"Globaali kompakti turvallisesta, järjestäytyneestä ja sääntöjen mukaisesta siirtolaisuudesta, GCM, on mahtipontinen nimi YK:n laatimalle maahanmuuton ja siirtolaisuuden ohjeistukselle. YK:n mukaan paperi pyrkii kattamaan kaikki siirtolaisuuden ulottuvuudet kaikkien maiden osalta. Kyseessä on YK:n ensimmäinen maailmanlaajuinen asiakirja, joka esittelee jäsenmaille yhteiset käytännöt kansainvälisessä siirtolaisuudessa.
Ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge vastasi STT:n kysymyksiin GCM:stä, josta on levinnyt monenlaisia käsityksiä aina Suomen eduskuntaa myöten".
https://www.ksml.fi/kotimaa/YKn-siirtolaisuussopimus-on-kaikkien-etu-muttei-velvoita-ketään/1283270
Miksi asiakirja tarvitaan?
Asiakirjan tavoitteena on vastata yhdessä maailmanlaajuiseen haasteeseen. Niin lähtö-, kauttakulku- kuin vastaanottajamaat voivat tarkastella käytäntöjään ja tarvittaessa parantaa niitä. Näin päästään kohti turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjen mukaista siirtolaisuutta – aivan kuten asiakirjan nimikin sanoo.
Laiton siirtolaisuus ei ole kenenkään edun mukaista. Asiakirjan ohjeistuksella on tarkoitus edistää asioita kaikissa jäsenmaissa.
Mitkä ovat asiakirjan keskeisimmät kohdat?
Asiakirja kattaa koko siirtolaisuussyklin aina lähtösyistä palautuksiin ja kaiken siltä väliltä. Asiakirjassa on 23 tavoitetta, ja ne liittyvät esimerkiksi datan keruuseen ja jakamiseen, siirtolaisten tunnistautumiseen, haavoittuvassa asemassa olevien suojeluun, ihmiskaupan ja -salakuljetuksen estämiseen, peruspalveluihin ja palautuksiin.
Mihin kaikkeen asiakirja jäsenmaita velvoittaa?
Yksinkertaisesti: ei mihinkään. Kyse ei ole oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta, ja siksi ulkoministeriö ei käytä siitä sanaa sopimus. Kompakti on pikemminkin puiteasiakirja, ja jäsenmaat voivat itse valita siitä toimenpiteitä ja tavoitteita. Osa maista, myös Suomi, on jo asioissa pitkällä, ja GCM:llä pyritään saamaan kaikki maat samalle tasolle.
Mitä järkeä on asiakirjassa, joka ei velvoita mihinkään?
Asiakirjalla pyritään kohti parempia siirtolaisuuden muotoja. On hyvä muistaa, että kompakti auttaa kaikkia jäsenmaita, olivat ne sitten lähtö-, kauttakulku- tai vastaanottajamaita. Mailla pitäisi lähtökohtaisesti olla haluna edistää asioita, ja asiakirjan tarkoitus on helpottaa sitä osoittamalla esimerkiksi parhaita käytäntöjä.
Ketä asiakirja hyödyttää?
Aivan kaikkia, sekä maita että siirtolaisia. Muuttoliikettä on aina ollut ja tulee olemaan, ja koska se koskettaa useita maita, se edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Siirtolaisuusaalto vuonna 2015 herätti Euroopan maita ajattelemaan, että asioihin on valmistauduttava paremmin myös lähtömaiden kanssa.
Tavoitteena on, ettei laitonta ja epäjärjestäytynyttä siirtolaisuutta enää olisi. Asiakirjassa on myös toimia, joilla pyritään helpottamaan tilannetta lähtömaissa.
Miten asiaa on käsitelty eduskunnassa?
Virkamiestason valmistelun aikana konsultoitiin muita ministeriöitä ja kansalaisyhteiskuntaa. Eduskuntaa on informoitu kesäkuun alussa, ja toisen kerran kansanedustajia informoidaan ennen joulukuussa järjestettävää Marokon korkean tason konferenssia, jossa kompakti on määrä hyväksyä.
Suomessa eri valiokunnat käsittelivät asiaa kesällä ja lopputulos oli, ettei toimenpiteitä tarvita.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Suomalainen, vielä nimeämätön valtuuskunta osallistuu konferenssiin Marokossa, jossa puheenjohtaja esittää asiakirjan hyväksymistä ja jäsenmaat voivat käyttää puheenvuoroja. Oletus on, että asiakirja hyväksytään, sillä valtaosa jäsenmaista on kompaktin takana.
