pitäen maaliin pääsyä kisaluokassa tärkeimpänä saavutuksena.

Joakim1 kirjoitti:

Siis olet sitä mieltä, että tuollaisen veneen saa kulkemaan heittämällä, kunhan purjemaakarin ja venesuunnittelijan kanssa suunnittelee sopiva purjeet?

Olen vahvasti eri mieltä. Tietysti tuo on helpompi kuin monet nykyiset veneet, mutta ei se vauhti parhaimmillakaan löydy hetkessä. Tapiota rutinointuneemmatkin kisaajat joutuvat harjoittelmaan uudella veneellä kauden pari ennen hyviin tuloksiin pääsemistä elleivät osta valmista pakettia eli joku muu on jo tuon työn tehnyt. Mittariston puuttuminen tuo suuren lisähaasteen tuohon vauhdin etsintään. Kun vauhdin etsintä tapahtuu kisassa, jossa puolet ajasta on pimeää ja hyvin harvoin vertailukohtaa lähellä, on homma entistä haastavampaa.

Kisan ensimmäiset pari viikkoa Tapio hävisi VDH:lle n. 10 M/vrk. Onhan sekin jo valtava ero, 0,4 solmun ero keskinopeudessa. Silloin taisi vielä olla aurinkopanelit ehjiä, joten tuskin oli edes vesigenua jarruna. Siitä ero kasvoi sitten kymmeniksi M/vrk eli solmuiksi ja samalla VDH karkasi muilta eli paransi vauhtiaan tai muut alkoivat väsyä. Tuskin pohja vielä oli kovinkaan paha tuossa vaiheessa, mutta vesigenu oli ilmeisesti kokoajan käytössä ja korjailut veivät aikaa (mahtoiko Tapio lukea alkumatkalla?).

Ei niitä squalleja näe sisällä lukiessa tai nukkuessa, joten silloin on pitänyt laittaa purjeet squalleja kestäviksi, siis ei parasta vauhtia tuottavaksi.

Mikä on Tapion näyttö 80-luvun jälkeisessä avomeri- tai valtamerikisaamisessa? Hänen sivuiltaan löytyy Bermuda Race 2014 miehistönä veneessä, joka sijoittui fleetin jälkipuoliskoon. 6 MR ratakisaaminen on aika eri juttu.

Lue lisää

Kun osaa purjehtia, Asterian tyyppisen veneen saa todellakin kulkemaan selvästi yli 90%:sti targetteihin melkein heti. Niiden viimeisten prosenttien hierominen vaatii tietysti kokeiluja ja aikaa. Ainoa haettava mastotrimmi on todellakin rake ja sen Tapio joutui lopulta säätämään kiinteämittaisten staagien mukaan, jotka olivat parikymmentä milliä liian pitkät.

Alkumatkasta Tapio ei varmasti pystynyt puoliksikaan keskittymään venevauhtiin, kun piti oppia käyttämään tuuliperäsintä, saada sähköä ladatuksi, oppia radion käyttö ja saada vene järjestykseen ja tavarat paikoilleen. Latausongelmathan tulivat esiin sunnilleen ensimmäisen viikon aikana. Ilman mittareita purjehtiminen on hänelle taas normitilanne.

Kuutosella Tapio on purjehtinut muutakin kuin ratakisaa. Se on ollut hänelle myös matkavene, jolla on käyty useammat kerrat Ruotsissa ja Saksassa saakka. Yökisojakin on ollut useita. Tapiolla on ollut kuutosen lisäksi myös melkoisen paljon Asterian tyyppinen vene. Ja kuten yleensä paljon purjehtineilla, välillä tulee vierailuja toisiin veneisiin, myös toisiin veneluokkiin. Ja onhan yksi pallonkierto kilpailevan veneen vahtipäällikkönä jonkinlainen kokemus sekin.

väärä.tulkinta kirjoitti:

Kun osaa purjehtia, Asterian tyyppisen veneen saa todellakin kulkemaan selvästi yli 90%:sti targetteihin melkein heti. Niiden viimeisten prosenttien hierominen vaatii tietysti kokeiluja ja aikaa. Ainoa haettava mastotrimmi on todellakin rake ja sen Tapio joutui lopulta säätämään kiinteämittaisten staagien mukaan, jotka olivat parikymmentä milliä liian pitkät.

Alkumatkasta Tapio ei varmasti pystynyt puoliksikaan keskittymään venevauhtiin, kun piti oppia käyttämään tuuliperäsintä, saada sähköä ladatuksi, oppia radion käyttö ja saada vene järjestykseen ja tavarat paikoilleen. Latausongelmathan tulivat esiin sunnilleen ensimmäisen viikon aikana. Ilman mittareita purjehtiminen on hänelle taas normitilanne.

Kuutosella Tapio on purjehtinut muutakin kuin ratakisaa. Se on ollut hänelle myös matkavene, jolla on käyty useammat kerrat Ruotsissa ja Saksassa saakka. Yökisojakin on ollut useita. Tapiolla on ollut kuutosen lisäksi myös melkoisen paljon Asterian tyyppinen vene. Ja kuten yleensä paljon purjehtineilla, välillä tulee vierailuja toisiin veneisiin, myös toisiin veneluokkiin. Ja onhan yksi pallonkierto kilpailevan veneen vahtipäällikkönä jonkinlainen kokemus sekin.

Lue lisää

vaikkapa 95% targeteista tarkoittaa vajaan puolen solmun häviötä maksimivauhdista, toinen puoli solmua hydrogenusta ja likaisesta pohjasta. siinähän se solmu vähemmän kuin VDH:lla tulikin kasaan.

kisa_hävitään_helpolla kirjoitti:

vaikkapa 95% targeteista tarkoittaa vajaan puolen solmun häviötä maksimivauhdista, toinen puoli solmua hydrogenusta ja likaisesta pohjasta. siinähän se solmu vähemmän kuin VDH:lla tulikin kasaan.

Lue lisää

5% kuudesta solmusta on kuitenkin vain 0,3 solmua. Ja vaikka VDH melkoinen guru onkin, ei hänkään pysyvästi 100%:iin pääse, ero jää korkeintaan 0,2 solmuun, mitä kaikki alle maksimivauhdin purjehdittu vielä pienentää. Toisaalta VDH:n oppimiskäyrä oli jo starttihetkellä tapissa, kaikki muut ovat voineet parantaa lähdön jälkeen. Hydrogenu yksin hidastaa puoli solmua, hanhenkaulat liki solmun sen päälle.

Kisat hävitään helpolla, se on totta. Olen useamman kerran ollut näkemässä, miten dramaattisesti erot kasvavat, kun fokus siirtyy muualle kilpailumoodista. Olkoon syy jokin häiritsevä tapaus veneessä, viihteelle siirtyminen tai mikä tahansa. Itse en täältä käsin osaa sanoa, onko niin Tapiolle käynyt, koska hidastumiselle on ulkoisetkin syyt.

väärä.tulkinta kirjoitti:

5% kuudesta solmusta on kuitenkin vain 0,3 solmua. Ja vaikka VDH melkoinen guru onkin, ei hänkään pysyvästi 100%:iin pääse, ero jää korkeintaan 0,2 solmuun, mitä kaikki alle maksimivauhdin purjehdittu vielä pienentää. Toisaalta VDH:n oppimiskäyrä oli jo starttihetkellä tapissa, kaikki muut ovat voineet parantaa lähdön jälkeen. Hydrogenu yksin hidastaa puoli solmua, hanhenkaulat liki solmun sen päälle.

