Kielitaito ei ole enää vain koulutetun kansanosan yksinoikeus, vaan olennainen osa ammattitaitoa monilla aloilla. Vieraiden kielten lisäksi oman äidinkielen osaaminen työhönottohaastattelussa on arvossaan. Englannin kieli alkaa olla jo kansalaistaidon asemassa ja sillä on suuri merkitys henkilön palkkaamisessa. Palstalla esillä olleen ruotsin kielen merkitys on viime vuosikymmenien aikana kuitenkin vähentynyt huomattavasti.
Oman äidinkielen hallinta on vieraiden kielten opiskelussa kaikkein tärkeintä. Kielioppi on opiskelussa hyvin tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kansalaisopistoissa kielten opiskelun etenemistä haittaavat monet kielioppitermit, jos opiskelija ei ole niistä koskaan kuullut. Opetuksessa esiintyvät imperfektit, adverbit, futuurit, konjunktiot, konditionaalit, datiivit, prepositiot ja monet muut monille vieraat asiat.
Moni aloittaa syksyllä innokkaasti vieraan kielen opiskelun, mutta suuri osa keskeyttää sen heti alkuunsa, kun opettaja alkaa puhua pronomineista, prepositioista tai moduksista ja monista muista kummallisuuksista. Kieliopi on monille myrkkyä. Syksyllä aloittaneesta täyden luokkahuoneen ryhmästä on keväällä jäljellä tuskin puoltakaan ja ryhmä harvenee vuosi vuodelta.
Joillekin tulee suurena yllätyksenä, kun huomaa, ettei oppinutkaan yhdessä lukukaudessa puhumaan vierasta kieltä.
Opiskeluun tarvitaan motivaatiota ja intoa. Innoittajina voivat olla esimerkiksi matkailu, uusi työpaikka, kulttuuri, kirjallisuus, musiikki, ulkomaiset ystävät jne.
Vieraan kielen välttävään hallintaan tarvitaan monien vuosien (5 – 10) opiskelu esimerkiksi kansalaisopistoissa. Opiskelun tulee sisältää asiantuntevaa ohjausta, kuuntelua ja puhumista. Uskallan väittää, että itseopiskelu kotona ilman asiantuntijan ohjausta ei johda mihinkään.
Nyt en puutu ”Tiki-talk” -kieleen, jota opitaan jääkiekkokaukaloissa, tai erään Kimin varikkoenglantiin.
Eräässä työpaikassani työntekijät halusivat opetella englantia, mutta heidän ehtonaan oli, että opettaja opettaa heitä puhumaan englantia puuttumatta kielioppiin. Sellainen on mahdotonta, koska kielioppi on aina opetuksen runkona, olipa kyseessä mikä kieli tahansa. Joitakin fraaseja voi näin oppia, mutta pelkästään niillä ei maailmalla pitkälle pötkitä.
Olen päässyt kolmisenkymmentä vuotta sitten työssä ollessani opiskelemaan venäjää venäläissyntyisen opettajan ohjaamana kuuden vuoden ajan vähintään kaksi tuntia viikossa, jonka jälkeen voin sanoa hallitsevani venäjän kieltä jollakin tavalla.
Pidän kielten opiskelua tärkeänä myös vanhemmalla iällä. Aivojen ahkera käyttö ehkäisee muistisairauksia.
Muista, että aikoinaan mieleen painetut asiat ja opitut taidot eivät unohdu ja asioiden muistissa säilyminen ei heikkene!
Oman äidinkielen hallinta on vieraiden kielten opiskelussa kaikkein tärkeintä. Kielioppi on opiskelussa hyvin tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kansalaisopistoissa kielten opiskelun etenemistä haittaavat monet kielioppitermit, jos opiskelija ei ole niistä koskaan kuullut. Opetuksessa esiintyvät imperfektit, adverbit, futuurit, konjunktiot, konditionaalit, datiivit, prepositiot ja monet muut monille vieraat asiat.
