"Minäkin sitten näin tuon Fazerin kuuluisan, herostraattisiin mittoihin pyrkivän mainoksen elokuvissa. Älkää vihatko ihmisiä (idiootit!), rakastakaa nyt toisianne (pöljät!), kokeilkaa edes! Makeata ja ihanaa on sellainen, teille uusi tunne, niin!
Melkoista myötähäpeäähän siinä tunsi mainostoimiston narsistien tuotoksia vastaanottaessa. Viestihän on tietysti kovin myönteinen ja korea, mutta samalla myös aivan toivottoman imelä. Tällaista ätläkettäkö meidän nyt muka pitäisi syödä? Syökääpä itte"!
https://beta.oikeamedia.com/o1-88203
Ovathan uskonnon, etiikan ja moraalin opettaminen ja suklaan ja pullan myyminen kaksi eri asiaa, joiden sekoittaminen on yksinkertaisesti asiatonta ja lisäksi noloa.
Kuvitteleeko joku sitä paitsi, että Suomen kansaan voisi vaikuttaa imelällä propagandalla? Sota-aikana opittiin kantapään kautta, että heti kun vastaanottaja haistaa propagandan hajun, hän tulee varuilleen ja todennäköisimmin alkaa syvästi vieroksua sitä opettajaa ja sitä viestiä, jotka haluavat kertoa hänelle, miten hänen pitäisi asioita arvioida.
Kyllä ihmisen arvostus toki onkin on pohjalukemissa, mikäli kuvitellaan, että hänet saataisiin muuttamaan persoonallisuutensa syvimpiin kerrostumiin pohjautuvia asenteitaan vain ylhäältä käsin siihen yleisesti kehottamalla…
Mutta ei kai sitä luullakaan. Fazerin tarkoituksena lienee ollut luoda jonkinlainen harmiton vitsi,(ro) botti joka mainostaa ja myy tuotetta ratsastamalla kaikkien hyväksymällä ja niin ihanalla asialla.
Mutta tässäpä se heikko kohta taitaa ollakin. Vihapuhe ei tarkoita mitään irrationaalista, yleistä ihmisvihaa, ilkeyttä, parjausta tai typerää negativismia. Se on tekninen termi, jota sovelletaan poliittisen tarkoitushakuisesti sellaisiin mielipiteisiin, joita yhteiskunnan tietty osa pitää haitallisina ja harmillisina.
Kyseessä aivan ilmeisesti on tiettyjen ihmisten ei-toivottuina pidettyjen mielipiteiden ilmaiseminen. Demokratiassa sellaisten tukahduttaminen ei ole hyväksyttävää.
Demokratian perusperiaatteisiin kuuluu, että siinä tehdään päätöksiä enemmistön voimalla ja se tarkoittaa sitä, ettei niitä tehdä yksimielisesti.
Nuo päätökset ja linjaukset eivät suinkaan aina ole kaikkien hyväksyttävissä ja vähintä, mitä heille jää, on oikeus ilmaista asian johdosta erimielisyytensä ja jopa vihaisuutensa.
Yritys vesittää tätä perusoikeutta, vaikkapa sitten vetoamalla makeileviin yleisiin periaatteisiin on yksinkertaisesti häpeämätöntä. Puheet siitä, että vihapuhe on portti väkivaltaan, liikkuu sekin samalla abstraktiotasolla ja on yhtä asiatonta kuin vaikkapa hyöty- ja haittamaahanmuuton yhteen niputtaminen.
Joskus tulee todella epäilleeksi julkisuudessa esiintyvien poliitikkojen ja muiden sanaselittäjien järjenjuoksua, kun he niputtavat keskenään asioita, joilla ei ole mitään, tai ainakaan mitään olennaista yhteyttä keskenään.
Pelkään pahoin, että asian selittääkin pikemmin epärehellisyys, jonka tuputtaminen totuutena on myös omiaan aiheuttamaan vihaisuutta kohteeksi otetun suuren yleisön keskuudessa.
Pohdiskelin tässä sitä, millä nimellä moista propagandaa pitäisi suomeksi kutsua. Venäjäksi sopiva sana on käsittääkseni pošljatina, joka juontuu helppohintaisuutta ja kyllästyttävää banaalisuutta tarkoittavasta sanasta pošlost. Senhän teki lännessä aikoinaan kuuluisaksi Vladimir Nabokov tunnetussa Gogol-esseessään.
Nabokovin luonnehdinnan mukaan pošlostille oli ominaista myös se, että se ei ollut pelkästään helppohintaisuutta, vaan nimenomaan vielä yleväksi ja aidoksi asiaksi tekeytyvää helppohintaisuutta, valheellista kitschiä, katinkultaa.
Savossa päin ja kai muuallakin tunnetaan äitelää ruokaa merkitsevä sana ätläke. Sellainen tuntuisi sopivan myös tuolle Fazerin mainokselle.
Pelkään pahoin, että sana tai ainakin itse asia alkaa uuden mainoskampanjan ansiosta nopeasti assosioitua myös siihen tuotesarjaan, jota tuo firma tarjoaa.
Ne on osoitettava asiakkaille, joiden omanarvontuntoa ja arvostelukykyä on kehdattu loukata mokomalla, avoimesti orwellilaisella kampanjalla.
