Eu-lehden haastattelussa (KN) Marika Pulliainen kertoo, miten mallikaasti on saatu paljon aikaan Hangon matkailun kehittämisessä. Oikein hyvä artikkeli ja hienoja saavutuksia. Turismi on kehittynyt loikilla eteenpäin. Marika Pulliainen siirtyi toiseen yritykseen marraskuun alussa oltuaan matkailun luotsina 18 vuotta. Sinä aikana ehtii jo syntymään painavaa näkemystä ja kokemusta Hangon turismista.
Asioita ei tarvitse keksiä uudelleen. Kannattaa kysyä Marikalta ja kuunnella, mitä hän sanoo ja ottaa opiksi. Lehden artikkelissa Marika sanoo, että "matkailussa voitaisiin saada vielä paljon parannusta aikaan, mutta se edellyttää enemmän resursseja ja varsinkin sitä, että niin kaupunki kuin yrittäjätkin sitoutuvat tavoitteisiin".
Olisi hyvin tarpeellista tietää, mitä Marika tarkoittaa resursseilla ja mitä kaupungin ja yrittäjien sitoutuminen tarkoittaa käytännössä. Esimerkiksi kolme esimerkkiä resursseista ja mitä osapuolien sitoutumattomuus ja sitoutuminen käytännössä tarkoittavat? Nyt Marika varmaa jo uskaltaa sanoa tarkemmin, kun ei tarvitse enää pelätä työpaikkansa puolesta. Turismitoimisto on tehnyt hienoa työtä. Kiitos Marikalle ja muillekin siellä olleille.
Asioita ei tarvitse keksiä uudelleen. Kannattaa kysyä Marikalta ja kuunnella, mitä hän sanoo ja ottaa opiksi. Lehden artikkelissa Marika sanoo, että "matkailussa voitaisiin saada vielä paljon parannusta aikaan, mutta se edellyttää enemmän resursseja ja varsinkin sitä, että niin kaupunki kuin yrittäjätkin sitoutuvat tavoitteisiin".
Olisi hyvin tarpeellista tietää, mitä Marika tarkoittaa resursseilla ja mitä kaupungin ja yrittäjien sitoutuminen tarkoittaa käytännössä. Esimerkiksi kolme esimerkkiä resursseista ja mitä osapuolien sitoutumattomuus ja sitoutuminen käytännössä tarkoittavat? Nyt Marika varmaa jo uskaltaa sanoa tarkemmin, kun ei tarvitse enää pelätä työpaikkansa puolesta. Turismitoimisto on tehnyt hienoa työtä. Kiitos Marikalle ja muillekin siellä olleille.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Resurssit=henkilökuntaa, välineitä ja rahaa!
Sitoutuminen=Aito panostus turismiin, raha!
Ei tainnut olla Marikan vastaus. Lisäksi konkretia jäi puuttumaan. Mihin? Mitä? Miten? Mikä on aitoa? Raha on aivan liian heikko selitys. Sen osaa sanoa alakoululainenkin. Palvelua ja onnea ei voi ostaa rahalla.
Turismin kasvuun tarvitaan turisteja. Miksi turistit eivät löydä Hankoon kesäkauden jälkeen? Miettikääs sitä. Kovin harva tulee istumaan hotelliin ja kävelemään rannalle. Eli mitä pitäisi tehdä?
Miettikääpä miltä tuntuu kävellä Hangossa syksyllä. Tuulee on harmaata. Voi kyllä käydä ruokailemassa jossakin ravintolassa mutta siihen kuluu vain lyhyt tovi.
Voi käydä kylpylähoidossa (jos on varaa). Siihenkin kuluu vain tovi.
Tarvitaan siis jotakin muutakin.
Ihmettelen sitä että ei kunnolla satsata kulttuuripuolen tapahtumiin. Konsertit, teatteri ja näyttelyt. Valovoimaisia tähtiä ja taiteilijoita. Ja sitten kunnon mainostus Helsingin seudulle. Hansea voisi rakentaa kunnolliset pakettihinnat majoituksineen, ruokailuineen ja pääsylippuineen. Ei mitään pikkunäpertelyä vaan ihan kunnon tarjouksia jotka sopivat eläkeläistenkin kukkarolle.
Tämä edellyttää yrittäjiltä joustoa. Vaan eikö parempi olekin että hotellihuoneessa asuu joku kuin että hotelli suljetaan.
