Kyrkomötet godkände senaste vecka en ny bibelöversättning till nordsamiska.
Nordsamiska är det samiska språk som är mest utbrett.
Det talas av tiotusentals samer i Finland,Sverige och Norge.
Tre av fyra som talar samiska språk talar nordsamiska.
Nordsamiska är det samiska språk som är mest utbrett.
Det talas av tiotusentals samer i Finland,Sverige och Norge.
Tre av fyra som talar samiska språk talar nordsamiska.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Den nya bibelöversättningen stöder gudstjänstlivet, utvecklingen av kyrklig och andligt liv bland samerna och själavården.
Den öppnar Bibelns innehåll också i konfirmand- och skolarbetet och har stor betydelse för den samiska identiteten.
Utmärkt att det händer något positivt för den samiska befolkningen.
Man bryr sig alldeles för litet om samer,romer och dem som använder teckenspråk.
Ändå har de alla minoritetsspråkstatus här i Finland.
Mera bekymrade är de språkaktiva över invandrarna än över ursprungsfolket,samerna.
Säkert för att den samiska befolkningen i Finland är så liten.
Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että saamen kielten tulisi olla kansalliskieliä Suomessa. Siis siinä tapauksessa, että ruotsikin pysyy kansalliskielenä. Toinen vaihtoehto on se maailmalla yleisimmin käytössä oleva tapa, eli että luovutaan epämääräisestä 'kansalliskielet'-käsitteestä valtiollisella tasolla ja määritellään yksi virallinen kieli pääkielen mukaan, jonka lisäksi on aidosti suojeltuja vähemmistökieliä, joilla myös voi saada palvelua (tietyin ehdoin, esim alueellisesti ja tulkkipalveluin).
Nyt meillä on Suomessa epäreilu tilanne, johon kukaan ei ole tyytyväinen: kansalliskieliä ovat ne, joilla on riittävästi puhujia (suomi) tai riittävästi poliittista valtaa (ruotsi). Ainoa asia mikä tekee eron saamen ja ruotsin välille on se, että ruotsin takana on poliittista valtaa, resursseja ja mielipidevaltaa ratkaisevassa asemassa olevien keskuudessa.
Sitten perusteena ruotsin kielen kansalliskieliasemaan käytetään näitä vähemmistönsuojelu-argumentteja, ja samaan aikaan saame on vain vähemmistökieli. Eli logiikan nimissä ja sitä ideaa johdonmukaisesti seuraten, että halutaan olla monikielinen ja nykyaikainen maa, joka pitää huolta vähemmistöistä, saamen tulisi olla kansalliskieli. Jos kerran ruotsikin on. Miten tämä asia on voitu ohittaa koko itsenäisyyden ajan?
Keneltä se olisi pois, jos kansalliskieliä olisivat suomi, ruotsi ja saamen kielet? Koulussa tulisi sitten opiskella oman äidinkielen lisäksi yksi hyvin pitkä tai kaksi vähän lyhyempää itselle vierasta kieltä. Nuo kielet voisivat olla mitä vain jo nyt kouluissa opetettavista kielistä. Toisen kansalliskielen opiskelupakkoa ei olisi. Ei tarvitsisi enää riidellä pakkoruotsista, ruotsinkielisten ei enää tarvitsisi puolustautua oletettuja hyökkäyksiä vastaan, suomenkieliset saisivat alkaa päättää itse omasta elämästään ja saamenkieliset saisivat vihdoin tasa-arvoisen kohtelun. Win-Win.
PS. Saamen kielten nostamisella kansalliskieleksi Suomi voisi todella näyttää esimerkkiä muulle Euroopalle ja koko maailmalle vähemmistöjen suojelussa. Alkuperäiskansan kieli nousisi kansalliskieleksi ilman ilmeisiä hyötyjä, vain pelkästä tahdosta suojella.
PPS. Siis koko tekstin pointti: Joko kaikki valtiollisesti ja historiallisesti merkittävät kielet asetettava kansalliskieliksi tai sitten määritellään pragmaattisesti yksi virallinen kieli, jonka lisäksi de facto vähemmistökielet määritellään vähemmistökieliksi myös de jure, samojen periaatteiden mukaan. (Avainsanat: logiikka, tasa-arvo)
"Nyt meillä on Suomessa epäreilu tilanne, johon kukaan ei ole tyytyväinen: kansalliskieliä ovat ne, joilla on riittävästi puhujia (suomi) tai riittävästi poliittista valtaa (ruotsi)."
Maailmassa on 35 Suomen kaltaista maata, jossa virallisina kielinä on kaksi tai useampi kieli. Joukossa on myös pieniä kieliryhmiä. Mielestäni virallisen kielen (tai kansalliskielen) kriteerinä ei voi olla kielten puhujien määrä, vaan kielen status. Jos kieli on hallinnon ja koulutuksen kieli, niin silloin se on 'virallinen' kieli. Vähemmistökielet on yleensä kieliä, joita on puhuttu maassa pitkään (alkuperäiskielet), mutta joilla ei koskaan ole ollut korkeampaa statusta. Ranskassa tällainen vanha kieli on esim. bretoni, jolla kielellä voi käydä koulua, mutta ylempiä opintoja ei kielellä suoriteta. Saamen kielellä suoritti muistaakseni joku ensimmäisenä yo:n viime keväänä, mikä oli oikein positiivinen uutinen. Saamen asemaa tuleekin parantaa, mutta se ei edellytä, että saamesta tehdään kansalliskieli.
Saamelaiskommentti: "olen käyttänyt huomattavan määrän tunteja opiskellen kieltä, jolle minulla ei kertakaikkiaan ole mitään käyttöä. En sano, että se oli täysin turhaa, koska tuskin opiskelu on koskaan täysin turhaa, mutta en nyt tiedä mikä on "turhasta" seuraava. Ehkä se käyttökelvoton? Ja paskapuhetta, sori vaan, ettei se muka vie aikaa muilta. Tottakai se vie! Ei siihen koululaisen lukujärjestykseen ihan ihmeitä mahdu. Sen vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää, että sen toisen pitkän kielen saisi valita itse."
Kiitos!