Kisat hävitään helpolla, se on totta. Olen useamman kerran ollut näkemässä, miten dramaattisesti erot kasvavat, kun fokus siirtyy muualle kilpailumoodista. Olkoon syy jokin häiritsevä tapaus veneessä, viihteelle siirtyminen tai mikä tahansa. Itse en täältä käsin osaa sanoa, onko niin Tapiolle käynyt, koska hidastumiselle on ulkoisetkin syyt.

Lue lisää

Mikäli live-trackerin luvut pitävät edes suunnilleen paikkansa, niin Ukun ja Tapion välinen ero VMG:ssä on 0,4solmua. Tuo ero tulee pelkästään sillä, että Tapio uittanut umpisurkeaa hydrogenuaan vedessä Ukun selvitessä aurinkopaneeleilla.

Tuosta on vielä todella pitkä matka VDH:n nopeuteen joka purjehtinut 0,9solmua nopeammin kuin Uku. Osa tästä selittyy moottorin toimimattomuudella ja siitä että alkumatkan energiasta suuri osa meni pelkkien teknisten ongelmien ratkaisuun sen sijaan että olisi tämänkin ajan trimmannut purjeita aktiivisesti. Tapio kuitenkin jäi reilusti VDH:stä ja Philippe Péché:stä jo alkumatkasta, jolloin kiusana ei pitäisi vielä olla kasvusto pohjassa.

Vaikka Joakimin mielestä valtava ylipaino ei vaikutakaan suorituskykyyn merkittävästi, niin trimmattavuuteen se varmasti vaikuttaa. Tosin tuon tyyppisten veneiden vaste trimmeihin taitaa joka tapauksessa olla hidas.

väärä.tulkinta kirjoitti:

Tässä niitä läpiä: "Varsinkin kun se taito on muista veneistä, täydellä
miehistöllä ja lähinnä valoisassa. Jo se, että saisi veneen kulkemaan
hyvin päivänvalossa helpoissa oloissa vaatisi muutaman vuoden kokemuksen
veneestä. Tuona aikana mastotrimmiä haettaisiin ja todennäköisesti myös
purjevarustusta muokattaisiin."

Minä nyt vain satun tietämään ne taidot omasta kokemuksesta paremmin.
Tuon ikäisen toppitolpparikin rikitrimmi on äärimmäisen yksinkertainen
asia, käytännössä rakea voi hieman säätää ja sen jälkeen vetää
takastaagi riittävän kireälle. Asterian tolppa on tavallistakin jöötimpi
ja siinä on tavallistakin vähemmän trimmattavaa, kunhan katsoo, että
suorana pysyy.

Olen itse muutaman vuoden Tapioa vanhempi ja 6 h yössä riittää
mainiosti. Samaa kämppää jakaessa ei Tapio ole ainakaan minua pidempään
nukkunut, ei siis sen suurempi unikeko. Squallit eivät ole sinällään harvinaisia, mutta liittyvät tiettyyn säätyyppiin, eivätkä tule sillä tavalla tule milloin sattuu. Päivällä niiden tulon näkee lisäksi hyvin, yöllä niihin pitää vain varautua.

Paljon aikaa ja paljon rahaa ehkä olisi optimoinut purjevalikoimaa. Ei se valintaa kuitenkaan ihan stetsonista vedetty, se oli harkittu Kamun kanssa. Valinta on joka tapauksessa erilainen kuin olisi ollut radalle tai vaikkapa Suursaareen tai Runttiin. Optimointi olisi joissain olosuhteissa tuonut solmun osia lisää. Pohjan puhdistus toisi suurimmaksi osaksi aikaa solmun lisää, toimivat aurinkopanelit puoli solmua. Lähellekään sellaista eroa ei nopeudessa alussa ollut.

Lue lisää

Tuoreimmassa sateliittipuhelussa Tapio kertoo nukkuneensa yli 12 tuntia/vrk usean päivän ajan, joten ei kuulosta 6 tuntia riittävän. Kertoi myös vaikeuksista saada etustaagit niin kireälle, että rullaprofiilit eivät heiluisi hajalle. Eli ongelmia myös rikitrimmin tai purjevarustuksen kanssa. Nuo varmasti olisi ollut ratkaistavissa, jos veneellä olisi ehtinyt purjehtia ennen kisaa riittävästi.

Pohjaa Tapio ei vielä ole edes yrittänyt pestä. Tai ehti kyllä laskea purjeet, mutta ei mennä veteen.

Joakim1 kirjoitti:

Tuoreimmassa sateliittipuhelussa Tapio kertoo nukkuneensa yli 12 tuntia/vrk usean päivän ajan, joten ei kuulosta 6 tuntia riittävän. Kertoi myös vaikeuksista saada etustaagit niin kireälle, että rullaprofiilit eivät heiluisi hajalle. Eli ongelmia myös rikitrimmin tai purjevarustuksen kanssa. Nuo varmasti olisi ollut ratkaistavissa, jos veneellä olisi ehtinyt purjehtia ennen kisaa riittävästi.

Pohjaa Tapio ei vielä ole edes yrittänyt pestä. Tai ehti kyllä laskea purjeet, mutta ei mennä veteen.

Lue lisää

Eiliset GGR- sivut kertoivat Ukun ja Tapion pesseen pohjat

seppomartti kirjoitti:

Eiliset GGR- sivut kertoivat Ukun ja Tapion pesseen pohjat

Donin luulo perustui Tapion tekstiviestiin, mutta alkoikin tuulla ja Tapio ehtinyt eded käydä vedessä.

Joakim1 kirjoitti:

Tuoreimmassa sateliittipuhelussa Tapio kertoo nukkuneensa yli 12 tuntia/vrk usean päivän ajan, joten ei kuulosta 6 tuntia riittävän. Kertoi myös vaikeuksista saada etustaagit niin kireälle, että rullaprofiilit eivät heiluisi hajalle. Eli ongelmia myös rikitrimmin tai purjevarustuksen kanssa. Nuo varmasti olisi ollut ratkaistavissa, jos veneellä olisi ehtinyt purjehtia ennen kisaa riittävästi.

Pohjaa Tapio ei vielä ole edes yrittänyt pestä. Tai ehti kyllä laskea purjeet, mutta ei mennä veteen.

Lue lisää

Tuli jo aiemmin mainittua, että sisemmät staagit ovat ilman vanttiruuveja, jotta etuliikit sai maksimoitua. Ja niistä tuli 15-20 mm liian pitkiä, mitä ei koepurjehduksien puutteessa päästy lyhentämään. Nyt mastortrimmi, eli käytännössä rake on niiden staagien mukaan määräytynyt, eikä niitä silti saa riittävän kireälle.

Päätteletkö jonkun henkilön unentarpeen kahden vuorokauden perusteella ja ja tietämättä, minkälaisia niitä edeltävät vuorokaudet ovat olleet?

väärä.tulkinta kirjoitti:

Tuli jo aiemmin mainittua, että sisemmät staagit ovat ilman vanttiruuveja, jotta etuliikit sai maksimoitua. Ja niistä tuli 15-20 mm liian pitkiä, mitä ei koepurjehduksien puutteessa päästy lyhentämään. Nyt mastortrimmi, eli käytännössä rake on niiden staagien mukaan määräytynyt, eikä niitä silti saa riittävän kireälle.

