Suomen yli 600 000 metsänomistajan olisi hyvä tarkastella puolueiden kannanottoja metsäpolitiikan tulevaisuueen, sillä politiikalla tullaan ojaamaan metsänomistamista maassamme enenevässä määrin.
Viime vuosina puuta on hakattu 68 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja yksityisten metsänomistajien kantorahatulot olivat1,7 miljardia euroa vuonna 2017. Metsäteollisuuden iikevaihto oi 46 miljardia euroa ja se työllistää 140 000 työntekijää.
Vihervasemmiston näkymät metsiemme tulevalle käytölle ovat järisyttäviä. Vihreiden mielestä metsähakkuita tulee vähenää ja aukkohakkuut tyystin kieltää.
Antti Rinteen mielestä hakkuut on jäädytettävä nykyiselle tasolleen vastoin hallituksemme 80 miljoonan kuution tavoitetasoa.
Metsäomistaja ja metsäteollisuudesta leipäsi saava työläinen, missä joukoissa haluat seisoa?
Viime vuosina puuta on hakattu 68 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja yksityisten metsänomistajien kantorahatulot olivat1,7 miljardia euroa vuonna 2017. Metsäteollisuuden iikevaihto oi 46 miljardia euroa ja se työllistää 140 000 työntekijää.
Vihervasemmiston näkymät metsiemme tulevalle käytölle ovat järisyttäviä. Vihreiden mielestä metsähakkuita tulee vähenää ja aukkohakkuut tyystin kieltää.
Antti Rinteen mielestä hakkuut on jäädytettävä nykyiselle tasolleen vastoin hallituksemme 80 miljoonan kuution tavoitetasoa.
Metsäomistaja ja metsäteollisuudesta leipäsi saava työläinen, missä joukoissa haluat seisoa?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Olen metsänomistaja, mutta ei se minusta tolloa tee. Edes nykyistä hakkuumäärää metsäluontomme ja vesistömme eivät kestä. Nykyiset puupellot eivät edes edusta metsäluontoa....en edes keksi mitä? Surkeita juttuja joka tapauksessa. Olen lähemmäs 60 vuotta seurannut metsäluontoa ja metsät ovat koko ajan vähentyneet. Ruskeata mömmöä vesistöihin puskevat ojitukset ja auraukset kyllä ovat lisääntyneet. Odotan vain koska kupla kymmenien miljoonien kuutioiden vuosittaisista hakkuusäästöistä puhkeaa?
Viestistäsi päätellen et tiedä metsätaloudesta juuri mitään jos yhtään. Missäpäin maata metsät ovat vähentyneet?
No, tietysti pääkaupunkiseudulla rakentamisen tieltä.
Missäpäin maata ojitukset ovat lisääntyneet?
"Aurauksia" ei metsissämme ole tehty enää kymmeniin vuosiin?
Ainakin lapissa (onneksi on vielä suojelualueita). Tarkoitin tietenkin oikeita metsiä, en näitä räkämäntyä kasvavia puupeltoja. Enkä ojitettuja jänkkiä, jotka paperilla kasvavat näitä olemattomia kuutioita. Eipä juuri kynsimätöntä aaria löydy metsistämme. Kannatta joskus hypätä metsäautotien ojan yli, se avartaa. Näitä metsäautoteitä taitaa suomessa olla ainakin yhden "biotaloutta ???" harjoittavan tehtaan verran pinta-alaltaan?
Noinhan se on.
Metsä on erilainen eri vaiheissaan. Vanha ikimetsä, etenkin kuusikko, se on lähes aluskasvustoton valoton kuolio, vain sammalet ja jotkut sienet kasvavat siellä. Viimeistään kun maannousemasieni valtaa kuuset, se alkaa puu kerrallaan kuolemaan.
Uudistushakkuussa tuo ikikuusikko saa huikean valohoidon. Uudet taimet tietysti istutetaan heti keväällä. Aurinko pääsee paistamaan ja muukin kasvusto herää. Aluksi heinäkasvit, sitten esim. metsämansikka, sitä seuraa vadelma. Samalla alkaa istutettujen taimien oheen nousta lehtipuuta, koivua, leppää, haapaa. Kymmenessä vuodessa aukko on jo miehenmittaista puuta täynnä. Silloin voi sen raivata, niin pääsee myös mustikka ja puolukka täyteen kukoistukseensa. Osa lehtipuista jätetään, heikoimmat havupuun taimet kaadetaan, sekametsä siis. Nuoressa metsässä on suojaa riistalle, pienemmistä linnuista ja nisäkkäistä puhumattakaan. Teeri pesii mielellään siellä, jänikset lisääntyvät, hirvi saa ravintoa. Metsä on todella monimuotoinen ja rikas niin eliöstöltään kuin kasvistoltaan.
