man bor på en enspråkigt finsk ort borde kanske litet tänka efter.
Vi som bor här vid kusten märker hela tiden att människor därifrån inte blir kvar där hela sin livstid.
De blir ofta väldigt överraskade och besvikna när det åtminstone fordras nöjaktiga kunskaper i svenska inom vissa yrken här på tvåspråkiga orter.
Sedan blir man sur och arg när någon tvåspråkig istället blir anställd.
Man skriver arga insändare till lokaltidningen om diskriminering.
Vi som bor här vid kusten märker hela tiden att människor därifrån inte blir kvar där hela sin livstid.
De blir ofta väldigt överraskade och besvikna när det åtminstone fordras nöjaktiga kunskaper i svenska inom vissa yrken här på tvåspråkiga orter.
Sedan blir man sur och arg när någon tvåspråkig istället blir anställd.
Man skriver arga insändare till lokaltidningen om diskriminering.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Niin se on, sitten jälkeenpäin itketään, kun ei tullut panostettua kunnolla ruotsiin.
Varför skulle man anställa någon som enbart talar finskaoch engelska,när man för "samma pris "får någon som som också behärskar svenska.
Om det på en arbetsplats fordras kunskaper i tyska,så betyder det att man skall behärska tyska, varför skulle det inte vara samma sak med svenskan ?
Samaa mieltä. Usein ei ymmärretä sitä, että työantaja, hakiessaan sekä suomen- että ruotsintaitoista, perustaa vaatimuksensa ihan käytännön työhön: työssä vaaditaan ruotsin kielen eri tasoista osaamista. Eli kukaan ei kiusallaan laita ilmoitusta kielivaatimuksista, vaan kyllä se on ihan oikeaa todellisuutta työpaikoilla.
Olen itse ollut asiakaspalvelutehtävissä, joissa ruotsia kysyttiin. Samoin lapseni oli jo kouluaikana kesätyössä, jossa piti osata myös ruotsia. Suomenkielisiä olemme.
Om det ändå finns flera tusen svenskspråkiga på en ort så visst lönar det sig att satsa på god betjäning åt dem också.
Man vet ju aldrig vad händer ens senare livet, bra att kunna båda inhemska.
Kieliä opiskellaan elämää varten. Elämästä emme koskaan etukäteen voi tietää, joten on parasta olla mahdollisimman hyvä kielitaito. Tämä koskee kaikkia, ei pelkästään tietyn alan tai koulutustason omaavia. Kielitaidolla voi päästä pitkälle. Jotkut yrittävät nyt tuputtaa sellaista ilmapiiriä, että kielet eivät olisi tärkeitä ja koneet hoitavat hommat. Ei ole totta. Jos jokin asia maailmassa säilyttää tärkeytensä, niin juuri kielet.
Mutta miksi juuri ruotsia pitää opettaa vaikka väkisin? Hieman outos että muissa maissa ei opeteta tätä tärkeää kieltä kaikille.
Ei mikään valtio matki toista valtiota, vaan jokainen tekee itse itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja. Miksi ihmeessä jossain muualla pitäisi opettaa Suomen kansalliskieliä?! Ei täälläkään ole oppivelvollisena ns. vieraita kieliä, sehän olisi oikeasti tosi kummaa.
I andra länder är svenska inte nationalspråk.
No+missä+toisessa+maassa+opetetaan+5%+vähemmistön+puhumaa+kieltä+pakolla+kaikille+ja+tämän+kielen+osaamisen+puute+estää+minkä+tahansa+koulun+suorittamisen?
Miksi yhä valehtelet? Meillä on oppivelvollisuus, se on pakollista. Kielten osaaminen estä koulun suorittamista.
Siis+missään+muualla+ei+vaadita+5%+vähemmistön+puhumaa+pikkukieltä+pakolla+kaikille!
Unga förstår inte alltid, hur allt kan förändra, och det är bra att ha språkerna med sig.
Tämä on hyvä pointti!
Kielenopettajien pitää informoida oppilaita kielten tärkeydestä, varsinkin kansalliskielten.
Ja sitä tehdäänkin koko ajan!
Terv. Kieltenopettaja
Käytännössä ruotsilla ei kuitenkaan tee mitään, se on vain paperilla vaadittava kieli.
Miksi valehtelette itsellenne ja muille ruotsin tärkeydestä?
Tärkeää kieltä ei tarvitse pakottaa!