Olen kovasti ihmetellyt puutteellista (olematonta) yhteistoimintaa matkailun, museon ja kulttuuripuolen välillä.
Toivotaan että uusi matkailujohtaja korjaa asian
Hanko vetää luontomatkailijoita, kesäaikaan tulijoita on jopa Kiinasta, Japanissa, Britanniasta ja esim. Ranskasta saakka.
Luontomatkailu on jo kauan ollu todella Inn ja sitähän meillä Hangossa on; merta kolmesta ilmansuunnasta, metsiä, rantoja ja saaria majakoineen!
Sotahistoria kiinnostaa myös Saksaa myöden, kiitos siitä Arkeologi Jan Fastin Tulliniemen kaivaukset ja uudistunut Lappohjan rintamamuseon!
Muuta tekemistä Hangossa kyllä riittää, parin päivän vierailulle riittää kylpyläkäynti, ehkä keilailua, ravintolakäynti ja rannoilla samoilua!
No entäs talvellä? Luontoonko? Tulliniemeenkö? Lappohjan korsu ei edes ole ollut auki.
Mitä suurimmassa määrin kulttuuritoimen ja matkailun yhteistä ideointia tarvitaan
Yhdessä!
Marika nimeää haastattelussa kolme kohderyhmää, jotka pidentävät Hangon turismikautta: 1) yritysryhmät aina 50 henkeen asti 2) Harrastajat: purjehdus, golfaus, tennis, surffaus... talvikalastajat 3) Boheemit kaupunkilaiset (bobot); kaikki lähellä, pääset kävellen tai pyörällä, palvelua kaupoissa, kallio- tai hiekkarantoja, hyvää ruokaa ravintoloissa, kaikkea, mitä ihminen tarvitsee ilman ylimääräistä meteliä ja vekotuksia.
Kysymykset: mitä lisäresursseja ja mihin? miten kaupungin ja yrittäjien pitää sitoutua ja mihin?
On se sitten kumma että kaikki jankkaavat sitä samaa; purjehdusta, golffausta, tennistä, surffausta. Boheemit bobot? Kallioita, hiekkarantoja, pyöräilyä, rantaravintoloita...
Ymmärtäkää nyt että niitä asioita ei tehdä talvella. Sesonkiaika on näillä palikoilla todella, todella lyhyt. Ja se sesonkiaika on muutenkin ruuhkaa täynnä.
Talvikalastajia käy Hangossa mutta he eivät kyllä yrittäjän kassaan kovinkaan paljon kilauta.
Eli - oliko muita ehdotuksia? Millä konstilla matkailualan yrittäjä saisi kokovuotisen elantonsa?
Kyllä Hangossa eletään 24/365. Ulkoillaan, nautitaan luonnosta, katsotaan horisonttiin, käydään pelaamassa tennistä, keilaamassa, golfaamassa jopa tammikuussa. Joskus pääsee jäälle luistelemaan ja hiihtämään. Kaupunki on auki koko vuoden.
Avainsana rahoituksesta=kenen taskuihin turismin tulot menevät?
Jokainen saa oman siivunsa tuloista. Majoittaja, ravintoloitsija, tapahtuman järjestäjä.
Näillä tuloilla pitäisi kaikkien näiden pärjätä. Ja jos pärjäävät ympäri vuoden niin hyvä on. Ja jokainen näistä maksaa veronsa joko yrityksen tai työntekijöiden kautta kaupungille.
Hyvä näin.
Valitettavasti ruuhkan ajaksi kaupunkiin ilmestyy yrittäjiä muualta täyttämään sitä aukkoa johon paikallisilla ei ole resursseja. Nämä yrittäjät maksavat veronsa muualle kuten usein heidän työntekijänsäkin.
Ei hyvä näin
Jotakin siis pitää tehdä että yrittäjät ja palvelun tarjoajat voisivat pyörittää toimintaa koko vuoden.
Tuolla aikaisimmissa kommenteissa on vaadittu kulttuuripuolen, museon ja matkailun kiinteää yhteistyötä. Tähän kyllä ihan oikeasti pitäisi satsata. Kiinteäpalkkaiset kaupungin työntekijät voisivat tässä kohdassa kunnolla työskennellä ja ideoida. Joka tapauksessa he saavat palkkansa nytkin eikä siis siihen tarvita lisäresursseja. Ja yhdistykset mukaan. Niitähän löytyy Hangosta valtava määrä.
PR ja mainostaminen tarvitsevat lisärahoitusta.
