ympäristöystävällisyys

"polttoaineiden valmistusprosessi ollakseen äärimmäisen ympäristöystävällinen vaatii sen, että dieselin ja bensan kulutusta on sopivassa suhteessa."

Periaatteessa varmaan ihan oikein, mutta käytännössä ei kuitenkaan kannata perustella bensakoneen hankintaa sillä, että bensaa on pakko kuluttaa jonkin verran. Totuus on kuitenkin se, että bensaa joudutaan tekemään kalliilla ja energiaa vievällä menetelmällä, jota kutsutaan "krakkaamiseksi".

Krakkaus tarkoittaa sitä, että hiilivetyketju katkaistaan, ja väliin ympätään lisää vetyä, näin saadaan hiilivetyjä lyhennettyä. Koska toimenpide lisää polttoaineen vetypitoisuutta, niin energia sisältökin kasvaa, mutta toisaalta fysiikan lakien mukaan sen lisätyn energian on pakko tulla jostain. Ja se taas lisää valmistusprosessin energian kulutusta. Ts. vähentää ympäristöystävällisyyttä.

Toisekseen diisseli ei ole yhtä nirso polttoaineiden suhteen kuin bensa. Ja jos nyt uudet diisselit ovatkin tarkempia kuin vanhat Lanzin "kuulapäät", niin kyllä se on kuitenkin niin, että bio-diisseli on todennäköisempi polttoaine kuin bio-bensa. Jos nyt ei ihan 100%, niin ehkäpä "perinteisen" polttoaineen sekaan sotkettuna.

". Jos sama kehitys jatkuu niin kohta"

Ja jos sama kehitys jatkuu, niin diisseleiden hiukkaspäästöt alenevat tulevaisuudessakin. Mutta fysiikan lakien mukaan bensakone on diisseliä huonompi. Eli diisselissä on enemmän kehitysvaraa kuin bensakoneessa.

Ja mikäli oikein muistan, niin bensakoneen hiukkaspäästöt ovat enimmäkseen niitä kaikkein pienimpiä, eli kaikkein haitallisimpia, kun diisselin päästöt painottuvat vastaavasti suurempiin hiukkasiin. Eli suuremmasta hiukkasten määrästä huolimatta saattaa olla, että tulevaisuudessa bensakonetta pidetään jopa hiukkaspäästöiltään diisseliä huonompana.

Höpöhöpö kirjoitti:

"polttoaineiden valmistusprosessi ollakseen äärimmäisen ympäristöystävällinen vaatii sen, että dieselin ja bensan kulutusta on sopivassa suhteessa."

Periaatteessa varmaan ihan oikein, mutta käytännössä ei kuitenkaan kannata perustella bensakoneen hankintaa sillä, että bensaa on pakko kuluttaa jonkin verran. Totuus on kuitenkin se, että bensaa joudutaan tekemään kalliilla ja energiaa vievällä menetelmällä, jota kutsutaan "krakkaamiseksi".

Krakkaus tarkoittaa sitä, että hiilivetyketju katkaistaan, ja väliin ympätään lisää vetyä, näin saadaan hiilivetyjä lyhennettyä. Koska toimenpide lisää polttoaineen vetypitoisuutta, niin energia sisältökin kasvaa, mutta toisaalta fysiikan lakien mukaan sen lisätyn energian on pakko tulla jostain. Ja se taas lisää valmistusprosessin energian kulutusta. Ts. vähentää ympäristöystävällisyyttä.

Toisekseen diisseli ei ole yhtä nirso polttoaineiden suhteen kuin bensa. Ja jos nyt uudet diisselit ovatkin tarkempia kuin vanhat Lanzin "kuulapäät", niin kyllä se on kuitenkin niin, että bio-diisseli on todennäköisempi polttoaine kuin bio-bensa. Jos nyt ei ihan 100%, niin ehkäpä "perinteisen" polttoaineen sekaan sotkettuna.

". Jos sama kehitys jatkuu niin kohta"

Ja jos sama kehitys jatkuu, niin diisseleiden hiukkaspäästöt alenevat tulevaisuudessakin. Mutta fysiikan lakien mukaan bensakone on diisseliä huonompi. Eli diisselissä on enemmän kehitysvaraa kuin bensakoneessa.