Moni aloittaa syksyllä innokkaasti vieraan kielen opiskelun, mutta suuri osa keskeyttää sen heti alkuunsa, kun opettaja alkaa puhua pronomineista, prepositioista tai moduksista ja monista muista kummallisuuksista. Kieliopi on monille myrkkyä. Syksyllä aloittaneesta täyden luokkahuoneen ryhmästä on keväällä jäljellä tuskin puoltakaan ja ryhmä harvenee vuosi vuodelta.
Joillekin tulee suurena yllätyksenä, kun huomaa, ettei oppinutkaan yhdessä lukukaudessa puhumaan vierasta kieltä.
Opiskeluun tarvitaan motivaatiota ja intoa. Innoittajina voivat olla esimerkiksi matkailu, uusi työpaikka, kulttuuri, kirjallisuus, musiikki, ulkomaiset ystävät jne.
Vieraan kielen välttävään hallintaan tarvitaan monien vuosien (5 – 10) opiskelu esimerkiksi kansalaisopistoissa. Opiskelun tulee sisältää asiantuntevaa ohjausta, kuuntelua ja puhumista. Uskallan väittää, että itseopiskelu kotona ilman asiantuntijan ohjausta ei johda mihinkään.
Nyt en puutu ”Tiki-talk” -kieleen, jota opitaan jääkiekkokaukaloissa, tai erään Kimin varikkoenglantiin.
Eräässä työpaikassani työntekijät halusivat opetella englantia, mutta heidän ehtonaan oli, että opettaja opettaa heitä puhumaan englantia puuttumatta kielioppiin. Sellainen on mahdotonta, koska kielioppi on aina opetuksen runkona, olipa kyseessä mikä kieli tahansa. Joitakin fraaseja voi näin oppia, mutta pelkästään niillä ei maailmalla pitkälle pötkitä.
Olen päässyt kolmisenkymmentä vuotta sitten työssä ollessani opiskelemaan venäjää venäläissyntyisen opettajan ohjaamana kuuden vuoden ajan vähintään kaksi tuntia viikossa, jonka jälkeen voin sanoa hallitsevani venäjän kieltä jollakin tavalla.
Pidän kielten opiskelua tärkeänä myös vanhemmalla iällä. Aivojen ahkera käyttö ehkäisee muistisairauksia.
Muista, että aikoinaan mieleen painetut asiat ja opitut taidot eivät unohdu ja asioiden muistissa säilyminen ei heikkene!
Vastaukset 43
Vanhimmat
Tuon takia ihmiset opettelevat Englannin yksinkertaisella tavalla ja oppivat. Ulkomaalaiset ihmettelevät miten suomessa varsinkin nuoret osaavat Englantia,ameriikan englannilla pärjää ilman jonninjoutavia vääntelyitä.
Niin, kielten nimet kirjoitetaan suomen kielessä pienellä alkukirjaimella, maiden ja maanosien taas isolla. Minkä arvoinen on sellaisen mielipide, joka ei osaa edes äidinkieltään?
Nollan.
Takaisin alakouluun, koko kierros uusiksi.
Voin kuvitella, miten tuolla kielitaidolla sinusta tulisi ulkomailla tosipaikan tullen mykkä, pelkkä punastelija. Tietokoneen ja pelien englannilla, ja niillä yksinkertaisilla sisäkomennoilla ei kovin pitkälle pötkitä. Vaikka, ne saattavat niin urhean sotaratsumaisilta tuntua. Olet kuitenkin selkeästi kelpo kehityskelpoinen. Pidä itsestäsi huolta.
Älkää vain aikaanne tuhlatko länsinaapurin kielen opiskeluun.Pakolla opetetusta kielestä ei ole ollut mitään hyötyä eikä kukaan opi kun ei edes kiinnosta,
Oksettaa kun kuulee tai näkee sanan Ruotsi ja pakkoruotsi sen aikaan sai.
Ei amerikkalaisten englanti ole yhtään helpompaa, kuin englantilaisten puhuma.
Wanha on äärettömän oikeassa kielen käytön rungosta ja sen merkityksestä. Jos sanat ja verbaalin kieliasun jäsennys ovat kielelle epäjärjestyksessä, syntyy hämillään olo ja osaymmärtämättömyys. Vastapuolen ajattelu ei toimi. Viestittäjä ei osaa ilmaista silloin itseään kielen taitomukaisesti. Syntyy hyvin helposti väärä mielikuva alkuperäiseen tarkoitukseen nähden. Pahimmillaan se voi tietää sotaa, noin karrikoiden ajatellen.