Marokon jälkeen kompakti menee YK:n normaalin kaavan mukaan YK:n yleiskokouksen hyväksyttäväksi tammikuussa.
Ketkä eivät tue kompaktin hyväksymistä?
Yhdysvallat ilmoitti jo ennen neuvottelujen alkua, ettei se hyväksy kompaktia. Lisäksi Itävalta ja Unkari ovat ilmoittaneet, etteivät ne lähde mukaan. Unkari oli jo neuvotteluissa monesta asiasta eri mieltä muiden EU-jäsenmaiden kanssa, joten EU osallistui neuvotteluihin usein kokonaan ilman Unkaria.
Puola, Australia, Tshekki ja Kroatia ovat sanoneet korkealla poliittisella tasolla, etteivät ne hyväksy kompaktia, mutta virallista tietoa ei ole toistaiseksi tullut.
GCM:stä on liikkunut monenlaisia tietoja julkisuudessa, ja Suomessakin perussuomalaisten Laura Huhtasaari väitti viime viikolla eduskunnassa asiakirjan allekirjoittamisen helpottavan siirtolaisuutta entisestään.
Millaisia vääriä tietoja aiheesta on ollut esillä?
Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan meneillään on Euroopan laajuinen valeuutiskampanja, eli asiakirjaa ymmärretään tahallaan väärin ja siitä levitetään tarkoituksellisesti väärää tietoa. Asiakirja ei ole allekirjoitettava sopimus, vaan se menee YK:n yleiskokoukseen äänestettäväksi päätöslauselmamenettelyllä.
Yksi esimerkki vääristä tiedoista on, että asiakirjan sanotaan pyrkivän poistamaan eron laillisen ja laittoman siirtolaisuuden välillä ja avaamaan rajat. Tämä on todella kaukaa haettua.
Ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge vastasi STT:n kysymyksiin GCM:stä, josta on levinnyt monenlaisia käsityksiä aina Suomen eduskuntaa myöten".
https://www.ksml.fi/kotimaa/YKn-siirtolaisuussopimus-on-kaikkien-etu-muttei-velvoita-ketään/1283270
Miksi asiakirja tarvitaan?
Asiakirjan tavoitteena on vastata yhdessä maailmanlaajuiseen haasteeseen. Niin lähtö-, kauttakulku- kuin vastaanottajamaat voivat tarkastella käytäntöjään ja tarvittaessa parantaa niitä. Näin päästään kohti turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjen mukaista siirtolaisuutta – aivan kuten asiakirjan nimikin sanoo.
Laiton siirtolaisuus ei ole kenenkään edun mukaista. Asiakirjan ohjeistuksella on tarkoitus edistää asioita kaikissa jäsenmaissa.
Mitkä ovat asiakirjan keskeisimmät kohdat?
Asiakirja kattaa koko siirtolaisuussyklin aina lähtösyistä palautuksiin ja kaiken siltä väliltä. Asiakirjassa on 23 tavoitetta, ja ne liittyvät esimerkiksi datan keruuseen ja jakamiseen, siirtolaisten tunnistautumiseen, haavoittuvassa asemassa olevien suojeluun, ihmiskaupan ja -salakuljetuksen estämiseen, peruspalveluihin ja palautuksiin.
Mihin kaikkeen asiakirja jäsenmaita velvoittaa?
Yksinkertaisesti: ei mihinkään. Kyse ei ole oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta, ja siksi ulkoministeriö ei käytä siitä sanaa sopimus. Kompakti on pikemminkin puiteasiakirja, ja jäsenmaat voivat itse valita siitä toimenpiteitä ja tavoitteita. Osa maista, myös Suomi, on jo asioissa pitkällä, ja GCM:llä pyritään saamaan kaikki maat samalle tasolle.
Mitä järkeä on asiakirjassa, joka ei velvoita mihinkään?
Asiakirjalla pyritään kohti parempia siirtolaisuuden muotoja. On hyvä muistaa, että kompakti auttaa kaikkia jäsenmaita, olivat ne sitten lähtö-, kauttakulku- tai vastaanottajamaita. Mailla pitäisi lähtökohtaisesti olla haluna edistää asioita, ja asiakirjan tarkoitus on helpottaa sitä osoittamalla esimerkiksi parhaita käytäntöjä.
Ketä asiakirja hyödyttää?
Aivan kaikkia, sekä maita että siirtolaisia. Muuttoliikettä on aina ollut ja tulee olemaan, ja koska se koskettaa useita maita, se edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Siirtolaisuusaalto vuonna 2015 herätti Euroopan maita ajattelemaan, että asioihin on valmistauduttava paremmin myös lähtömaiden kanssa.