"Tärkeää kieltä ei tarvitse pakottaa!"
Tai kertoa jatkuvasti että miten tärkeä kieli on. Jos kieli on oikeasti tärkeä niin ihmiset varmasti huomaavat sen joka päiväisessä elämässään.
Ändå får tusentals finskspråkiga mämmiskor sin utkomst för att de också använder svenska i sitt dagliga arbete.
Tuhatkunta viisimiljoonaisessa maassa - ja sen takia kaikilla pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon.
Järkeä kehiin!
Bättre att de skulle vara arbetslösa,leva på samhället ?
Turhat kielirasitteet eivät nosta kansantaloutta. Suomenruotsalaiset voivat palvella toisiaan ja vapauttaa muut töihin, joita oikeasti tarvitaan ja joilla kansantalous kohenee.
Pitäisikö tehdä lisää pakkokieliä, jotta sitten voitaisiin työllistää kaikki kääntämään toisilleen? Mitäpä muuta elämässä tarvitaan kuin käännöksiä!
Järkevissä maissa kaikki opiskelevat maan pääkielen, jotta palvelut hoituvat pääosin sillä ja opinnoissa keskitytään taitoihin, joilla koko yhteiskunta kohenee ja vaurastuu.
Suomi on aika järkevä maa, täällä on enemmistö suomenkielisistä senverran järkeviä, että hyväksyvät kansalliskielten olevan oppivelvollisia. Kielialoite sai vain heikosti allekirjoittajia kovasta kieliaktiivien massapostauksesta huolimatta, aloite ei päässyt edes eduskunnan käsittelyyn, eli suomenkieliset hylkäsivät sen.
Ei ketään ole pakotettu, vaan päinvastoin, oppilaat ja heidän vanhempansa juuri valitsivat ruotsin vapaaehtoisesti. Se siitä. Ei kannata alkaa vastustaa normaalia päätöksentekoa, kuten muutama täällä tekee. Ettekö te jo huomaa, että pakkoruotsista ei kukaan jaksa keskustella kanssanne? Kansa päätti jo tiedänkin puolestanne, koettakaa elää asian kanssa.
Hellre det än att betjäna svenskspråkiga,det är så förnedrande för de här "aitosuomalaiset ".De känner sig genast som pigor.
Finnar är tyvärr inte berömda för god service.
Grahn-Laasonen vesitti kielikokeilun, jotta kansa ei saisi valita. Pakko on juuri siksi, ettei ruotsia valittaisi ilman sitä.
Kansa on valinnut edustajansa.
Kanske man borde stanna på sin hemort om det är så svårt att acceptera att det finns människor som talar svenska här i Finland ?
Just så, bäst att sitta hemma i soffan, om man får ont när de hörs svenskan.
Då ska man inte heller fordra "specialbehandlng "för att man inte brytt sig om lära sig svenska.
De som klarar av språkfordringarna har såklart förtur.
Kuplassa väitetään, että suomalaiset hylkäsivät kielikokeilun.
Todellisuuden paljasti Kimmo Sasi Svenska ylellä ruotsiksi vastatessaan hallituksen toiminnasta esitettyyn kritiikkiin näin:
- Jag skulle inte kritisera regeringen Sipilä så mycket. Juha Sipilä själv har en positiv inställning till svenskan och Samlingspartiet sitter ju med i regeringen, menar Sasi.
- Man kunde ha vissa farhågor innan regeringen tillträdde men de har inte blivit verklighet. Ta till exempel språkexperimentet i skolorna som minister Sanni Grahn-Laasonen (Saml.) har urvattnat, säger Sasi.
Minä en kritisoisi Sipilän hallitusta niin paljon. Juha Sipilä itse suhtautuu positiivisesti ruotsiin ja istuuhan Kokoomuskin hallituksessa, huomauttaa Sasi.
Pelot joita saattoi olla ennen kuin hallitus astui virkaansa eivät ole toteutuneet. Otetaan esimerkiksi koulujen kielikokeilu, jonka ministeri Sanni Grahn-Laasonen on vesittänyt, sanoo Sasi.
Myös kielialoite sai tyrmäyksen suomalaisilta. Pakkoruotsijankuttajat voivat hävetä.
Kielialoite+vietiin+loppuun+asti+ja+se+vesitettiin+Kokoomuksen+kielikokeiluponnella,+joka+sitten+vesitettiin+kuten+edellä+kerrottiin.
