Purjehduksen automatisointi

Eikö noi Imoca-veneet jo osaa luovia itsekseen? Mun mielestä jotkut veneet osas. Miksei riitä vinsseihin anturit?

Ei kai vinsseihin antureita laiteta? Nehän olis ne toimilaitteet joilla suoritetaan säätö.

15v sitten ei ollu arduinojen ja raspberryjen, sekä niiden anturien hinnat samalla tasolla kun tänään. Koot ja langaton tekniikka on ottanut ison harppauksen eteenpäin.

Tulipa mieleen, että rullapurjeilla sais reivattuakin samalla. Joskin silloin joutuis muutamasta trimmistä ehkä luopumaan.

Voi kun voittais lotossa ja vois keskittyy tällaseen hömppään ihan täyspäiväsesti...

Ajattelin että paineantureilla sais laajemman näkymän purjeesta, mutta vois toi virtauslanka-sensorikin toimia. Ei tähän välttämättä väylää kannata sotkea. Langattomalla saa jo kummia aikasiksi. Tätä täytyy googlaa ulkomaita myöten. En ole varmaan ainoa joka tätä on miettinyt

Kood kirjoitti:

Ajattelin että paineantureilla sais laajemman näkymän purjeesta, mutta vois toi virtauslanka-sensorikin toimia. Ei tähän välttämättä väylää kannata sotkea. Langattomalla saa jo kummia aikasiksi. Tätä täytyy googlaa ulkomaita myöten. En ole varmaan ainoa joka tätä on miettinyt

Lue lisää

Eihän tästä ole montaakaan vuotta kun WB teki kokeiluja "smart sailien" kanssa. Nyt en muista, mihin se lopulta päätyi, mutta tuotetta siitä ei ainakaan tullut.

Pikkuhiljaa....
https://www.wb-sails.fi/fi/blogi/älypurje-tulee-viimeinkin

Vasta tänä vuonna microtransatin "autonomous/sail propulsion" divisioonassa onnistunut suoritus. Kisassa lähetään itsenäinen robottipurjehärveli atlantin yli ja jos se pääsee 25 km säteelle maalipisteestä katsotaan suoritus onnistuneeksi. Matkaa maaliin on n. 5000 km. Olen monta vuotta ihmetellyt homman vaativuutta. Miten se voi olla niin vaikeaa? On se vaan ollut.

Kisassa on kaksi luokkaa:
- "sail propulsion"; pelkällä tuulivoimalla kulkeva
- "any propulsion"; kulkuvoimaa ei rajoitettu

sekä niiden alla kaksi eri divisioonaa:
- "autonomous"; mitään komentoja ei saa härvelille lähettää kesken kisan
- "unmanned"; saa komentaa vapaasti kesken kisan

Voi kun olisi aikaa ja rahaa...

spkoo kirjoitti:

Vasta tänä vuonna microtransatin "autonomous/sail propulsion" divisioonassa onnistunut suoritus. Kisassa lähetään itsenäinen robottipurjehärveli atlantin yli ja jos se pääsee 25 km säteelle maalipisteestä katsotaan suoritus onnistuneeksi. Matkaa maaliin on n. 5000 km. Olen monta vuotta ihmetellyt homman vaativuutta. Miten se voi olla niin vaikeaa? On se vaan ollut.

Kisassa on kaksi luokkaa:
- "sail propulsion"; pelkällä tuulivoimalla kulkeva
- "any propulsion"; kulkuvoimaa ei rajoitettu

sekä niiden alla kaksi eri divisioonaa:
- "autonomous"; mitään komentoja ei saa härvelille lähettää kesken kisan
- "unmanned"; saa komentaa vapaasti kesken kisan

Voi kun olisi aikaa ja rahaa...

Lue lisää

Ei kai se niin ihmeellistä ole, että enintään 2,4 m vene ei selviä helposti Atlannin yli ilman mukana olevaa miehistöä, joka voi korjata vikatilanteita. Se perille päässyt vene on tällainen: https://www.microtransat.org/2018_sailbuoy_boat.php

Se ei ole mikään automaatioihme. Ainoa säätö on peräsin ja luokkana on "unmanned" eli venettä saa ohjata etänä.

Tässä on enemmän automaatioyritystä, mutta on vasta puolessa matkassa ja tracki ei näytä lupaavalta. Se on täysin omin avuin liikkeellä ja selvästi purjevenemäisempi. https://www.microtransat.org/2018_dalhousie_boat.php

Tehäähän nytkin melkoisia säätöjä teollisuudessakin. Eipä toi muuttujien huomioiminen ole kovin kummoinen juttu. Vaatii vaan aikaa ja vaivaa. Useammalla paine-anturilla saisi samalla tiedon purjeen muodosta ja siihen kohdistuvasta paineesta. Pitäis vaan ymmärtää data minkä saa irti...

Koneoppiminen onkin päivän sana, kuten joku jo aiemmin mainitsi.

Kood kirjoitti:

Tehäähän nytkin melkoisia säätöjä teollisuudessakin. Eipä toi muuttujien huomioiminen ole kovin kummoinen juttu. Vaatii vaan aikaa ja vaivaa. Useammalla paine-anturilla saisi samalla tiedon purjeen muodosta ja siihen kohdistuvasta paineesta. Pitäis vaan ymmärtää data minkä saa irti...

Koneoppiminen onkin päivän sana, kuten joku jo aiemmin mainitsi.

Lue lisää

Ei paineanturi tiedä muodosta mitään vaikka niitä olisi kuinka monta. Siihen tarvittaisiin stereokamera/3d-scanneri/konenäkö -tms järjestelmä.

Kood kirjoitti:

Tehäähän nytkin melkoisia säätöjä teollisuudessakin. Eipä toi muuttujien huomioiminen ole kovin kummoinen juttu. Vaatii vaan aikaa ja vaivaa. Useammalla paine-anturilla saisi samalla tiedon purjeen muodosta ja siihen kohdistuvasta paineesta. Pitäis vaan ymmärtää data minkä saa irti...

Koneoppiminen onkin päivän sana, kuten joku jo aiemmin mainitsi.

Lue lisää

Mä laittaisin anturit niihin pisteisiin, mistä purjeen veto siirtyy veneen runkoon. Eli skuutteihin, falleihin, vantteihin ja maston jalkaan. Silloin ei tarvitsisi arvailla purjeen muotoa, vaan oltaisiin sitä askeleen edellä. Ohjelma optimoisi niitä säätöjä, joihin se pääsisi suoraan käsiksi. Lisäksi se voisi purjehtijalle suositella niitä säätöjä, joita ei ole tuotu tietokoneelle. Ehkä ei ole tarpeen oppia ja tallentaa muistiin kaikkia mahdollisia olosuhteita, koska niitä on niin paljon. Vaikkapa 20 perustilannetta, joita sitten koitetaan lisäoptimoida purjehduksen aikana tekemällä muutoksia ja tutkimalla tuovatko ne lähemmäs polaarin ennustusta vai vievätkö kauemmas. Koneoppiminen on mulle tuttua, olen sitä tehnyt 20 vuotta.

Konenäkö voisi kylläkin toimia myös purjeen muodon arvioinnissa. Apuna voisi olla vaikkapa purjeessa olevat viivat, joidenn muoto olisi helposti tulkittavissa.

Bossu kirjoitti:

Mä laittaisin anturit niihin pisteisiin, mistä purjeen veto siirtyy veneen runkoon. Eli skuutteihin, falleihin, vantteihin ja maston jalkaan. Silloin ei tarvitsisi arvailla purjeen muotoa, vaan oltaisiin sitä askeleen edellä. Ohjelma optimoisi niitä säätöjä, joihin se pääsisi suoraan käsiksi. Lisäksi se voisi purjehtijalle suositella niitä säätöjä, joita ei ole tuotu tietokoneelle. Ehkä ei ole tarpeen oppia ja tallentaa muistiin kaikkia mahdollisia olosuhteita, koska niitä on niin paljon. Vaikkapa 20 perustilannetta, joita sitten koitetaan lisäoptimoida purjehduksen aikana tekemällä muutoksia ja tutkimalla tuovatko ne lähemmäs polaarin ennustusta vai vievätkö kauemmas. Koneoppiminen on mulle tuttua, olen sitä tehnyt 20 vuotta.

Konenäkö voisi kylläkin toimia myös purjeen muodon arvioinnissa. Apuna voisi olla vaikkapa purjeessa olevat viivat, joidenn muoto olisi helposti tulkittavissa.

Lue lisää

Riittääkö tuo? Pystytäänkö noiden tuuli- ja polaaritietojen perusteella päättelemään mitä pitää tehdä? Vai tarvitaanko sittenkin muoto- ja virtauslankatietoa? Tai jotain muuta?

