Mitä jos on pahasti ihastunut?
Työkaveri nainen on liian ihana
Polttaa
576286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Silloin kannattaa kylmettää tunteet ja ottaa järki käteen! Työpaikka on työntekoa varten..
Voi ku oot tylsä. Samalla logiikalla kaupat on kaupassa käyntiä varten, kirjastot kirjojen lainaamista, leffateatterit elokuvan katselua, kuntosalit kuntoilua varten jne...
Eiköhän ihmiset tutustu ja ihastu ihan missä vaan, ei katso paikkaa.
Onko mahdollista saada toista työpaikkaa, jos ilmapiiri muuttuu liian kiusalliseksi?
Kysy kyseiseltä henkilöltä, josko hällä olisi hetki aikaa ja kerro hänelle kuten osaat ne tuntemukset, joita sinulla on häntä kohtaan ja miten ne ovat sinuun ja elämääsi vaikuttaneet.
Anna itsellesi mahdollisuus elätellä yhteisistä romanttisista hetkistä, käy kaikki tunneskaalat läpi, viha, kimalainen, väittely, sovinto seksi, anteeksipyyntö, yhteiset leffaillat vierekkäin...
Ajattele että se on sinun oma ihan ikioma tyttökaveri. Anna itsellesi mahdollisuus rakastua tulisesti, ja kysy treffeille. Kyllä se siitä, tiä vaikka ensi syksynä häät teillä ja ihana pikku napero jokeltaa. 💋💘
Jos jäät odottamaan
sitä täydellistä hetkeä,
jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa,
saat ehkä odottaa turhaan.
Vuoret jäävät kiipeämättä
ja kilpailut voittamatta
tai kestävä onni saavuttamatta
Tiedän niin tunteen <3
Samat on tunteet erästä työkaveria kohtaan. Viikot, päivät kuluu.. ja yhä vain ihastunut olen ja kaipaan katsettaan. Mietin mitä ajatuksia ja tunteita tänään väsyneissä silmissäsi kohtasin. Hän on niin kovin ihana. Mikä haikeus.
Niinpä niin..ja samma här.Aamusella myös mä näin miehen,jota voisin katsella ja kuunnella hänen ääntään.Loppupäiväksi pistäisin taskuuni hiplattavaksi.
Menee taas piiitkä aika kunnes näen hänet...voih.
Miksi menee pitkä aika kun näette seuraavaksi?
Ööh...onhan viikonloppu ja vasta maanantaina saatan nähdä hänet.
Tiedän myös tämän tunteen. Taas tänään katsoin erästä miestä ja ajattelin miten ihana hän on. Välillä olen ärtynytkin häneen joidenkin asioiden takia, mutta silti. Sulan aina joka tapauksessa. Vaikka tiedän hänelle olevani aivan merkityksetön. Ollapa kaikki eri tavalla, ja saisi olla sylikkäin ja suudella pois kaiken ikävän.
Sama tilanne kuin aloittajalla mutta tuskin hän minusta samanlailla ajattelee ja taitaa olla varattu.
Tyydyn vain ihailemaan etäältä. Hänellä on kyllä kauneimmat silmät mihin olen ikinä katsonut.
Etäältä ihailen minäkin,
elämäni ei ole ollut suoraviivaista ja pelkkä tämän miehen lämmin katse tuntuu kuin ihmeeltä. Ja vähän epätodellistakin.
Miks muuten ajattelet noin, että tuskin niin sinusta ajattelee?
Tai jos näin on, eikä hän ole vain huomannut sinua. Voisitko saada hänet kiinnostumaan itsestäsi? Miksi aina ajatellaan että jos toinen ei tule suurinpiirtein kotoa hakemaan niin se on sitten siinä.
Mitä tarkoitat lämpimällä katseella?
Vähän vaikea määritellä subjektiivista kokemustani..
Jotenkin välittyy sun kommenteista sellanen että olet vahva ja älykäs nainen kuten hänkin johon oon edelleen ihan hulluna ja ainoa ihminen tällä hetkellä joka edelleen saa sanat kangertelen ja mut lukkoon sillon kun pitäs sanoa jotain varsinkin jos haluan kehua häntä vaikka muuten kyllä juteltu ummet ja lammet, ärsyttää että mussa on tollanen piirre hänen kohallaan eikä se hänen syytänsä ole, tänään ihailin hänen silmiään ja kun hetken taas oli se tietynlainen hymy hänen kasvoillaan ja just se ilme mikä mut alunperin sai huomaamaan hänen silmänsä tarkemmin kun katsoin ja jotain puhuin tänään niin olin taas aivan myytyä miestä.