Päätteletkö jonkun henkilön unentarpeen kahden vuorokauden perusteella ja ja tietämättä, minkälaisia niitä edeltävät vuorokaudet ovat olleet?

Lue lisää

Kertoi nukkuneensa Tasmaniasta lähdön jälkeisinä kolmena vuorokautena yli 12 h/vrk. Tuota ennen oli siis ollut pitkään (oliko yli vrk?) poijussa. Sitä ennen oli valvonut pitkään kryssiessään ilman konetta ikuisuuden poijulle.

Tuon kertomuksen jälkeen uskon entistä vahvemmin, että Tapion "nukkunut paljon" tarkoittaa paljon enemmän kui 6 tai edes 8 tuntia. Oli sitten unentarve maissa tai lomapurjehduksella mitä vaan. Eihän hän ole kertonut nukkuneensa paljon koko kisan ajan, mutta useampaan kertaan on noin sanonut.

Rikitrimmihän piti olla helppo homma tuossa eikä vaikuta vauhtiin. Ei oikein kuullosta siltä.

väärä.tulkinta kirjoitti:

Tuli jo aiemmin mainittua, että sisemmät staagit ovat ilman vanttiruuveja, jotta etuliikit sai maksimoitua. Ja niistä tuli 15-20 mm liian pitkiä, mitä ei koepurjehduksien puutteessa päästy lyhentämään. Nyt mastortrimmi, eli käytännössä rake on niiden staagien mukaan määräytynyt, eikä niitä silti saa riittävän kireälle.

Päätteletkö jonkun henkilön unentarpeen kahden vuorokauden perusteella ja ja tietämättä, minkälaisia niitä edeltävät vuorokaudet ovat olleet?

Lue lisää

Minkälaisella valtameripurjehduskokemuksella ja asiantuntemuksella jätetään staagista tai vantista säätömahdollisuus pois?

Joakim1 kirjoitti:

Kertoi nukkuneensa Tasmaniasta lähdön jälkeisinä kolmena vuorokautena yli 12 h/vrk. Tuota ennen oli siis ollut pitkään (oliko yli vrk?) poijussa. Sitä ennen oli valvonut pitkään kryssiessään ilman konetta ikuisuuden poijulle.

Tuon kertomuksen jälkeen uskon entistä vahvemmin, että Tapion "nukkunut paljon" tarkoittaa paljon enemmän kui 6 tai edes 8 tuntia. Oli sitten unentarve maissa tai lomapurjehduksella mitä vaan. Eihän hän ole kertonut nukkuneensa paljon koko kisan ajan, mutta useampaan kertaan on noin sanonut.

Rikitrimmihän piti olla helppo homma tuossa eikä vaikuta vauhtiin. Ei oikein kuullosta siltä.

Lue lisää

Kovin pieni on toppitolpparikin raken vaikutus venevauhtiin. Oleellisin säätö on takastaagi, jossa tietysti olisi hydrauliikkaa, jos säännöt sallisivat. Muut säädöt ovat ainoastaan vanttien keskinäisen kireyden säätö niin, että tolppa pysyy suorana.

kvs kirjoitti:

Minkälaisella valtameripurjehduskokemuksella ja asiantuntemuksella jätetään staagista tai vantista säätömahdollisuus pois?

Vantista ei vanttiruuvia voi jättää pois, mutta tuollaisen rikin staagista voi. Säädön puute ei ole ongelma, ajan puute oli. Viikko enemmän aikaa testauksiin, niin staagit olisivat oikean mittaiset. Säädön pois jättämällä maksimoitiin etuliikin pituus. Ei tilanne siitä muutu, minkälaisella merellä purjehtii, sama juttu olisi pienemmällä järvelläkin.

väärä.tulkinta kirjoitti:

Vantista ei vanttiruuvia voi jättää pois, mutta tuollaisen rikin staagista voi. Säädön puute ei ole ongelma, ajan puute oli. Viikko enemmän aikaa testauksiin, niin staagit olisivat oikean mittaiset. Säädön pois jättämällä maksimoitiin etuliikin pituus. Ei tilanne siitä muutu, minkälaisella merellä purjehtii, sama juttu olisi pienemmällä järvelläkin.

Lue lisää

Yhdestä näkökulmasta etuliikin maksimointi ja toisesta näkökulmasta pelko keulastaagien kestosta. Järvellä virhevalinnan tai mitoituksen pääsee pian korjaamaan, pallon kiertoon tehty valinta taas on mukana alusta loppuun saakka.
Valitettavasti keskustelukumppanina tunnut enemmän poliitikolta kuin purjehtijalta.

väärä.tulkinta kirjoitti:

Vantista ei vanttiruuvia voi jättää pois, mutta tuollaisen rikin staagista voi. Säädön puute ei ole ongelma, ajan puute oli. Viikko enemmän aikaa testauksiin, niin staagit olisivat oikean mittaiset. Säädön pois jättämällä maksimoitiin etuliikin pituus. Ei tilanne siitä muutu, minkälaisella merellä purjehtii, sama juttu olisi pienemmällä järvelläkin.

Lue lisää

"Jättämällä staagin pituuden säätö pois
maksimoitiin etuliikin pituus"
Käsittämätön ajatus monellakin tapaa:
1. Valtamerellä aallokon takia purjeet leikataan yleensä alaliikistä korkeammalle. Halssikulman korkeuden pienet erot eivät juuri vaikuta.
2. Säädön kera ja ilman säätöä staagi on yhtä pitkä.
3. Vanttiruuvi ei rajoita etuliikin pituutta hakaspurjeessa eikä foilissa. Rullareivissä on mahdollisuus käyttää matalia malleja tai sijoittaa rulla kannen alle.
4. Staagi ilman kiristysmahdollisuutta on suunnitteluvirhe. Staagi pitää saada kireälle.

seppomartti kirjoitti:

"Jättämällä staagin pituuden säätö pois
maksimoitiin etuliikin pituus"
Käsittämätön ajatus monellakin tapaa:
1. Valtamerellä aallokon takia purjeet leikataan yleensä alaliikistä korkeammalle. Halssikulman korkeuden pienet erot eivät juuri vaikuta.
2. Säädön kera ja ilman säätöä staagi on yhtä pitkä.
3. Vanttiruuvi ei rajoita etuliikin pituutta hakaspurjeessa eikä foilissa. Rullareivissä on mahdollisuus käyttää matalia malleja tai sijoittaa rulla kannen alle.
4. Staagi ilman kiristysmahdollisuutta on suunnitteluvirhe. Staagi pitää saada kireälle.

Lue lisää

Kuvien perusteella paljaassa keulaharuksessa on vanttiruuvi ja kahdessa seuraavassa, joissa on rullapurjeet, ei sellaisia ole. Niitä ei siten millään saa kireiksi. Asia vaikuttaa veneen kykyyn nousta tuuleen ja etenkin siihen että kulloinkin sisäänrullattujen purjeiden staagien hetkumista ei saa pois. Se rikkoo jotain pitkässä kisassa.

seppomartti kirjoitti:

"Jättämällä staagin pituuden säätö pois
maksimoitiin etuliikin pituus"
Käsittämätön ajatus monellakin tapaa:
1. Valtamerellä aallokon takia purjeet leikataan yleensä alaliikistä korkeammalle. Halssikulman korkeuden pienet erot eivät juuri vaikuta.
2. Säädön kera ja ilman säätöä staagi on yhtä pitkä.
3. Vanttiruuvi ei rajoita etuliikin pituutta hakaspurjeessa eikä foilissa. Rullareivissä on mahdollisuus käyttää matalia malleja tai sijoittaa rulla kannen alle.
4. Staagi ilman kiristysmahdollisuutta on suunnitteluvirhe. Staagi pitää saada kireälle.

