Sixten Korkman
Julkaistu: 20.11. 2:00 , Päivitetty: 20.11. 6:19
KESÄKUUSSA 2016 Britannian kansa äänesti EU:sta eroamisen puolesta. Eron on määrä tapahtua 29. maaliskuuta 2019.
Lähiviikkoina pitäisi sopia eroamisen ehdoista, osin myös Britannian ja EU:n tulevista suhteista. Neuvottelut ovat kovin kimurantteja. Suurin ongelma on, että Britannian kansalla, puolueilla ja parlamentilla ei ole yhteistä käsitystä maansa geopoliittisesta identiteetistä.
Ero EU:sta aiheuttaa haittoja EU:lle ja erityisesti Britannialle. Lontoon pankkikeskus menettää asemiaan Euroopassa. Kaupalle aiheutuvat kitkat tulevat teollisuudelle kalliiksi. Yritysten mahdollisuudet houkutella ulkomaisia osaajia ja investointeja heikkenevät, kuten myös kansallisen terveydenhuollon ja yliopistojen toimintaedellytykset. Talous on jo kärsinyt merkittävästi brexit-päätöksestä.
KYSEESSÄ on iso poliittinen erehdys, josta on paljon opittavaa. Tärkein opetus koskee kansan kahtiajaon vaaraa. Noin puolet briteistä kannattaa EU-jäsenyyttä, toinen puolet vaatii eroa. Moni britti haikailee historiaan jääneen imperiuminsa perään.
Onneksi meillä ei ole harhakuvitelmia siitä, että pieni Suomi pärjäisi paremmin yksin. Laaja enemmistö suhtautuu myönteisesti EU-jäsenyyteemme. Ymmärrämme EU:n merkityksen niin talouden kuin poliittisen turvallisuudenkin kannalta.
Eurojäsenyys on astetta mutkikkaampi kysymys. Sen vaikutukset ovat pulmallisia. Mutta Suomi voi elää yhteisen rahan asettamien vaatimusten kanssa. Ja kansalaisten laaja enemmistö suhtautuu euroon myönteisesti. Mikään suomalainen puolue ei vaadi eroa eurosta.
-----
Julkaistu: 20.11. 2:00 , Päivitetty: 20.11. 6:19
KESÄKUUSSA 2016 Britannian kansa äänesti EU:sta eroamisen puolesta. Eron on määrä tapahtua 29. maaliskuuta 2019.
Lähiviikkoina pitäisi sopia eroamisen ehdoista, osin myös Britannian ja EU:n tulevista suhteista. Neuvottelut ovat kovin kimurantteja. Suurin ongelma on, että Britannian kansalla, puolueilla ja parlamentilla ei ole yhteistä käsitystä maansa geopoliittisesta identiteetistä.
Ero EU:sta aiheuttaa haittoja EU:lle ja erityisesti Britannialle. Lontoon pankkikeskus menettää asemiaan Euroopassa. Kaupalle aiheutuvat kitkat tulevat teollisuudelle kalliiksi. Yritysten mahdollisuudet houkutella ulkomaisia osaajia ja investointeja heikkenevät, kuten myös kansallisen terveydenhuollon ja yliopistojen toimintaedellytykset. Talous on jo kärsinyt merkittävästi brexit-päätöksestä.
KYSEESSÄ on iso poliittinen erehdys, josta on paljon opittavaa. Tärkein opetus koskee kansan kahtiajaon vaaraa. Noin puolet briteistä kannattaa EU-jäsenyyttä, toinen puolet vaatii eroa. Moni britti haikailee historiaan jääneen imperiuminsa perään.
Onneksi meillä ei ole harhakuvitelmia siitä, että pieni Suomi pärjäisi paremmin yksin. Laaja enemmistö suhtautuu myönteisesti EU-jäsenyyteemme. Ymmärrämme EU:n merkityksen niin talouden kuin poliittisen turvallisuudenkin kannalta.