En toki usko että mun takia se ilme vaan hänellä välillä tulee se ja se on aika harvinanen nykyisin, en osaa selittää mutta se on erilainen kuin muut hymynsä.
Kaikista tyhmintä on että en vieläkään tiedä onko hänen silmänsä harmaat vai vihreät vaikka niin monesti katellu silmiin, varmaan se tunne vie niin paljon että keskityn vaan niihin silmiin ja katseeseen jotenkin erilailla.
Mutta joo puran tänne niin kauan että saan sanotuksi kaiken mitä olen halunnut hänelle sanoa, ehkä tänään vähän edistystä että ees jotain ilmasin.
Siitä en ole varma että kannattaako mun alkaa puhumaan että rakastuin ja olisin jokatapauksessa onnellinen vaikkei mua valittiskaan, siltä se kyllä vaikuttaa että ei osu muhun valinta mutta kiitollinen olen hetkistä.
Koitan nykyään ottaa vähemmän vakavasti tämän homman koska muuten en ikinä pääse eteenpäin ja on mulla jo edistystä tullutkin, ketään en vieläkään deittaile enkä aiokkaan pitkään aikaan paitsi häntä deittailisin jos sattus tuuri käymään.
Se tässä on vaikeaa kans kun haluaisin viedä edes syömään hänet joku kerta ja maksaa ruuat ihan kiitollisuuden osostuksena mutta mietin että jos ei usko että ihan pyytettömästi haluaisin ton tehä ja luulee että roikun enkä päästä irti koska tuntuu että mun kehuihinkin varauksella suhtautuu, miksi pitää tälläsen asian olla näin ristiriitanen, taitaa olla vika mussa, en kyllä häntä ole missään vaiheessa ainakaan syyllsitänyt mutta joo menipä taas avautumiseksi mutta ei kait tämäkään niin vakavaa ole.
Meitä on monta näissä samoissa tilanteissa. Silmän värini muuttuu valon, vaatteiden ja meikin (jos meikkaa) mukaan. Pienenä olin tumman siniharmaa. Nyt eniten on harmaan vihreää, mutta harmaa taittuu Iiristä kohti vihreään ja ruskeaan. En taida olla ainoa värinvaihtaja :-)
Hänellä ja minulla on myös ollut vähän samaa käyttäytymismallia kuin mitä kerrot. Puolin sun toisin. En ole mitään valintoja tehnyt, enkä edes ajattele olevani valintatilanteessa tässä hetkessä. Jos hän tekee aloitteen, lähden ilman muuta ehdotukseen mukaan.
En tiedä onko hän edes kiinnostunut, oikeasti tai mitä hän haluaa. Välillä tuntuu siltä, välillä katsomme toisiamme silmiin niin pitkään, niin syvään, sellaisella lempeydellä ettei sitä voi selittää muuten kuin molempien jonkunlaisella kiinnostuksella. Flirttailen kyllä muidenkin kanssa, mutta en ketään muuta en ole silmieni syvyyksiin päästänyt.
Hän on minun näkökulmasta ehkä vetäytynyt hieman viime aikoina. Tai sitten emme ole enää jääneet kaksin niin usein. En ole vuorovaikutustani muihin rajoittanut, koska meillä ei vielä mitään kongreettista ollut ja pienellä hymyllä (flirtillä)kaikilla on kivempaa. Flirttini tarkoittaa vain, että vastapeluri on hyvä tyyppi tai viehättävä.
Koska oma kotitilanteeni on mutkikas, olen tavallaan antanut hänen lähestyä omilla ehdoillaan ja jos haluaa. Myös on muita juttuja, jotka tekee tilanteesta epäsovinnainen. Minusta hänen pitää tietää lähtökohtaisesti mihin on valmis ja mihin ei. En voi päätöstä hänen puolestaan tehdä. Tietysti ennen kuin olemme keskustelleet rauhassa, ei kumpikaan voi tietää olisiko palapeli mahdollista saada kokoon ja miten. Vai olisiko parempi vain elää kerrankin tunteen mukaan ja miettiä myöhemmin mihin suuntaan tilannetta lähdetään viemään. Minulla ei ole vastauksia, on vain kysymyksiä.
Kotona elän ilman rakkautta, ilman läheisyyttä, ilman seksiä ja henkistä yhteyttä. Keskustelu (=monologi) ei auta, enkä usko enää muutosta koskaan tulee. Silti olen teknisesti avoliitossa. Monimutkaista.
