Ruotsissa tehtiin viitisentoista vuotta sitten hyvin laajoja arkeologisia kaivauksia ennen E4- moottoritien rakentamista Uppsalasta pohjoiseen. Kaivaukset käytännössä mullistivat käsityksen varhaisimmista ajoista jääkauden jälkeisen maannousun ohjatessa tapahtumia. Juuri mitään ei aiemmin tiedettykään.
Vaikka Suomea ei sinänsä käsitellä, ovat vaiheet käsitykseni mukaan ainakin Ahvenanmaalla ja Länsi-Suomessa olleet suurelta osin samat kuin Upplannissa noin 200...300 v.jKr asti. Myöskin väestöt ja mahdollisesti kieletkin lienevät olleet oleellisessa määrin samat kummankin maan alueella.
5000 v.eKr alue oli vielä Itämerta. Laskelmakartat näyttävät maannousun vaiheet nykypäivään asti 500 vuoden välein.
Ensimmäiset kivikautiset ihmiset olivat kalastaja/hylkeenpyytäjiä, jotka pitivät tukikohtinaan ensimmäisiä merestä nousseita luotoja.
Kovin paljon muuta nämä ihmiset eivät jälkeensä jättäneet, kuin jälkiä saaliiden käsittelystä. Mitään tietoa heidän perinnästään ja kielestään/kielistään ei ole.
He katosivat maannousun jatkuessa ja meren etääntyessä entisiltä pyyntialueilta.
Käsittääkseni nämä ihmiset olivat "samoja" koko Pohjois-Euroopassa, siis "samoja Upplannissa, Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa
Sen jälkeen kävi kato, eli oli varsin autiota noin 1800 v.eKr asti. Siinä vaiheessa ilmestyi vesitse ilmeisesti etelän suunnalta varsin runsas aivan uusi väestö, joka oli rauhanomaista, maanviljelystä harjoittavaa ja polttohautausta harrastavaa.
Nämä valitsivat ja varasivat itselleen vesiteiden varsilta edullisimmat alat viljelyä ja karjanhoitoa varten.
Myöhemmin pronssikauden mittaan ja rautakaudella nämä ottivat ajan uutuudet käyttöön mm. metallien muodossa. Talous kukoisti.
Tämänkään väestön kieltä/kieliä ei tiedetä. Perintääkään ei tiedetä, mutta koska väestömäärä oli suurehko, perintäjälkiä varmaankin näkyy nykyväestössä.
Mielestäni on luultavaa että Upplannin, Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen väestö olisi edelleen ollut varsin "samaa".
Noin 300...400 v.jKr joutui Upplannin väki alistetuksi pienehkön sotaisen joukon toimesta. Tämä näkyi kaivauksissa monilla tavoilla, mm. ruumishautauksiin siirtymisenä. Etelä-Suomi ja mahdollisesti Ahvenanmaa varjeltui tältä onnettomuudelta.
Kymmenien tutkimusraporttien yhteenveto on upeasti taitettu kirja Maja Hagerman: Försvunnen värld - Om den största utgrävningen någonsin i Sverige (Norstedt, 2011, 443 s.). Suosittelen sitä sdämellisesti.
Mainittakoon että kirjasta selviää sekin, että Uppsalan hautakummut, joita vieläkin moni pitää Ruotsin (Svean) syntynä, ovat huijausta, kuten myös Snorre Sturlassonin mainostamat Sveojen "muinaiskuninkaat".
Täyttä palturia alusta lähtien syöttivät Sturlassonille tuon noin 200 v.jKr saapuneen Rooman entisten legioonalaisten joukon (gebidit?) jälkeläiset
Itse hautakummuista legioonalaiset ensin ryöstivät vanhat haudat, sitten hautasivat omiaan.
Vaikka Suomea ei sinänsä käsitellä, ovat vaiheet käsitykseni mukaan ainakin Ahvenanmaalla ja Länsi-Suomessa olleet suurelta osin samat kuin Upplannissa noin 200...300 v.jKr asti. Myöskin väestöt ja mahdollisesti kieletkin lienevät olleet oleellisessa määrin samat kummankin maan alueella.
5000 v.eKr alue oli vielä Itämerta. Laskelmakartat näyttävät maannousun vaiheet nykypäivään asti 500 vuoden välein.
Ensimmäiset kivikautiset ihmiset olivat kalastaja/hylkeenpyytäjiä, jotka pitivät tukikohtinaan ensimmäisiä merestä nousseita luotoja.
Kovin paljon muuta nämä ihmiset eivät jälkeensä jättäneet, kuin jälkiä saaliiden käsittelystä. Mitään tietoa heidän perinnästään ja kielestään/kielistään ei ole.
He katosivat maannousun jatkuessa ja meren etääntyessä entisiltä pyyntialueilta.
Käsittääkseni nämä ihmiset olivat "samoja" koko Pohjois-Euroopassa, siis "samoja Upplannissa, Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa
Sen jälkeen kävi kato, eli oli varsin autiota noin 1800 v.eKr asti. Siinä vaiheessa ilmestyi vesitse ilmeisesti etelän suunnalta varsin runsas aivan uusi väestö, joka oli rauhanomaista, maanviljelystä harjoittavaa ja polttohautausta harrastavaa.
Nämä valitsivat ja varasivat itselleen vesiteiden varsilta edullisimmat alat viljelyä ja karjanhoitoa varten.
Myöhemmin pronssikauden mittaan ja rautakaudella nämä ottivat ajan uutuudet käyttöön mm. metallien muodossa. Talous kukoisti.
Tämänkään väestön kieltä/kieliä ei tiedetä. Perintääkään ei tiedetä, mutta koska väestömäärä oli suurehko, perintäjälkiä varmaankin näkyy nykyväestössä.