Lue lisää

Tämähän meni vaikeaksi: "staagi ilman kiristysmahdollisuutta on suunnitteluvirhe". Tuosta olen samaa mieltä, mutta Tapion veneessä se on suunniteltu kiristyvän takastaagin kiristymisellä. Jos ei halua rakea vaihtaa kelin mukaan (ggr:ssä ei olennaista), keulastaagi voi hyvinkin olla ilman ruuvia. Välistaageissa on hyvä olla säätövara, sillä kahta erikohtaista staagia on hankala mitoittaa yhteispeliin ja taipuman säätöön saattaa olla haluja.
Se sitten, että perästaagi (tai keulastaagi) on tehty niin pitkäksi, että säätövaraa ei ole, on jo ongelma, mutta eŕi asia. Toki ruuvilla olisi voinut vetää mastoa väärään kulmaan etunojaan ja saada staagiin kireyttä. Tämäkin sillä varauksella,että vantti olisi ollut ruuveineen oikean mittainen. Mikäli siinäkin tapauksessa olisi ollut liian pitkä, ei ruuvi olisi auttanut pätkääkään.

mitta_ei_suunnvirhe kirjoitti:

Tämähän meni vaikeaksi: "staagi ilman kiristysmahdollisuutta on suunnitteluvirhe". Tuosta olen samaa mieltä, mutta Tapion veneessä se on suunniteltu kiristyvän takastaagin kiristymisellä. Jos ei halua rakea vaihtaa kelin mukaan (ggr:ssä ei olennaista), keulastaagi voi hyvinkin olla ilman ruuvia. Välistaageissa on hyvä olla säätövara, sillä kahta erikohtaista staagia on hankala mitoittaa yhteispeliin ja taipuman säätöön saattaa olla haluja.
Se sitten, että perästaagi (tai keulastaagi) on tehty niin pitkäksi, että säätövaraa ei ole, on jo ongelma, mutta eŕi asia. Toki ruuvilla olisi voinut vetää mastoa väärään kulmaan etunojaan ja saada staagiin kireyttä. Tämäkin sillä varauksella,että vantti olisi ollut ruuveineen oikean mittainen. Mikäli siinäkin tapauksessa olisi ollut liian pitkä, ei ruuvi olisi auttanut pätkääkään.

Lue lisää

AIka vaikea lienee ylitäätänsä saada kolme etustaagia sopiville kireyksille. Kyllä ainakin kahdessa pitäisi olla säätömahdollisuus, jos hyväksyy sen, että rake on mikä on. Yhdenkin etustaagin saaminen kireälle on usein haastavaa. Tuossahan pitää jotenkin saada jaettua takastaagin ja barduunojen veto kolmelle staagille eli samaan kireyteen pitää vetää kolme kertaa kovempaa takaa.

Ajaako kukaan muu kahdella keulapurjeella yhtäaikaa jatkuvasti? Olikohan tuo hyvä idea?

Joakim1 kirjoitti:

AIka vaikea lienee ylitäätänsä saada kolme etustaagia sopiville kireyksille. Kyllä ainakin kahdessa pitäisi olla säätömahdollisuus, jos hyväksyy sen, että rake on mikä on. Yhdenkin etustaagin saaminen kireälle on usein haastavaa. Tuossahan pitää jotenkin saada jaettua takastaagin ja barduunojen veto kolmelle staagille eli samaan kireyteen pitää vetää kolme kertaa kovempaa takaa.

Ajaako kukaan muu kahdella keulapurjeella yhtäaikaa jatkuvasti? Olikohan tuo hyvä idea?

Lue lisää

Ei ole järkea ajaa jatkuvasti kahdella keulapurjeella. Hyvin harvoin on nopeampaa Olen kommentoinut douple head rikiä niin monta kertaa, etten enää kehtaa. Tapion saapuessa Hobartin poijulle näkyy vastakäännöksen vaikeus kun genoa pakkaa eikä mene mene staagien välistä. Tästä ( ja muistakin) syystä välistaagi kannattaisi pikkuveneessä olla poistettavissa.
Lisäksi näkyy kutteristaagin notkuminen jo olemattomassa tuulessa Löysä tai hyvin löysä.
Jos olisi vaijeripäätteet, vanttiruuvi ja saha mukana, niinkuin pitäisi, niin staagin lyhennys on puolen tunnin homma.
" Etuliikin pituuden maksimointi"?. Ei ole maksimoitu. Molempien keulastaagien rullat ovat varsin perinteisiä korkeita ja halssikulma korkealla. Rullaan voi tietenkin valita kiinnityksen vanttiruuvilla tai.ilman. Jos vanttiruuvi on rullan sisällä ei etuliikin pituus lyhyne.

seppomartti kirjoitti:

Ei ole järkea ajaa jatkuvasti kahdella keulapurjeella. Hyvin harvoin on nopeampaa Olen kommentoinut douple head rikiä niin monta kertaa, etten enää kehtaa. Tapion saapuessa Hobartin poijulle näkyy vastakäännöksen vaikeus kun genoa pakkaa eikä mene mene staagien välistä. Tästä ( ja muistakin) syystä välistaagi kannattaisi pikkuveneessä olla poistettavissa.
Lisäksi näkyy kutteristaagin notkuminen jo olemattomassa tuulessa Löysä tai hyvin löysä.
Jos olisi vaijeripäätteet, vanttiruuvi ja saha mukana, niinkuin pitäisi, niin staagin lyhennys on puolen tunnin homma.
" Etuliikin pituuden maksimointi"?. Ei ole maksimoitu. Molempien keulastaagien rullat ovat varsin perinteisiä korkeita ja halssikulma korkealla. Rullaan voi tietenkin valita kiinnityksen vanttiruuvilla tai.ilman. Jos vanttiruuvi on rullan sisällä ei etuliikin pituus lyhyne.

Lue lisää

Ymmärtääkseni tavoitteet double-head rikissä ovat tässä olleet toiset. Kryssillä yhdistelmä ei tietenkään ole nopein, mutta eipä GGR:ssä paljoa kryssitä. Sen sijaan ajetaan yhden hengen miehistöllä paljon avotuulia hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Siihen double-head antaa paljon helposti varioitavia mahdollisuuksia. Samaan tarkoitukseen useampi osallistuja valitsi ketsirikin. Keveämpiä lenssejä varten on spinnu, kovemmat ajetaan twin-sailina, reachit tarkoitukseen sopivammalla purjeella joko kokonaan tai osittain auki. Ja joku reaching-tilanne on jopa aavistuksen nopeampi double-headilla.

Hobartiin saapuessa olemattoman kevyessä tuulessa olettaisin ajatuksena olleen pinta-alan maksimointi. Videoissa näkyi myös aikaisempaa osuutta lähestymisestä liki nollatuulessa.

Joakim1 kirjoitti:

Kertoi nukkuneensa Tasmaniasta lähdön jälkeisinä kolmena vuorokautena yli 12 h/vrk. Tuota ennen oli siis ollut pitkään (oliko yli vrk?) poijussa. Sitä ennen oli valvonut pitkään kryssiessään ilman konetta ikuisuuden poijulle.