Ihan valideja pointteja. Konenäön kanssa joskus puljanneena voisin yhtyä tuohon ajatukseen. Olis ihan mielenkiintoista päästä purjeneulomoon juttelee asiasta. Totuushan on se, että jos se olis yksinkertaista niin se olis jo tehty

PiisaakoTuo kirjoitti:

Riittääkö tuo? Pystytäänkö noiden tuuli- ja polaaritietojen perusteella päättelemään mitä pitää tehdä? Vai tarvitaanko sittenkin muoto- ja virtauslankatietoa? Tai jotain muuta?

Lue lisää

Ei välttämättä riittäisi, jos haluttaisiin kaikki purjeen alaliikit ja cunninghamit automatisoitua. Sitten pitäisi kenties mallintaa aerodynamiikka tarkemmin. Se selviäisi varmaan vasta käytännön testeissä.

Bossu kirjoitti:

Ei välttämättä riittäisi, jos haluttaisiin kaikki purjeen alaliikit ja cunninghamit automatisoitua. Sitten pitäisi kenties mallintaa aerodynamiikka tarkemmin. Se selviäisi varmaan vasta käytännön testeissä.

Lue lisää

Viime kädessä kyse on päätöksentekomalleista. Ihminen joutuu aina tekemään päätöksen vaillinaisten tietojen perusteella koska aivot eivät pysty käsittelemään edes sitä tietoa, minkä ihminen pystyy havaitsemaan ja mikä on saatavilla.

Päätöksentekoon vaikuttaa kipparin odotukset, jotka perustuvat siihen mitä on aikaisemmin tapahtunut, sitä voi kutsua myös kokemukseksi. Usein päätökset tehdään välttäen sitä,e ttä niitä joudutaan katumaan eli riskejä välttäen. Asiaan vaikuttaa merkittävätsi kulttuuri ja henkilökohtaiset ominaisuudet.

Tietokoneella pystytään analysoimaan suurta määrää dataa nopeasti kerralla ja tekemään päätöksiä ilman kulttuurin painolastia.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Viime kädessä kyse on päätöksentekomalleista. Ihminen joutuu aina tekemään päätöksen vaillinaisten tietojen perusteella koska aivot eivät pysty käsittelemään edes sitä tietoa, minkä ihminen pystyy havaitsemaan ja mikä on saatavilla.

Päätöksentekoon vaikuttaa kipparin odotukset, jotka perustuvat siihen mitä on aikaisemmin tapahtunut, sitä voi kutsua myös kokemukseksi. Usein päätökset tehdään välttäen sitä,e ttä niitä joudutaan katumaan eli riskejä välttäen. Asiaan vaikuttaa merkittävätsi kulttuuri ja henkilökohtaiset ominaisuudet.

Tietokoneella pystytään analysoimaan suurta määrää dataa nopeasti kerralla ja tekemään päätöksiä ilman kulttuurin painolastia.

Lue lisää

Paljon asiaa ja tottakin, mutta täysin aiheen vierestä.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Viime kädessä kyse on päätöksentekomalleista. Ihminen joutuu aina tekemään päätöksen vaillinaisten tietojen perusteella koska aivot eivät pysty käsittelemään edes sitä tietoa, minkä ihminen pystyy havaitsemaan ja mikä on saatavilla.

Päätöksentekoon vaikuttaa kipparin odotukset, jotka perustuvat siihen mitä on aikaisemmin tapahtunut, sitä voi kutsua myös kokemukseksi. Usein päätökset tehdään välttäen sitä,e ttä niitä joudutaan katumaan eli riskejä välttäen. Asiaan vaikuttaa merkittävätsi kulttuuri ja henkilökohtaiset ominaisuudet.

Tietokoneella pystytään analysoimaan suurta määrää dataa nopeasti kerralla ja tekemään päätöksiä ilman kulttuurin painolastia.

Lue lisää

Nykyisin vaikkapa deep learning hermoverkot voisivat hyvinkin oppia erilaisia purjehdustyylejä. Esimerkiksi kippari voisi purjehtia vaihtelevia pätkiä omalla tyylillään, jota hän toivoisi automaattisen systeemin noudattavan. Anturit rekisteröisivät tehdyt toimenpiteet ja näiden avulla opetettaisiin hermoverkko. Purjehdussuoritus olisi monimutkainen funktio, jossa syötteinä olisivat anturien tiedot sekä tuulitiedot, aaltotiedot, nopeus jne. ja ennustettava tulos olisi säätölaitteiden, peräsimen jne. asentojen muutokset. Veneen valmistajalla olisi muutama perusohjelma vakiopurjesetille: "sporttinen", "vähäenerginen", "mukava", "vain keulapurje" jne. Kun purjeita vaihdettaisiin, pitäisi aina ladata purjeenvalmistajan laatima malli purjeesta systeemiin, jotta se osaisi trimmata purjeen oikein. Tämä malli voisi olla vaikka jossain sirussa purjeen kulmassa ja mastossa oleva lukija lukisi sen suoraan purjeesta.

Bossu kirjoitti:

Nykyisin vaikkapa deep learning hermoverkot voisivat hyvinkin oppia erilaisia purjehdustyylejä. Esimerkiksi kippari voisi purjehtia vaihtelevia pätkiä omalla tyylillään, jota hän toivoisi automaattisen systeemin noudattavan. Anturit rekisteröisivät tehdyt toimenpiteet ja näiden avulla opetettaisiin hermoverkko. Purjehdussuoritus olisi monimutkainen funktio, jossa syötteinä olisivat anturien tiedot sekä tuulitiedot, aaltotiedot, nopeus jne. ja ennustettava tulos olisi säätölaitteiden, peräsimen jne. asentojen muutokset. Veneen valmistajalla olisi muutama perusohjelma vakiopurjesetille: "sporttinen", "vähäenerginen", "mukava", "vain keulapurje" jne. Kun purjeita vaihdettaisiin, pitäisi aina ladata purjeenvalmistajan laatima malli purjeesta systeemiin, jotta se osaisi trimmata purjeen oikein. Tämä malli voisi olla vaikka jossain sirussa purjeen kulmassa ja mastossa oleva lukija lukisi sen suoraan purjeesta.

Lue lisää

En usko, että automaatiota kannattaa perustaa ihmisen tekemiseen koska päätöksenteossa on aina paljon mutua, joka on joko oikeaa tai väärää. Ihminen tekee valintoja kokemukseen ja ennakkoasenteisiin perustuen silloin, kun ei pysty ottamaan huomioon kaikkia saatavilla olevia muuttujia.

Jos on tottunut vasaran käyttäjä, kaikki ongelmat alkavat näyttämään nauloilta.

Jos ihmisten tekeminen ei perustuisi sattumaan, kaikki olisivat maalissa samaan aikaan.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

En usko, että automaatiota kannattaa perustaa ihmisen tekemiseen koska päätöksenteossa on aina paljon mutua, joka on joko oikeaa tai väärää. Ihminen tekee valintoja kokemukseen ja ennakkoasenteisiin perustuen silloin, kun ei pysty ottamaan huomioon kaikkia saatavilla olevia muuttujia.

Jos on tottunut vasaran käyttäjä, kaikki ongelmat alkavat näyttämään nauloilta.

Jos ihmisten tekeminen ei perustuisi sattumaan, kaikki olisivat maalissa samaan aikaan.

Lue lisää

Tuo on aivan sama kuin väittäisi ihmisten juoksukilpailun tuloksen perustuvan pelkkään sattumaan.

Sumea logiikka ei ole haaste teknologialle, yksinkertaisin sovellus siitä on termostaattiohjaus.

Jos tarkoitus on tehdä kone, joka simuloi ihmistä, niin ihminen on aina parempi koska veneet on tehty ottaen huomioon ihmisen rajalliset motoriset havaintokyvyt. Automatiikalla voi olla useampia silmiä ja korvia sekä muita antureita, kuten vaikka doppler-tutka.

Kone on ihmistäparempi ottamaan huomioon useita muuttujia kerralla ja laskemaan suuren määrän laskutoimituksia nopeammin kuin ihminen edes tajuaa olosuhteiden muuttumisen. Mallintaminen vaatii kuitenkin paljon rahaa ja aikaa. Jos maksajiaa löytyy, niin löytyy myös toteuttajia.

Näen itse asiassa jo mielessäni näytön, joka kertoo hyvin visuaalisesti, mitä tehdä, esim. sen näyttää sen köyden, jota pitää säätää, säätösuunnan ja tarvittavan säädön määrän, esim. säätösuunnan nuoli lyhenee sitä mukaa, kun optimaalinen asetus lähestyy.

