Vain 17 -vuotiaana lukiolais-kloppina hän lahtasi ihmisiä minkä kerkesi. Kajaanin Sisseinä tunnetun verihurttajoukkion matkassa hän eteni Iisalmen, Kuopion, Varkauden, Hillosensalmen, Kinnin, Mouhun yms. kautta Viipuriin ja sieltä Haminaan ja lopulta lahtariparaatiin Helsinkiin 16.5.1918. Haminassa hän johti teloitusporukkaa. Jälkikäteen hänestä on koetettu tehdä jopa Kainuun Sanomien sotakirjeenvaihtajaa ja sotareportteria, joka ei osallistunut taisteluihin.
Kuitenkin lähteet kertovat muuta. Jopa itsekin myönsi johtaneensa "yhdeksän pääpunaisen
teloitusta" Haminan valleilla. Kovasti hän koetti vähätellä osuuttaan, mutta jokainen ymmärtää, ettei "yöllä kuljeksiessaan Haminassa" joudu sattumalta teloitusporukan johtajaksi, vaikka kuinka joku Takkinen - niminen mies niin "satunnaiselle kulkijalle" määräisi.
Mikkelin Jalkaväkimuseossa on valokuva konekivääriryhmästä ja kuularuiskun kahvoissa on silmälasipäinen Kekkonen.
Kuitenkin lähteet kertovat muuta. Jopa itsekin myönsi johtaneensa "yhdeksän pääpunaisen
teloitusta" Haminan valleilla. Kovasti hän koetti vähätellä osuuttaan, mutta jokainen ymmärtää, ettei "yöllä kuljeksiessaan Haminassa" joudu sattumalta teloitusporukan johtajaksi, vaikka kuinka joku Takkinen - niminen mies niin "satunnaiselle kulkijalle" määräisi.
Mikkelin Jalkaväkimuseossa on valokuva konekivääriryhmästä ja kuularuiskun kahvoissa on silmälasipäinen Kekkonen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kekkonen oli erityisen verenhimoinen lahtari. Kajaanin Sissit oli mukana suorittamassa Viipurin putschia ja heti sen suoritettuaan heidät toimitettiin lahtaamaan vankeja Haminaan.
Kajaanin Sissirykmentti, oikeasti lähinnä pataljoona tai reilu komppania, osallistui Helsingissä 16.5.1918 valtausparaatiin, jonka järjesti Mannerheim liki kuukausi saksalainen järjestämän OIKEAN valtausparaatiin jälkeen. Ei siihen paraatiin ollut Kajaanin lahtareiden vaikeaa päästä kun olivat niin kovassa maineessa ja niitä oli niin vähän. Mukana oli Kajaanin Seminaarin johtaja Elja Rihtniemi, joka kohti Kajaanin lahtarikaartia ja mm. ex. ulkoministerin Keijo Korhosen isä Hannes Korhonen. Tämä Hannes on myöskin Johanna Korhosen isoisä.
Lähteenä kirja K. Sissi-R (Kajaanin Sissirykmentti) Stenij O. 1928 1.p
Tämä Stenij oli Mieslahden Kansanopiston rehtori ja lahtaripappi, oikein harras lahtarikörtti, joka muutti ryssälle haiskahtavan nimensä muotoon Otto Korpijaakko.
Täsmennetään väärä tieto eli Eljan isä Voldemar oli Kajaanin Seminaarin johtaja ja Elja toimi myöhemmin lahtariupseerin uralla.
Kekkonen oli siis punaisten vihollinen. Sipilä käytännössä koko kansan vihollinen 100 vuotta Kekkosen jälkeen. Eli enemmän Sipilässä on suurmies ainesta kun Kekkosessa. Kekkosella ei rahkeet riittäneet koko kansaa vastaan
"Sipilä käytännössä koko kansan vihollinen 100 vuotta Kekkosen jälkeen. Eli enemmän Sipilässä on suurmies ainesta kun Kekkosessa. Kekkosella ei rahkeet riittäneet koko kansaa vastaan"
Outo möläytys taas stallarilta! Sipilä on vaalien tuloksena nykyisessä asemassaan eikä hän ole mikään "koko kansan vihollinen" muillle kuin palstan stallareille (kannatus 0,3 &).
Sipilän hhallitus on vaikeana aikana saanut talouden nousuun, työttömyyden laskuun ja velanoton vähenemään! Sitä tehdessä päädytään ratkaisuihin, joilla ei suosiota lisätä, mutta vain aniharva näkee hänet minään "kansan vihollisena"!
Stallarit itse ovat aatteiltaan lähinnä juuri Suomen kansan vihollisia!
Kummallista on tarinan muuttuminen teloituksen määränneen jääkärin osalta! Kekkosen Vuosisatani 1 -kirjassa puhutaan "että sotilasjoukko kuljettaa keskellään kymmenkuntaa siviilihenkilöä" ja IS:n jutussa ne onkin "pääpunaisia". Samoin tapahtuman aikakuvaus on erikoinen. Yölläkö se Kekkonen käveli noin vain Haminan torilla... Jutun kirjoittaja kuitenkin lainaa ko. kirjaa vaikka Kajaanilaisen jääkärin henkilön nimi on aivan ERI!
Kun sota oli jo päättynyt, niin vain 17 -vuotias verenhimoinen Kekkonen toimi paremman tekemisen puutteessa päälahtarina!
Ilta-sanomissa 4.9.2010 on sivulla 26 artikkeli, jossa teloitustapahtuma kuvataan "UUDESSA VALOSSA":
>>>
Teloituksista jäi trauma
"-Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista ja minä oli johtamassa ryhmää, joka sen teki."