Minkäs väriset silmät sillä sinun hänellä on?
Hmmm.. mitä epäsovinnaisuuksia on ilmassa? Ikäero? Samaa sukupuolta? Esimiesten-alainen -asetelma?
Sinistä ja aavistus harmaata sanoisin.
Joo no tuo vois osua muhun tuo kun on siniset silmät joissa ehkä aavistus harmaata munkin mielestä mutta hän ei kyllä tietääkseni ole avoliitossa, ja erään päivän tapahtuman perusteella olen aika varma että on myös sinkku.
Itse vielä suoremmin aion sanoa miten ihana ihminen on mutta en halua kuitenkaan ehkä ihan rakkaudesta alkaa puhumaan kun en tiiä ehkä jo saanu kuvan että joko roikun, pelleilen kustannuksellaan tai muuten vaan sekoilen mutta kun haluan sanoa ne asit vaikkei mitään tule että kunhan ei luule että taka-aajtuksia mutta no kunhan sanon vielä hänelle niin hyvä homma, silloin voin viimeinkin sanoa myös itelleni että olen vihdoinkin oma itteni taas ja se suorapuheinen mitä en ole pitkään aikaan ollut erinäisten juttujen takia mitä kävi läpi elämässäni.
Tietenkin jos jotain sutinaa tuliskin hänen kanssaan niin olisin oitis valmis suhteeseen ja unelmani kävisi toteen kuitenkin pitää pitää se mielessä että luultavasti unelma jääkin unelmaksi mutta kyllä se pitää toiselle ilmaista vähintään jos välittää aidosti ja pitää toista aivan mahtavana ihmisenä ja naisena.
Flirttailet muidenkin kanssa ja toinen vetäytyy. Go figure!
Niin hänkin flirttailee muille, ajoittain. Flirtillä tarkoitan lähinnä hymyilyä ja iloa silmissä (kun siltä tuntuu). Aika viatonta, eikä tarkoita että haluaa muuta. Kumppanin läsnäollessa se ei tietenkään olisi korrektia.
En ole teini tai nuori aikuinen, joka kipuilee vielä oman epävarmuutensa kanssa ja olisi hymyistä mustasukkainen. Jos hän olisi liian epävarmaa sorttia tai ei vielä henkisesti aikuinen, ei meillä olisi tulevaisuutta tunteista huolimatta jo ihan olosuhteista johtuen.
En ole häneltä mitään vaatimassa. Hän itse tekee päätöksen haluaako jotain vai ei. Ja myös saa itse valita haluaako lähelle vai ottaa etäisyyttä. Minä taas vastaan omista tunteistani ja omista päätöksistäni.
Nyt kumpikaan meistä ei ole IRL osoittanut sanoilla tai teolla, että haluaa suhteen tai tutustua syvemmin. Katse ei sitä kerro, eikä katseella tehdä ”varauksia”. Niin kauan kuin tilanne on tämä, on muu haihattelua ja pelkkää toivetta. Unelmat on toki elämässä tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisia.
Et varmaan ole hän jota itse kaipaan mutta toivotan sulle todella paljon onnea että saat sen kaivattusi ja että ei menis hirveän vaikeaksi.
Ainakin toivon että saat kokea rakkautta ja välittämistä niinku miehen pitääkin kohella naista, itse olen suorapuheinen ja itsevarma mies mutta se on se mun kaivattu joka saanu lukkoon ja nää tunteet mutta en itse ota vakavasti kun joskus käy näin näköjään ja vaikka täällä tunnutaan leimaavan heti jos tänen purkaa niin ainakin omalla kohdalla asia on niin että tää on auttanut selkeyttään elikkä nyt ens kerralla sanon vielä rohkeammin ja enemmän asioita ihan vaan siksi että hän ansaitsee kuulla ne asiat edelleenkään en ole vailla häneltä mitään, joskus on vaikea osottaa että on puhtaat jauhot pussissa ja kunnioitan hänen päätöksiään oli ne mitä vaan.
Muutenkin eikö maalaisjärki jo sano että jos esimerkiksi minä osaan pukea niinku osaankin tunteet kauniiksi sanoiksi ja runoiksi että ainakin on romanttinen mies ja tunteelliennkin olen mutta kuitenkin MIES en mikään vässykkä, mun kans on turvallista ja osaan pitää puoleni ja rakkaani puoleni. KUitenkaan ei tarkota että pitäs olla joku kovis, ei oo tarve esittää kovista vaikka vahva olenkin ja aina selvinnyt.
