Raamatun helvetti

VAIVATAAN AINA JA IANKAIKKISESTI
Ilm. 20: 10

Suomalaisessa raamatunkäännöksessä esiintyvä sanonta »aina ja iankaikkisesti» on käännetty alkutekstin kreikankielisestä sanonnasta »eis tũs aiõnas tõn aiõnon». Sen sananmukainen käännös on: »aikakausien aikakausiin». Kreikan kielessä sana aion merkitsee sekä rajallista että rajoittamatonta aikaa. Sanan merkitys riippuu kulloisestakin tekstiyhteydestä. Samoin on asianlaita vastaavan heprean sanan oolam kohdalla. Vanhassa testamentissa sitä käytetään kymmeniä kertoja tapahtumista, jotka ovat jo päättyneet. Raamatun kielessä iankaikkinen merkitsee ihmisestä puhuttaessa yleensä ihmisen elinaikaa. Kun Hanna lupasi, että hänen poikansa Samuel saa jäädä temppeliin »ainiaaksi», 1 Sam. 1: 22, hän tarkoitti, että Samuel jäisi Herran palvelukseen »kaikiksi elinpäiviksensä» (jae 28). Jos jotakin poltetaan tulessa »iankaikkisesti», se merkitsee polttamista niin kauan kuin poltettavaa on jäljellä.


SAMMUMATON TULI
Luuk.3: 17

Jerusalem hävitettiin sammumattomalla tulella, Jer. 17: 27, mutta tuo tuli ei enää pala. 2 Aikak. 36: 19-21 kertoo, että Jeremian profetia Jerusalemin polttamisesta toteutui. Sammumattomalla tulella tarkoitettiin tulta, jota ei voitu sammuttaa - mutta tuli sammui itsestään, kun se oli polttanut kaiken, mikä oli poltettavaa.


IANKAIKKINEN TULI
Matt.25: 41

Juudaan kirjeen 7. jakeessa sanotaan, että Jumala tuhosi Sodoman ja Gomorran iankaikkisella tulella. Pietari sanoo 2 Piet. 2: 6, että tuo tuli poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja asetti ne varoitukseksi niille, jotka elävät jumalattomasti. Iankaikkinen tuli muutti siis nuo kaupungit poroksi ja sen jälkeen sammui. Se oli iankaikkinen vaikutukseltaan mutta ei kestoltaan.


IANKAIKKINEN RANGAISTUS
Matt. 25: 46

Tässäkin on kysymys rangaistuksen laadusta eikä rangaistuksen kestoajasta. Apostoli Paavali sanoo, että synnin rangaistuksena on kuolema, Room. 6: 23. Ilmestyskirjassa tätä kuolemaa nimitetään toiseksi kuolemaksi, jonka jumalattomat kuolevat tulijärvessä, Ilm. 21: 8. Tuo kuolema eli hävitys on iankaikkinen, sillä siitä ei tapahdu ylösnousemusta.



Jos jumalattomia piinattaisiin ikuisesti, Paavali olisi silloin valehtelija, koska hän sanoo, että synnin rangaistus on kuolema – ei ikuinen kidutus.



Tulijärveen joutuvien osana on toinen kuolema. Ilm. 21: 8.
Ensimmäisen ja toisen kuoleman erona on se, että toisesta kuolemasta ei ole ylösnousemusta. Se on lopullinen.

Monet selittävät, että sielu ei koskaan kuole, mutta mitä Jumala sanoo? Hes. 18: 4, 19. ”Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava.” Jumalan sana on selvä: syntiä tekevän sielun on kuoltava.

Ilm. 20. luvussa esitetyn tuhatvuotiskauden päättyessä pyhä kaupunki laskeutuu alas taivaasta. Jumalan pyhät ovat kaupungin sisäpuolella ja kaikkien aikojen jumalattomat herätetään eloon toisessa ylösnousemuksessa. Saatana johtaa jumalattomat hyökkäykseen pyhää kaupunkia vastaan. Mutta kun hyökkäys alkaa, taivaasta lankeaa tuli jumalattomien päälle. Se on helvetin tulta. Mitä tämä tuli tekee jumalattomille? Ilm. 20: 9 ”Tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.”

Miten tehokas on tuo viimeisen päivän tuli? 2 Piet. 3: 10 ”Alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty palavat.” Koko maapallo on silloin tulessa, ja tuo tuli on niin kuuma, että alkuaineetkin hajoavat sen kuumuudesta. Tuli polttaa ja hävittää kaiken.

Miten Malakia kuvailee tätä tulta ja sen vaikutuksia? Mal. 4: 1 ”Se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa.”

Nämä jakeet kertovat, että syntiset ja synti tuhotaan kokonaan ja lopullisesti. Heistä jää jäljelle ainoastaan tomu. Mal. 4:3

Daavid kuvailee psalmissaan jumalattomien kohtaloa: ”Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; sillä jumalattomat hukkuvat, - - he katoavat, katoavat niin kuin savu.”