Siitä se kasvu jatkuu, alkaa kiivaimmat kasvun vuodet, se aika kun metsä sitoo sitä hiiltä parhaiten. Aina tuonne 50 vuotiaaksi saakka. Sitten alkaa hitaamman kasvun, järeytymisen aika, kunnes taas on saavutettu täyskasvuisuus ja puiden kasvu lakkaa. On aika uusia metsä. Koko kierto noin 70-100 vuotta.
Vai niitä miehiä...
Ilman tietä talousmetsällä ei ole mitään arvoa. Ensiharvennukset ja harvennukset eivät mene kaupaksi ilman tietä. Ilman harvennushakkuita metsistä tulee pelkkiä ryteikköjä.
Minä en kasvata suojelumetsiä vaan tukkimetsiä. Hyvällä menestyksellä. Toki mailtani löytyy ojittamattomia soita ja muita luontokohteita.
Tulisi siirtyä luontaiseen uudistamiseen siten että siemenpuut jätetään. Suurin tarve olisi raivauksella ja ensiharvennukselle. Eivät tienvarsien hoitamattomat ryteikötkään oikein metsäluontoa edusta.
Jos hakkuut jätetään nykytasolleen, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että syrjäisemmätkin harvennukset kävisivät kaupan, myös huonommassa suhdanteessa. Enemmän kuin oppositio, kauppaan vaikuttaa Venäjä. Putin on ainut herra, jonka toimet ovat metsänomistajille hyväksi.
Metsätilalle tulee olla tie, jota pitkin voi puutavaran hakea rekalla metsästä pois. Niin yksinkertaista se on.
Teitä varmaan on, mutta se matka sinne tehtaalle.
Hakkautan metsät ja kiristä henkilöautopäästöt!
Metsien loppuminen tästä maasta on ollut pelko jo usean vuosisadan. Metsien häviämistä on ennustettu yhtä ahkeraan kuin maailmanloppua.
Aikanaan metsävaroistamme olivat huolissaan tervaporvarit, heille tuottoisa tervan valmistus vaati paljon puuta, ja silloin vallalla ollut kaskiviljely heidän (tervaporvarien) mielestään uhkasi talouttamme.
Kaskiviljelystä siirryttiinkin hiljalleen peltoviljelyyn, peltojen määrä kasvoi kun sitä raivattiin metsistä, ja tervaakin edelleen poltettiin. Niinpä silloiset "edistykselliset" piirit (se kaupunkien "sivistyneistö") olivat huolissaan maisemien pilaamisesta esim. Suomenselällä ja Kainuussa tervanpolton vaatimalla puun käytöllä ja lisääntyvällä peltojen raivauksella.
Teollistumisen aalto 1800 jälkipupuoliskolla merkitsi, että laivat olivatkin rautaa, tervaa ei tarvittu entiseen ja puusta ryhdyttiin tekemään lautaa, parrua ja paperia. Lämmitys oli tuolloin vielä puun varassa, sekin nieli metsää. Vienti veti, maa vaurastui, mutta huoli metsien riittävyydestä kasvoi. Saimaan rantojen koivikot hakattiin Pietariin polttopuuksi, metsäyhtiöt hamusivat tilallisten maita itä- ja keski-Suomessa. Kaupungeissa oltiin tyrmistyneitä metsien lisääntyvästä käytöstä.
Toinen maailmansota merkitsi meilläkin puun merkittävää käyttöä . Liikenne perustui puulla lämmitettyihin höyrykoneisiin, bensiini korvattiin häkäpöntöillä ja jopa Helsingin nykyisen Keskuspuiston alue poltettiin kaupungin lämmitys tarpeen vuoksi. Sodan jälkeen sotakorvauksiin varat revittiin metsäteollisuuden viennistä, elettiin suurten savotoiden aikaa. Metsiä ei oltu saatukaan hävitettyä noilla edellisillä vuosikymenillä, vaikka kaupunkien väki oli niin pelännyt.