Ei tarvi olla ku oma itsensä ja nyt alan sitä täysin olemaan häennkin seurassaan.
Toivotan onnea sinulle. Itse vetäydyin vastaavassa tilanteessa hieman, koska taistelen masennusta vastaan. Yritän pitää itseni kunnossa. ainoastaan selkeä suora toiminta ja puhe irl voisi minun ja hänen kohdalla toimia. Tilanteessamme on samaa, vinkkinä hänelle.
Omana itsenään oleminen on tosissaan ainoa oikea ratkaisu. Sitä mitä oikeasti on, ei voi kuin hetkellisesti peittää. Ja jos toinen ihastuisi vain roolisuoritukseen, ei se hirveästi lupaa pidemmällä tähtäimellä. Ja jos se aito ihminen ei kiinnosta, eipä siinä paljon ole tunteista huolimatta tehtävissä.
Itse suhtaudun omiin unelmiin realistisesti. Näinkin saan paljon häneltä, ja tunnen itseni taas naiseksi (pitkästä aikaa).
Toivotan onnea myös sinun yritykseesi!
Niin ja unohin lisätä tuohon omaan tekstiini että kun kirjotin että hän saanut lukkoon mut niin en kuitenkaan tarkota että syyllistäisin häntä, sen kyllä voin tähän myöntää etät kyllä tää rakastuminen tio vihankin tunteita omalta osaltaan ja olihan tässä muitakin murheita mutta onneksi päässyt eroon vihan ja katkeruuden tunteista kuitenkin ne vihan tunteet oli enemmän muista asioista johtuvia ja itseäni kohtaan osin kans ja juuri siksi että käy näin ykspuolisesti, mutta mun mielestä on silloin aito rakastuminen kyseessä jos käy läpi koko helkatin tunenskaalan ja vetäähän se kenet vaan maahan ja ihmetyksiin vaikka ois kuinka tottunut järellä meneen aiemmin.
Nyt alkanu muutenkin tajuamaan että jos haluan jotain sanoa jollekkin niin se pitää sanoa vaikka tuliskin takkiin koska parempi se kuin että jää vaivaamaan, sillonhan sitä vaan sulkeutuu joka kerta enemmän kunens ei ole enää rohkeutta tunenasioissa, onneksi tää on enemmän opettanut mulle ja tuonut kuitenkin enemmän voimia ja iloa elämään kuin toisinpäin.
On vaan niin ihmeellistä että tapaa ihmisen yhtäkkiä ja on vielä ihminen joka koskettaa ja syvältä ja vielä tälläin käy niin en ois ikinä uskonu että tulee tolalnen ihminen vastaan elämässä, varsinkaan kun olin sillon jo valmiiksi hieman rikki ja mennyt luotto ihmisiin ja oli epätoivonen, onneksi osaa kuitenkin luottaa taas, tottakait ei saa sinisilmänen olla ja onneksi on itellä tapana huomata aika helposti kieroilijat ja myrkylliset ihmsiet nykyisin, mutta siinäkin maalaisjärki ja pitää mielessä että voin olla väärässäkin.
Kerro lisää :) Tunnetko tämän henkilön hyvin?
Työkaveri mies on aivan liian ihana😊 en ehkä kestä.. Pitäsköhän nähä työpaikan ulkopuolella🤔 Johan sitä ehdotitkin😊
Voi että, onpa romanttista.
Työpaikka ei ole oikea paikka viritellä suhteita. Itseäni lähinnä ärsyttää kun ämmät kyylää. En etsi mitään enkä ketään.
Sama homma. Kaikki hänessä on vaan jotenkin uskomattoman kaunista. Katseesta olemukseen ja kaikki siltä väliltä.
Mutta elämä on sellaista että hetkessä heittää eteen jotain uskomatonta mitä ei kuitenkaan voi omaksi kutsua.
Kauniisti kuvailet! Toisaalta - eipä kai täällä ketään voi omakseen kutsua. Saada rakastaa olisi ihana vielä kokea
Hän taitaa olla varattu tai niin ainakin ymmärrän tuosta ’ei kuitenkaan voi omaksi kutsua’?
Juuri tuota tarkoitin. Näin olen ymmärtänyt että hän seurustelee.
No se taitaa olla sulle jo tuttua!! Etkös sä sen nykyisenkin työpaikalta napannut!!!??
Silloin selvästikin otetaan jalat alle.
