Katsotaanpa, mitä tästä saisi aikaiseksi, vai saako mitään.
Laumaeläin saa hyötyä kuulumisestaan laumaan. Keskeinen hyöty on käydä porukalla sotaa. Sitten tulee hyvä ja paha tieto. Eli kehitys. Se edellyttää tiettyä määrää yksilöllisyyttä eli ulkopuolisuutta. Ja siten aiemman sorttisesta laumaelämästä poikkeavaa tapaa kokea ja arvottaa sekä lisääntynyttä tiedollisuutta. Se hajottaa lauman yhteinäisyyttä, joka on pakotettava takaisin pelolla. Näin on toimittava pienissä yhteisöissä, joissa ei ole erillistä sotilasluokkaa ja täysin suojattua älymystöä. Pelko luodaan ensin fyysisesti, sitten virtuaalisesti, uskonnon avulla.
Pelko alkaa muokata yhteisöä, sen perimää. Syntyy uudenlaista lauamsieluisuutta, joka aiempaa älyllisempää, mutta silti lauman puolesta uhrautumiseen mukautuvaa. Jos ei uhrautuvaa, niin ainakin laumaan sopeutuvaa. Sillä ei ole aiempaa ristiriitaa sopeutumisen ja laajentuneen tietoisuuden välillä. Tmä osa menestyy. laajnee ja etenee yhetiskunnassa, samlla sopeutumattomat muo9dostaat alaluokan. Lopulta sopeutuneet tuntevat pelolla luodun pakon tarpeettomaan, varsinkin kun he kehittyessään oppivat iertämään sitä. Pakko poistetaan ja sen seurauksena sopeutumaton alaluokka joutuu valinnan kohteeksi.
Uskonnon luoman pakon poistumisen ajateltiin valistuksen ajatusmaailmassa, johon sosialismi ja siihen liittyvä pasifismikin kuuluu, johtavan sotien ja väkivallan päättymiseen. Irrationaaisia uskomuksia ei voisi enää käyttää väkivallan perusteluna eikä siihen pelottelemisessa. Mutta seuraus olikin entistä laajemmat sodat, jotka sisälsivät uusia, entistä julmempia väkivallan muotoja. Valinta kohdistui sotaisiin ja väkivaltaisiin ja heidän karsiutuessaan vähemmäksi tilanne on tasoittunut.
Sitten tulee 1960-luvun vapautuminen. Seksuaalinen vapautuminen, alkoholin vapauttaminen, vapaa kasvatus. Seksitaudit lisäntyvät voimakkaasti, alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät voimakkaasti, nuorisoväkivalta lisääntyy, väkivalta yleensäkin. Osittain seuraa karsiutumista, mutta myös sitä, että rajiotuksiin palataan. Pikku hiljaa kaikki nämä ongelmat alkavat asettua uomiinsa.
Potentiaalia kuitenkin edelleen jää. Siinä missä etelämpänä vuosituhansia melko vapaasti saatava alkoholi on aiheuttamiensa tragedioiden kautta karsinut ongelmaiset vähemäksi sosiaalihuollottomassa ympäristössä, siellä missä alkoholi on melko uusi tulokas, se prosessi on edelleen kesken, varsinkin jos ilmasto on niin kylmä, että' tislatun käyttö on ollut melko yleistä.
Laumaeläin saa hyötyä kuulumisestaan laumaan. Keskeinen hyöty on käydä porukalla sotaa. Sitten tulee hyvä ja paha tieto. Eli kehitys. Se edellyttää tiettyä määrää yksilöllisyyttä eli ulkopuolisuutta. Ja siten aiemman sorttisesta laumaelämästä poikkeavaa tapaa kokea ja arvottaa sekä lisääntynyttä tiedollisuutta. Se hajottaa lauman yhteinäisyyttä, joka on pakotettava takaisin pelolla. Näin on toimittava pienissä yhteisöissä, joissa ei ole erillistä sotilasluokkaa ja täysin suojattua älymystöä. Pelko luodaan ensin fyysisesti, sitten virtuaalisesti, uskonnon avulla.
Pelko alkaa muokata yhteisöä, sen perimää. Syntyy uudenlaista lauamsieluisuutta, joka aiempaa älyllisempää, mutta silti lauman puolesta uhrautumiseen mukautuvaa. Jos ei uhrautuvaa, niin ainakin laumaan sopeutuvaa. Sillä ei ole aiempaa ristiriitaa sopeutumisen ja laajentuneen tietoisuuden välillä. Tmä osa menestyy. laajnee ja etenee yhetiskunnassa, samlla sopeutumattomat muo9dostaat alaluokan. Lopulta sopeutuneet tuntevat pelolla luodun pakon tarpeettomaan, varsinkin kun he kehittyessään oppivat iertämään sitä. Pakko poistetaan ja sen seurauksena sopeutumaton alaluokka joutuu valinnan kohteeksi.
