Radio Puheessa tuli äsken mielenkiintoinen luotaus uskomiseen ja uskomuksiin.
Hieman soveltaen esitettiin ihmettely, että miksi ateistit uskovat rahaan? Miksi jumalattomilla ihmisillä on usko sadan euron seteliin ja sen ostovoimaan, vaikkeivat samaan aikaan usko yhtä suureen määrään sanomalehtipaperia? Mutta he eivät usko Jumalaan?
Hieman soveltaen esitettiin ihmettely, että miksi ateistit uskovat rahaan? Miksi jumalattomilla ihmisillä on usko sadan euron seteliin ja sen ostovoimaan, vaikkeivat samaan aikaan usko yhtä suureen määrään sanomalehtipaperia? Mutta he eivät usko Jumalaan?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Yleensä ateistit (angostikot ja liberaalitkin) uskovat siihen, että raha jaettaisiin oikeudenmukaisesti kaikkien kesken, mutta fundiksien käsitys taitaa olla päinvastainen.
Missä ateistit jakavat rahojaan?
Niin, oikeudenmukaisuus ei kaikille taida tarkoittaa samaa?
Ihminen uskoo aina johonkin. Uskon kohde on se mihin ihminen luottaa ja turvaa 🙂
Mihin vain voi uskoa. Se on sitten eri asia, onko uskolle katetta ja perusteluja.
Olenko väittänyt, ettei voisi 😏❓
Et ole. Kommentoin vain lyhyesti ajatuksiasi.
Nyt kun enemmän mietin, taidankin siirtyä muihin puuhiin. Suihkun ja jonkin hyvän Netflix-sarjan yhdistelmä on paljon houkuttelevampi kuin kommunikointiyritys kanssasi.
Moi moi.
Kiva kun meet😂
Hatullisen paskaakin ennemmin syö kun sun kanssas keskustelee.
Anna mennä vaan 😂😂😂
Joko meni koko hatullinen?
Oletko ikinä ajatellut hankkia elämääsi tämän palstan lisäksi muuta sisältöä?
En ole koska minulla on se jo 😁
Sinulla taitaa olla pakkomielle minun palstalla olosta 🧐
Kuules, Hyvä Ystäväni.
Koeta pärjäillä. Minulla ei ole Sinulle muuta sanottavaa. Kyllä se siitä.
Eikä olisi ollut pakko sanoa tuotakaan 😂
Kyllä minä aina ajoittain lupaan Sinulle jotakin kommentoida.
Kerrohan: MITÄ Sinä puuhaat tämän tänne kirjoittelun lisäksi? Minä käyn salilla, luen kohtuullisesti ja harrastan myöskin valikoidusti tv-sarjoa Netflixin ym. kautta. Ikävä kyllä, myös töitä tulee vapaa-ajallakin tehtyä. Viikonloppuna menemme vaimon kanssa hotellilomalle Jyväskylään, kun meillä on vuosipäivä.
Entä Sinä?
Yritä nyt olla vaan "kommentoimatta " 😉
Minä saan asua hotelleissa työni puolesta ihan tarpeeksi, että ei tulisi mieleenikään lähteä hotelliin enää lomalle 😂
Aivan varmasti niin on. Siitäkö ilmiselvä nettiriippuvuutesi johtuu?
Sinulla on riippuvuus usko.vaisesta. Miten se on sinulle kehittynyt? Ota välillä hampaisiisi torre, qwertyilija tai mummomuri jotka kirjoittavat täällä paljon enemmän kuin uskis.
Eikö muuten olekin tarkoitus, että täällä kirjoitellaan joten älä näe vaivaa siitä,
Älä viitsi, uskis.
😂 minulla on kova kysyntä 😂
Sinänsä usko Jumalaan tai usko rahaan, niin näissä ei ole periaatteellisesti mitään eroa.
Molemmissa uskotaan, koska joku on näin todennut , että usko toimii
tai joku on kokenut asian reaalisuuden
tai joku on kokenut että usko toimii
tai ...
Jos joku luottaa rahaan, hän tekee niin, koska on syytä uskoa, että tarvittaessa raha on muutettavissa hyödykkeeksi. Vain aivan poikkeustilanteessa raha menettää arvonsa. Kun turvaa Jeesukseen, syyt ovat aivan toiset.