Lentokone on itse asiassa yksinkertaisempi vekotin kuin purjevene. Sehän toimii vain ilmassa eikä sekä ilmassa että päivästä toiseen erilailla kuoppaisessa vedessä. Lisäksi lentokoneessa kaikki säädöt ovat mekaanista jäykkien osien liikuttelua, joiden anturointi on helppoa. Purjeveneessä purjeet, etustaagi ja mastokin ovat taipuisia eikä niiden tilaa voi kokonaan mitata säädön asennosta.

Lentokoneen lentäminen on säätömielessä varsin helppoa. On vain säädettävä muutamaa eri läppää, joista jokainen vaikuttaa lähinnä vain yhteen asiaan. Kaikki säädöt liittyvät vain siihen, että lentokone on halutussa asennossa, jolla se sitten etenee haluttuun suuntaan. Sitten tietysti vauhdin hiljentyessä pitää siipien pinta-alaa kasvattaa, mutta tuo on vain helpohko funktio ilmanopeudesta ja/tai kohtauskulmasta, toisin kuin purjemuodon ja kohtauskulman säätö. Tai paremminkin se kova työ hyvän lentotehokkuuden kannalta tehdään jo suunnittelu- ja testausvaiheessa. Itse lentäminen ei enää vaadi samaa osaamista.

RC-lentokoneita hallitsevia ilmaisia autopilottiohjelmia on ollut jo pitkään eikä se vaadi ihmeellistä tekniikkaa. Samoinhan on halpoja droneja, jotka osaavat automaattisesti lentää minne vaan.

Purjeveneessä taas suunnan muutos vaatii myös purjeiden säätöä ja tuulen suunta voi muuttua, vaikka suunta ei muuttuisi. Automaattiohjaushan on keksitty jo kymmeniä vuosia sitten ja vastaa paremminkin lentokoneiden automaattiohjausta. Uusimmissa AP:ssa on mahdollisuuksia enemmän, kuten ajaminen tosituulen suunnan mukaan, targettinopeutta, kallistusta jne. Suunta siis osataan jo optimoida monella eri tavalla.

Haaste on säätää riki ja purjeet tuulen mukaan. Yleensä purjeita myös vaihdetaan ja reivataan tuulen mukaan. Automatiikkaa kai voisi ajatella vain rikille, jossa olisi pelkästään rullapurjeita. Tai selvästi helpompaa se olisi tehdä siipipurjeiselle veneelle.

Eihän se vielä kummoinenkaan haaste olisi säätää skuuttia niin, että purjeen etuosa ei aivan pakkaa tai virtauslanka-anturi näyttää sopivaa arvoa. Tuosta on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että vauhti olisi lähelläkään kilpapurjehtijan tekemiä säätöjä vastaavaa.

Se on lentokonetiedettä. Airbus A380:n avioniikkasoftassa on yli 100 miljoonaa riviä koodia:

http://www.aerospacelab-journal.org/sites/www.aerospacelab-journal.org/files/AL04-10_1.pdf

Ehkäpä purjevene toimisi pienemmällä määrällä.

Joakim1 kirjoitti:

Lentokone on itse asiassa yksinkertaisempi vekotin kuin purjevene. Sehän toimii vain ilmassa eikä sekä ilmassa että päivästä toiseen erilailla kuoppaisessa vedessä. Lisäksi lentokoneessa kaikki säädöt ovat mekaanista jäykkien osien liikuttelua, joiden anturointi on helppoa. Purjeveneessä purjeet, etustaagi ja mastokin ovat taipuisia eikä niiden tilaa voi kokonaan mitata säädön asennosta.

Lentokoneen lentäminen on säätömielessä varsin helppoa. On vain säädettävä muutamaa eri läppää, joista jokainen vaikuttaa lähinnä vain yhteen asiaan. Kaikki säädöt liittyvät vain siihen, että lentokone on halutussa asennossa, jolla se sitten etenee haluttuun suuntaan. Sitten tietysti vauhdin hiljentyessä pitää siipien pinta-alaa kasvattaa, mutta tuo on vain helpohko funktio ilmanopeudesta ja/tai kohtauskulmasta, toisin kuin purjemuodon ja kohtauskulman säätö. Tai paremminkin se kova työ hyvän lentotehokkuuden kannalta tehdään jo suunnittelu- ja testausvaiheessa. Itse lentäminen ei enää vaadi samaa osaamista.

RC-lentokoneita hallitsevia ilmaisia autopilottiohjelmia on ollut jo pitkään eikä se vaadi ihmeellistä tekniikkaa. Samoinhan on halpoja droneja, jotka osaavat automaattisesti lentää minne vaan.

Purjeveneessä taas suunnan muutos vaatii myös purjeiden säätöä ja tuulen suunta voi muuttua, vaikka suunta ei muuttuisi. Automaattiohjaushan on keksitty jo kymmeniä vuosia sitten ja vastaa paremminkin lentokoneiden automaattiohjausta. Uusimmissa AP:ssa on mahdollisuuksia enemmän, kuten ajaminen tosituulen suunnan mukaan, targettinopeutta, kallistusta jne. Suunta siis osataan jo optimoida monella eri tavalla.

Haaste on säätää riki ja purjeet tuulen mukaan. Yleensä purjeita myös vaihdetaan ja reivataan tuulen mukaan. Automatiikkaa kai voisi ajatella vain rikille, jossa olisi pelkästään rullapurjeita. Tai selvästi helpompaa se olisi tehdä siipipurjeiselle veneelle.

Eihän se vielä kummoinenkaan haaste olisi säätää skuuttia niin, että purjeen etuosa ei aivan pakkaa tai virtauslanka-anturi näyttää sopivaa arvoa. Tuosta on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että vauhti olisi lähelläkään kilpapurjehtijan tekemiä säätöjä vastaavaa.

Lue lisää

Lentokoneessa mulla on ohjausauva, tehovipu ja laippavipu. Sitten on pienenpieni monimutkaistus, polkimet, joita ei edes ihan kaikissa lentokoneissa ole. Ei noiden automaattiseen ohjaamiseen todellakaan edes prosessoria tarvita. Airbusin avioniikkasofta osaa jo paljon taloudellista optimointia, estää ihmisen tekemät virheet, estää vahingossa lentämästä vuorta päin....

Joakim1 kirjoitti:

Lentokone on itse asiassa yksinkertaisempi vekotin kuin purjevene. Sehän toimii vain ilmassa eikä sekä ilmassa että päivästä toiseen erilailla kuoppaisessa vedessä. Lisäksi lentokoneessa kaikki säädöt ovat mekaanista jäykkien osien liikuttelua, joiden anturointi on helppoa. Purjeveneessä purjeet, etustaagi ja mastokin ovat taipuisia eikä niiden tilaa voi kokonaan mitata säädön asennosta.

Lentokoneen lentäminen on säätömielessä varsin helppoa. On vain säädettävä muutamaa eri läppää, joista jokainen vaikuttaa lähinnä vain yhteen asiaan. Kaikki säädöt liittyvät vain siihen, että lentokone on halutussa asennossa, jolla se sitten etenee haluttuun suuntaan. Sitten tietysti vauhdin hiljentyessä pitää siipien pinta-alaa kasvattaa, mutta tuo on vain helpohko funktio ilmanopeudesta ja/tai kohtauskulmasta, toisin kuin purjemuodon ja kohtauskulman säätö. Tai paremminkin se kova työ hyvän lentotehokkuuden kannalta tehdään jo suunnittelu- ja testausvaiheessa. Itse lentäminen ei enää vaadi samaa osaamista.

RC-lentokoneita hallitsevia ilmaisia autopilottiohjelmia on ollut jo pitkään eikä se vaadi ihmeellistä tekniikkaa. Samoinhan on halpoja droneja, jotka osaavat automaattisesti lentää minne vaan.

Purjeveneessä taas suunnan muutos vaatii myös purjeiden säätöä ja tuulen suunta voi muuttua, vaikka suunta ei muuttuisi. Automaattiohjaushan on keksitty jo kymmeniä vuosia sitten ja vastaa paremminkin lentokoneiden automaattiohjausta. Uusimmissa AP:ssa on mahdollisuuksia enemmän, kuten ajaminen tosituulen suunnan mukaan, targettinopeutta, kallistusta jne. Suunta siis osataan jo optimoida monella eri tavalla.

Haaste on säätää riki ja purjeet tuulen mukaan. Yleensä purjeita myös vaihdetaan ja reivataan tuulen mukaan. Automatiikkaa kai voisi ajatella vain rikille, jossa olisi pelkästään rullapurjeita. Tai selvästi helpompaa se olisi tehdä siipipurjeiselle veneelle.

