Olemmeko tapahtumahorisontissa?

Jos vähän laajennetaan tuota tapahtumahorisonttia ja katsotaan asioita suuremmassa mittakaavassa, eli kaikki on siis menossa mustaan aukkoon. Mielestäni voidaan jo puhua jonkinmoisesta tapahtumasta. Mutta sanoillahan tässä vain pelataan totuus on tuolla ulkona.

avaruudenreunall kirjoitti:

Jos vähän laajennetaan tuota tapahtumahorisonttia ja katsotaan asioita suuremmassa mittakaavassa, eli kaikki on siis menossa mustaan aukkoon. Mielestäni voidaan jo puhua jonkinmoisesta tapahtumasta. Mutta sanoillahan tässä vain pelataan totuus on tuolla ulkona.

Lue lisää

Linnunradan keskuksen massan painovoiman vaikutus ei ole ainoa vaikuttava voima.
Joka tarkoittaa sitä, että vain keskusta lähimpänä olevat joutuvat todennäköisesti mustan aukon ahmaisemiksi. Muiden "putoaminen" mustaan aukkoon saattaa olla jopa epätodennäköistä, ellei olemassaoleviin vaikutuksiin tule muutoksia, tai joku muu äkillisempi tapahtuma suista tähtiä radoiltaan lähemmäksi keskusta.

Mutta jos mustat aukot ovat keränneet ympärilleen tämän materian jota galakseiksi kutsutaan? Tuossahan kysyttiin, että onko sattumaa kun galaksien keskustoissa on musta aukko? Mistä se on sinne putkahtanut?
Nyt tietysti joku kysyy, että no jos näin on niin miten sitten tuo musta aukko on syntynyt.
Tunnemme vain pienen osan maailmankaikkeuden materiasta joka syntyi alkuräjähdyksestä. Suurin osa on pimeää ainetta. Ihan kirjaimellisesti: emme ole vielä nähneet kaikkea.

Miten niin? Se, että osa linnunradan keskustan tähdistä muuttuisi osaksi keskustan mustaa aukkoa ei muuta painovoiman vaikutusta meille, linnunradan reunoilla.

Samoin jos aurinko korvattaisiin saman massaisella mustalla aukolla, se ei vaikuttaisi maapalloon muuten kuin että että täällä olisi paljon pimeämpää. Mustan aukon ja normaalin massan vaikutus painovoiman voimakkuuteen erottuu vasta lähellä tapahtumahorisonttia.

Oudoksuva kirjoitti:

Miten niin? Se, että osa linnunradan keskustan tähdistä muuttuisi osaksi keskustan mustaa aukkoa ei muuta painovoiman vaikutusta meille, linnunradan reunoilla.

Samoin jos aurinko korvattaisiin saman massaisella mustalla aukolla, se ei vaikuttaisi maapalloon muuten kuin että että täällä olisi paljon pimeämpää. Mustan aukon ja normaalin massan vaikutus painovoiman voimakkuuteen erottuu vasta lähellä tapahtumahorisonttia.

Lue lisää

On hauska laatia kauhuskenaarioita.

kekek-kekek kirjoitti:

On hauska laatia kauhuskenaarioita.

Tuo on totta :)

Varmaan sen takia näitä uusia maailmanlopun ennustuksiakin on joka vuosi

Kauempaa katsottuna musta aukko käyttäytyy kuin mikä tahansa massa eli sen ympärillä voi olla planeetta tai esimerkiksi tähti kiertoradalla. Jos Aurinko muuttuisi mustaksi aukoksi ei Maapallon eikä edes Merkuriuksen kiertoradoille tapahtuisi mitään. Lähellä tapahtumahorisonttia asiat sen sijaan muuttuvat.

Puolitoista kertaa tapahtumahorisontin säteen kohdalla on etäisyys, jolla mustan aukon ohi yrittävä valo jää aukkoa kiertävälle radalle. Sitä sisempänä edes valo ei voi kiertää mustaa aukkoa stabiililla radalla vaan lopulta putoaa tapahtumahorisontin läpi.

Juurikin näin. Kylmä tulisi kyllä Maahan aika pian, mutta se ei liity tähän.

Niin, mutta olemme menossa sinne kiihtyvällä nopeudella.