Tuon kertomuksen jälkeen uskon entistä vahvemmin, että Tapion "nukkunut paljon" tarkoittaa paljon enemmän kui 6 tai edes 8 tuntia. Oli sitten unentarve maissa tai lomapurjehduksella mitä vaan. Eihän hän ole kertonut nukkuneensa paljon koko kisan ajan, mutta useampaan kertaan on noin sanonut.

Rikitrimmihän piti olla helppo homma tuossa eikä vaikuta vauhtiin. Ei oikein kuullosta siltä.

Lue lisää

Mitähän pahaa Tapio on Joakimille tehnyt? Eiväthän ole edes samasta seurasta, eivätkä kilpaile samassa luokassa. Kun nyt kuuntelin Tapion viimeisen puhelun, ymmärsin Joakimin kuunnelleen sitä kuin piru raamattua poimien joukosta mieleisensä lauseen. Tapio valvoi kaksi vuorokautta ennen Hobartiin saapumista, viipyi siellä 11 h (ei vuorokautta, kuten Joakim väitti) ja niihin tunteihin mahtuivat kaikki haastattelut, kuvaukset ja mastossa käynnit. Lähdön jälkeen oli sitten pari vuorokautta stabiileja avotuulia, joiden aikana oli älykästä nukkua univelat pois.

Samassa puhelussa Tapio sanoi Susien kertoneen poistaneensa noin 50 hanhenkaulaa pohjasta. Tapion arvio omasta pohjasta oli pikemminkin 2000 hanhenkaulaa ja Hobartista saadut kuvat näyttävät arvion olevan realistisen. Aiemmin Joakim antoi omana arvionaan hanhenkaulaviljelmien suuruuden olevan lähinnä toisinpäin ja Tapion liioittelevan niiden aiheuttamaa hidastusta.

kaikkiväärin kirjoitti:

Mitähän pahaa Tapio on Joakimille tehnyt? Eiväthän ole edes samasta seurasta, eivätkä kilpaile samassa luokassa. Kun nyt kuuntelin Tapion viimeisen puhelun, ymmärsin Joakimin kuunnelleen sitä kuin piru raamattua poimien joukosta mieleisensä lauseen. Tapio valvoi kaksi vuorokautta ennen Hobartiin saapumista, viipyi siellä 11 h (ei vuorokautta, kuten Joakim väitti) ja niihin tunteihin mahtuivat kaikki haastattelut, kuvaukset ja mastossa käynnit. Lähdön jälkeen oli sitten pari vuorokautta stabiileja avotuulia, joiden aikana oli älykästä nukkua univelat pois.

Samassa puhelussa Tapio sanoi Susien kertoneen poistaneensa noin 50 hanhenkaulaa pohjasta. Tapion arvio omasta pohjasta oli pikemminkin 2000 hanhenkaulaa ja Hobartista saadut kuvat näyttävät arvion olevan realistisen. Aiemmin Joakim antoi omana arvionaan hanhenkaulaviljelmien suuruuden olevan lähinnä toisinpäin ja Tapion liioittelevan niiden aiheuttamaa hidastusta.

Lue lisää

Olen ihmetellyt ja kummastelee samaa asiaa?

kaikkiväärin kirjoitti:

Mitähän pahaa Tapio on Joakimille tehnyt? Eiväthän ole edes samasta seurasta, eivätkä kilpaile samassa luokassa. Kun nyt kuuntelin Tapion viimeisen puhelun, ymmärsin Joakimin kuunnelleen sitä kuin piru raamattua poimien joukosta mieleisensä lauseen. Tapio valvoi kaksi vuorokautta ennen Hobartiin saapumista, viipyi siellä 11 h (ei vuorokautta, kuten Joakim väitti) ja niihin tunteihin mahtuivat kaikki haastattelut, kuvaukset ja mastossa käynnit. Lähdön jälkeen oli sitten pari vuorokautta stabiileja avotuulia, joiden aikana oli älykästä nukkua univelat pois.

Samassa puhelussa Tapio sanoi Susien kertoneen poistaneensa noin 50 hanhenkaulaa pohjasta. Tapion arvio omasta pohjasta oli pikemminkin 2000 hanhenkaulaa ja Hobartista saadut kuvat näyttävät arvion olevan realistisen. Aiemmin Joakim antoi omana arvionaan hanhenkaulaviljelmien suuruuden olevan lähinnä toisinpäin ja Tapion liioittelevan niiden aiheuttamaa hidastusta.

Lue lisää

Huomaathan, että tässä on taivutettu sanan säilää poliitikkomaisen "väärä.tulkinta" kanssa. Hän aloitti esittämällä Joakimin puhuvan "läpiä päähänsä". On osoittautunut, että "väärä.tulkinta" on asiantuntemukseltaan, vaikka muuta esittää, kovin kevyt.
Se, että puhe on jonkun nimenomaisen henkilön purjehduksesta, ei tarkoita sitä, että jollakulla olisi jotakin tuota nimenomaista henkilöä vastaan.

kaikkiväärin kirjoitti:

Mitähän pahaa Tapio on Joakimille tehnyt? Eiväthän ole edes samasta seurasta, eivätkä kilpaile samassa luokassa. Kun nyt kuuntelin Tapion viimeisen puhelun, ymmärsin Joakimin kuunnelleen sitä kuin piru raamattua poimien joukosta mieleisensä lauseen. Tapio valvoi kaksi vuorokautta ennen Hobartiin saapumista, viipyi siellä 11 h (ei vuorokautta, kuten Joakim väitti) ja niihin tunteihin mahtuivat kaikki haastattelut, kuvaukset ja mastossa käynnit. Lähdön jälkeen oli sitten pari vuorokautta stabiileja avotuulia, joiden aikana oli älykästä nukkua univelat pois.

Samassa puhelussa Tapio sanoi Susien kertoneen poistaneensa noin 50 hanhenkaulaa pohjasta. Tapion arvio omasta pohjasta oli pikemminkin 2000 hanhenkaulaa ja Hobartista saadut kuvat näyttävät arvion olevan realistisen. Aiemmin Joakim antoi omana arvionaan hanhenkaulaviljelmien suuruuden olevan lähinnä toisinpäin ja Tapion liioittelevan niiden aiheuttamaa hidastusta.

Lue lisää

Mikähän nyt on arvio Alex Thomsonista purjehtijana/nukkujana?

kaikkiväärin kirjoitti:

Mitähän pahaa Tapio on Joakimille tehnyt? Eiväthän ole edes samasta seurasta, eivätkä kilpaile samassa luokassa. Kun nyt kuuntelin Tapion viimeisen puhelun, ymmärsin Joakimin kuunnelleen sitä kuin piru raamattua poimien joukosta mieleisensä lauseen. Tapio valvoi kaksi vuorokautta ennen Hobartiin saapumista, viipyi siellä 11 h (ei vuorokautta, kuten Joakim väitti) ja niihin tunteihin mahtuivat kaikki haastattelut, kuvaukset ja mastossa käynnit. Lähdön jälkeen oli sitten pari vuorokautta stabiileja avotuulia, joiden aikana oli älykästä nukkua univelat pois.