Näin kirjasi 17 -vuotias Kekkonen päiväkirjaansa vuorokausien 25-26.5.1918 kohdalle tapahtuman, jonka keskipisteeksi hän joutui loppukeväisenä YÖNÄ kesken kävelyn Haminan torilla.
--- Sitten seuraa selostusta Kekkosen sotareissusta ----
Itse hän omien sanojensa mukaan joutui teloittajaksi Haminassa. Kymmenkuntaa vankia saattanut tuttu jääkäri JUHO JAUHIAINEN komensi Kekkosen johtamaan "yhdeksän pääpunaisen" ampumista.
- Kun valmistelut olivat päättyneet, alkoi osuuteni. "Poskelle, laukaise" taisivat olla komentosanani, lukee vuonna 1981 julkaistun Vuosisatani -muistelmien ensimäisessä osassa.
---- Sitten seuraa Haminan tapahtumia tutkineen Olli korjuksen kirjassaan esittämä nimilista Kekkosen todennäköisesti teloittamista punaisista. ----
Jutun on kirjoittanut Timo Myllyniemi
Kyllä Kekkonen johti kahta eri teloistustapahtumaa Haminassa 1918. Toinen on tässä kuvattu Jauhiaisen nappaama ryhmä siviilejä, kun niiden teki niin mieli ampua. Toinen on toukokuun lopussa 30. päivä tai 29. kun Kekkonen vei "joitakin punaisiksi väitettyjä valleille" (tämän hän on kertonut Esko Riekille ja veljelleen jo ennen sotia) Tästä hän väittää vain ampuneensa päähän ulisevia punikkeja hiljaiseksi. "Omaiset saivat hakea ruumiit pois haisemasta" leuhkii Kekkonen.
Voi vain kuvitella millainen peto on vihan sokaisema 17 -vuotias pyssymies.
"Voi vain kuvitella millainen peto on vihan sokaisema 17 -vuotias pyssymies."
Näinhän se on, aivan tarkoituksellahan esim. Afrikassa nykyaikaina käytetään lapsisotilaita.
<<Oliko tämän tehtävän saanut menettänyt hermonsa>>
On jokseenkin varmaa että Jääkäri-luutnantti Taskinen alias Jauhiainen tuskin menetti hermonsa lahtarin hommissa...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Jauhiainen
Vappu 1918 Viipurissa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201804292200911361_pi.shtml
Vappuna 1918 Kekkonen oli sodassa.
Kekkonen oli liittynyt Kajaanin suojeluskuntaan 1917, ja olisi halunnut päästä myös jääkärikoulutukseen Saksaan. Hän oli kuitenkin liikkeellä liian myöhään.
Tammikuussa 1918 hän liittyi Kajaanin sissirykmenttiin. Jo helmikuun alussa Kekkonen lähti Kuopion valtaukseen, jättämättä edes vanhemmilleen hyvästejä.
Kekkonen toimi sodassa rintamakirjeenvaihtajana Kajaanin Lehdelle, minkä vuoksi hän pääsi liikkumaan rykmentin kaikkien komppanioiden parissa.
- Vapaussodan vappua Viipurissa valaisi kirkas päivänpaiste. Kirkas ja reipas oli mieliala myös vapautuneiden viipurilaisten keskuudessa, kun kaupungin ottivat valtaansa valkoiset valloittajat, kertoi kirjeenvaihtaja Kekkonen ”Vappuna Viipurissa” -nimisessä kirjoituksessaan.
Kekkonen kuvaili kirjoituksessa, kuinka Viipuri oli verrattain hyvin säilynyt sodan tuholta.
- Vankeja on kovasti joka paikassa, hän jatkoi.
Kirjoituksessa hän kertoi kenraali Mannerheimin saapuneen myös vapuksi Karjalan vallattuun pääkaupunkiin.
Mielessä painoivat myös omat tappiot, sillä juuri kajaanilaisiin Viipurin valloitus oli osunut kovasti.
- Nyt lähdemme Säkkijärvelle ja sieltä Haminan kautta Kouvolaan punaisen hirmuvallan tähteitä puhdistamaan. Pian kai saamme viettää vapausjuhlaa Suomen puhdistamisen johdosta, hän päätti kirjoituksensa.
Haminan teloittaja
Viipurin jälkeen Kekkonen oli mukana valtaamassa Haminaa, jonne hän jäi sodan päättymiseen asti.
Toukokuun kuudentenatoista hän pääsi osallistumaan valkoisten voitonparaatiin Helsingissä, josta palasi vielä Haminaan todistamaan sodan jälkinäytöstä.
Hän johti ryhmää, joka teloitti yhdeksän punaista Haminan valleilla.
- 25.-26.5.18 Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti, hän oli kirjannut muistiinpanoihinsa.
Seitsemäntoistavuotiaasta Kekkosesta tuli teloittaja.
Paavo Haavikon kirjoittamassa, Kekkosen kirjoituksiin perustuvassa muistelmateoksessa Tämä minun ankara Vuosisatani maalataan kuva yllätyksestä:
- Äkkiä seison teloitusryhmän päällikkönä antamassa ampumiskäskyä. Vangit ovat jo kohtaloonsa alistuneita. Miksi juuri minä?
- Oliko tämän tehtävän saanut menettänyt hermonsa niin, että kun toimenpidettä ei enää voitu siirtää, oli miestä vaihdettava äkkiä ja niin, että valittu hoitaisi luottamustehtävänsä loppuun saakka?
Saman muistelmateoksen ensimmäisessä laitoksessa Kekkonen kertoi, että Haminan tapahtumat vaikuttivat myöhemmin hänen poliittisiin kannanottoihinsa.