Eihän se vielä kummoinenkaan haaste olisi säätää skuuttia niin, että purjeen etuosa ei aivan pakkaa tai virtauslanka-anturi näyttää sopivaa arvoa. Tuosta on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että vauhti olisi lähelläkään kilpapurjehtijan tekemiä säätöjä vastaavaa.

Lue lisää

Puhumattakaan, kun otetaan kartta mukaan. Saaristossa reitin tulevat käänteet vaikuttavat trimmausten järkevyyteen. Tämä on kyllä varmaan helpompi ottaa mukaan kuin automatisoida kaikki kilpapurjehtijan käyttämät trimmit.

Tämä kysymys oli tarkoitettu aloittajalle.

Joo.

Aloittajalle toinen saman tason automatisoitava, markkina on paljon isompi:

Jos ohjaustankoon asentais kulma-anturin ja runkoon kallistusanturit, sekä ohjaustankoon askelmoottorin, niin vois automatisoida polkupyörällä ajon täydellisesti. Vaatis vaan melko nopean säädön puuskittaisessa tuulessa, mutta luultavasti se olisi nopeampaa kuin manuaaliohjauksella tangosta.

Matkustajalentokoneissa on osia, joiden varmuuskerroin on alle yksi eli varmuudella osa hajoaa jossain vaiheessa kesken lennon. Ne eivät ole tietenkään kriittisiä komponentteja.
Kun esität väitteitä, jotka on helppo todeta paikaansa pitämättömiksi, se vie pohjaa lopultakin kirjoitukselta.

Lentämisessä yleisin syy onnettomuuteen on pilot error.

kvs kirjoitti:

Joo.

Aloittajalle toinen saman tason automatisoitava, markkina on paljon isompi:

Jos ohjaustankoon asentais kulma-anturin ja runkoon kallistusanturit, sekä ohjaustankoon askelmoottorin, niin vois automatisoida polkupyörällä ajon täydellisesti. Vaatis vaan melko nopean säädön puuskittaisessa tuulessa, mutta luultavasti se olisi nopeampaa kuin manuaaliohjauksella tangosta.

Lue lisää

Onhan Segway ollut olemassa jo vuosia.

Käy googlaamassa "Honda Riding Assist - Honda's Self Balancing Motorcycle / Honda's Concept Bike". Tekniikka on olemassa, mutta yksittäin tehtynä kallista. Kun se on valmis, niin monistaminen on halpaa.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Onhan Segway ollut olemassa jo vuosia.

Käy googlaamassa "Honda Riding Assist - Honda's Self Balancing Motorcycle / Honda's Concept Bike". Tekniikka on olemassa, mutta yksittäin tehtynä kallista. Kun se on valmis, niin monistaminen on halpaa.

Lue lisää

Sinä olet tästä ulkona kuin lumiukko.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Matkustajalentokoneissa on osia, joiden varmuuskerroin on alle yksi eli varmuudella osa hajoaa jossain vaiheessa kesken lennon. Ne eivät ole tietenkään kriittisiä komponentteja.
Kun esität väitteitä, jotka on helppo todeta paikaansa pitämättömiksi, se vie pohjaa lopultakin kirjoitukselta.

Lentämisessä yleisin syy onnettomuuteen on pilot error.

Lue lisää

AC 25.1309–1 provides background for important concepts and issues within airplane system design and analysis.

Catastrophic failure condition rate
The circular provides a rationale for the upper limit for the Average Probability per Flight Hour for Catastrophic Failure Conditions of 1 x 10−9 or "Extremely Improbable".[5] Failure Conditions having less severe effects could be relatively more likely to occur; that is, an inverse relationship between severity and likelihood.

kryssari kirjoitti:

AC 25.1309–1 provides background for important concepts and issues within airplane system design and analysis.

Catastrophic failure condition rate
The circular provides a rationale for the upper limit for the Average Probability per Flight Hour for Catastrophic Failure Conditions of 1 x 10−9 or "Extremely Improbable".[5] Failure Conditions having less severe effects could be relatively more likely to occur; that is, an inverse relationship between severity and likelihood.

Lue lisää

Tuo ei ole ristiriidassa sen kanssa, mitä kirjoitin. Myönnän kuitenkin lukeneeni tekstisi liian nopeasti ja ohitin sanan catastrophic.
Myös sinä olet oikeassa ja minä väärässä sen suhteen, miten kommentoin uskottavuutta.

Purjeveneessä voisi vaikka tuplata pari tärkeintä anturia, kuten peräsinanturin ja tuulianturin. Lisäksi voi olla varmistuksia, kuten että ei tehdä vahingossa jiippiä kovalla tuulella, ei broachata ja ei ylitetä suurinta haluttua kallistusta. Nämä on tunnettuja ongelmia, jotka softanteossa on ratkaistu monin tavoin. Sukkuloissa oli 5 riippumatonta tietokonetta, jotta yhden anturi tai muu vika ei romuta sukkulaa. Lennonjohdon systeemi osaa vian tullen mennä hallitusti alas, ettei yhtäkkiä menetetä tietoa kaikista ilmassa ja kentällä olevista koneista.

Vene itsessään on huomattavasti yksinkertaisempi kuin auto tai lentokone koska liikutaan tasossa eikä tarvitse noudattaa kaistoja tarkalleen.

Purjeveneeseen tuo oman lisän tuuli ja etenkin sen mallintaminen. Silloin, kun tuulen suunta ja nopeus on tiedossa, ongelma voidaan muuttaa matemaattiseen muotoon. Mitä tarkemmin tuulen pystyy ennakoimaan, sitä helpompaa automatisointi on.

Toinen merkittävä tekijä on aallokko, joka myös vaatii nopeaa regointia.
Jos aallon ja tuulen pystyy ennakoimaan riittävän ajoissa, ollaan ratkaistu iso osa ongelmista.

En ole väittänyt, että laippojen asento oli "nollakohdassa" vakio. Sen sijaan niille on hyvin helppo tehdä perusautomaatio aivan kuten purjeveneen peräsimelle. Eikä lentokoneen sopiva kallistus kaarteissa myöskään ole minkäänlainen haaste automaatiolle.

Laskeutuminen kentälle tietysti vaatii jo automaatiolta (ja ihmiseltä) paljon tietoa koneen toiminnasta, jotta voidaan valita nopeus- ja korkeusprofiili, jolla osuu kiitoradan alkuun. Mutta ei tämäkään ole mitenkään erityisen vaativa automatisointikohde. Pitää vain syöttää sopivat reunaehdot millaisia eri profiileja lentokone voi noudattaa turvallisesti. Alhaisilla nopeuksilla lentämiseen tulee myös jonkinlaista optimointia mukaan, jos siipien pinta-ala ja kaarevuus ovat säädettäviä, kuten liikennekoneissa aina on.

Erittäin suurena erona on juuri se, että lentokoneessa ei ole juuri mitään tarvetta optimointiin lentäessä eli riittää tasapainon säilytys ja nopeuden valinta. Sama koskee purjeveneen peräsimen säätöä.

Mutta muuten purjeveneen säätäminen on pelkkää optimointia. Samaan suuntaan voi edetä erittäin erilaisilla purjeilla sekä purje- ja rikitrimmeillä. Jos vielä otetaan sorto mukaan, samaan kulkusuuntaankin voidaan edetä eri keulasuunnilla.

Joakim1 kirjoitti:

En ole väittänyt, että laippojen asento oli "nollakohdassa" vakio. Sen sijaan niille on hyvin helppo tehdä perusautomaatio aivan kuten purjeveneen peräsimelle. Eikä lentokoneen sopiva kallistus kaarteissa myöskään ole minkäänlainen haaste automaatiolle.

Laskeutuminen kentälle tietysti vaatii jo automaatiolta (ja ihmiseltä) paljon tietoa koneen toiminnasta, jotta voidaan valita nopeus- ja korkeusprofiili, jolla osuu kiitoradan alkuun. Mutta ei tämäkään ole mitenkään erityisen vaativa automatisointikohde. Pitää vain syöttää sopivat reunaehdot millaisia eri profiileja lentokone voi noudattaa turvallisesti. Alhaisilla nopeuksilla lentämiseen tulee myös jonkinlaista optimointia mukaan, jos siipien pinta-ala ja kaarevuus ovat säädettäviä, kuten liikennekoneissa aina on.

Erittäin suurena erona on juuri se, että lentokoneessa ei ole juuri mitään tarvetta optimointiin lentäessä eli riittää tasapainon säilytys ja nopeuden valinta. Sama koskee purjeveneen peräsimen säätöä.