Samassa puhelussa Tapio sanoi Susien kertoneen poistaneensa noin 50 hanhenkaulaa pohjasta. Tapion arvio omasta pohjasta oli pikemminkin 2000 hanhenkaulaa ja Hobartista saadut kuvat näyttävät arvion olevan realistisen. Aiemmin Joakim antoi omana arvionaan hanhenkaulaviljelmien suuruuden olevan lähinnä toisinpäin ja Tapion liioittelevan niiden aiheuttamaa hidastusta.

Lue lisää

Mistät keksit tuon 11 tuntia Hobartissa? Näytti olleen 36 tuntia eli selvästi pisimpään toistaiseksi pysähtyneistä: https://www.sail-world.com/photo/229222

En ole väittänyt, että Susiella olisi enemmän tai edes yhtä paljon kasvillisuutt kuin Tapiolla. Tapio sen sijaan on ainoa kasvillisuutta valitelleista, joka ei ole edes yrittänyt pohjaa pestä.

Joakim1 kirjoitti:

Mistät keksit tuon 11 tuntia Hobartissa? Näytti olleen 36 tuntia eli selvästi pisimpään toistaiseksi pysähtyneistä: https://www.sail-world.com/photo/229222

En ole väittänyt, että Susiella olisi enemmän tai edes yhtä paljon kasvillisuutt kuin Tapiolla. Tapio sen sijaan on ainoa kasvillisuutta valitelleista, joka ei ole edes yrittänyt pohjaa pestä.

Lue lisää

Ainakin vähättelit hanhenkaulojen vaikutusta niiden mielestäsi vähäisen määrän takia. Äskeisen perusteella oli ilmeisesti vain saamattomuutta, ettei pohjaa ole puhdistettu, kun ei ole edes yrittänyt. Samoin mielestäsi Tapio on vain nukkunut, kun pitäisi purjehtia. Mielestäsi Tapio ei osaa purjehdusta tuon tyyppisellä veneellä, vaikka hänellä on perheessä/omana ollut hyvin samantyyppinen muutaman vuosikymmenen ajan. Eikä sitten Whitbreadkaan ole mitenkään opettanut mitään maailmankierrosta tai yöpurjehduksesta. Kaikki riki- ja varustevalinnat tuntuvat olleen mielestäsi vääriä tuntematta valintojen perusteita. Kyllä kaikesta tuosta tulee tunne, että kyseessä on jotain henkilökohtaista.

kaikkiväärin kirjoitti:

Ainakin vähättelit hanhenkaulojen vaikutusta niiden mielestäsi vähäisen määrän takia. Äskeisen perusteella oli ilmeisesti vain saamattomuutta, ettei pohjaa ole puhdistettu, kun ei ole edes yrittänyt. Samoin mielestäsi Tapio on vain nukkunut, kun pitäisi purjehtia. Mielestäsi Tapio ei osaa purjehdusta tuon tyyppisellä veneellä, vaikka hänellä on perheessä/omana ollut hyvin samantyyppinen muutaman vuosikymmenen ajan. Eikä sitten Whitbreadkaan ole mitenkään opettanut mitään maailmankierrosta tai yöpurjehduksesta. Kaikki riki- ja varustevalinnat tuntuvat olleen mielestäsi vääriä tuntematta valintojen perusteita. Kyllä kaikesta tuosta tulee tunne, että kyseessä on jotain henkilökohtaista.

Lue lisää

Missä olen vähätellyt hanhenkaulojen vaikutus ja väittänyt niiden määrää vähäiseksi? Sanoin kyllä, että Tasmanian videoissa ja kuvissa ei pohja näyttänyt niin pahalta kuin Tapion kertomus, mutta totesin myös, että mustaa pohjaa vasten ei välttämättä näe.

Tarkemmin katsottuna tässä videossa 39-43 s kohdalla hetkeksi valoitus muuttuu niin, että kasvillisuutta näkyy pohjan takaosassa: https://youtu.be/ufsBlmDwPAc?t=38

Tietysti pohjan epätasaisuus hidastaa, mutta Tapio on jäänyt VDH:lle kisan alusta saakka eli hanhenkaulat eivät selitä alkuunkaan koko vauhtieroa.

Jos on tarkoitus pärjätä kisassa, pohjan on oltava sileä eli myös puhdas. Vaikea ymmärtää, ettei Tapio ole varustautunut pohjan puhtaanapitoon eikä edes yrittänyt puhdistaa sitä, jos tarkoitus kuitenkin oli kisata tosissaan eikä vain seikkailla maapallon ympäri.

Kukaan ei osaa purjehtia minkääntyyppisellä veneellä sitä harjoittelematta ja samalla tehden muutoksia veneen varustukseen suorituskykyä optimoiden. Siis juuri ko. veneellä pitää tehdä se työ. Eikä sitä työtä enää voi kisassa tehdä kuin pieneltä osin, koska läheskään kaikkia muutoksia ei voi enää tehdä. Ko. kisassa suuren lisävaikeuden tekee mittarittomuus, vertailuveneiden puute sekä pimeys. VDH on sen työn tehnyt erinomaisesti ja useampi muu paremmin kuin Tapio. Istvan melko huonosti, mutta sentään purjehti Atlannin yli. Hänenkin vauhti on ollut pääosin paljon Tapiota parempaa. Jäi selvästi pysyhdyttyään korjauksiin alkumatkasta (oli jo 700 M Tapion takana), mutta sai kiinni ja nyt on reilusti edellä.

Luuletko, että kisoja voitetaan lukemalla ja nukkumalla? Tietysi nukkuakin pitää, mutta ei se vene yksikseen optimivauhtia kulje, vaan vaatii jatkuvaa työntekoa.

Whitbread on hyvin erilainen kisa. Täysi miehistö, valtavasti mittareita jne. Aivan eri asia purjehtia yksin ja ilman mittareita. Juuri yöpurjehduksessa, varsinkin mittarittomassa, pitäisi tuntea vene erinomaisesti eli olla tehnyt se harjoittelutyö.

Tämän hetkinen tilanne kisassa kertoo varsin tylysti, ettei Tapio ole ollut kilpailukykyinen. Ero on aivan valtava. Se kertoo monen asian menneen pieleen, jos tavoite oli kilpailla kärkisijoista.

Joakim1 kirjoitti:

Missä olen vähätellyt hanhenkaulojen vaikutus ja väittänyt niiden määrää vähäiseksi? Sanoin kyllä, että Tasmanian videoissa ja kuvissa ei pohja näyttänyt niin pahalta kuin Tapion kertomus, mutta totesin myös, että mustaa pohjaa vasten ei välttämättä näe.

Tarkemmin katsottuna tässä videossa 39-43 s kohdalla hetkeksi valoitus muuttuu niin, että kasvillisuutta näkyy pohjan takaosassa: https://youtu.be/ufsBlmDwPAc?t=38

Tietysti pohjan epätasaisuus hidastaa, mutta Tapio on jäänyt VDH:lle kisan alusta saakka eli hanhenkaulat eivät selitä alkuunkaan koko vauhtieroa.

Jos on tarkoitus pärjätä kisassa, pohjan on oltava sileä eli myös puhdas. Vaikea ymmärtää, ettei Tapio ole varustautunut pohjan puhtaanapitoon eikä edes yrittänyt puhdistaa sitä, jos tarkoitus kuitenkin oli kisata tosissaan eikä vain seikkailla maapallon ympäri.

