"Anni_Huttila
13.11.2018 10:39"
UUSI
"Vanhana venäläisenä upseerina tuntien Venäjän kotimaakseensitä rakastaen halusi säästää maan totaalihävitykseltä ja jeesasi pikkasen sodan pahoissa paikoissa."
NL torjui Saksanhyökkäyksen länsivaltojen tuella.
"Palkaksi sai anteeksi järkyttävät sotarikokset Petroskoissa ja sai Valvontakomissiolta luvan mennä Sveitsiin piiloon."
Marskin kotimaa oli Suomi.Hän toimi Suomen ylipäällikkönä maamme eduksi.
Petroskoin leirien kuolemat johtuivat NL:n evakuointipolitiikasta. Heikot jätettiin Suomen huoleksi.
Sveitsiin Marski siirtyi terveyssyistä talvella 1947 luovuttuaan presidentin tehtävistä maaliskuun alussa 1946.
"Razumies
13.11.2018 11:07
UUSI
Ehkä marski oli tunnettua ovelampi ja, kokeneena hevosmiehenä, ratsasti niin sanotusti kahdella hevosella. Laittoi pelimerkkejä Saksan voitolle muttei kaikkia kuitenkaan, esim. Muurmannin rata ja Leningrad."
Marski tuki Saksan hyökkäystä, mutta alkoi jo vuodenvaihteessa 41/42 epäillä sen onnistumista.
" Ehkäpä siitä palkintona miehitystä ei tullut ja sotarikossyytettäkään ei kuulunut. "
Kesän -44 hyökkäys torjuttiin. NL laski rauhanteon Marskin ansioksi.
Stallarien valeet ovat aina yhtä typeriä.
13.11.2018 10:39"
UUSI
"Vanhana venäläisenä upseerina tuntien Venäjän kotimaakseensitä rakastaen halusi säästää maan totaalihävitykseltä ja jeesasi pikkasen sodan pahoissa paikoissa."
NL torjui Saksanhyökkäyksen länsivaltojen tuella.
"Palkaksi sai anteeksi järkyttävät sotarikokset Petroskoissa ja sai Valvontakomissiolta luvan mennä Sveitsiin piiloon."
Marskin kotimaa oli Suomi.Hän toimi Suomen ylipäällikkönä maamme eduksi.
Petroskoin leirien kuolemat johtuivat NL:n evakuointipolitiikasta. Heikot jätettiin Suomen huoleksi.
Sveitsiin Marski siirtyi terveyssyistä talvella 1947 luovuttuaan presidentin tehtävistä maaliskuun alussa 1946.
"Razumies
13.11.2018 11:07
UUSI
Ehkä marski oli tunnettua ovelampi ja, kokeneena hevosmiehenä, ratsasti niin sanotusti kahdella hevosella. Laittoi pelimerkkejä Saksan voitolle muttei kaikkia kuitenkaan, esim. Muurmannin rata ja Leningrad."
Marski tuki Saksan hyökkäystä, mutta alkoi jo vuodenvaihteessa 41/42 epäillä sen onnistumista.
" Ehkäpä siitä palkintona miehitystä ei tullut ja sotarikossyytettäkään ei kuulunut. "
Kesän -44 hyökkäys torjuttiin. NL laski rauhanteon Marskin ansioksi.
Stallarien valeet ovat aina yhtä typeriä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Huttila+on+taa+napatu+valeista+kiinni.
"Elintarviketilanteen parannuttua ja leirien olojen vakiinnuttua asia korjantui."
Todellisuudessa asiasta vastaaville tahoille valkeni, että Saksa tulee häviämään sodan, jolloin oli pakko alkaa parantamaan ns. ei- kansallisen väestön oloja vankileireillä, samahan koski myös sotavankileirejä.
Pelkona oli tulevat sotarikosoikeudenkäynnit, joissa sitten tuomittiinkin noin 700 suomalaista sotarikoksista.
Melko lailla kaikki tuomitut olivat vankileirien henkilökuntaa.
-----Marskin kotimaa oli Suomi.Hän toimi Suomen ylipäällikkönä maamme eduksi.
Kotimaa oli Suomi mutta loppuajan oli ja eli maanpakolaisena. Sodan jälkeen ei ollut enää minkään armeijan ylipäällikkö, tuotakaan et siis tiennyt. Luulet hänen olleen kuolemaansa asti Suomen armeijan ylipäällikkö.
Vieno Huttula yrittää edelleen ihannemaansa puolesta mustamaalata Suomen Marsalkkaa.
Pakkohan se on yrittää.
Marski ei ollut maanpakolainen, vaan eli viime vuotensa Sveitsissä terveyssyistä.
Suomessa hän kävi kesäisin hoitamassa asioitaan ja muutenkin esimerkiksi äänestämässä vaaleissa.
Huttiloisen ansioksi on todettava, että hän pystyy kumoamaan oman väitteensä.
Ansio sekin.
----Petroskoin leirien kuolemat johtuivat NL:n evakuointipolitiikasta.-----
Miksi nuo olivat leirissä, mikä oli rikos jonka takia olivat vangittuja ? Myös ns. kansalliset olivat aivan yhtä huonoja, jos sitä termiä halutaan käyttää, mutta saivat asua kotonaan ja kuolleisuus oli vain pieni murto-osa ns. epäkansallisten 20 %:sta. Mites räk änokat tämän selittävät?
Asukit koottiin leireille myöhempää evakuointia varten.
Sitä eivät huttiloiset tiedä vieläkään, kuten eivät sitäkään, että nälkäkuolemat johtuivat elintarvikepulasta. Se taas johtui jäätilanteesta, minkä vain huttiloiset tiesivät etukäteen jo 70 vuotta myöhemmin.
Tasan ei käy tiedon lahjat.
Todellisuudessa asiasta vastaaville tahoille valkeni, että Saksa tulee häviämään sodan, jolloin oli pakko alkaa parantamaan ns. ei- kansallisen väestön oloja vankileireillä, samahan koski myös sotavankileirejä.
Pelkona oli tulevat sotarikosoikeudenkäynnit, joissa sitten tuomittiinkin noin 700 suomalaista sotarikoksista.
Melko lailla kaikki tuomitut olivat vankileirien henkilökuntaa.