Mutta muuten purjeveneen säätäminen on pelkkää optimointia. Samaan suuntaan voi edetä erittäin erilaisilla purjeilla sekä purje- ja rikitrimmeillä. Jos vielä otetaan sorto mukaan, samaan kulkusuuntaankin voidaan edetä eri keulasuunnilla.

Lue lisää

Kuvaisin lentokoneen ja purjeveneen eroja näin. Lentokoneen ohjaus on helpoissa olosuhteissa selvästi helpompi automatisoida, koska a) se liikkuu vain yhdessä väliaineessa ja b) riki ja purjeet ovat elastisempia kuin lentokoneen rakenne.

Haasteita tulee dynaamisissa tilanteissa, missä on, varsinkin jos tilanne on raju, vaarana lentokoneen joutuminen hallitsemattomaan lentotilaan (upset). Näiden välttäminen ja niistä ehjänä toipuminen automaatiolla on jo vaikeampaa, ja vaikka nykyään automaatio osaa jo paljon, vuosien varrella on ollut useita onnettomuuksia ja vielä enemmän vaaratilanteita. Kokemus on opettanut.
En tiedä, onko purjeveneen tapauksessa vastaavien tilanteiden hoitaminen automaatiolla yhtään sen helpompaa vai vaikeampaa, mutta väitän että purjevene silti sietää isompia automaation virhetoimintoja ilman kuolonuhreja.

Mutta kyllä lentokoneellakin on tarvetta jatkuvaan optimointiin rutiinilennonkin aikana. Erona on, että optimoinnin ensisijaisena kohteena on yleensä lennon kustannus eikä niinkään nopeus kohteeseen. Esimerkkinä lentokorkeuden, nopeuden ja reitin valinta sääolosuhteet huomioiden. Usein koneen tietokone optimoi nopeuden jatkuvasti kustannustehokkuuden maksimoimiseksi.

kryssari kirjoitti:

Kuvaisin lentokoneen ja purjeveneen eroja näin. Lentokoneen ohjaus on helpoissa olosuhteissa selvästi helpompi automatisoida, koska a) se liikkuu vain yhdessä väliaineessa ja b) riki ja purjeet ovat elastisempia kuin lentokoneen rakenne.

Haasteita tulee dynaamisissa tilanteissa, missä on, varsinkin jos tilanne on raju, vaarana lentokoneen joutuminen hallitsemattomaan lentotilaan (upset). Näiden välttäminen ja niistä ehjänä toipuminen automaatiolla on jo vaikeampaa, ja vaikka nykyään automaatio osaa jo paljon, vuosien varrella on ollut useita onnettomuuksia ja vielä enemmän vaaratilanteita. Kokemus on opettanut.
En tiedä, onko purjeveneen tapauksessa vastaavien tilanteiden hoitaminen automaatiolla yhtään sen helpompaa vai vaikeampaa, mutta väitän että purjevene silti sietää isompia automaation virhetoimintoja ilman kuolonuhreja.

Mutta kyllä lentokoneellakin on tarvetta jatkuvaan optimointiin rutiinilennonkin aikana. Erona on, että optimoinnin ensisijaisena kohteena on yleensä lennon kustannus eikä niinkään nopeus kohteeseen. Esimerkkinä lentokorkeuden, nopeuden ja reitin valinta sääolosuhteet huomioiden. Usein koneen tietokone optimoi nopeuden jatkuvasti kustannustehokkuuden maksimoimiseksi.

Lue lisää

Sekä sinä että Tyrnäväntorpedo puhutte reitityksestä eli reitin valinnan optimoinnista. Minä taas puhuin nopeuden optimoinnista.

Lentokoneessa nopeus säädetään reititysoptimoinnin perusteella. Itse lentotilanteessa ei ole mitään optimoitavaa eli vastusta ei voida vähentää ko. nopeudella eikä työntövoimaa lisätä käyttämättä enemmän polttoainetta. Koko tuo optimointi on tehty suunnitteluvaiheessa, jolloin on valittu siipien pinta-ala, muoto jne. Hiljaisissa nopeuksissa sitten optimoidaan siiven pinta-alaa ja kaarevuutta, mutta tuo menee valmiin käyrästön/taulukon mukaisesti eli parasta asentoa ei etsitä vaan se asetetaan.

Purjeveneissä taas jokaisessa purjehdustilanteessa pitää optimoida monta asiaa, jotta vauhti olisi hyvä ja meno mukavaa. Tuo on se automatisoinnin haaste.

Purjeveneiden reititys on keksitty jo ajat sitten ja kuka tahansa voi ostaa muutamalla satasella ohjelman, joka etsii säätiedoston ja veneen polaareiden perusteella nopeimman reitin pisteestä A pisteeseen B. Ottaa huomioon tuulet ja virrat, mutta ei kai yleensä aallokkoa. Tuo puoli on siis melko triviaalia ja tosiaan jo tehty. Arvaisin, että tuo perustuu Monte Carlo simulointiin eli kokeillaan eri reittejä nopeimman löytämiseksi. On hyvin triviaalia laskea purjeveneen eteneminen tunnetussa tuuli- ja virtatilanteessa.

On helppo tehdä purjevene, joka purjehtii reitin A->B automaattisesti ja sellaisia on jo tehtykin. Saman tekeminen tehokkaasti on se automaation haaste.

Joakim1 kirjoitti:

Sekä sinä että Tyrnäväntorpedo puhutte reitityksestä eli reitin valinnan optimoinnista. Minä taas puhuin nopeuden optimoinnista.

Lentokoneessa nopeus säädetään reititysoptimoinnin perusteella. Itse lentotilanteessa ei ole mitään optimoitavaa eli vastusta ei voida vähentää ko. nopeudella eikä työntövoimaa lisätä käyttämättä enemmän polttoainetta. Koko tuo optimointi on tehty suunnitteluvaiheessa, jolloin on valittu siipien pinta-ala, muoto jne. Hiljaisissa nopeuksissa sitten optimoidaan siiven pinta-alaa ja kaarevuutta, mutta tuo menee valmiin käyrästön/taulukon mukaisesti eli parasta asentoa ei etsitä vaan se asetetaan.

Purjeveneissä taas jokaisessa purjehdustilanteessa pitää optimoida monta asiaa, jotta vauhti olisi hyvä ja meno mukavaa. Tuo on se automatisoinnin haaste.

Purjeveneiden reititys on keksitty jo ajat sitten ja kuka tahansa voi ostaa muutamalla satasella ohjelman, joka etsii säätiedoston ja veneen polaareiden perusteella nopeimman reitin pisteestä A pisteeseen B. Ottaa huomioon tuulet ja virrat, mutta ei kai yleensä aallokkoa. Tuo puoli on siis melko triviaalia ja tosiaan jo tehty. Arvaisin, että tuo perustuu Monte Carlo simulointiin eli kokeillaan eri reittejä nopeimman löytämiseksi. On hyvin triviaalia laskea purjeveneen eteneminen tunnetussa tuuli- ja virtatilanteessa.

On helppo tehdä purjevene, joka purjehtii reitin A->B automaattisesti ja sellaisia on jo tehtykin. Saman tekeminen tehokkaasti on se automaation haaste.

Lue lisää

Ei ihan niinkään.

Kyseessä on kaksi eri asiaa, jotka liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Hetkellisenkään nopeuden optimoiminen reagoimalla tapahtuneisiin asioihin ei ole kokonaisuuden kannalta järkevää, muutenhan mentäisiin vain myötätuuleen (tai sivumyötäiseen veneestä riippuen) ilman, että olisi mitään tavoitetta kulkea jostain jonnekin.

Jos hyväksytään ajatukseksi nopeuden maksimoiminen koko matkalla, täytyy olla proaktiivinen ja valita paras reitti. Siihen on toki olemassa ohjelmia, mutta se on vasta yksi osa ongelmaa. Proaktiivisuus auttaa myös hetkellisen vauhdin maksimoimisessa, jos tuleva tuulenpuuska ta aalto voidaan ottaa huomioon säädöissä. Mitä nopeampi kyky reagoida, sitä pienemmistä muutoksista voidaan ottaa hyöty.

Yksi keskeinen asia on tietenkin kysymys siitä, mitä haetaan. Jos haetaan suurinta hetkellistä nopeutta, matkanopeus kärsii lähes poikkeuksetta. Parametreja täytyy muutenkin miettiä esimerkiksi riskioton suhteen enkä tarkoita pelkäöstään sitä kuinka läheltä rantaa uskalletaan mennä.