Mielestäni on luultavaa että Upplannin, Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen väestö olisi edelleen ollut varsin "samaa".
Noin 300...400 v.jKr joutui Upplannin väki alistetuksi pienehkön sotaisen joukon toimesta. Tämä näkyi kaivauksissa monilla tavoilla, mm. ruumishautauksiin siirtymisenä. Etelä-Suomi ja mahdollisesti Ahvenanmaa varjeltui tältä onnettomuudelta.
Kymmenien tutkimusraporttien yhteenveto on upeasti taitettu kirja Maja Hagerman: Försvunnen värld - Om den största utgrävningen någonsin i Sverige (Norstedt, 2011, 443 s.). Suosittelen sitä sdämellisesti.
Mainittakoon että kirjasta selviää sekin, että Uppsalan hautakummut, joita vieläkin moni pitää Ruotsin (Svean) syntynä, ovat huijausta, kuten myös Snorre Sturlassonin mainostamat Sveojen "muinaiskuninkaat".
Täyttä palturia alusta lähtien syöttivät Sturlassonille tuon noin 200 v.jKr saapuneen Rooman entisten legioonalaisten joukon (gebidit?) jälkeläiset
Itse hautakummuista legioonalaiset ensin ryöstivät vanhat haudat, sitten hautasivat omiaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitokset mielenkiintoisesta avauksesta.
#Mainittakoon että kirjasta selviää sekin, että Uppsalan hautakummut, joita vieläkin moni pitää Ruotsin (Svean) syntynä, ovat huijausta, kuten myös Snorre Sturlassonin mainostamat Sveojen "muinaiskuninkaat". #
Se on kyllä tiedetty, että saagat eivätole historiaa, vaan aikansa kansanviihdettä.
Samaa sarjaa on kertomus Suomen kuninkaista.
"Täyttä palturia alusta lähtien syöttivät Sturlassonille tuon noin 200 v.jKr saapuneen Rooman entisten legioonalaisten joukon (gebidit?) jälkeläiset"
Kuka mahtoi olla kuulijana?
"Itse hautakummuista legioonalaiset ensin ryöstivät vanhat haudat, sitten hautasivat omiaan."
Legioonalaiset?
Kannattaako tuohonkaan tutkimustietoon ihan varauksetta uskoa?
Islantilainen Sturlasson matkusteli lähes tuhat vuotta näiden 200...400 v.jKr tapahtumien jälkeen mm. sveojen mailla. Hän kirjoitti sagojaan hänelle kerrottujen tarinoiden mukaisesti, eli hän itse ei varmaankaan yrittänyt valehdella.
Sensijaan silloiset sveat, joilta hän näitä satuja kuuli, valehtelivat harkitusti.
Sagojen yleisongelma on, että ne on kirjoitettu 500...1000 vuotta todellisten tapahtumien jälkeen.
On siis kirjoitettu palolti myöhempien vallanpitäjien propagandatarinoita.
Muun muassa tästä syystä ei esimerkiksi Suomen muinaisajoista ole juuri kirjoitettu. Osa vähästä kirjoitetustakin on varmaankin pötyä ja vääristelyä - mutta mikä osa, sitä emme ainakaan vielä tiedä.
Alkutaustaltaan skandinavisten germaanien toiminta Itä- ja Länsirooman legioonissa tiedetään, ja se että näiden aiempien legioonalaisten väkivaltaan perustuneita hallinta-alueita oli esimerkiksi Idäntiellä, mm. nykyUkrainassa.
Entisillä palkkasotureilla oli luonnollisesti ylivoimainen sotimistaito ja häikäilemättömän säälittömät tavat.
Kyseiset Odenia palvoneet ryhmät (gebidit?) kuitenkin hävisivät valtansa käsiteltävänä aikakautena ja joutuivat poistumaan muualle.
Oletetaan kirjallistenkin tietojen perusteella, että ainakin osa poistui esi-isiensä kuvitellulle lähtöalueelle pohjoiseen - Skandinaviaan.
Kuviteltu lähtöalue ei toki välttämättä ollut juuri Mälarin alue, mutta tämä alue oli silloin rauhanomaisesti kukoistava ja hyvä ryöstettäväksi ja alistettavaksi.
Esille nousseet arviot perustuvat arkeologian antamaan varsin mullistavaan lisätietoon sekä arvioihin laajempien tapahtumien kytkeytymisistä Upplantiin.
Enempää en johdattele, vaan pyydän syventymään ensin mm. Hagemanin kirjaan.
vai oletuksia, kuvitelmia ja arvioita? Tai propagandaa?
Jos et kirjoita suuren itäisen naapurimme mahtavista saavutuksista, olet väärällä palstalla.
Jospa tarinoisit fobioistasi muualla. Miä en ole propagandakirjoittelija enkä varsinkaan stalinistisen roistovaltion kannattaja. En myöskään muiden hurmahenkien kannattaja.
Suomeksi kirjoitetaan "Uplanti", "Upsala". Aloitus on mielenkiintoista pohdintaa.
Suomesta luotu kuvaa maana, jossa ovat esihistoriallisina aikoina asuneet vain suomalaiset tai muut suomensukuiset. Todellisuudessa tänne on historian kuluessa saapunut väestöryhmiä niin etelästä kuin lännestä, pääasiassa germaaneja ja baltteja.
Esimerkiksi Kokemäenjoen vesistön vanhat paikannimet eivät aukene suomenkielen pohjalta. Hämeessä sijaitseva Hauho - mitä se tarkoittaa? Erään teorian mukaan sana on samaa pohjaa kuin nykysaksan hoch eli korkealla paikalla tai yläjuoksulla sijaitseva. Hämeen Turengin nimessä kummittelee muinaisskandinaavinen sodanjumala Tor ja niin edelleen.