Nyt siis pelätään hiilidioksidin valtaavan ilmakehän ja tulvien, myrskyjen ja muiden kauheuksien valtaavan maan jos me emme kertalkaikkiaan lopeta metsän käyttöä, tai ainakin merkittävästi vähennä sitä. Tälläkin kertaa asialla kaupunkien "älymystö", joka siis projisoi tuon ikiaikaisen maailmanlopun pelkonsa pelkoonm metsävarojen loppumisesta. Huoli on yhtä aiheeton kuin aina ennenkin.
Metsä kasvaa ja voi hyvin kun sitä käytetään. Hiiltä se sitoo etelä-Suomessa noin 70 vuotta, pohjoisessa 120 vuotta. Sen jälkeen siitä tulee hiilen päästölähde, puuta kuolee enemmän kuin uutta kasvaa. Helsingin Kesksuspuisto muuten alkaa olla puustoltaan tuossa iässä. Siis jos se hakattaisiin aukeaksi, ja uudistetaisiin asianmukaisesti, saisimme ison hiilinielun aivan kaupungin ytimen tuntumaan. Nyt siihen on syntymässä hiiltä päästävä sairaita puita sisältävä vanha metsä.
Jokainen ajatteleva yksilö tajuaa, että 1800 luvun loppupuolella eivät olisi pystyneet metsiä hävittämään, vaikka olisivat halunneetkin. Nyt on pelit ja vehkeet ja ikävä kyllä joillakin halutkin. Eikä kaikki järki asu kaupungeissa, osaamme me täällä maallakin ajatella. Mekin rakastamme luontoamme. Emme me kaikki metsissä samoillessamme ajattele paljonko vessapaperia täältä saisi!
Tämä ilmasto- ja päästökeskustelu on mielenkiintoista.
Toimenpiteiksi ilmastonmuutosta vastaan painotetaan aina kahta asiaa, metsien käytön vähentämistä ja autoilun ankaraa verottamista (milloin bensaverolla, milloin tiemaksuilla milloin milläkin). Kolmantena nousee esiin sitten maatalous.
Keskustelussa äänekkäimmin huutavat kaupunkien vihreää ideologiaa edustavat, olivatpa poliitikkoja, tutkijoita tai journalisteja. Senpä vuoksi sellaiset urbaaniin elämänmuotoon liittyvät asiat kuin lentäminen, lämmön- ja sähköntuotanto hiilellä ja muilla fossiilisilla (kuten Helsinki), rakentaminen ja kaupungistuminen (sementin ja asfaltin valmistuksen päästöt) ja niin edelleen puuttuvat keskustelusta kokonaan.
Lentäminen on yksi merkityksellisimpiä päästölähteitä, ei märänsä vaan vaikutuksensa vuoksi. Korkealla yläilmakehässä kun koneiden päästöjen (ml vesihöyry) vaikutus lämpenemiseen on paljon suurempaa kuin maan päällä päästely. Helsingin hiilikasatkin ovat vain urbaania kaupunkikuvaa, ei Helsingin ilmastopolitiikan irvikuvaa (jota ne todellisuudessa ovat).
Autoilun ja liikenteen päästöt vähenevät kovaa kyytiä, joten se asia hoituu osin itsestään, eihän meillä autokanta juurikaan enää kasva. Sähköautoilu on huuhaata, sillä jollainhan se sähkö pitää tuottaa, ja jo akkujen valmistus nielee niin paljon luonnonvaroja, että autolla pitää ajaa 60 000 km ennenkuin akkujen valmistuksen päästöt ovat kuitatut. Sekin sillä olettamalla, että päästöt olisi 0. Sitäne ne ei ole, koska sähköä tehdään esim juuri Helsingissä fossiilisilla.
Ilmastokeskustelussa pitäisikin siirtyä keskustelemaan siitä, mistä päästöt syntyvät, ja pyrkiä vähentämään niitä. Muovin käyttö voidaan kieltää vaikka heti, samoin kivihiilen. Lentämiselle, etenkin lomamatkoille, ankara vero, 200 euroa per lento, niin loppuu sekin turhuus. Yritykset voivat vähentää maksut omassa kirjanpidossaan, mutta nekin joutuvat pohtimaan milloin olisi parempi hoitaa asiat vaikkapa videoyhteyksin kuin lentämällä maan ääriin. Poliitikoiden valiokuntamatkat lopetettava heti. Keinoja on ja toimivia.