Väitän, että suurin osa kippareita välttää riskiä enemmän kuin on tarpeen koska eivät pysty arvioimaan riskejä edes stabiilissa tilanteessa. Koneet ovat siinä paljon parempia edellyttäen, että parametrit ovat oikeita. Päätöksenteko on kuitenkin ihmisellä, harva ottaa riskiä päästä perille hengissä 90% varmuudella. Tästä päästään tietenkin muihinkin automaattiohjauksen eettisiin ongelmiin esimerkiksi liikenteen suhteen.

Joakim1 kirjoitti:

Sekä sinä että Tyrnäväntorpedo puhutte reitityksestä eli reitin valinnan optimoinnista. Minä taas puhuin nopeuden optimoinnista.

Lentokoneessa nopeus säädetään reititysoptimoinnin perusteella. Itse lentotilanteessa ei ole mitään optimoitavaa eli vastusta ei voida vähentää ko. nopeudella eikä työntövoimaa lisätä käyttämättä enemmän polttoainetta. Koko tuo optimointi on tehty suunnitteluvaiheessa, jolloin on valittu siipien pinta-ala, muoto jne. Hiljaisissa nopeuksissa sitten optimoidaan siiven pinta-alaa ja kaarevuutta, mutta tuo menee valmiin käyrästön/taulukon mukaisesti eli parasta asentoa ei etsitä vaan se asetetaan.

Purjeveneissä taas jokaisessa purjehdustilanteessa pitää optimoida monta asiaa, jotta vauhti olisi hyvä ja meno mukavaa. Tuo on se automatisoinnin haaste.

Purjeveneiden reititys on keksitty jo ajat sitten ja kuka tahansa voi ostaa muutamalla satasella ohjelman, joka etsii säätiedoston ja veneen polaareiden perusteella nopeimman reitin pisteestä A pisteeseen B. Ottaa huomioon tuulet ja virrat, mutta ei kai yleensä aallokkoa. Tuo puoli on siis melko triviaalia ja tosiaan jo tehty. Arvaisin, että tuo perustuu Monte Carlo simulointiin eli kokeillaan eri reittejä nopeimman löytämiseksi. On hyvin triviaalia laskea purjeveneen eteneminen tunnetussa tuuli- ja virtatilanteessa.

On helppo tehdä purjevene, joka purjehtii reitin A->B automaattisesti ja sellaisia on jo tehtykin. Saman tekeminen tehokkaasti on se automaation haaste.

Lue lisää

Taisin puhua kustannusten optimoinnista ;)
Lentokoneen vastus voidaan vähentää nopeuden pysyessä samana nousemalla korkeammalle. Nousu tosin vaatii tehon lisäystä. Nousupäätökseen vaikuttaa joukko reunaehtoja kuten korkeammalla vietettävä aika, tuulen muutos, kerosiinin hinta jne. Koneen tietokone laskee tätä koko ajan ja ehdottaa taloudellisinta ratkaisua. Eikö tämä ole optimointia?

kryssari kirjoitti:

Taisin puhua kustannusten optimoinnista ;)
Lentokoneen vastus voidaan vähentää nopeuden pysyessä samana nousemalla korkeammalle. Nousu tosin vaatii tehon lisäystä. Nousupäätökseen vaikuttaa joukko reunaehtoja kuten korkeammalla vietettävä aika, tuulen muutos, kerosiinin hinta jne. Koneen tietokone laskee tätä koko ajan ja ehdottaa taloudellisinta ratkaisua. Eikö tämä ole optimointia?

Lue lisää

On mutta se on reititysoptimointia ei kulloisenkin lentotilanteen optimointia. Siis vastaa täysin sitä, miten purjeveneelle valitaan reitti, jossa tuuli- ja virtaolosuhteet ovat parhaimmat.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Ei ihan niinkään.

Kyseessä on kaksi eri asiaa, jotka liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Hetkellisenkään nopeuden optimoiminen reagoimalla tapahtuneisiin asioihin ei ole kokonaisuuden kannalta järkevää, muutenhan mentäisiin vain myötätuuleen (tai sivumyötäiseen veneestä riippuen) ilman, että olisi mitään tavoitetta kulkea jostain jonnekin.

Jos hyväksytään ajatukseksi nopeuden maksimoiminen koko matkalla, täytyy olla proaktiivinen ja valita paras reitti. Siihen on toki olemassa ohjelmia, mutta se on vasta yksi osa ongelmaa. Proaktiivisuus auttaa myös hetkellisen vauhdin maksimoimisessa, jos tuleva tuulenpuuska ta aalto voidaan ottaa huomioon säädöissä. Mitä nopeampi kyky reagoida, sitä pienemmistä muutoksista voidaan ottaa hyöty.

Yksi keskeinen asia on tietenkin kysymys siitä, mitä haetaan. Jos haetaan suurinta hetkellistä nopeutta, matkanopeus kärsii lähes poikkeuksetta. Parametreja täytyy muutenkin miettiä esimerkiksi riskioton suhteen enkä tarkoita pelkäöstään sitä kuinka läheltä rantaa uskalletaan mennä.

Väitän, että suurin osa kippareita välttää riskiä enemmän kuin on tarpeen koska eivät pysty arvioimaan riskejä edes stabiilissa tilanteessa. Koneet ovat siinä paljon parempia edellyttäen, että parametrit ovat oikeita. Päätöksenteko on kuitenkin ihmisellä, harva ottaa riskiä päästä perille hengissä 90% varmuudella. Tästä päästään tietenkin muihinkin automaattiohjauksen eettisiin ongelmiin esimerkiksi liikenteen suhteen.

Lue lisää

Nopeuden optimoinnilla tarkoitin säätöä juuri ko. hetkellä valittuun suuntaan. En siis purjehtimista suuntaan, jolla vene on nopeimmillaan, joka muuten on sivuuli ja kovissa tuulissa sivumyötäinen kaikilla veneillä.

Valitun suunnan optimointi on reititystä ja se osataan jo erinomaisesti ja on käytössä kaikissa pidemmissä kisoissa, joissa se on sallittua. Ainoa ongelma tuossa on säätiedon tarkkuus. Vaikkapa Suomessa tuulet ovat sen verran oikukkaita, ettei tuo yleensä toimi.

Haaste on siis siellä purjeiden säädössä.

Joakim1 kirjoitti:

Nopeuden optimoinnilla tarkoitin säätöä juuri ko. hetkellä valittuun suuntaan. En siis purjehtimista suuntaan, jolla vene on nopeimmillaan, joka muuten on sivuuli ja kovissa tuulissa sivumyötäinen kaikilla veneillä.

Valitun suunnan optimointi on reititystä ja se osataan jo erinomaisesti ja on käytössä kaikissa pidemmissä kisoissa, joissa se on sallittua. Ainoa ongelma tuossa on säätiedon tarkkuus. Vaikkapa Suomessa tuulet ovat sen verran oikukkaita, ettei tuo yleensä toimi.

Haaste on siis siellä purjeiden säädössä.

Lue lisää

Jos automatisointia tehdään, niin sen pitää tietenkin kattaa kaikki käytettävissä ja kohtuudella hankittavissa oleva tieto. Suunnan optimointi voi olla kohtuullisen hyvin hanskassa, mutta se ei tarkoita sitä etteikö automaatio ja laksentateho voisi tehdä siitä parempaa. Joka tapauksessa jos halutaan automatisoida purjehdus, se ei voi tapahtua ilman suunnan optimointia.

Täydelinen automaatio nopeuden optimoimiseksi ei välttämättä onnistus parhaiten rajoittamalla hallintalaitteita niihin, joita ihminen on tottunut käyttämään. Esimerkiksi purjetekniikka voi mennä kokonaan uusiksi, jos purjetta voi säätää sekunnin murto-osassa vaikkapa jokaisen aallon kohdalla. Veneestä voi automaation avulla tehdä labiilin niin, ettei sitä voi purjehtia ilman tietokonetta koska se broachaa.

En väitä, että tietäisin minkälainen täysin automatisoitu purjevene olisi, mutta automaatio mahdollistaa toiminnot, joihin ihminen ei pysty. Pelkkä ihmistoiminnon jäljittely ei ole akteemisesti mielenkiintoinen.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Jos automatisointia tehdään, niin sen pitää tietenkin kattaa kaikki käytettävissä ja kohtuudella hankittavissa oleva tieto. Suunnan optimointi voi olla kohtuullisen hyvin hanskassa, mutta se ei tarkoita sitä etteikö automaatio ja laksentateho voisi tehdä siitä parempaa. Joka tapauksessa jos halutaan automatisoida purjehdus, se ei voi tapahtua ilman suunnan optimointia.