Ilm. 20: 12 ja 13 kertoo, että jumalattomat saavat rangaistuksen tekojensa mukaan. Ilmestyskirja osoittaa, että jumalattomien suurin murhenäytelmä ei itse asiassa ole helvetin tulinen järvi sinänsä. Heidän suurin murhenäytelmänsä on siinä, että he hylättyään Jumalan armon ovat menettäneet taivaan ja ikuisen elämän Jeesuksen seurassa.

Joidenkin käsityksen mukaan ihminen joutuu helvettiin jonkinlaisena henkiolentona, mutta Matt. 5: 30 sanoo: ”Koko ruumiisi menee helvettiin.” Näin viimeisen päivän tuli tuhoaa koko ihmisen.

Jotkut väittävät, että vain ruumis tuhoutuu helvetissä, kun taas sielu säilyy siellä ikuisesti; mitä Jeesus sanoo tästä? Matt. 10: 28 ”Peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.” Raamattu tekee hyvin selväksi sen, että helvetissä tuhoutuu koko ihminen. Mitään osaa jumalattomasta ei jää jäljelle sen jälkeen, kun viimeisen päivän tuli on hänet kuluttanut.

Paholainen on hyvillään, kun ihmiset uskottelevat Jumalan olevan niin julma, että hän piinaa kadotukseen joutuvia ihmisiä ikuisesti helvetin tulessa. Tällainen käsitys merkitsee itse asiassa syytöstä siitä, että Jumala olisi väärä ja epäoikeudenmukainen rangaistessaan syntistä. Voisitko sinä katsella lastasi poltettavan edes yhtä tuntia pahimmastakaan rikoksesta? Et tietenkään. Mutta ihmiset väittävät Jumalan polttavan tottelemattomia poikiaan ja tyttäriään loputtomasti halki iäisyyden. Eikö tässä ole paikallaan Paavalin huudahdus: ”Pois se!”

On Jumalan pyhän nimen häpäisemistä syyttää häntä julmemmaksi ja sydämettömämmäksi kuin pahimmatkaan ihmiset. Ikuinen piina ei kuulu Jumalan suunnitelmiin. Sellainen opetus on tehnyt monista ihmisistä Jumalan kieltäjiä ja Jumalaa vihaavia. Ikuinen helvetin kidutus merkitsisi helvettiä myös Jumalalle, joka rakastaa pahimpia vihollisiaankin kuvaamattoman syvällä ja sydämellisellä rakkaudella.

Helvetin tuli on ”Valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.” Helvetin tarkoituksena on hävittää synti, paholainen ja hänen enkelinsä. Jumalan suunnitelmiin kuuluu synnin poistaminen maailmankaikkeudesta. Syövän tavoin synti vaarantaisi koko maailmankaikkeuden onnen, ellei sitä hävitettäisi. Kauhea synnin syöpä on hävitettävä tulessa. Jos minä riipun siinä kiinni, minunkin on tuhouduttava sen mukana. Jumala ei voi sallia, että synti, joka on aiheuttanut sellaista kärsimystä ja joka aiheutti hänen Poikansa kuoleman, pääsisi hänen uuteen valtakuntaansa. Hän antaa minun vapaasti valita, haluanko hänen armostaan päästä eroon synnistä, vai haluanko tuhoutua sen mukana. Jumala ei vie ketään väkisin taivaaseen. Jos emme rakasta Jeesusta täällä, emme rakastaisi häntä taivaassakaan, ja taivaan pyhyys tuottaisi meille vain kärsimystä. Siksi Jumala tuhoaa ne, joita hän ei voi päästää taivaaseen.

Tässä Jumala tekee ”oudon työnsä, ja toimittaa tekonsa, kumman tekonsa.” Jes. 28: 21

Kun Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan ”Kaikki entinen on mennyt.” Ilm. 21: 4

Jumalan suunnitelmiin kuuluu koko maailmankaikkeuden täydellinen puhdistaminen pahasta. Ikuisesti palava helvetti merkitsisi synnin ja pahan jatkumista ja tekisi mahdottomaksi sen unohtamisen. Mutta kun Jumala luo kaiken uudesti, silloin ei enää ole kuolemaa, ei myöskään parkua eikä kipua.

Jotkut sanovat, että Jumala rakastaa ihmistä niin paljon, että hän ei rankaisekaan jumalattomia. Mitä Herra itse sanoo? 2 Moos. 34: 6, 7 ”Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, - - mutta ei kuitenkaan jätä rankaisematta.”

Jumala on rakastava ja laupias, mutta hän on myös oikeudenmukainen ja vanhurskas. Rakkaudessaan Jumala on antanut meille myös oikeuden valita. Ne jotka valitsevat synnin, valitsevat samalla kuoleman. Room. 6: 23.