Varikko vertaus oli tosi hyvä. Kyseenalaista lahjakkuutta löytyy myös lentokotkien maailmasta alastulorinteineen, sekä lauluineen. Saksalaiset eivät tainneet aina keihäänheiton journalismiakaan ymmärtää;)
Myö Lieksa isäm maaliset persu natsit osataa sannoo Saksaks Sickhail.
Sieg Heil olisi oikein kirjoitettuna?? Mutta sairas kuvittelu usein vääntää sanoja mihkä tahansa, en tiiä.
Mitä sieg heil tarkottaa suomeksi?
Tervehdys voitolle!
Hyvä koira ;-))
Niin,muuallakin Euroopassa mietitään verbejä ja mitä kirjoitellaan isolla ja mitä pienellä kirjaimella. Kukaan ei osaa englantia sen takia niin kuin wanha tuumailee,miten sarkala jaksaa? Oliko myyryllä hyvät munkit?
Pieru on nykyään tuossa telkkarin Putouksessa.
Mitä oikein yrität sanoa Speakenelishordie, minulle ei oikein avaudu
Ainakin Wanha on oikeassa aloituksessaan.
Muistaakseni Myyry oli linja-autoliikennöitsijä. Ei leipuri. Voihan toki olla, että viisikymmentäluvulla on ollut Lieksassa myös nimisiään munkkileipureita. Ehkä myöhemminkin. Mustosen munkit minulle joskus maistuivat. Savinaisilla ja Mustosilla oli jotain yhteistä.
Toivo Myyry oli todellakin liikennöitsijä eikä tietääkseni Lieksassa ollut Myyry -nimisiä leipureita. Munkkeja valmisti Mustonen Mönninkadun varrella vielä 70-luvullakin. Valmistihan nitä toki muutkin leipomot.
Jos joku ei ehtinyt pankon kysymykseen vastata, niin yritän.
Tiedät kyllä, mutta haluat kikkailla.
Sieg heil, Hitlerin sanomana tarkoittaa: ”Me olemme ainoa oikea, voitamme ja hävitämme väärät täältä.”
Lieksa rasistin sanomana: ”Musta muuttaja syö leipäni Kelan luukulta.”
Suvaitsevainen muotoilee asiayhteyden näin: ”Minä haluan jakaa leipäni kaikille Maan kansalaisille.”
Poliitikko sanoo näin: ”Jos äänestätte minua, osaan aina huolehtia näistä ongelma-asioista teidän hyväksenne, hyvät äänestäjäni.”
Filosofi sanoo näin: ” Teillä kaikilla on tästä asiasta kutakuinkin oikea näkemys.”
Psykologi sanoo näin:” Älä liika mieti asiaa, josta et mitään vielä ymmärrä, ennen hoitojaksoni päättymistä.”
Juristi sanoo näin:" Komppaan edellistä, eli psykologia, mutta se tärkein, laskutus unohtui. Rahan on liikuttava oikeaan suuntaan.”
Pankinjohtaja sanoo näin: ”Tässä asiassa vakuutesi ovat hieman puutteelliset.” Mutta, jos juristisi kanssa pääsemme sopimukseen...
Tikka sanoo näin: ” Lähden käpyä hakkaamaan puun koloon.”
Minä sanon näin: ” Kipua ja mielipahaa tuntematta, en ole edellisten kanssa läheskään sama mieltä.”
Haluan oppia vielä jotain uutta.
Älä pelleile vaan tunnusta jota et osaa sakua et tunne tuon vertaas ees alkeita.
Itse pelleilet. Eloni ei saksan kielen kaikkiin syvimpiin ole vielä yltänyt. Mutta seuraaja pärjää ihan alkeilla, vaikkapa turistina nakkikioskilla. Ei tarvitse sanoa muuta kuin, Ich auch Vielen Dank. Sitenpä saat sitä saamaa kuin edellinen makumaisteri. Mausteitten sanat tietenkin vaativat hieman mausteitten sisäistämisen tuntemusta ja asiayhteyden mielenkiintoa.