Täydelinen automaatio nopeuden optimoimiseksi ei välttämättä onnistus parhaiten rajoittamalla hallintalaitteita niihin, joita ihminen on tottunut käyttämään. Esimerkiksi purjetekniikka voi mennä kokonaan uusiksi, jos purjetta voi säätää sekunnin murto-osassa vaikkapa jokaisen aallon kohdalla. Veneestä voi automaation avulla tehdä labiilin niin, ettei sitä voi purjehtia ilman tietokonetta koska se broachaa.

En väitä, että tietäisin minkälainen täysin automatisoitu purjevene olisi, mutta automaatio mahdollistaa toiminnot, joihin ihminen ei pysty. Pelkkä ihmistoiminnon jäljittely ei ole akteemisesti mielenkiintoinen.

Lue lisää

Tietysti automaattisessa purjeveneessä pitää optimoida myös reitti, mutta kuten olen sanonut, se on triviaalia ja tehty jo ajat sitten. Ei siinä lasketanteho mitään auta, kun parhaan reitin saa laskettua sekunneissa tavallisella läppärillä. Ei ole olemassa säädataa, jolla voisi tehdä tuon parempaa reititystä. Säädatan laskenta ei kai sentään ole osa tätä "projektia".

Mitä villeimpiä ajatuksia voi tietysti heittää automaattisesta purjeveneestä, mutta kai nyt kuitenkin aluksi pitäisi tehdä edes suunnilleen ihmisen veroisesti nykyisiä purjeveneitä ohjaava automatiikka. Sellaista ei vielä ole.

Joakim1 kirjoitti:

Tietysti automaattisessa purjeveneessä pitää optimoida myös reitti, mutta kuten olen sanonut, se on triviaalia ja tehty jo ajat sitten. Ei siinä lasketanteho mitään auta, kun parhaan reitin saa laskettua sekunneissa tavallisella läppärillä. Ei ole olemassa säädataa, jolla voisi tehdä tuon parempaa reititystä. Säädatan laskenta ei kai sentään ole osa tätä "projektia".

Mitä villeimpiä ajatuksia voi tietysti heittää automaattisesta purjeveneestä, mutta kai nyt kuitenkin aluksi pitäisi tehdä edes suunnilleen ihmisen veroisesti nykyisiä purjeveneitä ohjaava automatiikka. Sellaista ei vielä ole.

Lue lisää

Koska kyseessä ei ole todellinen projekti, niin olen sitä mieltä, että kun haaveillaan, haaveillaan kunnolla. Mielessä on käynyt myös aktiivinen köli ja leijapurje.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Jos automatisointia tehdään, niin sen pitää tietenkin kattaa kaikki käytettävissä ja kohtuudella hankittavissa oleva tieto. Suunnan optimointi voi olla kohtuullisen hyvin hanskassa, mutta se ei tarkoita sitä etteikö automaatio ja laksentateho voisi tehdä siitä parempaa. Joka tapauksessa jos halutaan automatisoida purjehdus, se ei voi tapahtua ilman suunnan optimointia.

Täydelinen automaatio nopeuden optimoimiseksi ei välttämättä onnistus parhaiten rajoittamalla hallintalaitteita niihin, joita ihminen on tottunut käyttämään. Esimerkiksi purjetekniikka voi mennä kokonaan uusiksi, jos purjetta voi säätää sekunnin murto-osassa vaikkapa jokaisen aallon kohdalla. Veneestä voi automaation avulla tehdä labiilin niin, ettei sitä voi purjehtia ilman tietokonetta koska se broachaa.

En väitä, että tietäisin minkälainen täysin automatisoitu purjevene olisi, mutta automaatio mahdollistaa toiminnot, joihin ihminen ei pysty. Pelkkä ihmistoiminnon jäljittely ei ole akteemisesti mielenkiintoinen.

Lue lisää

Ihminen hyvin todennäköisesti purjehtii varsin hyvin. Purjeiden säätö koko ajan vaatii sähköä, jota ei välttämättä ole rajattomasti, tämä on mobiilivehkeiden perusongelma. Toki jossain kisamoodissa voi olla, että vinssit surisee taukoamatta. Mutta tässä ei tehdä kovin suurta eroa ihmiseen.

Aaltojen havainnointi matkan päästä voisi nykyisillä systeemeillä onnistua. Aalloilla on erottuva raja, jonka perusteella ne voi erottaa toisistaan. Aallon kuva-alueen pinta-ala korreloi sen korkeuden kanssa.

Bossu kirjoitti:

Ihminen hyvin todennäköisesti purjehtii varsin hyvin. Purjeiden säätö koko ajan vaatii sähköä, jota ei välttämättä ole rajattomasti, tämä on mobiilivehkeiden perusongelma. Toki jossain kisamoodissa voi olla, että vinssit surisee taukoamatta. Mutta tässä ei tehdä kovin suurta eroa ihmiseen.

Aaltojen havainnointi matkan päästä voisi nykyisillä systeemeillä onnistua. Aalloilla on erottuva raja, jonka perusteella ne voi erottaa toisistaan. Aallon kuva-alueen pinta-ala korreloi sen korkeuden kanssa.

Lue lisää

Olen samaa mieltä siinä, että ihmisille tehdyillä välineillä ihminen purjehtii hyvin. Siksi olenkin liikkeellä sillä filosofialla, että unohdetaan nykyinen purjevene kokonaan ja lähdetään tyhjältä pöydältä tekemään venettä, jonka pystyy parhaiten automatisoimaan.

Siihen voidaan laittaa sopivan kokoinen matkustamo ilman ikkunoita - jos sinne on ihan pakko laittaa ihmisiä hankaloittamaan asioita ;)

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Olen samaa mieltä siinä, että ihmisille tehdyillä välineillä ihminen purjehtii hyvin. Siksi olenkin liikkeellä sillä filosofialla, että unohdetaan nykyinen purjevene kokonaan ja lähdetään tyhjältä pöydältä tekemään venettä, jonka pystyy parhaiten automatisoimaan.

Siihen voidaan laittaa sopivan kokoinen matkustamo ilman ikkunoita - jos sinne on ihan pakko laittaa ihmisiä hankaloittamaan asioita ;)

Lue lisää

Jos purjeiden vaihto on automaattista, niin kannattaa olla hyvin iso purjevarasto. Tai sitten on yksi purje, joka sisältää jotain laitteita, jotka muuttavat sen muotoa suoran purjeessa ilman narujen vetämisiä. Eli jonkinlainen joustava levy, johon saadaan tietokoneohjatusti haluttuja muotoja tai vaikka kutistettua pinta-alaa.

No nyt ei ymmärrä

Jdkdjfjd kirjoitti:

No nyt ei ymmärrä

Lapsuksena ymmärtämättömyydestä johtuen aloitettu ketju saa aikaan yhtä paljon keskustelua kuin hyvä huomaamaton provo. Aloittaja ei ymmärrä purjehduksen monitasoisuutta eikä sitä että yhteen muuttujaan vaikuttaminen vaikuttaa samalla moneen muuhun. Purjeiden säätöä ei kukaan tosissaan asiaa ymmärtävä kuvittele voivansa paineen- ja kallistusmittauksilla tehdä. Aloittajalta sitä kysyttäessä hän katosi kuin aloitusta tehdessä veressään ollut alkoholi on kadonnut.

eiymmärräpurjehduksesta kirjoitti:

Lapsuksena ymmärtämättömyydestä johtuen aloitettu ketju saa aikaan yhtä paljon keskustelua kuin hyvä huomaamaton provo. Aloittaja ei ymmärrä purjehduksen monitasoisuutta eikä sitä että yhteen muuttujaan vaikuttaminen vaikuttaa samalla moneen muuhun. Purjeiden säätöä ei kukaan tosissaan asiaa ymmärtävä kuvittele voivansa paineen- ja kallistusmittauksilla tehdä. Aloittajalta sitä kysyttäessä hän katosi kuin aloitusta tehdessä veressään ollut alkoholi on kadonnut.

Lue lisää

Toisaalta se ei tarkoita, että keskusteluun osallistujat, ehkä sinua lukuun ottamatta, olisivat pahoittaneet mielensä aloituksesta.

Kun ottaa huomioon, kuinka monimutkaisia prosesseja pystytään mallintamaan, niin uskallan väitää että purjeiden säätäminen joko puhtaasti laskemalla tai logiikan ohjaamalla kokeilulla on mahdollinen tehdä paremmin kuin ihminen sen tekee. Kyse on vain siitä onko halua, tarvetta ja rahaa.