Ei tule antaa kielen viedä harhatielle, ikään kuin olisi kyse samankaltaisesta uskosta.
Rahan perusta on luottamus, jota myös uskoksi voi halutessaan kutsua.
Euron ostovoimasta on jatkuvasti lukemattomia todisteita, jumalasta ei ensimmäistäkään.
Mikä todiste Jumalasta saisi sinut vakuuttumaan?
Miksi uskotaan.
Jos ihminen sairastuu vakavasti, parantumista edesauttaa, jos ihminen uskoo paranevansa, säilyttää elämänhalunsa, jos taas luovuttaa, masentuu ja ajattelee, ettei tästä enää selvitä, se heikentää elinvoimaa ja potilas luisuu pois.
Ihminen on psykofyysinen olento, mieli vaikuttaa kehoon.
” Miksi jumalattomilla ihmisillä on usko sadan euron seteliin ja sen ostovoimaan, vaikkeivat samaan aikaan usko yhtä suureen määrään sanomalehtipaperia? ”
Oikeastaan aika hyvä pohdinnan aihe. Kun rahalla oli arvo – eli esim. kultaa oli aina tietyn verran ja se vastasi ”rahallista” arvoa. Kun siirryttiin seteleihin, niille tuli symbolinen arvo. Sovittiin, että tietyn verran painetussa paperissa oli vaihtoarvoa johonkin muuhun. Sinällään paperi oli aika arvoton.
Jos ajatellaan miten esim. tavaran arvo arvioidaan, niin se on aika lailla uskomus. Ennen oli vaihtotalous, eli jos halusi jotain, piti antaa vastaava määrä jotain muuta tavaraa. Se mikä arvokkaimmaksi sitten määräytyi, riippui siitä, miten tarpeellinen tai vastaava se tavara oli. Tarve taas määräytyy sekä ajan, että kulttuurin mukaan.
Nyt tilanne on se, että rahallisella rahalla arvo muuttuu – ja sen muuttuu ns. valuutasta toiseen. Nyt ne ovat siirtyneet lähinnä numeroiksi – eli olemassa ei enää ole mitään konkreetista rahaa. Näillä numeroilla pelataan finanssimaailmassa. Siellä taas mm. valuuttakurssit yms. muuttuvat tunnelmien mukaan.
Nykyinen rahapolitiikka, kuten osa talouspolitiikkaa on oikeasti lähempänä ”hengellistä” toimintaa.
Rahapolitiikka eli finanssipolitiikka ” on keskuspankin harjoittama talouspolitiikan muoto, jossa erilaisiin päämääriin pyritään säätelemällä liikkeellä olevan rahan määrää ja arvoa joko välillisesti tai suoraan.” Keinoja ovat devalvaatiot tai sitten Inflaatio ja deflaatio.
Olen tässä kuunnellut taloustilanteita Etelä-Amerikassa. Inflaatio on hurja etenkin Uruguay, Kolumbia. Venezuela. Venezuelassa on hyperinflaatio. Esim. kaupoissa ei ole hintoja, koska niitä ei voi laittaa. Ravintolaan kun menee, ruuan hinta on noussut sen syömisen aikana.
Meillä on siis luja usko sekä luottamus siihen, että ne numerot, joita pankkitilillä on, niillä saa vaihdettua tavaroihin, palveluihin jne. Samoin uskomme, ettei numeroiden arvo muutu liian nopeasti.
Mutta onko se sama asia, kuin usko johonkin Korkeampaan? Ehkä – jos ajatellaan erästä taloustieteen teoriaa: kun talouselämää ei valtio ohjaa mitenkään, syntyy ”Näkymätön käsi” joka ohjaa talouden toimintaa. Tämä teoria on–Laissez-faire eli todella vapaa markkinatalous.
Sama luottamus on pohjalla, vaikka luotettaisiin kultaan tai timantteihin. Niidenkin arvo voi romahtaa tai hävitä kokonaan.