Haluat kieltää lappiin tulevat sadat turistilennot? Vai kiellätkö hölmö, vain suomalaisilta!? Seuraavaa auton moottoria ei vielä tiedetä.
Lappiin voi tulla hiihtämällä tai Husky valjakoilla, porollakin pääsee.
Kerropa tollo toi Engantilaisille, kiinalaisille ja Japanilaisille.. Muille aasian maissa..
Voihan sitä suomalaisille laittaa lentovero.
Tuskin muut maat ottaa siitä mallia, vaan antavat turistien lentää.
En piittaisi kaadetuista kuutioista mitään, sillä ilmastonmuutos on lisännyt puuston kasvua. Metsänomistajalla pitää olla 100-prosenttinen itsemääräämisoikeus, haluaako myydä puustoa vai suojella leimikkoansa. Tosin laajentaisin leimikon ulkoreunavyöhykkeen 10 metriin ilman hakkuita, niin ravinnepäästöt jäävät pienemmiksi. Samoin kieltäisin hakkuut kaikilta suotyypeiltä sulan maan aikana ojien suojelemiseksi. Täten talvihakkuut olisivat sopivia soille.
Hakkuutyypeissä lisäisin ylispuuhakkuuta. Luontainen uudistaminen säästää maata muokkaukselta, eroosiolta ja korroosiolta. Avohakkuut pitää säilyttää ainakin rakentamista varten, esim. kiinteistöille tai metsä pelloksi. Metsien uudistamisessa tosiaan ylispuuhakkuu menee edellä meikäläisellä. Päätehakkuu tulisi kyseeseen vain, jos puuston sienitaudit vaativat puulajiuudistusta.
KeMeRan ehtoihin lisäisin, että hakkuujätteet pitää koota pois alle vuodessa, joko mhy:n tai motokuskin firman työnä. Risukasat sopivat energiapuuksi ja tietenkin juhannuskokkoon! Siten keruutuotteiden käyttö lisääntyisi. Samoin tehostaisin raivausten valvontaa. Olen havainnut, että pihlajat, tammet ja katajat on raivattu harvennushakkuussa kaadettavan puuston tieltä.
Suomalaiset eivät ole nähneet oikeita metsiä enää kymmeniin vuosiin. Ohjearvona kaataa koko metsä kun se on saavuttanut 28 cm paksuuden rinnankorkeudelta on aivan kepuli. Itse metsänomistajana en koskaan tee päätehakkuuta. Te, jotka ette ole koskaan nähneet metsää, menkää katsomaan minun palstojani, tai käykää Keski- Euroopassa katsomassa sikäläistä metsänhoitoa ja todellisia metsiä.
Höpö höpö tuo sinun ohjearvosi.
Kukaan muu kuin Metsähallitus ei päätehakkaa 28 cm paksuista metsää.
Metsähallituskin vain, koska edellinen hallitus SDP:n ja Vihreiden (valtionvarain- ja ympäristöministerit) asetti sille tuottotavoitteen (korkotavoitteen) metsäomaisuuden osalle. Tuo tavoite pakottaa Metsähallituksen liian aikaisiin aukkohakkuisiin.
Tavallinen yksityismetsänomistaja kasvattaa metsänsä järeiksi tukkipuiksi jo siitäkin syystä, että tukkipuun määrä on korkea ja kantorahat siksi suuremmat.
Annappa palstan osoitteesi niin käydään katsomassa tuota ihmemetsääsi.
Keski-Euroopasta metsät hakattiin loppuun jo toisen maailmansodan aikaan (Saksa teki niistä synteesibensaa) eikä ne sen jälkeen ole kasvaneet, vuoristossa on joitain vanhoja metsiä vaikeiden korjuuolojen vuoksi koskematta, siinä kaikki. Schwarcwaldinkin kuuluisa metsäalue on pääosin talousmetsää, vain alle 2000 km2 on suojelussa. Siis vähemmän kuin yksin UKK kansallispuisto Suomessa.
Minulla on metsissäni yli 100 hehtaaria kolmos- ja neloskehitysluokan mäntykankaita. Kertokaapa neropatit kuinka noita yli 70 vuotiaita kahteen kertaan harvennuttaja metsiä tulisi hakata, jos päätehakkuu on pannassa.
