Olen työkyvyttömyyseläkkeellä jo lapsena alkaneista mt-ongelmista (eka dg vasta -10 masennus). Isäni on alkoholisti ja mt-ongelmainen. Vanha äitini usein itki kohtaloamme. Lapsuuteni oli todella ankea,henkistä ja välillä fyysistä väkivaltaa isäni toimesta. Ei koskaan viety mihinkään harrastamaan tai muualle kuin sukulaisten luo tai kauppoihin.ulkomaillakaan en ole käynyt.
Minulla jäi koulut kesken, sillä aloin jo teini-iässä eristäytymään ikätovereistani hiljaisena,lytättynä outolintuna minkä kasvatus aikaan sai. Täysi-ikäisenä alkoi ankara juominen,ajauduttuani väärään seuraan ja terveysongelmia "hoitaakseni". Myöhemmin vasta ymmärrän ,että lapsuuden traumojani olen hoidellut isältä nähdyllä mallilla. Nyt olen 28-vuotias. Olen lopettanut alkon käytön noin vuosi sitten. Päivittäin koen todella vahvaa pahaa oloa ja päähäni tulee jatkuvasti solvauksia mitä olen joskus menneisyydessäni kuullut. Olen lähestulkoon eristäytynyt kotiini,paniikissa hoidan kauppareissutkin. Itsemurha pyörii jatkuvasti mielessä. Aina väsyttää ja huono olo. Pelkään ihmisiä. Masennuslääkitys on mutta en koe sen juuri auttavan.
Menenkö mereen vai onko toivoa paremmasta?
Olen totaalisen pohjalla
3
76
Vastaukset
- lsshutrfvbn
On toivoa!
- parempaajatkoa
Olisikohan aiheellista tarkistaa sitä lääkitystä, jos kerran koet, ettei siitä ole juurikaan apua. Olisiko lähistössäsi vertaistukiryhmää, jossa voisit tavata ihmisiä, ettet aivan erakoidu kotiisi. Hieno asia, kun olet lopettanut juomisen. Alkoholihan lisää vain ahdistusta. Toivoa paremmasta aina on, eikä "mereen meneminen" ole mikään ratkaisu ongelmaasi. Netistäkin löytyy tukiryhmiä, jossa voit keskustella .
Hei,
Hyvä, että kirjoitit tilaneestasi tänne! Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on raskasta.
Edelliseltä vastaajalta saitkin jo hyvän vinkin vertaistukiryhmistä, joita tosiaan löytyy netistäkin. Ulkopuolinen tuki voisi olla sinulle hyvä voimavara. Asioista keskusteleminen voi tarjota uusia näkökulmia ja helpottaa jaksamista.
On olemassa monenlaisia auttavia tahoja, joihin voit halutessasi olla yhteydessä. Tässä niistä muutama:
- Verkkokriisikeskus Tukinet, https://www.tukinet.net/. Tukinetistä saa halutessaan itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.
- Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00-07.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15.00-07.00.
- Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto
Lämpimin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.1693439En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois1011819- 1431727
Kun viimeksi kohtasitte/näitte
Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...1251581Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja
Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää3921576Olet kyllä vaarallisen himokas
Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.1021417Anna vielä vähän vihreää valoa
Teen sitten siirtoni, nainen. Tiedän, että olet jo varovaisesti yrittänyt lähestyä, mutta siitä on jo aikaa. Jos tunnet171143- 621063
- 601008
On minulla suunitelma
Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s54971