Jos+kansa+oikeasti+haluaisi+muutoksen+koulujen+kieliopetukseen,+se+muutos+tehtäisiin.+Kansa+vaan+ei+äänestä+sellaista+eduskuntaa,+jossa+se+olisi+mahdollista,+koska+kansalla+on+ihan+muita+murheita+ensisijaisesti.
Itse asiassa kansa äänesti 2011 eduskunnan, jossa vaalikonevastausten perusteella oli pakkoruotsin poistamiseen sitoutunut enemmistö.
Mitenkö sitten meni. No, Folktinget oli vuotta ennen vaaleja tilannut tulevalle hallitukselle (jonka kokoonpanosta ei silloin siis tiedetty mitään) Ahtisaaripaperiksi-nimetyn hallitusohjelman kielipoliittisen osion, jossa pakkoruotsia ei suinkaan poistettu vaan luvattiin varhaistaa ja lisätä. Folktinget oli tietoinen kansalaisten kielivapaustoiveista ja oli päättänyt toimia viekkaasti etukäteen.
Kokoomuksen Katainen ryhtyessään pääministeriksi liitti ensi töikseen tämän Folktingetin lisääpakkoruotsia-paperin hallitusohjelmaansa ja sitä toteutettiin sitten viimeisen päälle. Puoluejohdot ilmoittivat edustajille, että tästä on sovittu ja kansalle annetut lupaukset saa luvan unohtaa.
Näinhän se aina tehdään.
Mitään lupauksia pakkoruotsin poistosta ei ole yksikään edustaja antanut, en ole sellaista missään nähnyt. Kuka sanoi ja antoi lupauksen asiasta? Missä tästä lupauksesta on pitävä todiste?
Vaalikoneiden vastaukset eivät tietenkään sido edustajaa, mutta kyllä äänestäjät niitä katsovat valitessaan, ketä äänestävät. Ääntä ei saa takaisin, vaikkei lupausta pidettäisikään.
Pakkoruotsista jankkaavat eivät kykene oikein ajattelemaan järkevästi, heillä on päässään vain yksi asia, kun muilla ihmisillä on aivan muita prioriteetteja mitä yhteiskunnassa, valtiossa pitäisi muuttaa ja parantaa. Tässä se vika on.
Tälläkin palstalla pari tyyppiä ei osaa muuta kuin samoja textejään spammata jatkuvasti, aivan kuin pakkoruotsi olisi Suomen suurin asia ja ongelma. Se olisi poistettu jo ajat sitten, jos se olisi lähellekään sellainen.
Ei suurin ongelma mutta suuri ongelma monelle - ja turha riesa.
Tämän ongelman hoitaminen tuottaa säästöjä ja lisää hyvinvointia. Korjataan tämä pian niin on enemmän voimia ja resursseja ratkoa muita ongelmia.
Voit uskoa, et hallitukset ja kansalaiset hoitavat maan oikeita ongelmia, pyrkivät parantamaan huonossa jamassa olevia asioita. Koulujen opetus on hyvässä kunnossa, muualta tullaan Suomeen hakemaan mallia, Pisa-pisteiden huippumaasta.
Muualla onkin otettu mallia kaikessa muussa paitsi pakkoruotsissa. ;)
Miksi pitäisi jättää tämä ongelma korjaamatta, vaikka muuten koululla menisikin aika hyvin?
Kehitys on luvallista.
Jos asia ei enemmistön mielestä ole ongelma, miksi asian ei annettaisi olla? Ei kai vähemmistö päätä asioista kuitenkaan Suomessa?
74%+viimeisimmässä+gallupissa+olisi+poistanut+pakkoruotsin+heti,+eivätkä+kaikki+loputkaan+olleet+nykyisenkaltaisen+pakon+takana+-
Regeringen har ju fria händer att slopa de obligatoriska språken om de vill, varför gör de ingenting ?
Se kysely joka tehtiin jo vuosia sitten, on niinkuin kaikki tietävät, hyvin epävarma, on yleisesti tiedossa et, pienellä kysymysten muuttamisella saadaan samasta asiasta aivan eri lopputulos, ja tästä syystä ne ovat hyvin epäluotettavia. Tämä on selvää kaikille, jotka jotain tietävät kyselyistä yms.