Ensimmäinen saksan kielen opettajani oli Sinikka.
Tietolähteeni mukaan Sinikka on ollut Lieksan yhteislyseossa saksan kielen opettajana 60-luvun loppupuolelta alkaen. Sukunimi on melkein kuin upseeriarvo. Minun saksankielen opettajani oli 50-luvun lopulta alkaen seitsemän vuoden ajan kunnioitettu rehtori Mainio "Ausgezeichnet" Helojoki.
Mainio oli mainio ruskea salkku kainalossaan joka aamu, marssiessaan kohti lyseota.
En koskaan nähnyt häntä tyttärensä kanssa yhdessä kävelevän.
Kyllä venäjän kielen hallitseminen on englannin rinnalla tarpeellinen.
Kun venäläiset miehittävät Suomen nöyryyttääkseen suomalaisia,ei ruotsin
kielen taidosta paljon hyödy.
Siksi ruotsin kielen opettaminen Lieksan ja Suomen kouluissa tulisi vaihtaa venäjän kieleen.
Kyllä venäjän kieltä opetetaan Suomen kouluissa enenemässä määrin ja kansalaisopistojen venäjän kielen kurssit ovat hyvin suosittuja. Venäjän kieltä ei opiskella miehityksen takia tai sen pelossa, vaan esimerkiksi työn, matkailun ja kulttuurin takia.
Minuakin pyysivät eräs ammattilaisryhmä joskus opettamaan käytännön englantia iltaisin.
He vaativat, että kielioppi jätetään sivuun.
Koska he olivat kaikki hyviä ystäviäni, niin sanoin etten ehdi.
Ilman mitään kielioppia, se olisi ollut pään takomista seinään, ja opettajaa olisi syytetty huonoista tuloksista.
En halunnut opettaa mitään "tankeroenglantia", jolla ei olisi pärjännyt missään.
Jokaisessa kielessä on paoljon sanoja/sanayhdistelmiä joissa tulee herkästi väärinkäsityksiä, samoin joillain sanoilla on monta merkitystä.
Se on kylläkin Suomen kouluissa vielä hieman vajaata, kun ei opita kunnolla ääntämistä.
Ääntämisen erikoisuuksia hieman.
Amerikkalaisten ja englantilaiste puheessa on suurin ero ääntämisessä, mutta on myös hieman sanoissa, jopa jotain kieliopissakin.
Samoin on australialaisten englannissa, samoin etelä- afrikkalaisten.
Amerikassa on etelävaltiolaisten ja pohjoisvaltiolaisten puheessa suuri ero, samoin myös etelän mustila on "oma kielensä", jota on vaikea ymmärtää.
Suomessa olisi paras opettaa ns. Oxfordin englantia.
On näköjään vastaukseni Wanhalle poistettu. Siinä oli varman se linkki liikaa jossa linkitin kuvaan joka esitti everstin kauluslaattaa kolmella isommalla heraldisella ruusulla.
Jahas tähän se poistattamisen helpottaminen tulee johtamaan.
Eihän tuossa linkissä ole ollut mitään sääntöjen vastaista.
Pakko- ja virkamiesruotsi ensin pois, sen jälkeen tekemään Suomesta virallisesti vain suomenkielistä maata. Muumiruotsille vähemmistökielen asema.
Eräs entinen lyllin opettaja poistui vähän aika sitten tuonpuoleiseen.
S.L. poistui vain 80-vuotiaana.
Näin on. Toki on niitä nuorempiakin tuttuja ja ystäviä poistunut viime aikoina.
Hän opetti minulle keskikoulussa suomen kieltä.
Osa meistä on sitä ikäluokkaa, että näitä suru-uutisia kuulee lähes viikoittain. Omista luokkakavereistanikin Moisionkadun koululta tiedän jo kolmen menneen. Elon kiertokulku on sitä, että jokaisen vuoro tulee ennemmin tai myöhemmin. Luonto valitsee aina omansa aikanaan.
Meidän elossa olevien kannattaa kuitenkin oman elomme aikana valita omia valintoja ja tekemisiään oikealla tavalla. Se on jotain mihin mielestäni pystyy vaikuttamaan. Kohtalo on jotain sellaista mihin en oikein usko.