Eurojäsenyys on astetta mutkikkaampi kysymys. Sen vaikutukset ovat pulmallisia. Mutta Suomi voi elää yhteisen rahan asettamien vaatimusten kanssa. Ja kansalaisten laaja enemmistö suhtautuu euroon myönteisesti. Mikään suomalainen puolue ei vaadi eroa eurosta.
-----
Vastaukset 10
Vanhimmat
Viisaita sanoja. Sixten Korkman on aivan oikeassa.
Tuli vastaan mielenkiintoinen selitys sille, miksi EU otti entiset Itä-Euroopan valtiot jäseniksi, vaikka ne eivät täyttäneet EU:n standardeja. Britannialle EEC oli kylmän sodan aikana taloudellisen liiton ohella Eurooppalainen neuvostoliitonvastainen rintama. EEC:llä oli välineellistä arvoa Britannialle, mutta sen taustalla vaikuttava polittinen ideologia yhteisestä Euroopasta ei brittejä kiinnostanut alkuunkaan.
Kun kylmä sota päättyi 1990-luvun vaihteessa, Eurooppa oli vaikean kysymyksen edessä. Miten toimitaan Itä-Euroopan entisten kommunistivaltioiden kanssa. Ne olivat täydellisessä alennustilassa epäonnistuneen reaalisosialismin kokeilun jälkeen. Lisäksi Itä-Eurooppa oli kuin ruutityynyri, joka odottaa räjähtämistään. Tämä nähtiin Jugoslavian hajoamiseen liittyneissä sodissa ja etnisissä puhdistuksissa. Eurooppalaisilla johtajilla oli edessään käytännössä kaksi vaihtoehtoa:
1) jättää Itä-Euroopan valtiot ja entiset Neuvostotasavallat sivuun. Siinä kuitenkin piili uhka, että köyhissä maissa puhkeaa väkivaltaisia levottomuuksia.
2) toinen vaihtoehto oli kutusa Itä-Euroopan maat osaksi yhteistä Eurooppaa ja auttaa ne jaloilleen. Sen eurooppalaiset johtajat tekivät. Entiset neuvostotasavallat, kuten Baltian maat kukoistavat. Kaikki, jotka kävivät Virossa Neuvostoliiton aikana tai heti sen romahtamisen jälkeen näkevät miten valtavasti maa on kehittynyt ja vaurastunut. Puolalaisten elinajanodote on lisääntynyt yli kymmenellä vuodella Neuvstoliiton hajoamisen jälkeen.
Britannia oli ensimmäisten joukossa toivottamassa entiset Itä-Euroopan valtiot osaksi läntistä eurooppalaista hyvinvointia, vaikka britit halveksivat itäeurooppalaisia. Jälleen kerran britit näkivät tilanteessa välineellistä arvoa: britit uskoivat, että eurooppalainen poliittinen ideologia kuihtuisi köyhien uusien jäsenten jälkeen ja Euroopan Unionista tulisi puhtaasti taloudellinen liitto. Britannia on vastustanut liittovaltiokehitystä koko jäsenyytensä ajan, vaikka tämä ideologia on kirjattu Rooman sopimukseen.
Niinpä rakkaat EU-vastustajat. Paras esimerkki EU:n toimivuudesta on vaurastunut ja demokraattinen Itä-Eurooppa. Se ei leimahtanut liekkeihin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kuten kävi Jugoslavialle. EU on ylläpitänyt taloudellista ja demokraattissta kehitystä maissa, jotka olivat vielä kolme vuosikymmentä sitten autoritäärisesti hallittuja köyhiä joutomaita. Eivät ole enää. Nyt niillä on äänivaltaa omien asioidensa lisäksi myös Euroopan asioihin, vaurautta ja vapautta, jota siellä ei koettu sotien ja Neuvostoliiton hajoamisen välillä. Mun mielestä se on valtava saavutus eurooppalaisilta johtajilta ja EU:lta. Ja taisihan EU pokata Nobelin rauhapalkinnokin jossain vaiheessa.
Brexit saatiin aikaan valekampanjalla.
Samaa yrittävät EU-vihaajat Suomenkin osalta.