Sen verran vielä, että ihan hyviä selityksiä, mutta jos olemme vasta aivan ulkoreunalla niin tuo ei välttämättä päde.

kehityskehittyy kirjoitti:

Sen verran vielä, että ihan hyviä selityksiä, mutta jos olemme vasta aivan ulkoreunalla niin tuo ei välttämättä päde.

Paikkaa koskien joutui googlettamaan. Wikipedian mukaan:
- Linnunradan säde on noin 53 000 valovuotta.
- Aurinkokunta on noin 25 000 - 28 000 valovuoden päässä keskuksesta.
Joten olemme paremminkin keskivaiheilla, kuin reunalla. Ja ilmeisesti parin tukevamman kierteishaaran välissä. Ainakin sen verran osataan sanoa.
Pitäisi saada kuvaa ylä- tai alapuolelta, jotta saisi tarkasti sanoa, nyt pitää vaan yrittää hahmottaa "sisältäkäsin" asioita, koska kukaan ei tiedä tarkkaanottaen miltä Linnunrata edes näyttää "kauempaa katsottuna".

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Paikkaa koskien joutui googlettamaan. Wikipedian mukaan:
- Linnunradan säde on noin 53 000 valovuotta.
- Aurinkokunta on noin 25 000 - 28 000 valovuoden päässä keskuksesta.
Joten olemme paremminkin keskivaiheilla, kuin reunalla. Ja ilmeisesti parin tukevamman kierteishaaran välissä. Ainakin sen verran osataan sanoa.
Pitäisi saada kuvaa ylä- tai alapuolelta, jotta saisi tarkasti sanoa, nyt pitää vaan yrittää hahmottaa "sisältäkäsin" asioita, koska kukaan ei tiedä tarkkaanottaen miltä Linnunrata edes näyttää "kauempaa katsottuna".

Lue lisää

EIkös tuon Gaia-satelliitin reilut 1.7 miljardin (lähi)tähden mittaukset varmentaneet Aurinkokunnan kohtalon jo melko pitkälle tulevaisuuteen? Hipparcoksen jälkeenkin oltiin jo aika kovia nassuja ja kertoiltiin mm. seuraavan kaltaisia tarinoita: https://www.quora.com/Since-our-solar-system-orbits-the-Supermassive-Blackhole-at-the-center-of-the-MilkyWay-ultimately-does-this-mean-it-will-eventually-be-sucked-in

(Osan noista kommenteista kelpuuttaisin pääpiirteissään vieläkin, vaikka muutamia täydentäisin esimerkiksi kertoilemalla esimerkiksi kineettisen kitkan vaikutuksesta mm. "läheltä piti-tähtiohitusten" aikana jne.)

kehityskehittyy kirjoitti:

Sen verran vielä, että ihan hyviä selityksiä, mutta jos olemme vasta aivan ulkoreunalla niin tuo ei välttämättä päde.

Jos olisimme tapahtumahorisontin lähellä niin niin se vääristäisi näkymäämme tavalla, joka olisi helppo havaita. Ulkopuolella näyttäisi siltä, että toinen puoli avaruutta eli tapahtumahorisontin puoli olisi aivan musta kun sieltä ei pääsisi takaisin valoa. Tyhmempikin tajuaisi että jotakin on vialla.

Emme siis ole tapahtumahorisontin lähellä.

kehityskehittyy kirjoitti (27.11.2018 7:16):
"Tämä selittää senkin, että miksi maailmankaikkeuden "laajenemisnopeus" kiihtyy.
No, ihme jos ei kiihtyisi."

Taisit tarkoittaa, että olisimme pikku hiljaa ja hivuttaen lähestymässä [toistaiseksi havaitsematonta ?] massiivista mustista, joka saisi paikallisen ajankulun hidastumaan juuri siinä määrin, että mm. etäältä tuleva valo meistä katsoen punasiirtyisi?

Ymmärsinkö mahdollisesti edes likipitäen oikein?

(Jos ymmärsin sattumalta "oikein", en edelleenkään ymmärrä täysin oikein. Ts. miksi kukaan ei olisi huomannut jo niitä välttämättä ilmeneviä anomalioita, joita on kuvattu edellä tässä keskustelussa ja muutamia toistaiseksi kuvailemattomiakin, jotka silti olisivat pakosta ilmenneet astronomeille?)