Kukaan ei osaa purjehtia minkääntyyppisellä veneellä sitä harjoittelematta ja samalla tehden muutoksia veneen varustukseen suorituskykyä optimoiden. Siis juuri ko. veneellä pitää tehdä se työ. Eikä sitä työtä enää voi kisassa tehdä kuin pieneltä osin, koska läheskään kaikkia muutoksia ei voi enää tehdä. Ko. kisassa suuren lisävaikeuden tekee mittarittomuus, vertailuveneiden puute sekä pimeys. VDH on sen työn tehnyt erinomaisesti ja useampi muu paremmin kuin Tapio. Istvan melko huonosti, mutta sentään purjehti Atlannin yli. Hänenkin vauhti on ollut pääosin paljon Tapiota parempaa. Jäi selvästi pysyhdyttyään korjauksiin alkumatkasta (oli jo 700 M Tapion takana), mutta sai kiinni ja nyt on reilusti edellä.

Luuletko, että kisoja voitetaan lukemalla ja nukkumalla? Tietysi nukkuakin pitää, mutta ei se vene yksikseen optimivauhtia kulje, vaan vaatii jatkuvaa työntekoa.

Whitbread on hyvin erilainen kisa. Täysi miehistö, valtavasti mittareita jne. Aivan eri asia purjehtia yksin ja ilman mittareita. Juuri yöpurjehduksessa, varsinkin mittarittomassa, pitäisi tuntea vene erinomaisesti eli olla tehnyt se harjoittelutyö.

Tämän hetkinen tilanne kisassa kertoo varsin tylysti, ettei Tapio ole ollut kilpailukykyinen. Ero on aivan valtava. Se kertoo monen asian menneen pieleen, jos tavoite oli kilpailla kärkisijoista.

Lue lisää

Kyse onkin siitä, että laitat kaikki nuo hidasteet Tapion henkilökohtaisiksi virheiksi. Vaihtoehtona olisi ollut heittää tehdyt työt ja uhraukset roskikseen, mukaan lukien käytännössä oma asunto. MielestäniTapio valitsi urheilullisimman vaihtoehdon ja lähti selkeästi altavastaajana matkaan. Pitääkö sormella nyt osoitella, mitä olisi pitänyt tehdä toisin tietämättä, miksi asiat on tehty niinkuin on tehty?

Mahdatkohan muuten tietää, mitä tarkoitti Skopbankin "valtavasti mittareita"? Paikan päällä katsottuna se oli aivan perus 80-luvun alun B&G-setti ja älykäs saksalainen systeemi. Saksalaisen päälle oli kuitenkin kirjoitettu isolla "BULLSHIT", eli se oli täysin viraton. Mastonäyttöjä ei siihen aikaan tunnettu ja muutenkin äly tuli mittareihin vasta kymmenkunta vuotta myöhemmin. Laahusloki, sekuntikello ja windex kertovat saman kuin Skopbankin mittaritkin.

kaikkiväärin kirjoitti:

Kyse onkin siitä, että laitat kaikki nuo hidasteet Tapion henkilökohtaisiksi virheiksi. Vaihtoehtona olisi ollut heittää tehdyt työt ja uhraukset roskikseen, mukaan lukien käytännössä oma asunto. MielestäniTapio valitsi urheilullisimman vaihtoehdon ja lähti selkeästi altavastaajana matkaan. Pitääkö sormella nyt osoitella, mitä olisi pitänyt tehdä toisin tietämättä, miksi asiat on tehty niinkuin on tehty?

Mahdatkohan muuten tietää, mitä tarkoitti Skopbankin "valtavasti mittareita"? Paikan päällä katsottuna se oli aivan perus 80-luvun alun B&G-setti ja älykäs saksalainen systeemi. Saksalaisen päälle oli kuitenkin kirjoitettu isolla "BULLSHIT", eli se oli täysin viraton. Mastonäyttöjä ei siihen aikaan tunnettu ja muutenkin äly tuli mittareihin vasta kymmenkunta vuotta myöhemmin. Laahusloki, sekuntikello ja windex kertovat saman kuin Skopbankin mittaritkin.

Lue lisää

Eipä ole muita vastuunkantajia löytynyt, vaikka on tivattu aurinkopaneelien tai monen muun yksityiskohdan huonoja suunnittelijoita tai toteuttajia. Korjaustelakka kyllä antoi vastineen, ja kertoi maalanneensa saamiensa ohjeiden mukaan tilaajan valitsemilla antifoulingeilla. Kenestä johtui hankkeen aikataulun pettäminen niin että yhtään koepurjehdusta ei uudestaan rakennetulla veneellä ehditty tehdä? Johtuiko tilaajan epärealistisesta aikataulusta vai oliko telakan moka?
Joten, kyllä projektin johto on ollut Tapiolla, ja projekteja johtaneena voin kertoa että projektijohto on aina vastuussa vaikka alaisissa tai alihankinnassa tapahtuu mokauksia.
Kenenkä virheistä sitten on kyse, voisiko "kaikkiväärin" täsmentää sylttytehtaan sijaintia?

kaikkiväärin kirjoitti:

Ainakin vähättelit hanhenkaulojen vaikutusta niiden mielestäsi vähäisen määrän takia. Äskeisen perusteella oli ilmeisesti vain saamattomuutta, ettei pohjaa ole puhdistettu, kun ei ole edes yrittänyt. Samoin mielestäsi Tapio on vain nukkunut, kun pitäisi purjehtia. Mielestäsi Tapio ei osaa purjehdusta tuon tyyppisellä veneellä, vaikka hänellä on perheessä/omana ollut hyvin samantyyppinen muutaman vuosikymmenen ajan. Eikä sitten Whitbreadkaan ole mitenkään opettanut mitään maailmankierrosta tai yöpurjehduksesta. Kaikki riki- ja varustevalinnat tuntuvat olleen mielestäsi vääriä tuntematta valintojen perusteita. Kyllä kaikesta tuosta tulee tunne, että kyseessä on jotain henkilökohtaista.

Lue lisää

Tapio itse sanoi Hobartissa että tällainen vene on hänelle vielä outo, että on aika erilainen mihin tottunut ja siksi manööveritkään ei menneet ihan putkeen.

Huomaan että kilpailuhenkisiä ihmisiä täällä jurppii se että jos tuntuu että Tapio ei ota kisaa tosissaan. En tiedä onko näin, mutta kyllä muakin häiritsee esim. se kun pohjaa ei ole putsattu vieläkään.

Macee kirjoitti:

Tapio itse sanoi Hobartissa että tällainen vene on hänelle vielä outo, että on aika erilainen mihin tottunut ja siksi manööveritkään ei menneet ihan putkeen.

Huomaan että kilpailuhenkisiä ihmisiä täällä jurppii se että jos tuntuu että Tapio ei ota kisaa tosissaan. En tiedä onko näin, mutta kyllä muakin häiritsee esim. se kun pohjaa ei ole putsattu vieläkään.

Lue lisää

Sinähän varmaan olisit hypännyt siltä istumalta mereen, kun huomasit pohjan pukkaavan kasvustoa. Tieto siitä, että Hobartissa pohjaa ei saa puhdistaa, tuli viime vaiheen yllätyksenä. Edellisiltä kävijöiltä sitä ei kukaan huomannut kieltää.