Menin ja ihastuin sitten itsekin. En saa vaan silmiäni irti hänestä ja huomaan välillä jääväni tuijottamaan mutta toivottavasti hän ei ole huomannut.
Kyllä sen yleensä huomaa kunjoku tuijottaa :D
Kauneutta pitää ihailla.
Ap tässä. Minun unelma on vain valitettavasti varattu. Mutta jotain ihmeellisiä värinöitä hänestä silti välittyy. Outo juttu.. voi olla myös mun mielikuvitusta.
Tunteet on nyt tämmöset, ei auta.
Tunteensa. voi kertoa myös varatulle. Et voi tietää hänen oikeaa tilannettaan. Joskus ihmiset ovat vuosia yhdessä, vaikka parisuhde on jo kuollut.
Itse kertoisin varatulle tunteeni, niin että korostaisin tietäväni hänen ole varattu, ja korostaisin sitä etten tiedä voiko tämä johtaa sen pidemmälle. Voi myös sanoa, että omat tunteet on tilanteesta riippumatta tosiasia. Ei tunteille voi mitään.
Millaista työtä teette, liittyykö siihen paljon sosiaalista vastuuta?
Kyllä ne tunteet kannattaa kertoa tai ilmaista myös varatulle. Ethän voi tietää onko hän esimerkiksi kuukauden päästä vapaa.
Jotenkin arvasin että jokainen on ihastunut siihen varattuun... on siellä työpaikoilla niitä sinkkujakin!!
Varatut hieman jännittävämpiä>>ja helpommin pääsee eroon tarvittaessa.
Itsellä on kanssa kokemusta samassa paikassa olevasta naisesta, mutta pari ongelmaa.
1. ri olla kuin kavereita. Hän on antanut luvan olla yhteyksissäkin vapaalla, mutta ei sen kummempaa.
2. erilaiset elämät. Hän etsii seuraa muutalla tapaa
3. ikäeroa 8v, minä nuorempi.
4. hänellä on menneisyytensä mitä minulla ei ole.
5. Aivan helvetin upee tyyppi! En halua pahaa välillemme.
Ihastuksia tulee ja menee. Ei mitään vakavaa.
Ei tämä mene vaan millään ohi. Haaveilen hänestä aina kun on hyvä hetki. Harmi vain että hän on varattu :(. Enkä usko että se muuttuu. Ihastuminen on maailman raastavin tunne kun et toista saa.
Mä olen varattu ja silti ihastunut yhteen mieheen töissä. En mä näin oo halunnut, ihastuminen vain pikkuhiljaa tapahtui, vähän huomaamatta. En anna mitään tapahtua, en ole sellainen ihminen. Silti se vähän raastaa kun näkee päivittäin ihmisen, joka merkitsee enemmän kuin pitäisi.
Tietääkö hän ihastumisestasi? Oletko antanut mitään vinkkejä siitä? Entä onko hän antanut ymmärtää, että ihastuminen olisi molemminpuolista? Ihastuminen on tosiaan kamalan ihanaa!
Tilanne kannattaa selvittää, jos tunteesi ovat vahvat. Hän voi tuntea samoin. Hän voi olla
muutenkin jo eron partaalla. Tai sitten joku muu kombinaatio. Et voi tietää, jos ette asiasta puhu.
Harvoin elämässä on kaduttanut loppupeleissä, se että uskalsi. Se, että jätti mahdollisuuden käyttämättä taas voi jäädä kaivamaan pitkäänkin. Rakkaus on asia, jonka eteen kannattaa nähdä vaivaa ja riskeeratakin.
Sama koskee myös itseäni. Tiedän ettei se helppoa. Jos ei uskalla isosti, on edettävä pienin askelin.
en ole ihastunut kehenkään työkaveriini. Pidän kaikista, osasta enemmän mutten kenestäkään romanttisessa mielessä, kun lähes kaikki ovat akkoja niinkuin minäkin. :D:D Missä kaikki komeat urokset oikein työskentelee?
Onko kyseessä vammaisten hoitolaitos Espoossa?
no hyi ei.
M nainen on kyllä aivan ihana.
Ihanan näköinen myös uudessa face kuvassa, kuten aina ;)
Nyt oli hyvä aloitus. Juuri näin. Välttääksemme kaikenmoiset harmit niin työpaikalla olisi kaikkien hyvä olla kylmän viileitä ja asiallisia toisilleen ja jättää kaikenmoiset ihanuudet pois. Minkäslaisia muuten noin yksityispuolen psykologinpalkat on, jos vaihtais alaa?