Ei täällä ole mitään pätevää opetusta millekkään kielelle ja kortistossa ei tarvita
Tiedän, että Lieksassa on päteviä opettajia monille vieraille kielille. En lähde tässä heitä erikseen nimeämään, mutta pätevyyttä löytyy ainakin ruotsin, venäjän, italian, saksan ja ranskan kielten opettamiseen. Uskon, että syntyperäinen ulkomaalainen, joka on suorittanut Suomessa maisterin tutkinnon kielen opettajaksi, on erittäin pätevä. Vielä 1960-luvulla päteviä vieraiden kielten opettajia ei ollut, vaan kielten opettajina toimi parhaimmillaan filosofian kandeja ja muiden aineiden opettajina ylioppilaita.
Kortistosta voisi päästä pois, kun opettelisi jonkin vieraan kielen.
Kyllä tosiaan tuollainen on pätevä.
Syntyperäinen osaa ääntämisen, ja käytännön kielen.
Mitään kirjainta tai sanaa ei missään kielessä tietääkseni lausuta samalla tavoin, kuin suomen kielessä.
Hieman vielä täsmennän tuota ääntämistä.
Suomen sukukielissä on kyllä aika samanlainen ääntäminen, jos on läheinen sukulainen, kuten vepsäläiset.
Unkarissa on aika iso ero.
Sitten noista kielistä, jotka ei ole sukua, niin malaijin kieli on lähinnä meidän ääntämistä, joten sen opiskelu on helpompaa, kiinan kieli ehkä kauimpana (kaikki kiinan kielet).
Kysynkin aivan uteliaisuuttani montaako kieltä olet oppinut Lieksassa?
En ole kuin yhden, äidinkieleni.
Siellähän on sitten hyvä tilanne alkaa opiskella kieliä, koska noin monelle kielelle löytyy pätevä opettaja.
Nuo muka pätevät opettajat ovat itseoppineita lieksalaisia jotka on joskus käyneet noissa maissa.
Nykyaikana opettajilta vaaditaan oikea yliopistollinen ylempi korkeakoulututkinto sekä erilliset pedagogiset opinnot yliopistossa. Jotkut opettajista ovat todellakin käyneet ulkomialla täydentämässä opintojaan paikallisissa yliopistoissa. Tunnen heistä kaksi kielten opettajaa. Itseoppineita opettajia ei ole ollut Lieksassa lähes sataan vuoteen. Ylioppilaita oli opettajina vielä 50- ja 60-luvuilla, mutta hekään eivät olleet itseoppineita ylioppilaita.
Ei varmana vaadita mitään yliopistollisia tutkintoja.Minunki serkku on opettaja ollut kansakoulupohjalla ja on johtaja opettaja eteläsuomalaisessa oppikoulussa,joten laskit luikuria.
Tunnistan vastaan vänkyttäjän puuttuvista välilyönneistä. Hän vaihtaa jatkuvasti nimimerkkiä, eli hänen tarinansa ovat aina pelkkää palturia. Niitä ei kenenkään kannata ottaa vakavasti!
On aivan tarpeetonta lähteä kiistelemään opettajalta vaadittavista tutkinnoista. Opettajien kelpoisuudesta on säädetty asetuksessa. Opettajien tehtäviin vaaditaan muiden kelpoisuusehtojen lisäksi opettajan pedagogiset opinnot.
Luokanopettajalta vaaditaan kasvatustieteen maisterin tutkinto, peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot.
Pedagogiset opinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa antavat yleisen pedagogisen kelpoisuuden, eli niiden jälkeen voi työskennellä pätevänä opettajana eri oppilaitoksissa.
Asetus 986/1998 opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.
Minun kouluaikanani 1950-luvulla esimerkiksi yhteiskoulussa eli oppikoulussa oli noin puolet epäpäteviä opettajia. He olivat juuri ylioppilaiksi valmistuneita nuoria. Äidinkieltä ja puukäsitöitä opetti oppikoulussa alaluokilla kansakoulunopettaja Jorma. K.
Serkkusi tarina on uskomaton, mutta siitäkään en lähde väittelemään.