Täydellä miehistölläkin ehdoton pääsääntö on pysyä veneessä. Yksinpurjehtijalle se on kaikkine mahdollisine varotoimineen melkoinen riski ja tehtävissä vain erittäin suotuisissa olosuhteissa. Ehkäpä siksi kukaan mukana projektissa olleista pallon kiertäneistä ei pohjan puhdistusta matkalla edes ottanut puheeksi.

teepä.ite kirjoitti:

Sinähän varmaan olisit hypännyt siltä istumalta mereen, kun huomasit pohjan pukkaavan kasvustoa. Tieto siitä, että Hobartissa pohjaa ei saa puhdistaa, tuli viime vaiheen yllätyksenä. Edellisiltä kävijöiltä sitä ei kukaan huomannut kieltää.

Täydellä miehistölläkin ehdoton pääsääntö on pysyä veneessä. Yksinpurjehtijalle se on kaikkine mahdollisine varotoimineen melkoinen riski ja tehtävissä vain erittäin suotuisissa olosuhteissa. Ehkäpä siksi kukaan mukana projektissa olleista pallon kiertäneistä ei pohjan puhdistusta matkalla edes ottanut puheeksi.

Lue lisää

"kukaan mukana projektissa olleista pallon kiertäneistä ei pohjan puhdistusta matkalla edes ottanut puheeksi"
Ottiko kukaan pallon kiertäneistä puheeksi pohjamaalin, joka pitäisi kasvuston loitolla?
Tietysti pohjan siklaus onnistuu vain pläkässä. Niitäkin on. Suurempi este taitaa olla veden lämpötila ainakin pitempään työskennellessä kunnes Horn on kierretty.
Tosin jotkut nyt kilpailevista ovat pohjaansa puhdistaneet, Tapiokin kai aloitti mutta sitten tuli tuuli. Monet tällä palstalla ovat todistaneet että ovat tehneet mahdotonta työtä, ei hanhenkaulat irtoa, vai irtoaako sittenkin?
UTV alkaa olla oikea ilmaisu, purjeveneen ominaisuudet loppuvat jos jarru on päällä. Turhauttavaa ja kuten jo muinoin totesin, ainoa kunnon selitys ällistyttävän pienille vuorokausimatkoille ja livetrakkerin ilmoittamille hetkellisille 2-4 kn vauhdeille. Ei Tapiokaan viitti rypistää kun on jo p..kat pohjassa :-/

teepä.ite kirjoitti:

Sinähän varmaan olisit hypännyt siltä istumalta mereen, kun huomasit pohjan pukkaavan kasvustoa. Tieto siitä, että Hobartissa pohjaa ei saa puhdistaa, tuli viime vaiheen yllätyksenä. Edellisiltä kävijöiltä sitä ei kukaan huomannut kieltää.

Täydellä miehistölläkin ehdoton pääsääntö on pysyä veneessä. Yksinpurjehtijalle se on kaikkine mahdollisine varotoimineen melkoinen riski ja tehtävissä vain erittäin suotuisissa olosuhteissa. Ehkäpä siksi kukaan mukana projektissa olleista pallon kiertäneistä ei pohjan puhdistusta matkalla edes ottanut puheeksi.

Lue lisää

Ne pallon kiertäneet eivät sitten ilmeisesti olleet kilpapurjehtijoita? Tai ainakaan olleet hyvin tietoisia siitä, miten ensisijaisen tärkeää on, että pohja on sileä ja puhdas kisassa.

Monet ovat varautuneet tuohon eli ottaneet märkäpuvun ja maskin mukaan. Uku ei ottanut, mutta on silti puhdistanut pohjaansa. Aikanaan Knox-Johston sukelteli pohjan alle venettään paikkaamassakin, kun saumat alkoivat vuotaa.

Ei se nyt todellakaan ole ihme käydä uimassa keskellä valtamerta. Kyllähän sitä monet purjehtijat ovat tehneet. Tietysti keli pitää valita, jotta se on turvallista. Kävihän Tapiokin jo toteamassa pohjan kunnon, mutta ei ollut miettinyt miten mahdollinen putsaus hoidetaan.

teepä.ite kirjoitti:

Sinähän varmaan olisit hypännyt siltä istumalta mereen, kun huomasit pohjan pukkaavan kasvustoa. Tieto siitä, että Hobartissa pohjaa ei saa puhdistaa, tuli viime vaiheen yllätyksenä. Edellisiltä kävijöiltä sitä ei kukaan huomannut kieltää.

Täydellä miehistölläkin ehdoton pääsääntö on pysyä veneessä. Yksinpurjehtijalle se on kaikkine mahdollisine varotoimineen melkoinen riski ja tehtävissä vain erittäin suotuisissa olosuhteissa. Ehkäpä siksi kukaan mukana projektissa olleista pallon kiertäneistä ei pohjan puhdistusta matkalla edes ottanut puheeksi.

Lue lisää

Omituinen asenne sinulla. Ei meressä uiminen mikään maailman 8. ihme ole. Tyvenessä se on täysin turvallista. 7-kymppinen VDH on kiivennyt jo mastoon merenkäynnissä monet kerrat, se on paljon vaarallisempaa. Ehkä pallonkiertäjät eivät sitä maininneet kun luottivat eliömaaliin tai pitivät sitä niin päivänselvänä vaihtoehtona että eivät sitä erikseen maininneet.

Joakim1 kirjoitti:

Ne pallon kiertäneet eivät sitten ilmeisesti olleet kilpapurjehtijoita? Tai ainakaan olleet hyvin tietoisia siitä, miten ensisijaisen tärkeää on, että pohja on sileä ja puhdas kisassa.

Monet ovat varautuneet tuohon eli ottaneet märkäpuvun ja maskin mukaan. Uku ei ottanut, mutta on silti puhdistanut pohjaansa. Aikanaan Knox-Johston sukelteli pohjan alle venettään paikkaamassakin, kun saumat alkoivat vuotaa.

Ei se nyt todellakaan ole ihme käydä uimassa keskellä valtamerta. Kyllähän sitä monet purjehtijat ovat tehneet. Tietysti keli pitää valita, jotta se on turvallista. Kävihän Tapiokin jo toteamassa pohjan kunnon, mutta ei ollut miettinyt miten mahdollinen putsaus hoidetaan.

Lue lisää

Eivät cruiserimmatkaan cruiserit vedä perässään hanhenkaulaviljelmää. Eivätkä edes joudu sen takia nostamaan venettä ylös pohjanpuhdistukseen parin kuukauden välein. Tapiollahan on käytössä sekä kuivapuku että maski, vaikka pohjan kasvillisuuden ei ennakkotietojen mukaan pitänyt olla ongelma. Lähipiirissä on eteläisillä vesillä pysyvästi oleva vene, eikä siinäkään pohjan kunto pahaksi vuodessa mene, liman pyyhintä riittää. Maali vain on tietenkin olosuhteisiin sopivaa, mutta ihan lähikaupasta ostettua ilman omia erikoisreseptejä.

Eihän se ihme ole meressä käydä. Yleensä se vain tehdään pikemminkin olosuhteista johtuen ja noilla leveysasteilla sopivat olosuhteet eivät mitenkään jokapäiväisiä ole.

Ja mikä on mahtavaa että kaveri on jo yli 70. Monet alkavat jo 6-kymppisinä telakoimaan itseään purjehtijana kun on muka liikaa ikää. Tämä kaveri pieksee nuoremmat kaverit mennen tullen. Kokemus on valttia ja se ettei lähde soitellen sotaan.