Ajatuksia kristittyjen ylösotosta

Minusta tuntuu siltä että kristinusko jää islamin jalkoihin. Euroopassa islam on räjähdysmäisessä kasvussa, kirkkoja muutetaan moskeijoiksi ja mm. Belgiaan on perustettu islamilainen puolue jonka päämääränä on maan muuttaminen islamilaiseksi valtioksi ja sharian ainoaksi laiksi. Sama ilmiö tulee joskus eteen Suomessakin nyt kun suomalaiset kansana ovat kutistumassa naisten synnytyslakkoon. Muslimit uskovat että Mahdi tulee, eli kumpi tulee ensin?

Kyllä maailmanloppu tulee kun Venäjä tai Iran ampuu muutaman atomipommin

Maapallo pysyy IÄTI.ei se mihinkään häviä. Vain pintavauriot on korjattava. Paholaisen ohjaamat valtiot matalaksi, vasta sen jälkeen voi "ennallistaminen alkaa". Nöyrät perivät maan sanotaan raamatussa. Uus testamentti ilmoittaa selvästi sen lukumäärän joita odottaa taivaallinen elämä henkiluomuksena. Muut henkiin herätetyt asuttavat maapallon uudestaan. Moni tulee pettymään kun sitä taivasretkeä ei tullutkaan esille.

Toivottavasti nostavat silmukalla kaulasta.

Näissä uskonnoissa itseä vaivaa se että niissä on kovin "yksiulotteinen" tuo näkemys henkisyydestä ja itse puhuisin mieluummin tietoisuudesta. Kuten tässäkin on taivaassa joku partajeesus ja jumala, jotka valitsee hyviä tyyppejä taivaaseen, paskat tyypit jää maahan mätänemään jne.. Jumalakin nähdään kovin ihmismäisenä hahmona, joka on mukamas anteeksi antava, mutta samalla rankaiseva tyyppi. Aika ristiriitaista. Tämmöisten asioiden takia olen eronnut kirkosta.

En kutsu jumalaa jumalaksi vaan mieluummin nimitys olisi luoja, jolla ei ole hahmoa vaan se on kuin rakkauden energia, ikuinen tietoisuus jonka osasia me kaikki olemme. Elämä esim. ihmisen kehossa on kokemuksien elämistä, jotta voimme kehittyä henkisesti paremmaksi. Pahuus, jonka koemme, on olemassa vain tässä fyysisessä ympäristössä, kun tietoisuus irtoaa kehosta pahat tekomme jää tänne ja muiden elävien muistoihin, mahdollisesti myös opetukseksi. Samoin toki myös hyvyys, mutta tämä hyvyys mikä on täällä fyysisessä maailmassa ei ole mitään verrattuna siihen kotoisaan rakkauden valoon mistä olemme lähtöisin.

Ikuinen tietoisuus on näkyvillä kaikkialla, kasveissa, puissa, ihmisissä, eläimissä jne.. Kun mietti vaikka jotain DNA-rakennetta, semmoinen ei tule mistään tyhjästä. Että randomisti meteoriitit kimpoillee avaruudessa ja ne on tuoneet vettä maapallolle, sitten sopiva kaasukehä muodostaa salaman, joka nesteeseen osuessaan muodostaa orgaaniset yhdisteet jne.. Esim joku hedelmä kuten vaikka vesimelonikin on liian fiksu tämmöisen random-ajatukseen, mistä se "tieto" tulee että syöppä elukka vesimeloni ja paskanna siemenet muualle että pääsee leviämään uusille alueille, juuri tämä tietoisuus mikä on kaikkialla, ei pelkästään ajatuksissamme.

Tietoisuus on mielestäni yksi osanen tätä maailmankaikkeutta ja joka on myös alkuräjähdyksen takana, eli ei alkuräjähdyskään ole tullut tyhjästä.

Olen pohtinut että ihmiskehon aivot on vielä aika apina-tasolla, että kaikkeuden tietämys niiden avulla on aika lapsen tasolla, ei mitenkään vielä pystytä ymmärtämään tätä fyysistä ympäristöä ettei se ole sama kuin maailmankaikkeus vaan pelkkä ohut jäävuoren kärki vedenpinnan yläpuolella. Ihmisenä elossa ollessa tietoa voi käsitellä ehkä 2%, mutta kun tietoisuus irtoaa kehosta, siinä vaiheessa tietämys on 100%, toisaalta tietoisuuden käsitys koiran aivoilla voi olla vaikka joku 0,05%.

Jepsis jee! Toki jokainen voi uskoa mihin lystää tai olla uskomatta, mutta itestä näitä on mukava pohtia ja olen päässyt näitä asioita pohtimalla eroon jopa kuoleman pelosta, kuolema ei ahdista ollenkaan kuten joskus nuorempana ollessa :)

Tässä ihan hyvä dokkari viljapeltokuvioista, ikuisen tietoisuuden tuotoksia nämäkin, voipa olla olentojen tekosia jotka ymmärtää tietoisuudesta jopa 85%

https://www.youtube.com/watch?v=0ljjtioKzIA

Tuokin uskovainen heitti tänne jeesushöpinänscä mutta siihen aloitukseen se jää.

Voin vannoa, että kun aivonne tuhoutuu te katoatte.

Ja sitten on vielä se iso asia: synti.

"Uusi testamentti ja Vanhan testamentin kreikankielinen käännös käyttävät synnistä useimmiten sanaa hamartia, jonka alkukielinen merkitys on laajempi kuin mitä suomenkielisessä käännöksessä pystytään tuomaan esiin
ALKUKIELELLÄ: Sana merkitsee erehdystä, tieltä eksymistä, maalin ohi ampumista ja jumalallisen lain rikkomista, USKOA jUMALA EROON, ERILLISYYTEEN.
KRISTILLISESSÄ: tulkinnoissa painotetaan merkitystä, joka viittaa Jumalan asettamia käskyjä, asetuksia, lakia tai järjestystä rikkovien tekojen toteuttamiseen tai motiivien. edistämiseen ajatuksin tai toimin. "

Minulta:
Jumalako hylkäisi lapsensa siksi että tämä on erehtynyt.
Kuka tarvitsee pelkoa että on erossa Luojastaan? Voiko ihminen olla erossa hengestään. Jokainen pitää sisällään taivasten valtakuntaa, jokainen on osa taivasten valtakunnasta. Kukaan ei ole ylempänä eikä alempana, joku vain pelkää vielä enemmän.