Eläköön kielivapaus!
Ps. Kukaan ei voi kieltää tämän avauksen kuulumista tälle palstalle!
Ps. Kukaan ei voi kieltää tämän avauksen kuulumista tälle palstalle!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ihan hyvä ja naseva keskustelunavaus, josta voidaan käynnistää pitkä ja rakentava keskustelu.
Miksi Suomessa pitäisi olla pakkoruotsi mutta Ruotsissa ei pakkosuomi?
Vaikka suomen kieli on paljon vanhempi Ruotsissa kuin ruotsin kieli Suomessa?
Eli suomen kieli on perustellummin kansalliskieli Ruotsissa kuin ruotsin kieli Suomessa!
Ydinvastaukset sinulle (ties monennenko kerran):
Suomella ei ole ollut Ruotsissa koskaan sitä asemaa, mikä ruotsilla on ollut Suomessa, ja on yhä. Siksi. Kielen olemassaolon pituus ei vaikuta asiaan, vaan kielen status.
Kielen status täällä otettiin väkisin aivan kuten Afrikan siirtomaissa. Siis väkivallalla saa parantaa kielen statusta?
Ruotsi on tullut maahamme vähitellen. Rannikkoseudulle muutti Ruotsista väestöä (tavallisia ihmisiä) aikojen alussa täysin väkivallattomasti. Ruotsi oli tietenkin hallinnon kielenä tuolloin Suomessa ja korkeilta virkamiehiltä edellytettiin ruotsin osaamista. Sotia ja kahinoita tietenkin oli, mutta missäpä ei olisi ollut.
Afrikan maat taas jaettiin väkivaltaisilla, keinotekoisilla rajoilla ja kaapattiin eurooppalaisille. Maita riistettiin itsekkäästi ja monissa maissa paikallisia käytettiin orjina (esim. Belgian Kongo). Näissä maissa siirtomaaisännän kieli on edelleen usein AINOA virallinen kieli ja korkeammat opinnot hoidetaan aina tällä kielellä. Tällaista tilannetta on siis aika mahdoton verrata Suomeen ja Suomen historiaan.
Ei Afrikassa ollut oikeastaan kovinkaan montaa valtioksi laskettavaa aluetta joten jos Suomea ei pystytty valloittamaan koska Suomen valtiota ei ollut olemassa niin miten Afrikassa pystyttiin valloittamaan mitään? Alue vain otettiin yatävällisesti haltuun ja alettiin sivistämään alkuasukkaita. Jos se Suomessa meni näin niin miksi ei sitten Afrikassa? Afrikkalaiset vain siis maksoivat kiltisti veroja jotta Lontoo ja Pariisi pääsivät kehyttämään.
Ei meille vaan opetettu pakkoruotsia, ruotsia kylläkin. Silloin olin nuori ja hölmö eikä opiskelu asennevamman vuoksi kunnolla kiinnostanut. Tyvär.
Samaa näkyy olevan liikkeellä nykyisilläkin lapsilla ennen kuin parta alkaa kasvaa.
Moni harmittelee myöhemmin kielen osaamattomuutta. Mutta onneksi myös aikuisena on mahdollisuus jatkaa kielen opintoja.
Kyllä useampi suomalainen harmittelee, kun on opetellut kielen, jota ei tarvitse missään.
Kun olisi voinut pakkoruotsin sijaan opiskella jonkun hyödyllisen suuren maailmankielen.
Monet suomalaiset ovat opiskelleet ranskaa ja venäjää, mutta eivät ole koskaan näitä kieliä tarvinneet. Silti he eivät harmittele sitä, että näitä kieliä tuli luettua. Ei kielten lukua ja osaamista kukaan harmittele jälkeenpäin.
Luultavasti kumminkin ihminen itse tietää todennäköisemmin mitä kieltä saattaisi tulevaisuudessa tarvita kuin vaikkapa RKP tai folktinget jotka eivät koskaan edes tapaa niitä joiden kieltenopetuksesta päättävät.
En usko, että ihminen tietää. Juuri tässä suhteessa kielet ovat universaali asia. Emme tiedä kukaan, missä niitä tarvitsemme. Siksi kieliin kannattaa satsata, koska niistä on yleismaailmallinen hyöty. Kukaan ei kadu sitä, että osaa kieliä!
Päättääkö Folktinget Suomen kieltenopetuksesta?