Tavoitteena on, ettei laitonta ja epäjärjestäytynyttä siirtolaisuutta enää olisi. Asiakirjassa on myös toimia, joilla pyritään helpottamaan tilannetta lähtömaissa.
Miten asiaa on käsitelty eduskunnassa?
Virkamiestason valmistelun aikana konsultoitiin muita ministeriöitä ja kansalaisyhteiskuntaa. Eduskuntaa on informoitu kesäkuun alussa, ja toisen kerran kansanedustajia informoidaan ennen joulukuussa järjestettävää Marokon korkean tason konferenssia, jossa kompakti on määrä hyväksyä.
Suomessa eri valiokunnat käsittelivät asiaa kesällä ja lopputulos oli, ettei toimenpiteitä tarvita.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Suomalainen, vielä nimeämätön valtuuskunta osallistuu konferenssiin Marokossa, jossa puheenjohtaja esittää asiakirjan hyväksymistä ja jäsenmaat voivat käyttää puheenvuoroja. Oletus on, että asiakirja hyväksytään, sillä valtaosa jäsenmaista on kompaktin takana.
Marokon jälkeen kompakti menee YK:n normaalin kaavan mukaan YK:n yleiskokouksen hyväksyttäväksi tammikuussa.
Ketkä eivät tue kompaktin hyväksymistä?
Yhdysvallat ilmoitti jo ennen neuvottelujen alkua, ettei se hyväksy kompaktia. Lisäksi Itävalta ja Unkari ovat ilmoittaneet, etteivät ne lähde mukaan. Unkari oli jo neuvotteluissa monesta asiasta eri mieltä muiden EU-jäsenmaiden kanssa, joten EU osallistui neuvotteluihin usein kokonaan ilman Unkaria.
Puola, Australia, Tshekki ja Kroatia ovat sanoneet korkealla poliittisella tasolla, etteivät ne hyväksy kompaktia, mutta virallista tietoa ei ole toistaiseksi tullut.
GCM:stä on liikkunut monenlaisia tietoja julkisuudessa, ja Suomessakin perussuomalaisten Laura Huhtasaari väitti viime viikolla eduskunnassa asiakirjan allekirjoittamisen helpottavan siirtolaisuutta entisestään.
Millaisia vääriä tietoja aiheesta on ollut esillä?
Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan meneillään on Euroopan laajuinen valeuutiskampanja, eli asiakirjaa ymmärretään tahallaan väärin ja siitä levitetään tarkoituksellisesti väärää tietoa. Asiakirja ei ole allekirjoitettava sopimus, vaan se menee YK:n yleiskokoukseen äänestettäväksi päätöslauselmamenettelyllä.
Yksi esimerkki vääristä tiedoista on, että asiakirjan sanotaan pyrkivän poistamaan eron laillisen ja laittoman siirtolaisuuden välillä ja avaamaan rajat. Tämä on todella kaukaa haettua.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Jos persut vastustaa sitä niin sen täytyy silloin olla hyvä asia!
Aivan liian pitkä ja vaikea teksti persujen kansanedustajille. Voisitko tiivistää sen korkeintaan viiteen sanaan.
Sokea paskasuvakki haukkuu persuja se on siihen koulutettu
Tyhmä ei saa ymärtää, että häntä huijataan
Mihin sitten Suomi tarvitsee tälläisiä "ohjeistuksia" tai "sopimuksia" suomalaisten kotien ja ajoneuvojen pakko takavarikointeihin?
Alkaen sivulta 179 (laita valtioneuvoston linkki suoraan osoiteriviin)
10 000
100 000
tai miljoonan tulijan (vuodessa) suunnitelmaa
Valtioneuvoston sivulta
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80810/vo kyky julkaisu_netti_FINAL.pdf#page=181&zoom=auto,-312,842
Itse en halua olla se joka on tuloistariippumattomien äärimmilleen korotettujen verojen maksaja, vain sen takia että olisi muodikasta olla "suvaitseva".
Suvaitaan rauhassa, mutta maksettakoon valtion yhtiöillä maahantunkeutuneiden oleskeleminen sitten. Ei minulla. Ei ole rasismia kun ilmoitan että en halua toisten elintasopakolaisuutta ja makailemaan tulemista maksaa.