Ja mikäli oikein muistan, niin bensakoneen hiukkaspäästöt ovat enimmäkseen niitä kaikkein pienimpiä, eli kaikkein haitallisimpia, kun diisselin päästöt painottuvat vastaavasti suurempiin hiukkasiin. Eli suuremmasta hiukkasten määrästä huolimatta saattaa olla, että tulevaisuudessa bensakonetta pidetään jopa hiukkaspäästöiltään diisseliä huonompana.

Krakkaamista ei aina tarvita. Silloin, kun prosessi on optimaalinen eli dieselin ja bensan sekä myös muiden kuten raskaiden öljyjen suhde on oikea bensaa ei tarvitse valmistaa krakkaamalla. Sitä syntyy tietty määrä pakosta, ellei sitten tehdä vielä enemmän energiaa vievää hiilivetyketjujen yhdistämnistä. Öljyssä siis on joukossa jonkin verran jo valmiiksi näitä lyhyitä bensan ainesosia. Se kuinka paljon niitä on riippuu muunmuassa siitä, mistä päin maailmaa se öljy on pumpattu. Tällä hetkellä tilanne tosin on kuvailemasi kaltainen, eli suurimman kulutuksen aikaan bensaa joudutaan valmistamaan krakkaamalla.

Tulevaisuuden suuntaus on varamstikin biodieselit ennemmin kuin biobensat. Jälkimmäisestä en muista kuulleeni, että kukaan olisi sillä onnistuneesti ajanutkaan. Itse asiassa biodiseliähän käytetään jo jonkin verran. Tosin Suomessa käyttö on vielä olemtatonta.

Päästöjen arvottamisesta sanoisin vielä, että bensan ja dieselin hiukkaspäästöjä ei voi helposti verrata keskenään. Vaikka bensan hiukkaset ovat kooltaan kaikista pienimpiä ja myös oletettavasati vaarallisimpia, tästä ei olla vielä varmoja. Tällä hetkellä ne kuitenkin arvotetaan "kalliimmiksi" kuin dieselin hiukkaspäästöt. Olennaista on kuitenkin se, että diesel tuottaa lähes sata kertaisen määrän verrattuna bensaan.

Hiukkasten merkityksestä kertonee jotain se, että ne on yhdistetyssä arvotettu tällä hetkellä noin 30 kertaa vaarallisemmksi kuin hiilidioksidi. Noin 40 kertaa vaarallisemmiksi kuin rikkidioksidi ja 80 kertaa vaarallisemmiksi kuin typen oksidit. Suuntaus on ollut se, että näistä hiilidioksidi ja hiukkaset nousevat koko ajan, mutt pysyvät paikoillaan.

Arvot tosin riippuvat siitä tutkitaanko taajama-ajoa, vai maantieajoa, koska vaikutuksetkin riippuvat siitä, missä ajetaan. Taajama-ajossa hiukkaset sekä myrkylliset päästöt ovat olennaisia, koska altistujat ovat lähellä. Sen sijaan maantieajossa altistujat ovat niin kaukana, että terveysvaikutuksia ei juurikaan synny.

Jos tutkitaan terveys- ja materiaalivaikutuksia, luontovaikutuksia, sekä globaaleja vaikutuksia, voidaan todeta, että diesel on voittaja maatieajossa, mutta bensa vastaavasti voittaa taajama-ajossa. Molemmissa tapauksissa erot ovat melko selvät.

Omien ajojen selvittämisen kautta voisi sitten päätellä, kumpi on ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mutta siltikään ei voida unohtaa öljyn käsittelyprosessia. Kaikki eivät voi siirtyä toiseen latuun, vaan molempia täytyy olla, jotta tuotanto on tehokkaimmillaan ja minimoi krakkaamisen, mutta erityisesti ettei jouduta pahimpina lämityskausinakaan ketjujen yhdistelmiseen.

Siis dieseli käyttää typpeä ja nokea. Osa noesta tosin ei mene hyötykäyttöön, koska sitä pöllähtelee pakoputkesta.