Ei rahan arvo perustu vain uskoon vaan se on yhteinen sopimus. Sopimus siitä että tämä seteli tai numero tilillä tarkoittaa sitä että sen voi vaihtaa tavaraan tai palveluun. Tämä sopimus on vahvistettu lainsäädännöllä ja kirjanpidon käytännöillä joten se ei romahda siitä että yksi tai kaksi ihmistä ei siihen enää luottaisi. Käytännössä vasta jos valtiot yleisesti alkaisivat purkaa nykyisiä sopimuksia, rahajärjestelmä romahtaisi. Kyse ei siis pelkästä uskosta.
”Ei rahan arvo perustu vain uskoon vaan se on yhteinen sopimus.”
Jaa a. Kun se aina ihan noin mene. Kun seuraat vaikka valuuttakursseja ja mietit, mikä niitä heiluttaa, taustalla on aina uskon kaltainen juttu.
”Tämä sopimus on vahvistettu lainsäädännöllä ja kirjanpidon käytännöillä…”
Ei ole olemassa ”tätä” sopimusta. Tulee mieleen aina näistä lukiessani, että on kuin lukisi jotain uskonnollista tekstiä.
”Tänä päivänä keskuspankit lainaavat liikepankeille keskuspankkirahaa, jota vastaan liikepankit voivat lainata asiakkailleen keskuspankkirahaa suuremman summan tavallista jokapäiväisessä liiketoiminnassa käytettyä rahaa.”
”Rahan määrää säätelee nykytaloudessa lähinnä lainakelpoisten asiakkaiden määrä.”
”Tänä päivänä suurin osa valuuttakursseista on kelluvia, jolloin niiden arvo määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.”
Maailmantalous.net Raha
Toki hallitukset voivat jossain määrin säädellä pankkien toimintaa.
Jos tarkastellaan sitä, miksi rahan arvo vaihtelee, niin tässä keskeisimmät syyt.
• Kysyntäinflaatio: tuotteiden kysyntä on suurempaa kuin niiden tarjonta, jolloin hinnat nousevat
• Kustannusinflaatio: tuotteiden tuotantokustannukset pakottavat nostamaan hintoja; tuotantokustannukset voivat nousta esimerkiksi raaka-aineen hinnan tai verotuksen nousun myötä
• Monetaarinen inflaatio: rahaa on liikkeellä liikaa
• Odotusinflaatio: odotetaan hintojen nousevan tulevaisuudessa, joten korotetaan palkkoja
Vertaaensin ”Mikä on inflaatio?”
”Käytännössä vasta jos valtiot yleisesti alkaisivat purkaa nykyisiä sopimuksia, rahajärjestelmä romahtaisi.”
Väärin, sillä miltei jokaisessa lamassa on romahdus ollut melkoinen. Niiden syyt ovat moninaiset, mutta selkeimpiä ovat holtiton lainanantaminen. Ihmisillä on ”rahaa” enemmän, he ostavat sillä esim. asuntoja yms. Pankit nostavat korkoja, lainoja ei saada maksettua ja ….
”Yhdysvaltalaiset pankit myönsivät avokätisesti 900 dollarin lainoja osakekauppoja varten sadan dollarin pääomaa vastaan, mikä sai osakekurssit nousemaan keinotekoisen korkealle. Kun osakekupla sitten puhkesi, moni ei selvinnyt veloistaan.”
Tuo li 30 luvulla ja vastaavaa oli 90 luvulla – myös suomessa: ”Pankit tuputtivat lainaa huonoille asiakkaille, ja yritykset velkaantuivat raskaasti.”
Sitten on keinottelu. Mm. Yhdysvalloissa aikoinaan ”Vehnän ylituotanto Yhdysvalloissa sai keinottelijat pelkäämään vehnän hinnan laskua vuonna 1929, ja he alkoivat myydä viljaosakkeitaan. Niiden hinta romahti ja veti ¬muutkin kurssit syöksyyn.”
Suomessa ”Suomen Pankki vapautti rahoitusmarkkinat – esimerkiksi avasi ulkomaiset rahahanat…” ja liikaa rahaa alkoi virtaamaan suomeen, eikä sitä oikeastaan valvottu mitenkään. Se taas johti ”… ylettömän korkeisiin korkoihin. ”
SK ”Lama ja pankkikriisi – mitä ja miksi?” 29.2.2008
Sitten suomen rahan arvoa piti laskea ”markkinoiden” vaatimuksesta ja yhdessä yössä romahti niin yritysten kuin yksityisten talous 1991.