Melkoista myötähäpeäähän siinä tunsi mainostoimiston narsistien tuotoksia vastaanottaessa. Viestihän on tietysti kovin myönteinen ja korea, mutta samalla myös aivan toivottoman imelä. Tällaista ätläkettäkö meidän nyt muka pitäisi syödä? Syökääpä itte"!
https://beta.oikeamedia.com/o1-88203
Ovathan uskonnon, etiikan ja moraalin opettaminen ja suklaan ja pullan myyminen kaksi eri asiaa, joiden sekoittaminen on yksinkertaisesti asiatonta ja lisäksi noloa.
Kuvitteleeko joku sitä paitsi, että Suomen kansaan voisi vaikuttaa imelällä propagandalla? Sota-aikana opittiin kantapään kautta, että heti kun vastaanottaja haistaa propagandan hajun, hän tulee varuilleen ja todennäköisimmin alkaa syvästi vieroksua sitä opettajaa ja sitä viestiä, jotka haluavat kertoa hänelle, miten hänen pitäisi asioita arvioida.
Kyllä ihmisen arvostus toki onkin on pohjalukemissa, mikäli kuvitellaan, että hänet saataisiin muuttamaan persoonallisuutensa syvimpiin kerrostumiin pohjautuvia asenteitaan vain ylhäältä käsin siihen yleisesti kehottamalla…
Mutta ei kai sitä luullakaan. Fazerin tarkoituksena lienee ollut luoda jonkinlainen harmiton vitsi,(ro) botti joka mainostaa ja myy tuotetta ratsastamalla kaikkien hyväksymällä ja niin ihanalla asialla.
Mutta tässäpä se heikko kohta taitaa ollakin. Vihapuhe ei tarkoita mitään irrationaalista, yleistä ihmisvihaa, ilkeyttä, parjausta tai typerää negativismia. Se on tekninen termi, jota sovelletaan poliittisen tarkoitushakuisesti sellaisiin mielipiteisiin, joita yhteiskunnan tietty osa pitää haitallisina ja harmillisina.
Kyseessä aivan ilmeisesti on tiettyjen ihmisten ei-toivottuina pidettyjen mielipiteiden ilmaiseminen. Demokratiassa sellaisten tukahduttaminen ei ole hyväksyttävää.
Demokratian perusperiaatteisiin kuuluu, että siinä tehdään päätöksiä enemmistön voimalla ja se tarkoittaa sitä, ettei niitä tehdä yksimielisesti.
Nuo päätökset ja linjaukset eivät suinkaan aina ole kaikkien hyväksyttävissä ja vähintä, mitä heille jää, on oikeus ilmaista asian johdosta erimielisyytensä ja jopa vihaisuutensa.
Yritys vesittää tätä perusoikeutta, vaikkapa sitten vetoamalla makeileviin yleisiin periaatteisiin on yksinkertaisesti häpeämätöntä. Puheet siitä, että vihapuhe on portti väkivaltaan, liikkuu sekin samalla abstraktiotasolla ja on yhtä asiatonta kuin vaikkapa hyöty- ja haittamaahanmuuton yhteen niputtaminen.
Joskus tulee todella epäilleeksi julkisuudessa esiintyvien poliitikkojen ja muiden sanaselittäjien järjenjuoksua, kun he niputtavat keskenään asioita, joilla ei ole mitään, tai ainakaan mitään olennaista yhteyttä keskenään.
Pelkään pahoin, että asian selittääkin pikemmin epärehellisyys, jonka tuputtaminen totuutena on myös omiaan aiheuttamaan vihaisuutta kohteeksi otetun suuren yleisön keskuudessa.
Pohdiskelin tässä sitä, millä nimellä moista propagandaa pitäisi suomeksi kutsua. Venäjäksi sopiva sana on käsittääkseni pošljatina, joka juontuu helppohintaisuutta ja kyllästyttävää banaalisuutta tarkoittavasta sanasta pošlost. Senhän teki lännessä aikoinaan kuuluisaksi Vladimir Nabokov tunnetussa Gogol-esseessään.
Nabokovin luonnehdinnan mukaan pošlostille oli ominaista myös se, että se ei ollut pelkästään helppohintaisuutta, vaan nimenomaan vielä yleväksi ja aidoksi asiaksi tekeytyvää helppohintaisuutta, valheellista kitschiä, katinkultaa.
Savossa päin ja kai muuallakin tunnetaan äitelää ruokaa merkitsevä sana ätläke. Sellainen tuntuisi sopivan myös tuolle Fazerin mainokselle.
Pelkään pahoin, että sana tai ainakin itse asia alkaa uuden mainoskampanjan ansiosta nopeasti assosioitua myös siihen tuotesarjaan, jota tuo firma tarjoaa.
Ne on osoitettava asiakkaille, joiden omanarvontuntoa ja arvostelukykyä on kehdattu loukata mokomalla, avoimesti orwellilaisella kampanjalla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yhtä kestävä idea kuin mainos jossa lapsen onnellisuus syntyy Kinder-munilla lahjomisesta.
Kinderin osto loppui kun mainoksessa lapselle kerrotaan ihan paskamaisesti ettei eläimillä ole tunteita!!!