Ei pidä odottaa että olen myötämielinen kun itseni ajetaan ulos omistamastani talosta jonka tienatessa olen jo verot maksanut, ja edelleen joutuu jatkuvasti nousevien verojen takia joko lähtemään ulosottomiesten saattelemina kotoaan, tai syömään koko ajan epäterveellisemmin ja hiilihydraattipitoista moskaa jota koko ruokajakelu on, jotta saa kerätyksi kaikki rahat veroihin.
Edes hammashoitoa en saanut, vaan kehottivat menemään yksityiselle kun eivät enää kuusikymppisille halua kalliita juurihoitoja alkaa tekemään.
Tottakai suhtautuminen tulee sen mukaiseksi että koetaan vastenmielisiksi tuollaiset loiset joille nyt pitäisi kaikkea "suvaita".
Tavallaan ymmärrän tuon "natsi" kehityksen mikäli ovat myös tuon elintasosurffaamisen maksajia, kuten minäkin joudun olemaan.
Kertokaahan miksi monet maat jättävät allekirjoittamatta tuon sopimuksen.
Tähän mennessä Yhdysvallat, Unkari, Itävalta, Australia ja Tsekki ovat kieltäytyneet sopimuksesta. Uutena Bulgaria, Israel, Puola ja Viro ja Saksassa keskustellaan asiasta.
Eivätkö ymmärrä omaa parastaan?
Onko Suomi itsenäinen, jos kaikessa sopuloidaan muita.
Minusta sitä pitäisi kysyä Renne Klingeliltä, jos sopimus on kerran niin hyvä ja kaikkien etu.
Paitsi noiden kieltäytyvien maiden Renne Klingeien mukaan.
Hei me voitetaan tällä sopimuksella.
Onko samanlainen rikkaus ja voimavara kuin maduinvaasio?
#pienipalarakkautta
#unelma
#rikkaus
Onko ap vihervassari? Teikäläisethän on rikkaita vastaan? miksi nyt sitten ääririkkaiden lobbaamat tuhoisat sopimukset kelpaavat teikäläisille? Palkat eivät ainakaan tule nousemaan, kun halpatyövoimaa tuodaan kolmansista maista eurooppaan.
Jep pelkkiä huonoja diilejä tavallisille ihmisille, josta saavat maksaa kalliisti.
Jos Sopimus ei velvoita ketään, miksi sitä sitten tarvitaan? ja nuo sopimuksessa olevat asiat eivät ole vastaanottavien maiden alkuperäisväestölle yhtään positiivisia. Ulkoministeriö valehtelee tapansa mukaan, kuten teki 2015 myös sisäministeriö ja nämä muut "älypäät".
https://www.kansalainen.fi/bulgaria-ei-allekirjoita-ykn-gcm-siirtolaisuussopimusta/
Tähän mennessä Yhdysvallat, Unkari, Itävalta, Australia ja Tšekki ovat ilmoittaneet kieltäytyvänsä sopimuksen allekirjoittamisesta. Useat maat, kuten Puola, Israel sekä Viro ovat myös kieltäytymässä sopimuksen allekirjoittamisesta. Myös Saksassa keskustelu sopimuksesta on meneillään.
Bulgariakin pyyhkii kys. sopparilla sitä minne aurinko ei paista.
EI, ei. Laps Suomen, älä myy..
Mitä kitisette?
Me hävisimme Jatkosodan ja se häviö näkyy kaikessa päätöksenteossa - meillä ON bolseviikkihallinto.
Jospa kuitenkin katsottaisi parin vuoden päästä sopiiko Suomeen esimerkiksi helposti 20 miljoonaa Afrikkalaista,jotka lähinnä puun alla tottuneet makailemaan ja odottamaan Un:n riisipussin lentokoneesta pudottamista. Saattaa tulla kovat ajat jopa suvakeille ja puna-vihreillekkin.
Asian focus on siinä että emme tarvitse "säänneltyä siirtolaisuutta" jota ei saa yrittää estää tulemasta maahamme. Sopimus esittää ihmisten liikkumisen voimana jota täytyy edistää, ei estää. Kansakuntien tuhoa massasiirtolaisuuden vuoksi ei edes mainita.Ei nähtävästi ole mitään merkitystä.
Asiaa voisi verrata siihen että kovien huumeiden vastainen taistelu päättyisi siihen että huumeet lailistettaisiin.
Itse asiassa edes jotain velvotteita sisältävä GCM oli parempi kuin tämä "toivomusaloite".
Suomi on riisuttu aseista - kirjaimellisesti. Ainoat aseet ovat landepaukuilla ja he eivät nosta Suomea suosta - sen takaa ylimitoitettu maataloustuki.
Hei me rikastutaan tällä!