Sitten on eri koulukuntia, jotka arvoivat tilanteet jokainen omalla tavallaan ja ”parannukset” sen myötä.
Meille tavallisille kuluttajille nämä näkyvät kyllä – onneksi meillä ei ole hyperinflaatiota. Historiaa taaksepäin:
”Saksassa inflaatio nousi vuonna 1923 huikeaan 854 000 000 000 prosenttiin. Seteleitä siis tarvittiin todellakin säkkikaupalla. Maassa maksettiin hyperinflaation aikaan palkat kolmesti päivässä, koska rahan arvo tippui niin nopeasti. Unkarissa hinnat hyppäisivät toisen maailmansodan jälkeen vielä hurjemmin. Hinnat kolminkertaistuivat päivittäin.”
YLE ”Hurjimmillaan satojen miljardien seteleitä” 1.2.2008
Tuohon detaljiin puuttuisin:
"Monetaarinen inflaatio: rahaa on liikkeellä liikaa"
Kun raha on muuttunut "kirjanpidolliseksi" ja nyttemmin myös digitaaliseksi pois kulta- tai hopeakannasta, niin hämmentävä totuus on, että kukaan ei tiedä paljonko esimerkiksi euroja on liikkeellä. Rahapolitiikkaa säädellään (tai yritetään säädellä) tänä päivänä korkopolitiikalla eli rahan hinnalla, koska nykyaikaisessa finanssitaloudessa rahan määrä ei ole enää keskuspankkien hallussa. Muutenhan esimerkiksi markkinoiden ylikuumenemista olisi helppo jäähdyttää vähentämällä rahan määrää. Siihen ei vain ole mitään keinoja.
Tästä seuraa myös se että velkamäärät kasvaa. Maailmassa on monikymmenkertaisesti enemmän velkaa kuin rahaa. Velan kasvu on talousjärjestelmään ja rahamarkkinaan sisäänrakennettu ilmiö ja voin luvata, että joka kerta kun talous on kasvussa joku ryppyotsainen toimittaja tulee kyselemään että pitäisikö yksityisen velan kasvusta huolestua. Nykyisessä talousjärjestelmässä velka vähenee korkeintaan laskusuhdanteiden aikana.
”…hämmentävä totuus on, että kukaan ei tiedä paljonko esimerkiksi euroja on liikkeellä.”
Aivan, sillä enemmän meillä on sellaista rahaa, joka ei ole ns. rahallista rahaa – eli seteleitä tai kolikoita.
”Maailmassa on monikymmenkertaisesti enemmän velkaa kuin rahaa.”
Näin, sillä jatkuvan kasvun ideologia tarvitsee aina vain enemmän velkaa. Kun pankit sekä valtiot ovat keskenään velkaa ja näitä velkojakin ostetaan ja myydään, ei enää kukaan tiedä todellista tilannetta.
Kun tämä velkakupla joskus puhkeaa, seurauksen tulevat olemaan kamalia. Niin kauan kun uskotaan tähän systeemiin, asiat sujuu – kun usko loppuu, alkaa järkyttävä lamakausi.
Tuossa sotketaan munat ja mämmit keskenään.
"Usko" rahaan on luottamusta sopimuksiin. Rahan arvon takana ovat valtiot, joilla on verotusoikeus. "Usko" rahaan perustuu luottamukseen tai käsitykseen siitä, miten toiset ihmiset ja organisaatiot käyttäytyvät. "Uskon" siihen, että kun menen kauppaan, voin vaihtaa rahan minulle tarpeellisiin hyödykkeisiin. Tämä "usko" on testattu lukemattomia kertoja ja aina osoittautunut todeksi. Kyse on siis myös kokemuksesta. Luotan (oikein tai väärin) siihen, että raha toimii vaihdon välineenä kuten se on koko elämäni ajan toiminut.
"Rahan arvon takana ovat valtiot..."
Ei, vaan eri keskuspankit ja finanssilaitokset.
Joku tuossa sadan euron setelin ja Jumaluskon rinnastuksessa ei toimi.