Laita palamaan ensi heinäkuun lopulla. Uusiutuu siinä samalla. Muista hoitaa vakuutus kuntoon.
Jätetään suuret ja suorat siemenpuiksi. Samoin jos seassa on nuorempaa kasvustoa, niin jätä kasvamaan. Mahdolliset tammet, pihlajat, pajut, jalavat ym. piristävät metsää, joten jätä yksittäisiä sinne tänne. Samalla hyönteiset saavat pesäpaikan.
Kun uutta kasvua useamman vuoden ajan on tullut riittävästi, hakkaa tämä yli 70-vuotias puusto. Varmin merkki riittävästä luontaisesta uudistumisesta on taimivaiheen ylittäminen heinikon yli sillä runkoluvulla kuin Tapion metsänhoitosuositukset neuvovat metsätyypillesi.
Ei kasva tammi eikä heinä Itä-Suomen puolukkakankailla. Aukkoon ne hakataan, pinta rikotaan kevyesti ja samalla kylvetään jalostettu männynsiemen. Ovat kokemuksen mukaan kasvultaan aivan jotain muuta kuin nykyiset männyt.
Edellisessä viestissäsi mainitsit "jos päätehakkuu on pannassa", niin vastasin sen mukaisesti. Aukko ja päätehakkuu ovat käytännössä synonyymejä.
Nuo molemmat edelliset hakkuu ehdotukset ovat aivan asiallisia. Mutta jos kyseessä on hieman rehevänpi maapohja, joka heinettyy nopeasti. Niin siihen tyrkyttäisin kyllä jalostettuja taimia, ne selviytyy kokoonsa nähden paremmin heinikosta, kuin piskuinen siemen.
Suomen nuoret metsät, ovat viimeisen tutkimuksen mukaan, yllättävän hyvässä kunnossa.
Ne pystyvät suoriutumaan yli kolmikeraisesta saaste määrästä, mitä suomen liikenne ja piiput tuottavat. Joten naapureiden paskojakin pystytään metsillämme puhdistamaan valtavasti.
Ja sekös meidän rakkaita paskan tuottaja punikkeja vituttaa, kun täytyy tännekin suoltaa valhetta.
Pentti Linkolan mielestä mikään muu maa maailmassa ei käytä metsiään niin roistomaisesti kuin Suomi. Kyllä Brasilia on pahempi mielestäni. Suomessa metsät tuhotaan ja muutetaan puupelloiksi ja nyt peräkylien juntit ovat havahtuneet olevansa niin suuresti inhoamiaan luonnonsuojelijoita, oikeita "hiilinielu-urpoja". Havaitsin eräällä broileritaimi - istutuslohkollani, että luonnontaimia on riittävästi ja on aika pistää nuo superpuut nilkasta poikki. Hidastavat luonnon omien tuotteiden kasvua. 😂
Olen itse metsänomistaja . Koen kuitenkin metsätuet vääräksi , ihmisarvoa loukkaaviksi toimiksi .
Jos köyhä hakee sosiaalitoimistosta tukea , ostaakseen ruokaa , eli turvatakseen elämisenedellytykset , hän ei saa omistaa maallista omaisuutta . Jos hänellä on metsää , hänen pitää myydä ensin metsänsä , ja elää nämä rahat .
Jos olet Suomen rikkain mies ja haluat rakentaa metsäautotien , saat kemeratukea tiellesi , jotta pääset rahastamaan metsäsi . Kukaan ei vaadi myymään omaisuutta , saadaksesi tien . Kumpi on moraalisesti tärkeämpää: ihmisen elämä vai rikkaan metsäautotie ?
Sama on ojituksissa , taimikonhoidossa , lannotuksissa ym.
Nämä metsätuet ovat yksi esimerkki , miksi meillä tasaverot kasvavat .
Aggressiivinen tervasroso etenee istutusmänniköissä. Sairastunut metsä ei kelpaa ees polttopuuksi. Nyt istutetaan lehtikuusta, kuusta ja koivua sekaan ja tilalle. Näinkö se tehomettätallous peruuttaa? Eppäilen, ette tuo "tupakiksi" muuttuva puuaines pikeminki tuottaa hiilitioksitia,ko nielee sitä? 🤔