Olen maailmanmatkaaja, käynyt yli 50:ssä maassa.
Suosikkikohteitani ovat olleet Intia ja Thaimaa. joissa käyntikertojani on lukemattomia.
Tietysti kaupunkilomia mahtuu tuohon määrään mutta jos lomani on ollut yli viikon- kaksi niin olen sen kyllä aina viettänyt lämpimien eteläisten merien äärillä.
Myös valtamerien.
Huomioni on kiinnittynyt palstalla käytävään litteä- Maa keskusteluun joka on käynyt jopa agressiiviseksi. En nyt sitä ymmärrä koska tietääkseni kenelläkään palstan keskustelijoista ei ole tietoa siitä onko Maa litteä vai pallo. Omat havaintovälineemme eivät siihen riitä; nehän ovat vain aistejamme jotka eivät pitkälle kanna.
Näkökyky meillä on kuitenkin oikein hyvä ja maalaisjärki joka ei tietenkään ole aisti vaan opittu taito joka nyt sen on omaksunut.
Niin; siellä merien rannoilla olen auringon laskuja ihaillut ja huomioni on kiinnittänyt horisontin vaakasuoruus. En puhu nyt kohtisuorasta vaan vaakatason horisontista.
Kaukaisten rakennusten siluettien pitäisi taipua oikealle tai vasemmalle mutta ne eivät sitä tee. Joku keskustelijoista on heittänyt että merelle häipyvien kuumailmapallojen pitäisi myös kallistua; tiedä sitten.
Olen myös ollut niemien kärjillä joissa näköala merelle on aivan esteetön. Eikö merien reunojen pitäisi taipua reunoilta alaspäin jos Maa on pallo?
Suosikkikohteitani ovat olleet Intia ja Thaimaa. joissa käyntikertojani on lukemattomia.
Tietysti kaupunkilomia mahtuu tuohon määrään mutta jos lomani on ollut yli viikon- kaksi niin olen sen kyllä aina viettänyt lämpimien eteläisten merien äärillä.
Myös valtamerien.
Huomioni on kiinnittynyt palstalla käytävään litteä- Maa keskusteluun joka on käynyt jopa agressiiviseksi. En nyt sitä ymmärrä koska tietääkseni kenelläkään palstan keskustelijoista ei ole tietoa siitä onko Maa litteä vai pallo. Omat havaintovälineemme eivät siihen riitä; nehän ovat vain aistejamme jotka eivät pitkälle kanna.
Näkökyky meillä on kuitenkin oikein hyvä ja maalaisjärki joka ei tietenkään ole aisti vaan opittu taito joka nyt sen on omaksunut.
Niin; siellä merien rannoilla olen auringon laskuja ihaillut ja huomioni on kiinnittänyt horisontin vaakasuoruus. En puhu nyt kohtisuorasta vaan vaakatason horisontista.
Kaukaisten rakennusten siluettien pitäisi taipua oikealle tai vasemmalle mutta ne eivät sitä tee. Joku keskustelijoista on heittänyt että merelle häipyvien kuumailmapallojen pitäisi myös kallistua; tiedä sitten.
Olen myös ollut niemien kärjillä joissa näköala merelle on aivan esteetön. Eikö merien reunojen pitäisi taipua reunoilta alaspäin jos Maa on pallo?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Maailmanmatkaaja ei ole sitten käynyt minkään meren tai ison järven ulapalla?
Epäilen että maailmanmatkaaja on katsellut lähinnä maisemapostikortteja haavemaistaan...
Tuli vaan mieleen vielä että arv. Maailmanmatkaaja ei tietenkään kokisi minkäänlaista jet lagia littumaassa.
Koska maa on pallo, sillä ei ole merkitystä havannoitko Suomessa, tai Australiassa.
Jos näet esimerkiksi jonkin korkean kohteen horisontissa 50 km päässä, kattaa näköalasi 1/800-osaa maanympäryksestä. 360 asteen ympyrältä se on alle puoli astetta. Ihanko meinaat että erotat paljain silmin onko sellaista kallistumaa vai ei?
Ilmeisesti Lättäpäät on siinä uskossa että karttapallo on 1:1 mittakaavassa?
Aavan meren rannoilla voi virittää vaakasuoran viivan esim köyden noin 5 -10 metriä riittää.
