Huvittaa tämä "vääryydenkäynti" ja valtava into tämmöistä sakkia "lakkauttamaan"... kun kuitenkin maassa toimii OIKEITA rikollisjärjestöjä, jotka toimivat rikollisesti ja joiden johtajia istuu vankiloissa jatkuvasti. Näitä "moottoripyöräjengejä" ei kuitenkaan olla lakkauttamassa, vaikka ne käy huumekauppaa ja asekauppaa ja rahoittavat toimintaansa laittomilla perintätoimilla kiristämällä ja hakkaamalla ihmisiä. Ai niin, nehän harrastaa muka pr-toimintaa äitienpäiväkyydityksilläkin.
Lisäksi maassa toimii poliittisia järjestöjä, joiden toiminta on perinteisesti tähdännyt vallankumoukseen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen kaatamiseen, ja joita on rahoitettu laittomalla rahalla itänaapurista.
Tämä on paska maa.
Lisäksi maassa toimii poliittisia järjestöjä, joiden toiminta on perinteisesti tähdännyt vallankumoukseen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen kaatamiseen, ja joita on rahoitettu laittomalla rahalla itänaapurista.
Tämä on paska maa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Muuta pois, vaikka Afrikkaan.
Yle repii isoja otsikoita aiheesta
https://yle.fi/uutiset/3-10528564
Onko kyseessä uusi versio ns. Kekkosen konsteista?
Kekkonenhan yritti sisäministerinä 1938-39 lakkauttaa IKL:n, mutta silloin oli niin päteviä lakimiehiehiä, että Kekkosella jäi homma sikseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kekkosen_konstit
Kekkosen konstit ei toimineet ja IKL jäi 1939 toimintaan kunnes ryssät sen lakkauttivat.
Jospa kävikin niin, että noudatettiin vain voimassa olevia lakeja, ja yrityksestä huolimatta niitä ei alettu muuttamaan tilanteeseen sopivaksi kun havaittiin tappion vääjäämättömästi koittavan.
Niin että olihan niitä "päteviä lakimiehiä" - Kekkosen "konsteja" torjumassa. Oli oli.
Uolan kirjassa on kerrottu kaikki oleellinen Kekkosen konsteista ja IKL:n lakkauttamisasiasta, joka päättyi Kekkosen surkeaan tappioon. Luku XI Kekkosen konstit käsittelee asiaa melko perusteellisesti ja laitankin tähän vain muutaman kohdan esiin. Lukekoon kirjasta lisää ketä kiinnostaa.
Mikko Uola: Sinimusta veljeskunta, Isänmaallinen kansanliike 1932-1944, Otava 1982
Luku XI Kekkosen konstit s. 339-357 1. Lakkautusyritys, 2. Konstien jälkeen ja 3. Lakkautusyrityksen motiivit
s. 341: "Kekkonen kokosi syksyllä 1937 nuorista lahjakkaista keskustajuristeista työryhmän keräämään aineistoa IKL:ää vastaan järjestön toiminnan lakkauttamiseksi. Tämä nelimiehinen kolmesta maalaisliittolaisesta ja yhdestä edistyspuoluelaisesta kokoonpantu Kaarlo Hillilän, Paavo Kastarin, Reino Kuuskosken ja Sakari Tuomiojan työryhmä kokoontui pääministeri Cajanderin asunnossa etsien ja seuloen aineistoa aiottua oikeudenkäyntiä varten. Kekkonen oli tehtävän antaessaan ilmoittanut, että IKL aiotaan lakkauttaa, ja työryhmän tehtävänä on etsiä lakkautukselle juridiset perusteet."
No näin siinä sitten kävi:
s. 356-357: Viimeisenä virkatoimenaan sisäministerinä Kekkonen pyysi 1. joulukuuta valtionsyyttäjää jättämään sikseen IKL:n lakkautamista koskevan jutun. Sitä pyyntöä tämä valtionsyyttäjä ei tokikaan noudattanut, vaan vasta 21.6.1940 asialle pantiin piste. "Valtionsyyttäjä ei siis vielä syytettä peruuttaessaankaan myöntänyt syytteiden olleen perusteettomia."
s. 359: IKL:n lakkautusyrityksen kariutuminen oli luonnollisesti ankara isku ja arvovaltatappio ei yksin lakkautusta ajaneelle sisäministerille, vaan koko hallitukselle.
Sivulla 345 on eräs kohta jota esim. SDP kavahti: "Kares totesi edelleen, että jos lähdetään sille tielle, että katsotaan IKL:n olevan Lapuan liikkeen jatko, voi tulla aika, jolloin huomataan se tosiasia, että sosiaalidemokraattinen puolue on kapinan tehneen sosiaalidemokraattisen puolueen jatko."
Niistä IKL:n lakimiehistä pari sanaa: kyllä he taisivat olla ihan riittävän päteviä...
IKL:n lehtien lakkauttaminen epäonnistui surkeasti, joskaan mitään korvauksia ei koskaan saatu miljoonavahinkojen aiheuttaneilta viranomaisilta.
s. 349: Brynolf Honkasalo, joka toimi Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessorina vuosina 1930–1936 ja rikosoikeuden professorina vuosina 1936–1958, totesi Uudessa Suomessa ja Defensor Legis -aikakausikirjassa, ettei sisäministerillä ole oikeutta lakkauttaa aikakautista painokirjoitusta, sillä tällainen lakkauttaminen voi tulla kysymykseen vain painovapauslain määräämässä järjestyksessä. Asia kuuluu oikeusministerin eikä sisäministerin toimialaan. Laajasti perustellussa artikkelissa Honkasalo todisteli IKL:n lehtien lakkautuksen olleen käytännössä aivan laiton. Kaksi päivää IKL:n lakkauttamisjulistuksen jälkeen hallitus antoi eduskunnalle esityksen painovapauslain muuttamiseksi. Se ei johtanut haluttuun tulokseen.
s. 350: Raastuvanoikeudessa IKL:n toimintakieltoa käsiteltäessä kansanliikettä edusti varatuomari Rauno Kallia, joka luki järjestöjohtaja Salmialan kirjelmän.
Salmiala oli rikosoikeuden professori
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bruno_Salmiala
Varatuomari Rauno Kallia
http://fi.wikipedia.org/wiki/R._G._Kallia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rauno_Kallia