Uskonnon luoman pakon poistumisen ajateltiin valistuksen ajatusmaailmassa, johon sosialismi ja siihen liittyvä pasifismikin kuuluu, johtavan sotien ja väkivallan päättymiseen. Irrationaaisia uskomuksia ei voisi enää käyttää väkivallan perusteluna eikä siihen pelottelemisessa. Mutta seuraus olikin entistä laajemmat sodat, jotka sisälsivät uusia, entistä julmempia väkivallan muotoja. Valinta kohdistui sotaisiin ja väkivaltaisiin ja heidän karsiutuessaan vähemmäksi tilanne on tasoittunut.
Sitten tulee 1960-luvun vapautuminen. Seksuaalinen vapautuminen, alkoholin vapauttaminen, vapaa kasvatus. Seksitaudit lisäntyvät voimakkaasti, alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät voimakkaasti, nuorisoväkivalta lisääntyy, väkivalta yleensäkin. Osittain seuraa karsiutumista, mutta myös sitä, että rajiotuksiin palataan. Pikku hiljaa kaikki nämä ongelmat alkavat asettua uomiinsa.
Potentiaalia kuitenkin edelleen jää. Siinä missä etelämpänä vuosituhansia melko vapaasti saatava alkoholi on aiheuttamiensa tragedioiden kautta karsinut ongelmaiset vähemäksi sosiaalihuollottomassa ympäristössä, siellä missä alkoholi on melko uusi tulokas, se prosessi on edelleen kesken, varsinkin jos ilmasto on niin kylmä, että' tislatun käyttö on ollut melko yleistä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rehellisesti sanoen, sait todella sekavan kudelman aikaan.
”Laumaeläin saa hyötyä kuulumisestaan laumaan. Keskeinen hyöty on käydä porukalla sotaa.”
Ryhmässä elämisen keskeinen hyöty on yhteistyö. Niin ravinnon, suojan kuin ehkä puolustamisen kannaltakin. Porukassa saadaan enemmän kaikaan.
”Se hajottaa lauman yhteinäisyyttä, joka on pakotettava takaisin pelolla.”
Et ehkä ole täysin ottanut kaikkia tekijöitä huomioon? Ryhmä vetää puoleensa, ihminen eri ole erakko. Samaan aikaan ryhmä hylkii, ellet sopeudu sen luomiin normeihin. Tätä kutsutaan dynamiikaksi. Se on aina läsnä. Eikä siihen oikeastaan tarvita erityistä pelkoa, sillä suurin pelko syntyy siitä, että ryhmä hylkää eikä toista vastaavaa ole mihin liittyä.
”Lopulta sopeutuneet tuntevat pelolla luodun pakon tarpeettomaan, varsinkin kun he kehittyessään oppivat iertämään sitä. Pakko poistetaan ja sen seurauksena sopeutumaton alaluokka joutuu valinnan kohteeksi.”
Tätä en ihan kyllä hahmota. Niin, ryhmään syntyy eri rooleja, jotka muotoutuvat sen mukaan, miten suuri ryhmä on. Mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän se ”elää”, eli siihen liitytään, erotaan, karkotetaan, nostetaan johtavaan asemaan, alennetaan jne.
Luokat puolestaan ovat yhteiskuntaluokkia. Eli tähän ei enää ryhmädynamiikka toimi, vaan se taustalla on erittäin pitkä historia sekä kulttuuri. Yläluokka on luonut erilaisia pakotteita, joilla se pyrkii säilyttämään oman asemansa. Karkeasti on voitu jakaa yläluokka – ylempikeskiluokka – alempi keskiluokka – alaluokat. Nämä perustuivat syntyperään. Suurin vaikuttava mahti on keskiluokalla. Kun se pyrkii samaan kuin yläluokka (johon sillä oikeasti ei ollut mahdollisuuksia) ja karttaa alaluokkia, se synnytti voimakkaan liikkeen. Alaluokat eivät tee vallankumouksia vaan sen tekee yleensä keskiluokka.