Voi sihdata silmillä sopivalla etäisyydellä tai ottaa valokuvia! Takuulla ! Maapallon pyöreys näkyy siinä viivaan yllä!
Jospa lattapäät nyt ensin kehittää edes jonkunlaisen järkevän teorian miksi lattamaassa kaikki vessanpöntöt vetää samaan suuntaan ja alkaisivat siitteen vasta ääneen.
Vetäkää vain se 10:n tai 20:n metrin naru seurailemaan meren horisonttia.
Meren horisontti on taatusti viivasuora.
Tämän voi jokainen itse tarkistaa.
Jos haluaa nähdä sen narun kerralla, terävänäköalueella joka on n. 30 astetta, siitä narusta pitää mennä 37 metrin päähän. Jos nyt seisoo esim. niin korkealla, että näkee 10 km päähän, muodostuu terävänäköalalla 30 astetta 5 km leveä sektori. Sillä matkalla horisontissa näkyy kaarevuutta noin 8 metriä, eli 0,2 prosenttia. 20 metriä pitkässä narussa se on 4 senttiä. Luuletko erottavasi noin pienen kaarevuuden 37 metrin päästä? Periaatteessa jos olisi tarkka videokamera ja tukeva jalusta, voisi luulla että kaarevuuden voisi tuolla konstilla nähdä.
Kiitän lämpimästi hra palloviskiä pohdiskelusta.
Ajattelen nyt olevani niemenkärjellä valtameren äärellä jossa on rajoittamaton näkyvyys inhimillisen näkökyvyn rajoissa oikealle ja vasemmalle.
Horisontti on täydellisen viivasuora. Tämä on todistettu myös tukevalla jalustalla olevilla videokameroilla.
Et tunnu ymmärtävän yhtään mitä sinulle yritetään kertoa. Yritetään vielä:
Muutos on niin pieni, että et sitä erota. Et vaikka olisi ns täydellinen näkö. Ette tunnu tajuavan maapallon kokoa.
Itse asiassa jos täydellisen pystysuorassa olevan akselin ympäri kierretään videokameraa vaikka keskellä merta, niin sen kuva ei muutu miksikään, eikä muuttuisi vaikka maapallo olisi niin pieni että kaarevuuden näkisi paljain silmin. Horisontti on yhtä kaukana joka suunnassa mistä tahansa pisteestä tahansa sitä katsoo.
Olikohan joskus 1400 tai 1500 luvulla vielä kun uskottiin auringon kiertävän maata. Kuitenkin tähtitaivaan selkeä vaihtelu vuodenaikojen mukaan olisi pitänyt olla merkittävä vihje jonkinlaisesta melko säännönmukaisesta kiertoliikkeestä.
Vain yksi ihminen uskalsi kyseenalaistaa hölynpölyn - ja taisi joutua melkoisiin ongelmiin.
Etkö sinä usko mihinkään sellaiseen, jota et omin silmin ole nähnyt, tai muilla aisteilla havainnut?
Miksi sinne kaukomaille menit, jos et ollut niitä itse ennen nähnyt? Mistä tiesit että ne olivat olemassa? Mistä tiesit että siellä on lämmintä? Miten uskalsit mennä lentokoneeseen, jonka toiminta perustuu tiedemiesten keksintöihin? Miten pystyt käyttämään tietoloneita, tv:tä, puhelinta jne jotka ovat myös tieteen edistymisen tulosta?
Pointti oli se, että olette kovin valikoivia siinä mikä tiede on uskottavaa ja mikä ei. Se ei riitä perusteeksi että ei itse omalla maalaisjärjellä jotain tajua. Ette te montaa muutakaan asiaa tajua.
Avaaja: Jos oikeasti olet matkustanut, pystyt helposti mittaamaan ja tarkistamaan todellisuuden metrimitalla.
Liikennelentokoneen lentonopeus on noin 850km/h, joten kertomalla lentotuntien määrällä voit suurinpiirtein saada selväksi miten pitkän matkan lensit.
Sitten ota metrimitta ja mittaa sopiiko nämä etäisyydet paremmin litteän maan karttoihin taikka karttapallolla mitattuihin lentoreitteihin.
Erityisesti lentojen kesto eteläpuoliskolla todistaa hyvin maan olevan pyöreä.