Kulttuuripuolen, joka sisältää tapahtumat, museot, matkailun, kirjaston ja kaupungintalon juhlasalin ja gallerian tilat ja turismin yhteistyö voidaan toteuttaa siten, että matkailusihteeri istuu kulttuuritoimiston organisaatiossa. Mihin erillistä yritystä tarvitaan? Kun puhutaan yhteistyön puutteesta, niin etäisyys kulttuuripuolen ja turismitoimiston välillä on pieni, Istuvat samalla käytävällä vierekkäisissä huoneissa. Muita siellä ei edes ole vaikeuttamassa yhteistyötä.
Pulliainen esitti, että Hansea on toiminut myös matkatoimistona. Se on toiminut ja pitäisi toimia palveluja yhdistävänä tekijänä tarjoten yrityksille majoituksen, kokoustilat ja ohjelmaa. Ohjelma on pitänyt välillä hankkia naapurikunnasta, kun Hangossa sitä on ollut vaikea järjestää. Joku voisi keskittyä ohjelmapalveluihin. Sitäkö lisäresurssit tarkoittavat? Tässäkin vastaus on kulttuuripuolella. Siellä tunnetaan tai ainakin pitäisi tuntea kaupungin kulttuuripalvelujen tarjoajat. Oma asiansa on erilaiset vapaa-ajan toimintaan liittyvät palvelut, kuten venesafari, savikiekkoammunta ja hoitopalvelut. Näiden koordinointiinko tarvitaan lisäresursseja? Eikö Hansea voi toimia matka- ja ohjelmistotoimistona. Aikaa ja rahaa on aina riittävästi ja juuri sen verran kuin annetaan. Kysymys on siitä, mihin se käytetään?
Näin on, mutta mutta, varsinaiset tulot käärivät ne ravintoloitsijat ja majoittajat, Hangon kaupunki ei juurikaan tuloja tästä saa. Eli summa summarum, yrittäjien pitäisi myös rahoittaa turismia, ei pelkästään nostaa tuloa!
Nyt on myöhäistä puhua matkailusihteeristä. Hansean hallitus on suuressa viisaudessaan palkannut uuden pomon. Joka johtaa ”mitä?”. Taitaa olla kokonaista yksi alainen.
Pomon arki tulee olemaan ihan toisenlainen kuin pomojen normaalisti on. Saa toden teolla tehdä duunia että vastaa niihin odotuksiin mitä hallituksella on.
Toivotaan vain parasta ja katsotaan vuoden kuluttua onko ”ympärivuotiseen matkailuun” löydetty niksit. Pomona on turha olla jos tulosta ei synny.
Edellisten perusteella Hansean toimii matkatoimistona majoituksen ja kokouspalvelujen järjestäjänä ja viereisen kulttuuritoimiston pitäisi hoitaa ohjelmapalvelut, ettei tarvitse soitella Raaseporiin.
Juuripa näin. Nyt nähdään saadaanko se ylitsepääsemätön muuri siinä käytävällä kaadettua. Ja löytyykö kulttuuripuolelta rahkeita vastaamaan. Millään pikkupiipertämisellä ei turistia liikkeelle saa.
Selkään puukottaminen on säälittävää, kuka nyt on besserwisserinä?
Jos puhutaan kaupungin tarjoamista resursseista, niin tilojen tarjoaminen hotellille olisi panostus talviturismiin. Kaupungintalosta voisi tehdä hotellin. Kaupungintalon henkilökunta ja toiminnot mahtuvat kaikki Kexille ja sen vieressä olevan vesilaitoksen pytinkiin. Hallinnon voisi sijoittaa vesilaitokselle ja veden porukat, siis 15 henkeä, löytävät hyvin paikkansa Kexin rakennuksesta. Valtuuston kokoukset voi pitää Haagapuiston auditoriossa. Näin voitaisiin edes vähän paikata sitä virhettä, minkä edellinen demarivetoinen hallitus teki muuttaessaan Tehtaanniemen asuntoalueeksi.
Turismitoimiston ja kulttuuritoimiston tarjonta hoituu nykyporukalla, kunhan tehdään asiakaspalvelua ja yhteistyötä. Ravintolan ruokalista on malli tarpeelle. Tarvitaan majoituksen, kokoustilojen ja kulttuuri- ja ohjelmistotarjonnan "ruokalista", mistä matkailija sitten valitsee. Yksinkertaista.