Se, että joku asia liikkuu yhden tai useamman ihmisen tajunnan rajoilla, ei tarkoita, että ongelma olisi koneelle edes vaikea. Vaikka puhutaan multitaaskauksesta, niin ihminen tekee ainoastaan yhden asian kerrallaan ja ns multitaaskaajat vain vaihtavat keskittymisen vuorotellen asiasta toiseen.

Ihan yksinkertainen lineearinen korrelaatiomalli tulee ihmiselle vaikeaksi, kun muuttujia alkaa olla enemmän kuin kaksi. Jos korrelaatiot eivät ole lineaarisia ja muuttujia on vaikka viisi, ihmisen on lähes mahdotonta löytää optimaalista yhdistelmää muuten kuin sattumalta. Koneelle se ei mikään haaste, itse asiassa puhelimenkin laskukapasiteetti riittää siihen samaan aikaan, kun siitä katsotaan videota (PL Android, joka ei tue moniajoa).

Jos lähdetään etsimään provoja, niin aloittajan kirjoitus voi olla provo, mutta siinä ei sentään vihjata muiden olevan humalassa, kun eivät ole samaa mieltä. Notta kukahan tässä pervoilee :D

eiymmärräpurjehduksesta kirjoitti:

Lapsuksena ymmärtämättömyydestä johtuen aloitettu ketju saa aikaan yhtä paljon keskustelua kuin hyvä huomaamaton provo. Aloittaja ei ymmärrä purjehduksen monitasoisuutta eikä sitä että yhteen muuttujaan vaikuttaminen vaikuttaa samalla moneen muuhun. Purjeiden säätöä ei kukaan tosissaan asiaa ymmärtävä kuvittele voivansa paineen- ja kallistusmittauksilla tehdä. Aloittajalta sitä kysyttäessä hän katosi kuin aloitusta tehdessä veressään ollut alkoholi on kadonnut.

Lue lisää

Missä vaiheessa olen kadonnut? Aktiivisesti kommentoinut kyselyitä. Pahoittelen jos jätin sinun kommenttisi huomioimatta jossain kohtaa.

Missä vaiheessa olen ilmaissut haluni tehdä kilpapurjehtijaa paremman säädön? Ajatuksena oli päihittää perus-sunnuntaipurjehtijan reagointinopeus ja säätötaidot.

Paineantureiden avulla saat laskettua paine-eron, paine-eron ansiosta saat mahdollisesti laskettua virtausnopeuden. Ihan perus fysiikkaa. Kallistusanturin idea oli hahmottaa veneen kulkuasento ja mahdollinen tarve reivata purjeita. Vieläkö avaan lisää?

Kiitän mukavasta ajatusten vaihdosta. Ymmärrän että en voi kotioloissa saavuttaa täydellistä, robustia ratkaisua. Mutta ei nyt ollut tarkoitus mitään kaupallista laitetta tehdäkään.

Päätän nyt tähän omalta osaltani keskustelun ja ei, minulla ei riitä aika päivystää kaikkia vastauksia tälläkään palstalla ;)

Ps. Pahoittelut mahdollisista kirjotus- ja kielioppivirheistä, syytän puhelintani :)

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Toisaalta se ei tarkoita, että keskusteluun osallistujat, ehkä sinua lukuun ottamatta, olisivat pahoittaneet mielensä aloituksesta.

Kun ottaa huomioon, kuinka monimutkaisia prosesseja pystytään mallintamaan, niin uskallan väitää että purjeiden säätäminen joko puhtaasti laskemalla tai logiikan ohjaamalla kokeilulla on mahdollinen tehdä paremmin kuin ihminen sen tekee. Kyse on vain siitä onko halua, tarvetta ja rahaa.

Se, että joku asia liikkuu yhden tai useamman ihmisen tajunnan rajoilla, ei tarkoita, että ongelma olisi koneelle edes vaikea. Vaikka puhutaan multitaaskauksesta, niin ihminen tekee ainoastaan yhden asian kerrallaan ja ns multitaaskaajat vain vaihtavat keskittymisen vuorotellen asiasta toiseen.

Ihan yksinkertainen lineearinen korrelaatiomalli tulee ihmiselle vaikeaksi, kun muuttujia alkaa olla enemmän kuin kaksi. Jos korrelaatiot eivät ole lineaarisia ja muuttujia on vaikka viisi, ihmisen on lähes mahdotonta löytää optimaalista yhdistelmää muuten kuin sattumalta. Koneelle se ei mikään haaste, itse asiassa puhelimenkin laskukapasiteetti riittää siihen samaan aikaan, kun siitä katsotaan videota (PL Android, joka ei tue moniajoa).

Jos lähdetään etsimään provoja, niin aloittajan kirjoitus voi olla provo, mutta siinä ei sentään vihjata muiden olevan humalassa, kun eivät ole samaa mieltä. Notta kukahan tässä pervoilee :D

Lue lisää

Aina viimeisen sanan sanoja kirjoittaa jälleen huuhaata. Tartunpa niistä pariin asiaan:

"Toisaalta se ei tarkoita, että keskusteluun osallistujat, ehkä sinua lukuun ottamatta, olisivat pahoittaneet mielensä aloituksesta."
Miksi olisin pahoittanut, ja mistä niin voit päätellä?

"Jos lähdetään etsimään provoja, niin aloittajan kirjoitus voi olla provo, mutta siinä ei sentään vihjata muiden olevan humalassa, kun eivät ole samaa mieltä."
Aloitus oli selvästikin lapsus, mitä todennäköisimmin pienessä nousuhumalassa putkahtanut ajatus. Kun sitä pitäisi ruveta konkretisoimaan, mitä parin mittauksen perusteella sitten tehtäisiin, on parasta siirtyä takavasemmalle . Missä olisin edes vähänkin vihjannut toivovani muiden olevan samaa mieltä kanssani?

"Notta kukahan tässä pervoilee :D"
Sinä, Tyrnäväntorpedo.

eiymmärräpurjehduksesta kirjoitti:

Aina viimeisen sanan sanoja kirjoittaa jälleen huuhaata. Tartunpa niistä pariin asiaan:

"Toisaalta se ei tarkoita, että keskusteluun osallistujat, ehkä sinua lukuun ottamatta, olisivat pahoittaneet mielensä aloituksesta."
Miksi olisin pahoittanut, ja mistä niin voit päätellä?

"Jos lähdetään etsimään provoja, niin aloittajan kirjoitus voi olla provo, mutta siinä ei sentään vihjata muiden olevan humalassa, kun eivät ole samaa mieltä."
Aloitus oli selvästikin lapsus, mitä todennäköisimmin pienessä nousuhumalassa putkahtanut ajatus. Kun sitä pitäisi ruveta konkretisoimaan, mitä parin mittauksen perusteella sitten tehtäisiin, on parasta siirtyä takavasemmalle . Missä olisin edes vähänkin vihjannut toivovani muiden olevan samaa mieltä kanssani?

"Notta kukahan tässä pervoilee :D"
Sinä, Tyrnäväntorpedo.

Lue lisää

Lapsuksena ymmärtämättömyydestä johtuen aloitettu ketju...
... veressään ollut alkoholi on kadonnut.

Tuossa oli pari kohtaa, johon minä puolestani tartun.
Ymmärrämme provoilun eri tavalla.

Hyvää joulua

eiymmärräpurjehduksesta kirjoitti:

Aina viimeisen sanan sanoja kirjoittaa jälleen huuhaata. Tartunpa niistä pariin asiaan:

"Toisaalta se ei tarkoita, että keskusteluun osallistujat, ehkä sinua lukuun ottamatta, olisivat pahoittaneet mielensä aloituksesta."
Miksi olisin pahoittanut, ja mistä niin voit päätellä?

"Jos lähdetään etsimään provoja, niin aloittajan kirjoitus voi olla provo, mutta siinä ei sentään vihjata muiden olevan humalassa, kun eivät ole samaa mieltä."
Aloitus oli selvästikin lapsus, mitä todennäköisimmin pienessä nousuhumalassa putkahtanut ajatus. Kun sitä pitäisi ruveta konkretisoimaan, mitä parin mittauksen perusteella sitten tehtäisiin, on parasta siirtyä takavasemmalle . Missä olisin edes vähänkin vihjannut toivovani muiden olevan samaa mieltä kanssani?

"Notta kukahan tässä pervoilee :D"
Sinä, Tyrnäväntorpedo.

Lue lisää

Ei herranjumala... laita korkki kii välillä. Ei aloittajalla ollut "pari mittausta". Taisi olla kaksi mittaustapaa, joka sinänsä on täysin eri asia. Siis näin jos pilkkuja aletaa nu**imaan