Viime kielialoitekin sai n. 20.000 nimeä, ja olisi saanut vieläkin vähemmän, jos olisi jaettu yhtä aggressiivisesti muutakin tietoa, kuin kieliaktiivien propagandaa.
Se+oli+yliopistotason+kysely,+hyvin+dokumentoitu.+Se+on+myös+linjassa+siempien+galluppien+kanssa.
Jos yhteiskunnallisia, valtiollisia päätöksiä alettaisiin tekemään kyselyjen yms. perusteella, olisi tuloksena anarkiaa, koska se johtaisi siihen, et seuraavan kyselyn jälkeen jouduttaisiin muuttamaan asioita jälleen, olisi kovin helppoa järjestää uusi kysely ja saada uusi, eri tulos, varsinkin tänä valeuutisten ja manipulaation korkeasuhdanteessa.
Vaalit ja äänestäminen on se oikea tapa vaikuttaa.
Miksi et halua ymmärtää, minkä muut aikuiset ymmärtävät?
Pakkoruotsin poistaminenko vie anarkiaan.
Äänestetty on ja jopa vaalikonevastausten perusteella saatu oakon poistolle myönteinen eduskunta. Ei realisoitunut ei.
Mitään tavatonta ei ole, ettö edustajat lupaa ennen vaaleja, kansa äänestää ja edustajien lupaukset rsukenevat. Mutta kyllä kansalaiset saavat olla tyytymättömiä taoahtumien kulkuun ja puolueiden kurinpitäjiin, jotka estävät demokratian toteutumisen.
Miksi et antaisi korjata juuri pakkoruotsia?
Ei jankutuksesi muuta tosiasioita; hyväksy demokratia, se on uhrauksilla saatu.
p.s. kuten todettu, maassa on 400.000 työtöntä, vanhusten- ja sairaanhoidossa vakavia puutteita jne., on suhteetonta itkeä ja jankuttaa koulujen kieltenopetuksesta. Jankuta asiasta, jos tykkäät jankuttamisesta.
Jos pakkoruotsi on mielestäsi niin pikkujuttu, niin
- mikset antaisi sen muuttua valinnaiseksi
- miksi itse jankutat täällä?
Totta, on hyvä välillä muistuttaa jatkuvasti valittavia ihmisiä siitä, että demokratiamme tässä maassa on todellakin suurilla uhrauksilla hankittu. Demokratian toteutuminen maassa kuin maassa vie yleensä hyvin pitkän ajan, jopa 100 vuotta. Kannattaisi siis joskus ajatella asioita hieman syvemmin. Meillä on tässä massa monet asiat hyvin juuri siksi, että olemme demokratia.
Siksikään demokratiaa ei saa halventaa julistamalla, että pakkoruotsin on oltava demokratian yläpuolella eikä siihen ole kansalaisilla mitään sanomista.
Jos pakkoruotsi on mielestäsi niin pikkujuttu, niin
- mikset antaisi sen muuttua valinnaiseksi
- miksi itse jankutat täällä?
"Kansalaisilla mitään sanomista" Kansalaisten puolesta voit puhua sitten, kun olet kysynyt siihen heiltä luvan.
Pakkoruotsialoite on 2 kertaa hylätty, ensin eduskunnassa selvin numeroin, ja sitten sen hylkäsi kansalaiset, eikä se päässyt edes eduskuntaan enää. Lusikka nyt kauniiseen käteen, ei fanaattinen jankutus auta, juna meni jo ajat sitten.
"Siksikään demokratiaa ei saa halventaa julistamalla, että pakkoruotsin on oltava demokratian yläpuolella eikä siihen ole kansalaisilla mitään sanomista.
"
Kuka julistaa tällaisia? Ei kukaan. Nämä ovat sinun oman mielikuvituksen tuotoksia.
Naisten äänioikeus saatiin Sveitsiin 1970-luvulla mutta olisiko tätä vaatineiden pitännyt vain luovuttaa koska "demokratia"? Sitähän demokratia tarkoittaa että jo tehtyjä päätöksiä muutetaan jakuvasti eikä mikään laki ole lopullinen. Olet ehkä ymmärtänyt jotain väärin.demokratiasta.
Onpa ontuva vertaus naisten äänioikeuteen, mut ei yllätä, kaikkeen on saanut tottua pakkoruotsijankkaajien taholta.
De som ändrar åsikt har kanske bättre insikt i tex.språkundervisningen efter en tids arbete iriksdagen ?