”Uskonnon luoman pakon poistumisen ajateltiin valistuksen ajatusmaailmassa, johon sosialismi ja siihen liittyvä pasifismikin kuuluu, johtavan sotien ja väkivallan päättymiseen. Irrationaaisia uskomuksia ei voisi enää käyttää väkivallan perusteluna eikä siihen pelottelemisessa.”
Koivimpa typistit valistuksen ajan saavutuksia. Oikeasti se oli paljon suurempi kumous vapauden suhteen, kuin mikään 60 luvun juttu.
Toki siihen kuului kirkon oppien kyseenalaistaminen, mutta myös käsitys, että ihminen voi rakentaa toisenlaiset yhteiskunnan kuin mitä tuolloiset olivat. Syntyi demokratia. Ajateltiin, että yksilö voi vaikuttaa paljon omaan asemaansa, kunhan hän saa koulutusta ja arvostusta ihmisenä, sekä jyrkät rajat yhteiskuntaluokkiin poistetaan eli ollaan tasa-arvoisia.
Näin syntyi koulut, ammatillinen koulutus, johon pääsivät kaikki yhteiskuntaluokasta riippumatta. Eli kun lukutaito lisääntyi, samalla tavallisen ihmisen tietämys lisääntyi. Kun tietoa oli enemmän, se johti parempaan toinen toisensa ymmärtämiseen. Samalla syntyi ajatus myös vapaasta markkinataloudesta, eli valtiot eivät enää säädelleet keskinäistä kilpailu jäykillä laeillaan. Tämä tosin saatiin aikaan myöhemmin.
”Sitten tulee 1960-luvun vapautuminen.”
Oikeasti tuo oli vain jatkumoa. Kun kehitettiin sähköinen tiedonvälitys eli TV jne. päästiin seuraamaan sekä vaihtamaan tietoja globaalisti. Se oli nopeampaa, samalla se toi uutta vapautta. Ihmisoikeudet paranivat osittain mm. Yhdysvalloissa, samoin siirtomaat alkoivat itsenäistyä.
Yksi suuri muutos tuli ihmisen lisääntymiseen. Tieteen kehityttyä saatiin keksittyä ehkäisypilleri. Se vapautti naisia alituisista raskauksista ja raskauden pelosta. Luonnollisesti se vaikutti seksuaaliseen käyttäytymien muutokseen.
”Siinä missä etelämpänä vuosituhansia melko vapaasti saatava alkoholi on aiheuttamiensa tragedioiden kautta karsinut ongelmaiset vähemäksi sosiaalihuollottomassa ympäristössä…”
Niin, tuolloin ”sosiaalihuolto” oli perheiden vastuulla. Surkea oli asema, kun perhe hylkäsi. Mutta en oikein kykene näkemään yhteyttä alkoholismin syntymiseen tuossa?
Sillä alkoholi on ollut yksi osa suomalaista kulttuuria.
”Suomessa on juotu alkoholia vuosituhansien ajan. Olutta on pantu ainakin rautakaudelta (500 eKr.) alkaen. ”
”Viimeistään 1600-luvun alussa papisto alkoi paheksua juopumusta, ja humalasta tuli synti. Arviot alkoholin kulutuksesta 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa vaihtelevat kolmesta viiteen litraan absoluuttista alkoholia per asukas.”
HS 1.6.2014 Tuhansien vuosien humala
Mutta siinä olet oikeassa että kun keskiolutta sai maitokaupoista, kulttuuri muuttui. Nyt alkoi keskiluokkakin juoda ”kuravettä”, eikä sitä enää pidetty junttien juomana. Samalla kulutus lisääntyi, koska ylipäätään alkoholin juomista ei pidetä paheksuttavana. Samaa kehityskulkua tuntuvat uudet huumeet nyt käyvän.
Vapaus ei aina niin yksinkertainen juttu ole. Tuntuu että osa on jopa halukas siitä luopumaan, koska niin innokkaasti ovat kannattamassa demokratian alas ajamista.
"Ryhmässä elämisen keskeinen hyöty on yhteistyö. Niin ravinnon, suojan kuin ehkä puolustamisen kannaltakin. Porukassa saadaan enemmän kaikaan. "
Juuri näin. Meistä jokainen on totaalisen riippuvainen muista.
Ainakaan minä en kirjoittele tätä komponenteista lähtien itse rakentamalla tietokoneellani, itse sahaamistani laudoista ja itse malmista asti tekemillä nauloilla rakentamassa talossani enkä pukeudu vain itse tekemiin vaatteisiin tai syö vain itse kasvattamaani tai pyytämääni ruokaa.
Koko elämä perustuu yhteistyöhön. Ja hyvä niin.