Ei onnistu.
ratkeaa paljon, kun Eurooppa Neuvosto ottaa Britannian esityksen käsittelyyn.
euhun meno onkin helponpaa mutta eroaminen tehty tietoisesti vaikeaksi muutenhan lähteminen ja eun hajoaminen olisi vaaka kupissa hyvin suudella todennäköisyydellä,
EU:iin pyritään vapaaehtoisesti, mutta vain demokratiat kelpaavat.
EU on tietenkin rakennettu pysyväksi.
Lähtö on mahdollinen, mutta vain omalla vastuulla.
Brexit syntyi valekampanjalla ja riemu raikaa vain EU-vihaajien leirissä.
EU27 on prosessissa vain tiivistynyt.
Kuka vielä kannattaa kansanäänestyksiä. Niistä huonoja kokemuksia mm. Ruotsin ydinvoima äänestys, ja nyt tämä brexit...
EU-mielinen valta- eli valhemediamme siteeraa tunnettua kiihkoeunukkia ja se on muka todiste jostain? Tyypillistä Euvostoliiton propagandaa, kuten oli esikuva Neuvostoliitossakin!
Perustele rinnastus "euvostoliiton" ja Neuvostoliiton välillä! Olen pyytänyt tätä usein, mutta keskustelu loppuu aina siihen.
1. Neuvostoliitto syntyi verisen vallankumouksen jälkeen. EU:hun valtiot ovat vapaaehtoisesti hakeneet.
2. Neuvostoliitto oli ideologinen järjestelmä, jonka perusajatuksena oli tuotantovälineiden yhteisomistus ja pääoman ja proteltariaatin ikuinen taistelu. EU on taloudellinen ja poliittinen liitto, jossa noudatetaan markkinataloutta ja tuotantovälineiden omistus on laajasti yrityksillä ja yksityisillä.
3. Neuvostoliitossa liikkumisen vapautta rajoitettiin ja jopa naapurpaikkakunnalle matkustaminen edellytti viranomaisilta saatavia matkustusasiakirjoja. EU:ssa liikkumista ei rajoiteta.
4. Neuvostoliitto pakkosiirsi ihmisiä. EU:ssa ihmiset voivat asua missä haluavat.
5. Neuvostoliittoa hallitsi kommunistinen puolue. Se oli yksipuoluejärjestelmä, joka ei tunnustanut demokratiaa. EU:ssa vaikuttaa useita puolueita ja vallanpitäjät vaihtuvat säännöllisesti. Euroopan neuvostoon kuuluu jokaisen maan päämies, komissioon kuuluu yksi edustaja kustakin maasta ja parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla kustakin maasta.
Neuvostoliitossa oli pulaa kaikesta. EU:ssa hukumme tavarapaljouteen. EU pelastasti Itä-Euroopan valtiot täydellisestä kurjuudesta ja köyhyydestä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Entisissä Itä-Euroopan maissa hyvinvointi ja elinajanodote ovat lisääntyneet valtavasti EU:n aikana. Vertaa vaikka Viroa heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja Viroa nykyään: ero on valtava.
Korkmankin on erehdys. Siksi Suomi onkin kusessa josta ei ole ulospääsyä. Menetykset kasvavat huimasti vielä tästäkin. Ilman EUta pärjäisimme loistavasti omaa työtä tehden. Nyt teemme muiden työn saamatta muuta kuin lisävelkoja joita sipilä jakaa suruttaa kansalle. KMS onnistui huijaamaan koko kansan ennenkuin teki sopimuksen Kepun kanssa.
Mahtavaa. Kerro nyt kuinka tämä käytännössä tapahtuisi! Miten Suomen talous toimisi? Kerro. Jos ratkaisusi valtiontalouden hoitamiseen ja kansainvälisiin sopimuksiin on järkevä ja ennen kaikkea toimiva, lupaan harkita kantaani uudestaan. Pelkkä mutuilu ei nyt riitä.
Jos, jos olisi kun - lehmätkin lentäisi!