Viitsisitkö korjata käsitystäni ideastasi?

SattumanSatoa kirjoitti:

kehityskehittyy kirjoitti (27.11.2018 7:16):
"Tämä selittää senkin, että miksi maailmankaikkeuden "laajenemisnopeus" kiihtyy.
No, ihme jos ei kiihtyisi."

Taisit tarkoittaa, että olisimme pikku hiljaa ja hivuttaen lähestymässä [toistaiseksi havaitsematonta ?] massiivista mustista, joka saisi paikallisen ajankulun hidastumaan juuri siinä määrin, että mm. etäältä tuleva valo meistä katsoen punasiirtyisi?

Ymmärsinkö mahdollisesti edes likipitäen oikein?

(Jos ymmärsin sattumalta "oikein", en edelleenkään ymmärrä täysin oikein. Ts. miksi kukaan ei olisi huomannut jo niitä välttämättä ilmeneviä anomalioita, joita on kuvattu edellä tässä keskustelussa ja muutamia toistaiseksi kuvailemattomiakin, jotka silti olisivat pakosta ilmenneet astronomeille?)

Viitsisitkö korjata käsitystäni ideastasi?

Lue lisää

Mustan aukon lähestyminen näkyisi avaruuden taustasäteilyssä (CBR) havaittavissa olevalla tavalla. Taustasäteilyä on tutkittu niin tarkasti kuin sitä nykyteknologialla voi tutkia. Ainoa "yleismaailmallinen" siirtymä siinä on muodoltaan dipolimainen ja aiheutuu omasta liikkeestämme. Linnunradan galaksi on kokonaisuudessaan taustasäteilyn kannalta paikallaan olevaan kohteeseen (ei dipolisiirtymää) verrattuna liikkeessä noin 600 km/s (0.002 c) nopeudella kohti Suurta Attraktoria.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_attraktori

Tuolla kohteella on massaa noin 10000 kertaa Linnunradan massan verran. Linnunradan galaksin massa on luokkaa 1.5E12 Auringon massaa. Oletetaan perusteetta, että Suuri Attraktori olisi järkyttävän kokoinen musta aukko. Lasketaan sen tapahtumahorisontin koko.

Mustan aukon tapahtumahorisontin säde (Schwarchildin säde) on Rs = 2*G*M/c², jossa G on gravitaatiovakio, M mustan aukon massa ja c valon nopeus.

Auringon massaiselle aukolle säde olisi noin 3 kilometriä. Kuten kaavasta nähdään mustan aukon tapahtumahorisontin säde on suoraan verrannollinen mustan aukon massaan eli jos koko Linnunrata puristuisi mustaksi aukoksi olisi sen tapahtumahorisontin säde noin 4.5E12 kilometriä eli hieman alle puoli valovuotta.

Suuren Attraktorin massan ollessa Linnunrataan nähden 10000 kertainen olisi sen tapahtumahorisontin säde luokkaa viisituhatta valovuotta. Me olemme tuosta kohteesta vähintään 150 miljoonan valovuoden päässä eli tapahtumahorisonttiin nähden hyvin kaukana.

eipä.vielä.huolta kirjoitti:

Mustan aukon lähestyminen näkyisi avaruuden taustasäteilyssä (CBR) havaittavissa olevalla tavalla. Taustasäteilyä on tutkittu niin tarkasti kuin sitä nykyteknologialla voi tutkia. Ainoa "yleismaailmallinen" siirtymä siinä on muodoltaan dipolimainen ja aiheutuu omasta liikkeestämme. Linnunradan galaksi on kokonaisuudessaan taustasäteilyn kannalta paikallaan olevaan kohteeseen (ei dipolisiirtymää) verrattuna liikkeessä noin 600 km/s (0.002 c) nopeudella kohti Suurta Attraktoria.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_attraktori

Tuolla kohteella on massaa noin 10000 kertaa Linnunradan massan verran. Linnunradan galaksin massa on luokkaa 1.5E12 Auringon massaa. Oletetaan perusteetta, että Suuri Attraktori olisi järkyttävän kokoinen musta aukko. Lasketaan sen tapahtumahorisontin koko.

Mustan aukon tapahtumahorisontin säde (Schwarchildin säde) on Rs = 2*G*M/c², jossa G on gravitaatiovakio, M mustan aukon massa ja c valon nopeus.