"Ei suurin ongelma mutta suuri ongelma monelle - ja turha riesa.
"
Se ei voi olla kovin suuri riesa ja ongelma, jos kerran kukaan ei puhu asiasta (muualla kuin tällä palstalla).
Samaan aikaan pakkoruotsin säilyttämisen kanssa päätettiin sen varhaistamisesta.
Tässä pakkoruotsin varhaistuksen vaiheet (kannattaa seurata, ketkä ovat aloitteellisia ja aktiivisia):
1. Työryhmä 2010 ehdottaa varhaistettua pakkoruotsia
Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen työryhmä esitti 2010 opetusministeri Virkkuselle (kok) peruskoulun tuntijaon, jossa pakkoruotsi oli varhaistettu kuudennelle luokalle. Tähän esitykseen liittyi sellainen hauska episodi, että Lankinen kävi kertomassa ruotsin varhaistamisesta ensin folktingetille (ja samalla pahoitteli, että ”ilmapiiri” ei salli ruotsin varhaistamista viidennelle) ja vasta pari päivää myöhemmin asia kerrottiin suomenkieliselle medialle. Esitys herätti runsaasti kritiikkia ja se raukeni, kun se jätettiin yli vaalien.
2. Ahtisaari-paperi hallitusohjelmassa 2011 vaatii lisää pakkoruotsia
Jo vuotta ennen 2011-vaaleja folktinget tilasi uudelle hallitukselle kielipoliittisen osion nimittämällä ryhmän, jonka johtoon saatiin presidentti Martti Ahtisaari. Ryhmä laati pitkän listan pakkoruotsia ja ruotsia Suomessa ylipäätään lujittavia vaatimuksia - ne ovat lähes kaikki toteutuneet. Vaikka ns. Ahtisaaripaperi tuntui uskomattoman vanhanaikaiseelta valmistuessaan vaalien alla 2011, Katainen nosti sen hallituksensa kielipoliittiseksi ohjelmaksi (vaikka kansa oli valinnut eduskunnan, jossa vaalikoneiden vastausten perusteella oli pakkoruotsin kriitikkojen enemmistö) - mitään poliittista keskustelua ei aiheesta käyty.
3. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä 2012: ruotsia ei varhaisteta
Vaalien jälkeen muodostettiin opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä laatimaan uutta tuntijakoa. Ryhmä luovutti esityksensä perusopetuksen uudeksi tuntijaoksi helmikuussa 2012 opetusministeri Gustafsonille (sd). Pakkoruotsia ei esityksessä haluttu varhaistaa.
4: RKP hakee pakkoruotsin varhaistuksen hallituksen suljettujen ovien takana
Mikaela Nylander (RKP) ilmoitti jo saman illan ruotsinkielisissä uutisissa, että ruotsin aikaistamisesta luopuminen oli pettymys, joten tätä suomenkielisten lasten ruotsin varhaistamista ja vahvistamista lähdettäisiin hakemaan hallituksen suljettujen ovien takana. Hän muistutti, että nyt asia ratkaistaan hallituksen sisällä, joten siellä keskustellaan, mitä kieltenopetukselta oikein halutaan.
5. Kataisen hallitus päivää ennen juhannusta 2012: pakkoruotsi varhaistetaan alakouluun
Pakkoruotsin lopullinen varhaistaminen tapahtui juhannusta edeltävänä päivänä 2012. Juhannuksen jälkeen hiljentyneessä suomalaisessa mediassa oli muutama pieni uutinen uudesta tuntijaosta. Ruotsin varhaistaminen oli piilotettu muun tekstin sekaan. Suurin osa esimerkiksi opetushenkilökunnasta heräsi asiaan vasta pari vuotta myöhemmin uuden opetussuunnitelman perusteita lukiessaan.
6. RKP riemuitsee: menestys RKP:n nykyisille ja aiemmille johtajille
Oli yksi media, jossa pakkoruotsin varhaistaminen nousi ykkösaiheeksi. HBL sanoi suoraan: "Uutta tuntijakoa voi kuvata RKP entisen ja nykyisen johdon menestykseksi!”
Hans gubbe vare harit om särskilda omroden ivår den skulle låtas bort tidningen, och prepareras sin sjäv at för ta liten enskilda på sommarkrans utan ingen skanssen beslutat. Men den bör de också skickaa till fattighet i arbetslovet.