Auringon massaiselle aukolle säde olisi noin 3 kilometriä. Kuten kaavasta nähdään mustan aukon tapahtumahorisontin säde on suoraan verrannollinen mustan aukon massaan eli jos koko Linnunrata puristuisi mustaksi aukoksi olisi sen tapahtumahorisontin säde noin 4.5E12 kilometriä eli hieman alle puoli valovuotta.

Suuren Attraktorin massan ollessa Linnunrataan nähden 10000 kertainen olisi sen tapahtumahorisontin säde luokkaa viisituhatta valovuotta. Me olemme tuosta kohteesta vähintään 150 miljoonan valovuoden päässä eli tapahtumahorisonttiin nähden hyvin kaukana.

Lue lisää

"Mustan aukon lähestyminen näkyisi avaruuden taustasäteilyssä (CBR) havaittavissa olevalla tavalla."

Vaan entäs jos tulee pahuksen monta pienen pientä miniaukkoa joka suunnalta ja tarkasti ajoitettuina?

Anteeksi edellinen - ja selityksenä sen verran, etten ole erityisen huolissani kaikkein pienimmistä vaikka joku niistä olisi juuri matkalla pääni läpi. En myöskään murehdi Suurta Viehättäjää, Pimeää virtausta, Laniakeaa ja sen semmoisia. Niiden asemesta murehdin sitä, että joku saattoi heittää juuri palstan viime aikojen kymmenen kärjessä hypoteesin, helkutin hyvän herjan - tai jotain vaikkapa niiden väliltä - enkä minä onneton vain sitä tajunnut.

SattumanSatoa kirjoitti:

"Mustan aukon lähestyminen näkyisi avaruuden taustasäteilyssä (CBR) havaittavissa olevalla tavalla."

Vaan entäs jos tulee pahuksen monta pienen pientä miniaukkoa joka suunnalta ja tarkasti ajoitettuina?

Anteeksi edellinen - ja selityksenä sen verran, etten ole erityisen huolissani kaikkein pienimmistä vaikka joku niistä olisi juuri matkalla pääni läpi. En myöskään murehdi Suurta Viehättäjää, Pimeää virtausta, Laniakeaa ja sen semmoisia. Niiden asemesta murehdin sitä, että joku saattoi heittää juuri palstan viime aikojen kymmenen kärjessä hypoteesin, helkutin hyvän herjan - tai jotain vaikkapa niiden väliltä - enkä minä onneton vain sitä tajunnut.

Lue lisää

Siis oikeestiko kysyt tätä:

"Vaan entäs jos tulee pahuksen monta pienen pientä miniaukkoa joka suunnalta ja tarkasti ajoitettuina? "

Juu, ei tule. Miksi toimia tuolla tavoin kun meidän pyyhkäisemiseen pois häiritsemästä riittäisi yksi riittävän iso asteroidi tänne päin tuupattuna? Vaivannäkö kertaluokkia vähäisempi, ei edellytä kykyä muodostaa mustia aukkoja eikä meillä ole mitään keinoa torjua tuollaista uhkaa vaikka saisimme sen tietää kymmenen vuotta ennen iskun ajankohtaa.

FoliotFoliopalstalle kirjoitti:

Siis oikeestiko kysyt tätä:

"Vaan entäs jos tulee pahuksen monta pienen pientä miniaukkoa joka suunnalta ja tarkasti ajoitettuina? "

Juu, ei tule. Miksi toimia tuolla tavoin kun meidän pyyhkäisemiseen pois häiritsemästä riittäisi yksi riittävän iso asteroidi tänne päin tuupattuna? Vaivannäkö kertaluokkia vähäisempi, ei edellytä kykyä muodostaa mustia aukkoja eikä meillä ole mitään keinoa torjua tuollaista uhkaa vaikka saisimme sen tietää kymmenen vuotta ennen iskun ajankohtaa.

Lue lisää

"Siis oikeestiko kysyt tätä: ... "

Kaipa minä jotain kysyin, kun kerran minulle vastasit. Ei minua kuitenkaan kuviteltu uhka kiinnostanut tässä yhteydessä vaan havaitsemisen mahdollisuus, joka minun mielestäni oli - ja on edelleen - olematon.